Vapaa kuvaus

"Älä saata minua eikä ketään meikäläistä viinan kiroihin äläkä naisen pauloihin, sillä viina vie jätkältä järjen, rahat ja vapauden. Nainen taasen ottaa kerralla kaikki ja lisäksi jatkaa jätkän sukua, mikä ei ole tarpeen." - jätkän rukous Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2

Kommenttia

725

  1. En liene kovin älyttömän väärässä jos väitän että useimmilla ajojen antajilla / tarjoajilla olisi varaa maksaa kuljetusyrityksille enemmän, mutta niillä ei ole halua moiseen. Voitot ja osingot pitää maksimoida osakkeenomistajille, millään muulla ei ole niin väliä. Jos ajattelee vaikkapa metsäteollisuutta, joka muuten tarjoaa ajoja aika monelle kuljetusyritykselle, niin kyllä siellä rahaa riittäisi maksaa vähän paremmin autoilijoille ja koneyrittäjille, mutta kun siellä ei ole halua maksaa juuri siitä syystä, että ne voitot PITÄÄ maksimoida. No, onhan se toisaalta oikein ja hyväksyttävääkin että yrityksen kuluja pyritään minimoimaan, mutta kohtuus kaikessa.

    Ja toisekseen, aina löytyy niitä yrittäjiä jotka ovat valmiita tekemään polkuhinnoilla. Ja varmasti on niitä laskutaidottomiakin. Eli ihan kaikesta ei voi aina syyttää ajojen tarjoajiakaan. Tästä saa aasinsillan sopimusneuvotteluihin, eli kun on näitä polkuhinnoilla tekeviä ja laskutaidottomia, niin tästä kärsii myös kaikki "kunnon" yrittäjät, esimerkiksi vaikka ne jotka mieluummin toimisivat lain sallimissa rajoissa kuin vaikkapa niin, että joutuisivat ajamaan jatkuvasti ylikuormilla.
    Ajatusta voisi kehitellä pitemmällekin, mutta mainitsen pelkästään sen, että onpa joskus jollekin käynyt sopimusneuvotteluissa niin, että ajojen tarjoajan edustaja on sanonut että ajatte te kuitenkin ylikuormilla, joten taksa on sitten tämä = eli semmoinen ettei lakikuormilla ajamisesta jää mitään käteen. Ota tai jätä-tilanne, mutta eihän kaikki voi lopettaa ihan noin vain - varsinkaan jos on sopivan paljon velkaantunut. Eli ollaan enemmän tai vähemmän puun ja kuoren välissä.

    Joo ja se on ihan totta että katteita revitään kuljettajien selkänahasta. Kaikki yrittäjät, jotka eivät maksa kaikkea mitä kuljettajalle kuuluu, toimivat omalla tavallaan väärällä periaatteella ja vääristävät niin omiaan kuin myös alan tulevaisuudennäkymiä.
  2. Pikkuvikaisuutta ilmenee useammastakin syystä. Tosin se kannattaa muistaa että tässäkin "tutkimuksessa" on vioiksi laskettu kaikki pikkuviatkin, vaikka perävaunun aisasta uupuisi tyyppikilpi koska niitit ovat irronneet, niin tämäkin ON vika. Tai tuossa oli joku maininnut tärisevän ajovalon, niin joissakin malleissa valot tärisevät jo "uutuuttaan", varsinkin aikoinaan yksi Sisun malli oli sellainen missä ajovalo vipatti. Riippuu pysäyttävästä poliisista, mutta vipattavasta valosta on muuten sakotettukin Suomen maassa.

    Mutta palatakseni itse aiheeseen, niin nykyajan trendihän on että tehdään se kiire joka paikkaan. Autojen pitää suunnilleen pyöriä 24h / vuorokausi 6-7 päivänä viikossa, niin kun näitä pikkuvikoja ilmenee, kaikilla näillä vioilla ei ole niin kovin suurta merkitystä liikenneturvallisuuden kanssa, niin vikojen korjaamista siirretään rauhallisempaan ajankohtaan. Tai jos vuosikatsastus on jo nurkan takana odottelemassa, niin se pikkuremppa jätetään varsinaisen katsastusremontin yhteyteen että kalusto olisi täydellisessä tikissään itse katsastuksessa.

    Joku oli myös maininnut jarruista, niin se on kyllä totta että jos yhdellä akselilla 7-8:sta on jarruteho heikko, niin ei sitä huomaa mitenkään muuten kuin dynamometrissä. Kun tien päällä on dyno-porukka, niin vikahan se on sekin vaikka sen olemassa olosta ei ole mitään hajua.

    On myös niin että katsastusasemien välinen kilpailu on nykyään liian kovaa. Varsinkin isommilla paikkakunnilla katsastusmiehet katsovat läpi sormiensa pikkuvikoja että asiakas tulisi seuraavankin kerran juuri heille. Ja tämä seikka on havaittavissa myös henkilöautojen suhteen, ei tämä ole yksistään raskaan kaluston "ongelma".

    Eikä tässä vielä kaikki, sillä monet autoilijat valittavat ettei yksinkertaisesti ole rahaa pitää kalustoa kunnossa. Osan kohdalla tämä varmasti pitää paikkansa, mutta osan kohdalla taas ei. Toiset vain yrittävät säästää kaikessa mahdollisessa, niin työntekijöidensä palkoissa kuin kaluston kunnossapidossakin. Ja niin, ehkä sanktiotkin ovat liian pieniä.

    Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä puhuttaessa raskaasta kalustosta, niin ei kannattaisi sotkea ulkomaalaisia suomalaisiin. Eihän ole pitkä aika kun 6-tiellä (oliko Lappeenrannan lähellä) oli neuvostoliittolaisesta puolikkaasta katkennut runko. Siis RUNKO. Ja tämäkin huippuyksilö on päässyt rajalta Suomeen.
  3. se on selvää, mutta käsität varmasti itsekin että henkilöautolla voi terrorisoida raskasta kalustoa mielin määrin. Ja siitähän tässä on nyt kyse, ei kilometrien pituisista turvaväleistä.

    On niin kovin helppoa hiljennellä ja kiihdytellä takana tulevan rekan edessä mielensä mukaan, eikä tällä rekkakuskilla ole kovinkaan montaa vaihtoehtoa mitä hän voi tehdä. Voisi kai sitä ajaa jonnekin levikkeelle, mutta mietihän nyt ihan oikeasti järjelläsi. Esim. talvella puoletkaan levikkeistä ei ole edes auki, tietyillä alueilla levikkeitä ei edes aurata talvella. Toisekseen, jos edessä menevä ajelee esim. 65-70km/h:ssa 80-100 alueella, niin kyllä siinä alkaa mieli tehdä ohi. Kun sitä ohituspaikkaa haetaan, on pakko ajaa suhteellisen lähellä kun ei kuitenkaan olla millään raketilla liikenteessä.
    Niin, aivan: miksi tappajarekkojen pitää sitten ohitella, plaaplaaplaa. Ihan siitä samasta syystä kuin kaikki muutkin ohittelee, lisänä vielä se että hidastelija (lue: arvaamaton tielläliikkuja) on turvallisempi oman auton takana, kuin siinä edessä. Esimerkiksi juuri siitä syystä, että tämä hidastelija voi olla mieleltään sen verran sairas että täräyttää jarrut tahallaan pohjaan tai sitten muistaa 50m ennen risteystä että tuonnehan sitä pitikin kääntyä ja silloin iskee paniikki ja lyödään jarrut pohjaan. Ja niin niin, turvavälillä tämä korjaantuisi. Mutta mikä perhanan oikeus näillä selvästi muita tielläliikkujia hitaammin ajelevilla on määrätä muiden liikkujien nopeuksia? Sanoppas se. Mie voin auttaa: ei yhtään minkäänlaista. Miksi sitä tietä ei voida antaa kun huomataan sitä jonoa kerääntyvän sinne taakse vaan päätetään ryhtyä kouluttamaan muita?
  4. En ole ajanut puuta muuta kuin telivetoisilla, sen mainitsen ekaksi. Joten nostotelistä ei ole todellisia käyttökokemuksia tiukoista tilanteista, kyydissä olemisesta on kokemuksia, mutta niistä on turha puhua mitään. Lähinnä sitä tarkoitin omassa kirjoituksessani, että autojen ominaisuudet vaikuttaa siihen mäennousukykyyn ja mainitsin siitäkin, että kuormauksellakin on merkitystä. Emmehän me voi tietää miten Kaaniaa on kuormitettu siellä, jos nupissa ei ole ollut tarpeeksi painoa niin eihän se tule vaikka ketjut olisikin. Kelitkin vaikuttaa. Niin ja tietysti kun miettii, niin telin nosto ja telin kevennys ovat eri asioita. Keventimiäkin on erilaisia, mutta telin nostolla sitä painoa saa vetäville niin paljon kuin sitä yleensä pystyy saamaan. Ainakin minusta.

    Siitä kuormasta sen verran, että veturissa mahtoi olla vähän reilu 20 mottia, ehkä korkeintaan 22 mottia. Niput oli aika saman korkuisia kärrin nippujen kanssa, mutta nupissa oli tietty keskimäärin pitempää puuta. Ja se Scania ei tosiaan noussut sitä nikaraa (lyhyt ja pysty) muuten kuin mättämällä nuppi ihan täyteen, se jäi hyppimään siihen jos ei ollut nupissa tarpeeksi painoa.

    Sen verran mainitsen vanhojen Sisu-miesten puheista, että aika moni vanha Sisulainen vannoo nimenomaan nostotelisen nimeen. Kun on vielä oikeanlaiset renkaat, niin semmoista mäkeä ei kuulemma olekkaan mistä se ei tule kun nostaa telin ylös. No, en nyt pureksimatta tätä usko kun miettii että onhan telivetoisessa Sisussakin telin NOSTO. Ja jos on ketjut pyörissä, niin luulisi tuon tulevan samasta paikasta kuin nostotelikin, vaikka eihän telivedossa se teli ihan samalla tavalla nousekkaan. Siis jos puhutaan talvisista olosuhteista ja kovapintaisesta mäestä. Voin kyllä olla väärässäkin.
  5. Ne ajavat busseja.
  6. että jos olisit Helsingin Stockmannin ovella ovimiehenä/naisena ja tehtävänäsi todellakin olisi avata ovi asiakkaille, niin kuinkahan kauan jaksaisit hymyillä ja näyttää iloista naamaa ovesta kulkeville jos liian moni (ei siis kaikki, mutta ihan liian moni) näistä kulkijoista nyrpistelisi nenäänsä, näyttelisi keskaria, valittaisivat liian nopeasta tai hitaasta oven aukaisusta, lehdistä ja Suomi24:sen palstoiltakin saisit lukea miten ammattitaidotonta palvelua Stockkalla saa, valivalivali.

    Niin kuvittele itsesi tuohon tilanteeseen ja mieti hetkinen kuinka pitkään jaksaisit aukoa ovea hyväntuulisena jos kiitoksena olisi nyrpistelyä sun muuta?

    Ei sinällään, ihan asiaahan sinä osittain kirjoittelit, mutta kun joillakin taitaa unohtua se että rekkakuskit ovat päivästä toiseen, omalla työpaikallaan, liikenneterroristien kohteena ja ihan liian usein. Ja niin, itsepähän olemme alamme valinneet. Kun se huomaavaisuus ja toisten huomioiminen on harvinaista Suomen liikenteessä.
    Esim. sellainen pikku seikka kun vilkun näyttö ohitustilanteessa. Mielelläni sitä näytän, mutta ei sitä jaksa aina aktiivisesti näytellä kun jos näyttää vilkulla ohituspaikan, niin takana tuleva jää virvelöimään sinne kärrin puskuriin ja lähtee ohi sitten 3 minuutin kuluttua kun tilanne on jo ohi eikä näkyväisyyttä ei ole nimeksikään. Tai sitten lähdetään ohi, mutta ei ajeta yhtään yli rajoituksen = ohitus kestää noin 5 minuuttia. Tai lähetään ohi, palataan omalla kaistalle ja jäädään ajamaan hitaammin kuin se äsken ohitettu rekka.
  7. Olit laittanut otsikkoon ja nimimerkin kohtaan niin paljon kysymysmerkkejä että ihan kuin arvon sisu e12:sta kirjoitus olisi ollut pahempikin järkytys. Totuus on kuitenkin se, mitä olen itsekin täällä muutamaan otteeseen toitottanut, että Scania on perhanan avuton tietynlaisessa mäkisessä maastossa. Kun se ei tule, niin se ei tule. Ja se on uskottava.

    Runko, jousitus, telin rakenne... varmaan nuo tekevät sen, että perä alkaa pomppia ihan liian herkästi. Ja kun mietitään että täydellä kuormalla vaaputaan jollain metsätiellä niin rungon jäykkyys on enemmän kuin tärkeää. Painopiste huojahtelee puolelta toiselle ja kun paino siirtyy toiselle puolelle niin kepeämmän puolen pyöräthän eivät saisi ihan herkästi löydä tyhjää.

    Kas kun kerrankin oltiin telivetoisen 580 Scanian kanssa samassa laanissa, mie olin Pillarilla. Scania-miehet sanoi ettei se tule sitä terävää kinkamaa jos ei änkeä nuppia niin täyteen kuin mahdollista ja jätä kärriä vajaaksi. Ja sitten kinkaman jälkeen vajuuttaisi nupin enimmät puut kärriin. Olihan ne kokeilleet tulla sieltä siten, että nuppi ei ole ihan täynnä, mutta kun ei tule niin ei tule.

    Mie siinä kahtelin pinolle ajellessa että eihän tuo nyt niin ihmeellisen näköinen nikara ole etteikö Sisu huokaisisi sitä vaikka nuppia ei erityisesti kuormittaisikaan. Enkä kuormittanut.
    Tukit pankolle ja kokeilemaan. Ja tulihan se, ei edes tavannut tyhjää. Ja Scaniaan piti ängetä veturi niin täyteen kuin mahdollista että pääsee metsästä poiskin. Kuormatkin olivat melkein saman kokoiset, mulla taisi olla 57-58 mottia ja Scaniassa taisi olla joku 0,5m3 enemmän. Vai oliko siinä puolimottia vähemmän, empä muista enää. Jompsinkumpsin.

    Sitten jos ihan yleisesti puhuu mäennousutaktiikoista, niin tiukassa paikassa nuppiinhan pitää saada niin paljon painoa kuin vain mahdollista. Kuskeissa on eroja, varsinkin jollain kuitukuormalla (puu voi olla mahotonta silppua) nuppi voi jäädä herkästi liian kevyeksi. Eli lastatessakin pitäisi vähän katsella minkä pituista puuta nostelee nuppiin ja mitä kärriin.