puuhead
"Älä saata minua eikä ketään meikäläistä viinan kiroihin äläkä naisen pauloihin, sillä viina vie jätkältä järjen, rahat ja vapauden. Nainen taasen ottaa kerralla kaikki ja lisäksi jatkaa jätkän sukua, mikä ei ole tarpeen."
- jätkän rukous
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2 aloitusta · 725 kommenttia
- "Ehkä sinkkuna olis helpompaa, mutta perheelliselle varsinkin tää on tosi huono homma."
Vastaavasti sinkkuna menee herkästi niin, ettei ole aikaa näyttäytyä missään että voisi elätellä edes jonkinlaisia mahiksia parisuhteeseen. Nyhjötät vain kotona kun "aina väsyttää" ja "ei kehtaa lähteä mihinkään kun parin tunnin päästä on kuitenkin ruvettava nukkumaan" ja kun kohdalle sattuu mahdollisuus lähteä baariin / ihmistenilmoille, niin siitäkin tulee herkästi luisteltua kun joskus tekee mieli "vain olla". Niin ja kun se krapulassa oleminenkaan ei ole niin kovin siistiä. :)
Mutta eipä se ole helppoa parisuhteessakaan, toiselle pitäisi antaa aikaa ,vaan kun aina se ei ole mahdollista. Eli jos tällä alalla on, niin ainakin puoliskon täytyy olla aika ymmärtäväinen. Tiedä sitten kuinka kauas se yksistään jaksaa kantaa...
Nimimerkillä kokemusta molemmista :) - Vaahtosammuttimen kokoisena kuulin erään kuljetusyrittäjän pojan toteavan, että "kyllä tällä alalla kaivaa itselleen kuoppaa". Ja kyllähän tuo on totta. Työajat ovat monesti aika hanurista, mikä ei sinällään minua haittaa kunhan vain niitä vapaitakin olisi tarjolla. Mutta kun kiireisinä aikoina ei ole, se on se 6pv / viikko eikä ole mitään muuta elämää kuin se työnteko.
Muutenkin mainitsemasi työpaikan kanssa naimisissa oleminen on välillä aika huomattavan rasittavaa, esim. olet lauantaina töissä ja tulet kotiin "joskus illalla". No eipä siinä viitsi minnekkään enää lähteä kun viikollakin on jo kertynyt univelkaa. Siis nukkumaan. Sunnuntai meneekin palloillessa eikä oikein viitsi tehdä mitään sen kummempaa, koska maanantaita vasten yöllä on kuitenkin lähdettävä, koska aamuvuoro odottaa.
Seuraava viikko aamua, eli aikainen herätys ja aikaisin nukkumaankin. Jos käy vähänkin tuuri, niin saat "pitkän" viikonlopun, eli lauantaina iltapäivällä olet kotona ja seuraavan kerran tarvitsee lähteä vasta maanantaina iltavuoroon. Ja rumba jatkuu niin kauan kuin kiirettä piisaa. Siis ainakin puupuolella.
Hiljaisina aikoina et tiedä kuin päivän kerrallaan, onko ajamista vaiko ei.
Enkä voi olla mainitsematta sitä puhelimen päivystämistä ja sitä perhanan epätietoutta, että onko niitä töitä vaiko ei. Ei siinä tarvitse suunnitella omaa elämäänsä yhtään, ei varsinkaan jos ajattelee aina sitä firman etua.
Palkkakaan ei loppuunsa ole ollenkaan sellainen mitä sen pitäisi olla, monesti on tullut todettua että autoalallakin pitäisi olla paperimiesten palkat ja vapaat.
Harmi vaan kun en tiedä toista yhtä paljon minua kiinnostavaa työtä kuin kalikoiden kuskaaminen.
Periaatteessa jos nykyinen tulotaso säilyisi ja toinen yhtä kiinnostava homma tulisi eteen, mutta säännöllisemmillä ja ihmisystävällisemmillä työajoilla (ja varsinkin niin, että tietäisi etukäteen onko sitä työtä vaiko ei), niin saattaisinpa vaikka käydä kokeilemassa sitäkin hommaa. - Anna anteeksi syntini, en mitenkään voinut aavistaa, että tekstini on niin vaikeaselkoista ja tekstissä mahdolliset vilisevät räikeät sanamuotovirheet voivat aiheuttaa tuollaisia väärinkäsityksiä. Pilkun viilailustakaan ei taida olla kyse. Nerokkaana saivartelunakaan tuo ei oikein toimi, joten kyseessä lienee väärinkäsitys, joka tietenkin johtuu puhtaasti minun onnettomasta kyvystäni kirjoittaa selkeää ja kaikkien muiden ymmärrettävissä olevaa tekstiä. Anteeksi. Jos olisin tiennyt sinun lukevan kirjoituksiani, niin olisin kyllä ihan vain sinua varten valinnut sanani huolellisemmin, edelliseenkin olisin taivutellut esimerkin oikein lattaraudasta ettei vaan kenellekään tule minkäänlaisia mielitekoja yrittää olla nokkelana. Kun ethän sinä edes ole sitä. Mutta siis anteeksi, minun virheeni. Tunnustan sen näin julkisesti.
- mepa-ajossa on käytössä mepa-taksa. Valitettavasti sellaistakin harrastetaan, että paikkakunta A:n auto vie kuorman paikkakunnalle B ja ottaa sieltä selkeästä paikasta kuorman kyytiin ja eikun menoksi. Ei ylimääräistä sassarointia paikkakunta A:n autolla.
Mutta mites käykään paikkakunta B:n autolle? Se vie vastavuoroisesti naapuripitäjään kuorman ja lähtee mepa-kuorman hakuun. On vain sattunut niin, että kaikki perkeleen paskasenssit on onnistuttu haalimaan tälle vierailevalle tähdelle. Menee niin, että puumäärät ovat sellaisia että joka savotalle joko jää puita, tai sitten et saa yhdestä paikasta täyttä kuormaa. Eikun keräile ja touhua puolipäivää että saat kalikat kyytiin. Ja tietenkin keräät ne omat jämäsi. Näin siis pakkakunta B:n autolla.
On sanomattakin on selvää, että paikkakunta A:n autojen ei sitten tarvitse tällaista harrastaa, edes omia jämiään ei aina tarvitse keräillä, "pitäähän ajon olla tehokasta".
Tuo ei ole autoilijan vika, vaan metsäfirman pomon. Kieltämättä tulee myös mieleen, että miten on mahdollista että toisilla autoilijoilla on enemmän valtaa järjestellä mieluisia ajoja kuin toisilla. Tarina on muuten totta, ei vain piposta repäisty esimerkki.
Sanomattakin on selvää, että mitä pitempi välimatka näillä paikkakunnilla on, niin sitä enemmän vituttaa pyöriä tuntitolkulla jossain huitsin nevadassa, näissä hommissa kun se kotimatka ei tahdo lyhetä yhtään vaikka päivään ylimääräistä ohjelmaa saisi järjestettyäkin. Eli jos sinulle muuten tulisi 10-11 tunnin päivä, mutta koska mepa-kuorman kanssa menee leikkiessä vaikkapa 3,5-4 tuntia, niin hupsista keikkaa, johan tulikin 15 tuntinen päivä. Ja huomenna sitten uusiksi. Nätisti kun vielä sattuu, niin olet tietenkin vähän ennen päivän päättymistä ratsiassa ja eikun sakko. Ei auta itku markkinoilla, sinne olisi pitänyt jäädä nukkumaan tai vaihtoehtoisesti soittaa työkaveri vähintään parinsadan kilometrin päähän vuoronvaihtoon.
Semmosta tivolia... - Ote McDonald'sin sivuilta:
"Ilta-, yö- ja pyhälisät mukaanlukien ravintolatyöntekijämme keskimääräinen palkka onkin noin 10,68 euroa tunnissa."
Jos tuohon nyt on uskomista, mutta niin siellä seisoo.
On kuitenkin niin, että paistatpahan hampurilaisia tai ajat rekkaa, niin päivää pidentämällä saa enemmän palkkaa. 2500 bruttoon päästäkseen saa istua aika monta tuntia. Vastaavasti siihen ehtii kääntää parit jauhelihapihvitkin. - Sellaistakin tapahtuu että kun on tehtävä aikaa vievää työtä, eli ns. tuottamatonta työtä, niin metsäfirmat teetättävät sen tuntityönä. Niin firmat ovat niin röyhkeitä, ja autoilijat vastaavasti lampaita, että kun autoilija sanoo taksan millä tekee, niin firma puottaa siitä tietyn summan pois. Ja jotkut autoilijat hyväksyvät ja tekevät - nollaa, tai jopa pelkkää miinusta!
Uskomatonta, kun metsäfirman edustajat lyövät käsiään yhteen, niin autoilijat hyppäävät.
Ja tuon, jos mikä, on säälittävää :) - keskipalkka taitaa olla päälle 5000 euroa. Perkeleen mulkut nauttivat vielä ilmaisista matkoista ja jostain matkakorvauksista ynnä muusta.
On se niin väärin :) - Eikös justiinsa Ideaparkin raksalla kusetettu ulkomaalaisia rakennusmiehiä maksamalle heille jotain 5 euroa / tunti vaikka liiton mukaan palkan pitäisi olla VÄHINTÄÄN 10 euroa / tunti?
Rakennusala on toinen ala, missä työntekijöitä kupataan oikein ahkerasti. Rakennusmiehet saattavat olla jopa huonommassa asemassa kuin meikäläiset, noin niin kuin keskimäärin. Ainakin mitä kaverit ovat olleet etelän työmailla töissä, niin pimeä urakointi tuntuu olevan arkipäivää.
Vanha totuus on, että mäkkärin hampurilaisenpaistaja yltää kaikkine lisineen suunnilleen samaan, tai jopa parempaan tuntipalkkaan kuin meidän alan kokeneimmat perustaulukkopalkkojen perusteella. - toisellakin tehtaalla on nähty vastaava lukema :)
Myös hurjempia. Totuushan on kuitenkin se, että painavimmat kuormat eivät -luojan kiitos - ole koskaan päässeet vaakalle. - että hylsy putoaa alhaalla olevan sivulasin yläreunaan, niin lasi hajoaa murusiksi.
Sitä en tiedä että voisiko lasi hajota pelkästä ilmanpaineesta. Tuntuisi että jotain siihen pitäisi osua... Tai sitten lasi on ollut niin finaalissa, että sopivasti sattunut paineaalto on särkenyt sen. Joskushan vastaantulevat rekat täräyttävät melkoisesti aurinkolippaakin. - niiden näyttelyissä esiintyvien puuautojen suhteen, riisutaanko niistä kyljissä olevat ylimääräiset ripellykset pois työkäytössä vai ajellaanko niillä jatkuvasti ihan näyttelykuntoisina? Kun tuntuisi että varsinkin etuakselin ja telin välillä olevat muoviosat (kai ne on muovia...) ovat aika ottavalla paikalla, varsinkin talvella penkkojen aikaan. Samoin kesällä jos on pehmeämmät tiet.
Henkilökohtaisesti minua keljuttaisi ajella sellaisella, ei tarvitse kuin kourasta pudota puun niin johan on jotain paskana. - keskinopeus pysytteli pitkään lähellä 40:ä, mutta laski myöhemmin 35-36km/h:ssa. Jatkaessani muistini kaivelemista, niin 300 000 kieppeillä käyttötunteja taisi olla reippaasti päälle 8000h. Muistelen näin.
- Ruotsalaiset osaavat hoitaa nämä asiat huomattavasti paremmin kuin myö. Heh, varmaan jos EU asettaisi direktiiviehdotuksen siitä, ettei Pohjolassa saisi teiden varsilla olla auraviittoja talvisaikaan koska nämä mahdollisesti saattaisivat hämmentää italiaista Fiiatti-kuskia, niin suomalaiset idiootit olisivat ensimmäisenä kannattamassa sitä - kovaan ääneen :)
- Ei ole omia kokemuksia yksiakselisesta etupäästä ykköspyörillä. Nyt kun muistelen niin en muista olenko edes nähnyt sellaista, paripyörillä olevan etupään ja ykköspyörillä olevan takapään olen mielestäni nähnyt. Mutta ykköspyörillä olevaa etupäätä en ole tainut nähdä. Olenkohan joskus nähnyt tuollaisen sorakärrin...
Saakohan tuollaisia edes olla? Hävettää tunnustaa mutta mie en kyllä tiijjä :)
Mutta olen kyllä sitä mieltä että yksiakselinen etupää pitäisi olla paripyörillä. Muutoin voi aiheutua melkoisia tilanteita toisen renkaan räjähtäessä.
Muutenkin olen vähän niin ja näin niiden ykköspyöräkärrien suhteen. Varmaan taloudellisempia vetää mutta huonolla kelillä ykköspyörät ovat omanlaisensa riski. Paljon sohjoa, oikein liukasta tai sopivan kaltto, niin varmasti syntyy herkästi ongelmia. - Ajoaikojen suhteen pitäisi olla olemassa joustoa. Ajoaikoja pitäisi tarkastella kokonaisuutena eikä tulkita kuin piru raamattua. Esimerkiksi vaikkapa 15-30 minuutin ylitykset. Jokainen alallla oleva tietää että harvemmin se työpäivä loppuu siihen kun kello on pykälässä, minun tietääkseni se loppuu siihen kun auto on määränpäässä. Olipahan määränpää sitten vuoronvaihtopaikka tai isännän piha. Tai miksei laivan autokansikin.
No, sitten kun kykitään ratsiassa ja työsuojelun ukot tai poliisi katselee että ompas törkeitä ajoajan ylityksiä kun tuona ja tuona päivänä, tai vaikka jokaisena päivänä olet ajanut sen 15-30 minuuttia liian pitkään. Sakkoa ja penalttia tulee että pätkähtää. Eivätkä suostu ymmärtämään ettei sitä pisteen A ja pisteen B välistä matkaa saa lyhennettyä vaikka mitä tekisi, oman aikansa se kulkeminen aina ottaa. Se vain pitäisi jäädä nukkumaan autoon vaikka koti ja oma sänky olisi siinä parinkymmenen minuutin päässä. Tai jos on laivaan kiire niin siitä pitäisi sitten myöhästyä. Tai se vuoronvaihto pitäisi järjestää sinne minne ajoaika loppuu. Tai pahimmillaan perjantai- / lauantai-iltana pitäisi kutsua työkaveri ajamaan auto kotiin sieltä 20km:n päästä kun on tunnit täynnä. Mites käykään työkaverin viikkolevolle... :)
Olen samaa mieltä että kuljettajan olisi hyvä olla ns. taloon päin kallellaan. Yhteistä hyväähän siinä yritetään saada aikaan autoilijan kanssa. Varsinkin kun puhutaan pienemmistä firmoista.
Niin maanteitä kuin pienempiä teitä koluavat pystyvät omalta osaltaan parantamaan sitä tulosta kun miettivät sitä kaasupolkimen asentoa. Pikkuteiden ajelijat tavallaan enemmän kun eivät aja kaasu pohjassa joka paikkaan vaan malttavat ajella hiljempää niihin monttuihin. Säästää kalustoa yllättävän paljon. Korjaamokäynnitkin kun on melkoisen hintavia.
Ja kuten mainitsit, reittivalinnoillakin on väliä. - Sattuihan minullekkin "vuosia sitten" seuraavaa: olisin voinut lähteä viemään kuormaa illalla siten, että olisin ajanut yötämyöten määränpäähän ja nukkunut siellä. Ajattelin että on kuitenkin mukavampi nukkua omassa sängyssä ja herätä keskellä yötä parin tunnin unien jälkeen. Ja niinhän minä teinkin, heräsin ennen kukon pieraisua ja lähin ajelemaan.
Kuinka ollakkaan radiossa alkoivat puhua onnettomuudesta ja siitä, miten määränpäähän johtava tie on tukossa. Ja niinhän se olikin, säiliöauto ja kaksi henkilöautoa olivat kolaroineet. Osittain mystiseksi jäi se juttu, mutta sellainen mielikuva on jäänyt että pienemmät olisivat tulleet päälle, oliko niin että etummainen "tuntemattomasta syystä" ja takimmainen oli vain väärään aikaan väärässä paikassa.
Siinä sitten sottailin kun kuulin onnettomuuden ajankohdan, että jos olisin silloin illalla lähtenyt ajelemaan niin olisin ollut aika tarkalleen "oikeaan" aikaan siinä onnettomuuspaikalla. Ehkä olisin jo kerennyt mennä tai sitten olisin kohtapuoliin ollut siinä. - Veikkaanpa minäkin ettei suuttimissa välttämättä ole vikaa.
- Niinpä se taitaa olla. Yksi riesa ns. terveemmille yrittäjille taitaa olla nämä laskutaidottomat, harrastuspohjalta ajelevat yrittäjät jotka perustavat "kannattavuuden" ylikuormiin ja älyttömiin ajosuoritteisiin. Toinen samanlainen autoilija tulee väliin ja ajaa vielä halvemmalla, pitäähän autojen pyöriä. Mistähän sitä rahaa oikein riittääkään jos kaikilla on oikeasti niin tiukkaa...
No, digipiirturi on jo täällä. Veikkaan että muutoksia tapahtuu. Aika näyttää onko ne muutokset miten hyviä ja mihin suuntaan ne alaa vievät. Vai ovatko kuljettajat vieläkin valmiita tinkimään omista tienesteistään (kun tuntimäärät pienenevät) asenteella "pitäähän sitä isäntääkin ajatella ja firman etua, ajellaan vaan karvalakkituntipalkalla ilman mitään lisiä / korvauksia". - "kyllä se on niin että hyvälle työntekijälle
varmasti maksetaan"
Harvassa mahtaa olla nekin talot mitkä maksavat kaikki niin kuin pitää. Kun ei kannata, kun ei kannata-virttä veisataan ja siihen vedotaan. On se jännä tämä vastaikkainasettelu tällä alalla. Kukaan isäntä ei voi sitä kiistää etteikö kuljettajat tekisi ihan perkeleen paljon talkoilla hommia.
Jokainen alalla oleva, varsinkin asiansa osaava, talkoilee jos ei saa joka ikistä senttiä mikä hänelle kuuluisi. Mutta harvassa on ne isännät jotka maksavat kaiken. Kannattavuutta haetaan kuppaamalla rengin saatavia.
Olet ihan oikeassa tuon peiliin katsomisen suhteen. Jokaisen kuljettajan pitäis katsoa peiliin - sen takia että miksi tekevät töitä jos eivät saa asianmukaista korvausta. Vuosien saatossa jää isännän kukkaroon niin paljon rahaa että köyhempiä hirvittää. Ja kaiken kuppaamisen jälkeen jos vielä isäntä ilkiää kitistä jostain niin huh huh.
Vanha totuus on tietty se, että jos niistä tileistä "unohtuisi" jotain maksamatta, niin se on täsmälleen sama asia kun isäntä menisi rengin lompakolle ja veisi sieltä rahaa. Siinä ei itkut auta jos ja kun työntekijä alkaa perätä saataviaan. Mutta sinusta jää sellainen kuva ettet taida isäntä ollakkaan. Voi olla että olen väärässä, mutta veikkaan ettet ole isäntä. - oli sen kanavan nimi jota hapuilin, Värnamon ja Ljungbyn suunnilla kuului enemmän tai vähemmän hyvin. Mutta sitten alkoi kuulua samoilta taajuuksilta "vi blandar dagen hits med det bästa från igår", eikä musiikki enää ollut entisensä edes yöaikaan.
Liikennetiedotuksista ja paikallisradioista tuli mieleeni kun kesällä oli "pieni" maastopalo Värnamon lähellä, siellä kun on se Store Mosse National Park, niin oli junasta ottanut rutikuiva maasto kipinää ja palopesäkkeitä oli parinkymmenen kilometrin matkalla.
Olin kuorman kanssa menossa ja ihmettelin kun tien viereinen metsä alkoi näyttää aavistuksen verran savuiselta. Ajattelin että onkohan jossain lähellä maastopalo, jokohan lie joku soittanut palokunnan paikalla. Sitten jo näinkin kun oli paloauto pysäköity tien reunaan ja äijät oli metsässä letkujen kanssa. Mietin siinä että joko joku on käynyt sytyttämässä tai sitten on junasta saanut kipinän. Kun ajelin eteenpäin ja niitä palopaikkoja alkoi olla useampia monen kilometrin matkalla, niin kallistuin tietenkin siihen junavaihtoehtoon. Vein kuorman ja ajelin takaisin niin jollakin ihme tuurilla olin viimeisiä jotka pääsi kohta suljettavalla tielle (nro 151).
Aika sakeaa savua nousi jo sieltä palopaikalta ja niinhän siinä sitten kävi että katkaisivat sen liikenteen kun alkoi liekit lyödä tien yli. Oli aika veikeä käännellä autoa metsätien risteyksessä kun metsä palaa siinä noin 20 metrin päässä. Ja eikun takaisin 152:sen kiertoliittymään ja kiertotietä myöten 27:lle. Kun oli vielä niin hyvät kartat käytössä, rengasliikkeen kälyinen gt-kartta jossa onneksi näkyi isoimmat tiet :)
Niin vasta sitten tarttui korviini ensimmäiset tiedotukset siitä maastopalosta ja liikennehaitoista vaikka ruuvasin heti tuoreeltaan uteliaisuuden vallassa SR Jönköpingin tulille.
Sitten ne vaahtosivatkin siitä ihan kiitettävästi.
Ja vähän myöhemmin sitten jo lähes varmoina kertoivat, että junastahan se oli saanut alkunsa.
Tuli vaan silloin mieleen että aika pallo hukassa mahtaa kielitaidottomat olla tuolla maailmalla. Vaikken itsekkään ruotsia mitenkään hyvin osaa. Vaikka radiosta kuuluisikin jotain tiedotuksia, niin mitäpä iloa niistä on jos ei tiedä mistä on kyse :)