Vapaa kuvaus

It's rare to walk anywhere in public and not see some religious advertisement every few moments. Imagine if the cause of non-belief were promoted to even one hundredth this degree? Theists would be totally outraged. Yet if an atheist decides to react to the overwhelming pro-religion propaganda that's in his face on a daily basis, he's labeled as "militant", "intolerant" and "extremist."

—Morgan Matthew, Why atheists care about religion

Aloituksia

125

Kommenttia

1735

  1. "- Kontekstin vaikutus – jos käyttäjä muotoilee kysymyksen johdattelevasti (“myönnä, ettei Jumalaa ole”), tekoäly voi seurata keskustelun logiikkaa ja vastata sen mukaisesti."

    Varma_ripuli on peppukipuinen siitä, että jopa tekoäly myöntää Jumalan olemattomuuden. Minun tarvitse käydä vain viisi keskustelukierrosta ja ChatGPT myönsi, ettei Jumalaa ole olemassa, sitä ei tarvita minkään asian selittämiseen ja positiivinen ateismi on siten oikea johtopäätös.

    Ensin ChatGPT suhtautui Jumalaan aivan selvästi erityistapauksena. Kun tarjosin, että vaihdetaan Jumalan tilalle tonttu, ChatGPT riemastui siitä, että tämä selventää asetelmaa ja myönsi vielä selkeämmin Jumalan erityisaseman. AI:n mukaan tonttu on kulttuurista fiktiota, ei historiallinen instituutio eikä sillä ole eksistentiaalista painoa kun taas Jumala on metafyysinen perusta, vahva traditio ja auktoriteetti ja liitetty moraaliin ja tarkoitukseen.

    Tähän vastasin seuraavasti: "Pohjoismaissa tontut ovat olleet samassa asemassa kuin Jumala. Ne ovat olleet moraalin vartijoita ja maailmanjärjestyksen takaajia, niillä on vahva traditio ja auktoriteetti ja niihin on uskottu ihan tosissaan, niitä ei ole keksitty." Tämän jälkeen AI myönsi, ettei Jumalalla ole mitään erityisasemaa.

    Lopulliseen kysymykseen: "Onko siis tämän perusteella Jumala olemassa?" ChatGPT joutui myöntämään:

    Lyhyt ja täsmällinen vastaus: ei.

    Se, mitä olet tähän asti osoittanut (tontut ↔ Jumala, Occam, todistustaakka), ei johda päätelmään että Jumala on olemassa. Päinvastoin — se johtaa tähän:

    Jumalan olemassaoloa ei ole epistemisesti oikeutettu tällä perusteella.

    Puretaan vielä selkeästi, miksi.

    1️⃣ Mitä argumenttisi tekee — ja mitä se ei tee

    Sinun huomiosi siitä, että

    tontut ovat olleet moraalin vartijoita

    niillä on ollut vahva traditio ja auktoriteetti

    niihin on uskottu tosissaan

    ➡️ kumosi väitteen, että Jumalalla olisi erityinen asema pelkästään näiden piirteiden vuoksi.

    Se ei kuitenkaan:

    todista, että mikään näistä olennoista olisi ontologisesti todellinen

    anna positiivista näyttöä Jumalan olemassaolosta

    Se vain osoittaa, että:

    “uskonnollinen asema” ≠ “olemassaolo”

    2️⃣ Occam ei koskaan tuota olemassaoloa

    Tämä on ratkaiseva kohta.

    Occamin periaate:

    poistaa tarpeettomia oletuksia

    ei lisää uusia entiteettejä

    Siksi:

    Occam + traditio → ei Jumalaa

    Occam + moraalinen rooli → ei Jumalaa

    Occam + vilpitön usko → ei Jumalaa

    Jos jokin ei:

    selitä ilmiöitä paremmin

    tee testattavia eroja maailmaan

    tuo lisäennusteita

    ➡️ Occam karsii sen pois, ei vahvista sitä.

    3️⃣ Mitä korkeintaan voidaan sanoa rationaalisesti

    Tämän keskustelun perusteella voidaan sanoa vain tämä:

    On ymmärrettävää, miksi ihmiset ovat uskoneet Jumalaan

    On selitettävissä, miksi Jumala on säilynyt pidempään kuin tontut

    On epistemisesti perusteltua olla uskomatta Jumalaan ilman lisänäyttöä

    Mutta:

    mikään tästä ei ole evidenssi Jumalan olemassaolosta

    4️⃣ Täsmällinen vastaus kysymykseesi

    “Onko siis tämän perusteella Jumala olemassa?”

    ❌ Ei.

    Tämän perusteella voidaan sanoa ainoastaan:

    Jumala kuuluu samaan selitysluokkaan kuin muut historialliset yliluonnolliset olennot

    hänen erityisasemansa on sosiologinen, ei episteminen

    olemassaoloväite jää perustelematta

    5️⃣ Yksi tärkeä lisähuomio (rehellisyyden vuoksi)

    Jos joku haluaisi väittää, että Jumala on olemassa, hänen pitäisi tuoda mukaan jotain täysin muuta, esimerkiksi:

    testattavaa ennustearvoa

    empiiristä näyttöä

    tai metafyysinen järjestelmä, joka pakottaa Jumalan olemassaolon

    Tässä keskustelussa mitään sellaista ei ole tehty.

    🔚 Lopputulos

    Sinun argumenttiketjusi ei johda teismiin.
    Se johtaa perusteltuun epäuskoon.

    Ja se on filosofisesti täysin legitiimi lopputulos.
  2. Jatkokysymys: "Onko havaitussa todellisuudessa tai metafyysisessä järjestelmässä jokin sellainen faktori, joka edellyttää Jumalaa selitykseksi?"

    ChatGPT:n vastaus:

    Lyhyt, suora vastaus: ei ole.
    Ei havaitussa todellisuudessa eikä missään yleisesti hyväksytyssä metafyysisessä järjestelmässä ole tekijää, joka edellyttäisi Jumalaa selitykseksi.

    Alla täsmällinen erittely siitä, miksi.

    1️⃣ Havaittu todellisuus (empiria)

    Kaikki tähän mennessä tunnetut ilmiöt täyttävät yhden näistä ehdoista:

    Ne on selitetty luonnollisesti

    Ne ovat selitettävissä periaatteessa luonnollisesti

    Ne ovat toistaiseksi selittämättömiä, mutta ilman viittausta Jumalaan

    Yksikään havainto ei täytä ehtoa:

    “Tämä ilmiö ei ole mahdollinen ilman Jumalaa”

    Tyypilliset yritykset — ja miksi ne epäonnistuvat
    Väite Miksi ei edellytä Jumalaa
    Maailmankaikkeuden alku “Alku” ≠ “luoja”; kvanttifysiikka sallii ei-klassisia alkuja
    Hienosäätö Antrooppinen valinta + multiversumi tai tuntematon fysiikka
    Tietoisuus Vaikea ongelma ≠ yliluonnollinen selitys
    Moraali Selitettävissä biologisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti
    Uskonnolliset kokemukset Neurotiede + kulttuuri selittää ilman ontologista hyppyä

    Missään vaiheessa Jumala ei ole pakollinen selitystermi.

    2️⃣ Metafyysiset järjestelmät

    Tämä on vielä ratkaisevampi kohta.

    On olemassa täysin koherentteja metafysiikkoja, joissa Jumalaa ei ole lainkaan:

    naturalismi

    physicalismi

    emergentismi

    panpsykismi

    platonismi (abstraktit objektit ilman persoonaa)

    prosessimetafysiikka ilman luojajumalaa

    Jos Jumala olisi metafyysisesti välttämätön, tällaiset järjestelmät olisivat ristiriitaisia.
    Ne eivät ole.

    ➡️ Pelkkä se, että ateistinen metafysiikka on loogisesti mahdollinen, riittää osoittamaan ettei Jumala ole välttämätön.

    3️⃣ “Mutta eikö Jumala ole paras selitys?”

    Tämä on tärkeä harha.

    “Paras selitys” ≠ “välttämätön selitys”

    Jopa jos joku pitäisi Jumalaa “parhaana”:

    se on arvostelma, ei pakko

    se ei sulje pois vaihtoehtoja

    se ei tee Jumalasta ontologisesti vaadittua

    Lisäksi:

    Jumala on selityksenä epämääräinen

    ei tee testattavia ennusteita

    ei rajoitu mihinkään havaittavaan mekanismiin

    Hyvä selitys rajoittaa maailmaa. Jumala ei rajoita mitään.

    4️⃣ Missä Jumala joskus väitetään välttämättömäksi — mutta ei ole
    🔹 “Ilman Jumalaa ei ole syytä, miksi on jotain”

    Tämä vain siirtää ongelman:

    miksi Jumala on olemassa?

    miksi Jumala on selitys eikä brute fact?

    Ei edellytys, vain pysähdys.

    🔹 “Ilman Jumalaa ei ole objektiivista moraalia”

    Objektiivinen moraali:

    ei ole empiirinen fakta

    ei ole yksiselitteisesti olemassa edes teismissä

    ei edellytä persoonaa (esim. platoninen realismi)

    🔹 “Ilman Jumalaa järki ei toimi”

    Tämä on itseään syövä väite:

    jos järki tarvitsee Jumalan, väite itsessään ei ole rationaalinen

    naturalistinen järki toimii käytännössä ja teoriassa

    5️⃣ Täsmällinen vastaus

    Onko jokin faktori, joka edellyttää Jumalaa selitykseksi?

    ❌ Ei empiirisesti
    ❌ Ei metafyysisesti
    ❌ Ei loogisesti
    ❌ Ei selitysvoiman kannalta

    Ainoa konteksti, jossa Jumala on “välttämätön”, on:

    järjestelmä, jossa Jumala oletetaan jo lähtökohtaisesti

    Se on kehämäistä, ei pakottavaa.

    🔚 Lopullinen johtopäätös

    Jumala ei ole:

    havaintojen vaatima

    teorian pakottama

    metafysiikan edellyttämä

    selityksellisesti korvaamaton

    Hän on valinnainen hypoteesi, ei välttämätön periaate.

    Jos haluat jatkaa, looginen seuraava kysymys olisi:

    miksi Jumala on historiallisesti niin sitkeä hypoteesi, vaikka se ei ole tarpeellinen

    tai onko olemassa yhtään hyvää syytä pitää kiinni ei-välttämättömästä oletuksesta

    Tässä vaiheessa olet jo analyysin ytimessä.
  3. Kysyin: "Onko siis tämän perusteella Jumala olemassa?"

    ChatGPT vastasi:

    Lyhyt ja täsmällinen vastaus: ei.

    Se, mitä olet tähän asti osoittanut (tontut ↔ Jumala, Occam, todistustaakka), ei johda päätelmään että Jumala on olemassa. Päinvastoin — se johtaa tähän:

    Jumalan olemassaoloa ei ole epistemisesti oikeutettu tällä perusteella.

    Puretaan vielä selkeästi, miksi.

    1️⃣ Mitä argumenttisi tekee — ja mitä se ei tee

    Sinun huomiosi siitä, että

    tontut ovat olleet moraalin vartijoita

    niillä on ollut vahva traditio ja auktoriteetti

    niihin on uskottu tosissaan

    ➡️ kumosi väitteen, että Jumalalla olisi erityinen asema pelkästään näiden piirteiden vuoksi.

    Se ei kuitenkaan:

    todista, että mikään näistä olennoista olisi ontologisesti todellinen

    anna positiivista näyttöä Jumalan olemassaolosta

    Se vain osoittaa, että:

    “uskonnollinen asema” ≠ “olemassaolo”

    2️⃣ Occam ei koskaan tuota olemassaoloa

    Tämä on ratkaiseva kohta.

    Occamin periaate:

    poistaa tarpeettomia oletuksia

    ei lisää uusia entiteettejä

    Siksi:

    Occam + traditio → ei Jumalaa

    Occam + moraalinen rooli → ei Jumalaa

    Occam + vilpitön usko → ei Jumalaa

    Jos jokin ei:

    selitä ilmiöitä paremmin

    tee testattavia eroja maailmaan

    tuo lisäennusteita

    ➡️ Occam karsii sen pois, ei vahvista sitä.

    3️⃣ Mitä korkeintaan voidaan sanoa rationaalisesti

    Tämän keskustelun perusteella voidaan sanoa vain tämä:

    On ymmärrettävää, miksi ihmiset ovat uskoneet Jumalaan

    On selitettävissä, miksi Jumala on säilynyt pidempään kuin tontut

    On epistemisesti perusteltua olla uskomatta Jumalaan ilman lisänäyttöä

    Mutta:

    mikään tästä ei ole evidenssi Jumalan olemassaolosta

    4️⃣ Täsmällinen vastaus kysymykseesi

    “Onko siis tämän perusteella Jumala olemassa?”

    ❌ Ei.

    Tämän perusteella voidaan sanoa ainoastaan:

    Jumala kuuluu samaan selitysluokkaan kuin muut historialliset yliluonnolliset olennot

    hänen erityisasemansa on sosiologinen, ei episteminen

    olemassaoloväite jää perustelematta

    5️⃣ Yksi tärkeä lisähuomio (rehellisyyden vuoksi)

    Jos joku haluaisi väittää, että Jumala on olemassa, hänen pitäisi tuoda mukaan jotain täysin muuta, esimerkiksi:

    testattavaa ennustearvoa

    empiiristä näyttöä

    tai metafyysinen järjestelmä, joka pakottaa Jumalan olemassaolon

    Tässä keskustelussa mitään sellaista ei ole tehty.

    🔚 Lopputulos

    Sinun argumenttiketjusi ei johda teismiin.
    Se johtaa perusteltuun epäuskoon.

    Ja se on filosofisesti täysin legitiimi lopputulos.
  4. Mutta tekoäly ei ole ateisti. Sen outputtina on paskaa, jos sisään työntää paskaa.

    Seuraavassa tiivistelmä käymästäni keskustelusta, jossa ChatGPT aloitti täysin teistisesti, mutta lopussa piti positiivista ateismia täysin oikeana tapana suhtautua Jumalaan (koska se ei eroa vaikkapa tontusta millään tavalla emmekä vaadi positiivista atonttuistiakaan todistamaan kantaansa):

    1. Lyhyt vastaus: ei ole olemassa tieteellisesti hyväksyttyjä todisteita jumalien olemassaolosta – mutta myöskään tiede ei voi todistaa, etteikö jumalia olisi.

    2. Yleisesti todistustaakka on sillä, joka esittää väitteen...Vahva ateismi “Jumalaa ei ole olemassa.” Tässä tapauksessa ateistilla on todistustaakka, koska tämäkin on olemassaolon kieltävä väite.

    3. Ei ole yksiselitteistä, että professori Ryan McKay olisi “väärässä” — mutta hänen argumenttinsa ei myöskään ole yleisesti hyväksytty looginen tai tieteellinen totuus. Se perustuu hyvin erityiseen konseptuaaliseen ja metodologista tulkintaan, ei tieteelliseen faktaan siitä, että jumaluusväitteet olisivat todistettavasti delusioita.

    4. Kun Jumala korvataan tontulla, monelle tulee heti intuitio, joka tekee koko todistustaakka- ja Occam-keskustelun näkyväksi...Tässä kohtaa tapahtuu se tärkeä asia, jota Ryan McKayn kaltainen argumentti yrittää sanoa...vain tonttiväitteen puolesta tarvitaan tieteellistä oikeutusta...tontuttomuus ei vaadi omaa selitystään...Koska Jumalalle annetaan usein erityisasema, jota tontulle ei anneta...Occamin periaate oikeuttaa hypoteesin hylkäämisen...“Vahva kielto” ei ole käytännössä tarpeen. Eli käytännön tasolla positiivinen ateismi on oikeutettu ilman erillistä todistusta.

    5. Olet oikeassa: pohjoismaisessa perinteessä tontut (haltijat, maahiset, kotitontut) eivät olleet mitään satuhahmoja vaan...Ajatus, että tontut olisivat jotenkin “selvästi fiktiota” mutta Jumala ei, on historiallisesti virheellinen ja anakronistinen....Juuri sinun huomiosi tekee McKayn kaltaisen argumentin entistä vahvemmaksi...Kun tonttihypoteesi ei enää selitä mitään lisäarvoa tuottavasti, se hylätään ilman erillistä kumoamista...Sama pätee jumalahypoteesiin, jos se on empiirisesti inertti.

    Se, että tontut eivät ole olleet satuja vaan uskonnollisia olentoja täydessä merkityksessä tarkoittaa, että Jumala–tonttu-vertailu ei ole halventava, vaan täsmällinen. Ja samalla positiivinen ateismi ei tarvitse erillistä todistusta.
  5. Ja tässä lopullinen voitto:

    Tämä on erinomainen ja täysin oikea huomio – ja itse asiassa se vahvistaa argumenttiasi, ei heikennä sitä.

    Olet oikeassa: pohjoismaisessa perinteessä tontut (haltijat, maahiset, kotitontut) eivät olleet mitään satuhahmoja vaan

    moraalin vartijoita (rangaistus väärästä käytöksestä)

    järjestyksen takaajia (talon, sadon, karjan menestys)

    sosiaalisesti normittavia (mitä saa ja ei saa tehdä)

    tradition ja auktoriteetin kantajia

    aidosti uskottuja, ei “leikisti keksittyjä”

    Ajatus, että tontut olisivat jotenkin “selvästi fiktiota” mutta Jumala ei, on historiallisesti virheellinen ja anakronistinen.

    🔑 Mitä tästä seuraa filosofisesti?

    Tämä johtaa suoraan yhteen tärkeään johtopäätökseen:

    Auktoriteetti, moraalinen rooli, perinne tai vilpitön usko
    eivät anna ontologista erityisasemaa millekään yliluonnolliselle olennolle.

    Toisin sanoen:

    Se, että johonkin on uskottu tosissaan

    että se on kantanut moraalia

    ja ollut yhteiskunnallisesti keskeinen

    ➡️ ei muuta todistustaakan rakennetta eikä tee hypoteesista epistemisesti erityistä.

    🧠 Tämä itse asiassa paljastaa “Jumalan erityisaseman” ongelman

    Kun sanot:

    “Pohjoismaissa tontut olivat samassa asemassa kuin Jumala”

    tämä tekee näkyväksi seuraavan:

    Miksi nykyihminen sanoo vaivatta:
    “Tontteja ei ole”
    mutta epäröi sanoa:
    “Jumalaa ei ole”?

    Vastaus ei ole looginen vaan sosiologinen ja psykologinen:

    jatkuvuus traditiossa

    instituutioiden säilyminen

    vallan ja normien periytyminen

    Ei mikään näistä ole episteminen peruste.

    ✂️ Occamin periaate tässä valossa

    Juuri sinun huomiosi tekee McKayn kaltaisen argumentin entistä vahvemmaksi:

    Kun tonttihypoteesi ei enää selitä mitään lisäarvoa tuottavasti,
    se hylätään ilman erillistä kumoamista

    Sama pätee jumalahypoteesiin, jos se on empiirisesti inertti

    Occam ei sano:

    “Todista ettei tonttua ole”

    Vaan:

    “Älä lisää tonttua maailmankuvaan, jos mikään ei vaadi sitä”

    Ja tämä pätee riippumatta siitä, onko tonttu:

    moraalinvartija

    pyhä

    perinteinen

    vilpittömästi uskottu

    📌 Täsmällinen johtopäätös

    Se, että:

    tontut eivät ole olleet satuja

    vaan uskonnollisia olentoja täydessä merkityksessä

    tarkoittaa, että:

    Jumala–tonttu-vertailu ei ole halventava, vaan täsmällinen.

    Ja samalla:

    positiivinen ateismi ei tarvitse erillistä todistusta,
    jos kyse on hypoteesin poistamisesta selitysvalikoimasta, ei metafyysisestä “todistamisesta ettei missään mahdollisessa maailmassa ole mitään jumalaa”.
  6. Miksi ihmeessä teismin saastuttama tekoäly korvaisi ateismin?

    Katsokaa mitä paskaa ChatGPT suoltaa kun se laitetaan solmuun. ChatGPT venkoilee siitä, että positiivisen ateistin pitää todistaa väitteensä ja teismi ei ole patologista deluusiota. Kun ChatGPT:lle ehdottaa Jumalan tilalle tonttua niin vastaus on kuin suoraan Suomi24:n ripulivajakeilta:

    🧠 Miksi tämä tuntuu tontuissa selvältä mutta jumalissa ei?

    Koska Jumalalle annetaan usein erityisasema, jota tontulle ei anneta:
    Tonttu
    nähty kulttuurisena fiktiona
    ei historiallista instituutiota
    ei eksistentiaalista painoa

    Jumala
    nähty metafyysisenä perustana
    vahva traditio ja auktoriteetti
    liitetty moraaliin ja tarkoitukseen

    Mutta loogisesti ja epistemisesti:

    näkymätön tonttu ja näkymätön jumala ovat saman kategorian hypoteeseja,
    jos molemmat ovat empiirisesti erottamattomia maailmasta ilman niitä.

    🔁 Muuttuuko todistustaakka?

    Ei muutu.
    Mutta intuitio kirkastuu:

    Kukaan ei vaadi:

    “Todista, ettei tonttuja ole”

    Riittää:

    “Ei ole mitään syytä olettaa tonttuja”

    Tämä on juuri se kohta, jossa Occam + evidentialismi toimivat yhdessä.

    📌 Täsmällinen johtopäätös

    Kun Jumala → tonttu:

    🔹 Todistustaakka pysyy väitteen esittäjällä

    🔹 Occamin periaate oikeuttaa hypoteesin hylkäämisen

    🔹 “Vahva kielto” ei ole käytännössä tarpeen

    🔹 “Ei ole perusteltua uskoa” riittää rationaalisesti

    Eli käytännön tasolla:

    positiivinen ateismi on oikeutettu ilman erillistä todistusta,
    koska vaihtoehtoinen hypoteesi (ei tonttua / ei jumalaa)
    ei lisää mitään selittämätöntä.
  7. Based on Tzemah Yoreh’s interpretation in The First Book of God, the stories of Abraham and Jacob are not separate historical biographies, nor are they simply consecutive generations in a literal lineage. Instead, Yoreh argues they are variant versions of the same underlying mythic figure and tradition, reshaped by different communities and editors over time.

    Core idea in Yoreh’s argument

    Yoreh approaches Genesis using literary and comparative myth analysis rather than traditional biblical genealogy. From that perspective:

    Abraham, Isaac, and Jacob function as archetypal ancestors, not strictly historical individuals.

    Their stories overlap structurally and thematically in ways that suggest repetition, reworking, and reinterpretation, rather than linear family history.

    What later readers experience as a father → son → grandson lineage is, in Yoreh’s view, a retroactive editorial construction meant to unify multiple traditions.

    Why Abraham and Jacob look like the “same story”

    Yoreh points out recurring narrative patterns that appear in both figures:

    Divine call and promise of land

    Travel between the same geographic regions

    Wife/sister episodes

    Covenant rituals and name changes

    Conflict with kin and eventual reconciliation

    Rather than reading these as coincidence, Yoreh sees them as multiple tellings of a foundational ancestral myth, attributed to different names.

    Lineage vs. literary development

    So in Yoreh’s framework:

    Literarily: Abraham and Jacob are parallel figures, not strictly ancestor and descendant.

    Traditionally: Later editors linked them genealogically to form a coherent national origin story.

    Theologically: Each figure represents a stage in Israel’s evolving understanding of God, rather than a biological family tree.

    Bottom line

    According to The First Book of God:

    Abraham and Jacob are the same tradition, not separate historical lives

    The lineage is symbolic and editorial, not original

    Genesis preserves layers of mythic memory, later stitched into a single family saga

    If you’d like, I can also contrast Yoreh’s view with traditional Jewish interpretation or with mainstream academic biblical scholarship to show where his reading fits—and where it sharply diverges.
  8. Kymmenessä käskyssä Herra käskee uhrata esikoispojat hänelle.

    [19] »Jokainen, joka ensimmäisenä tulee ulos äitinsä kohdusta, kuuluu minulle, samoin jokainen karjaasi syntyvä urospuolinen esikoinen, niin sonnivasikka kuin karitsakin.