vanhami
Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä.
Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia14 aloitusta · 991 kommenttia
- Juu, Simrad ja B&G on sama laite teknisesti, ainoa ero on, että B&G Zeus2 mallissa ei koskaan ole sisäänrakennettua kaikuluotain ominaisuutta, kun taas NSSevo2 combo malleissa on. Toki NSS:nkin saa ilman kaikuluotainta, jos haluaa. Toki, aika harva tarvii purjeveneessä ennemmin kiuin structure scania tai Chirppiä, purjehdusominaisuuksien sijaan. Jos noilla purjehdusominaisuuksilla ei ole väliä, niin silloin voi toki ostaa minkä laitteen haluaa. Mutta, jos asialla on painoarvoa, niin kannattaa sekin huomioida. Toki NSS malliin saa sitten Forfrd scan anturin suoraan, joka on matalikkoja nuolevalle purjehtijalle kätevä ominaisuus. Saman forward scan modulin saa sitten myös Sonar Hub modulilla mihin tahansa verkottuvaan B&G tai Simrad monitoiminäyttöön
En toki ymmärrä, miksi pitäisi väen vängällä ostaa toiseen käyttöön suunniteltu laite, jos vaihtoehtona vierekkäin kaksi täsmälleen mekaanisesti samaa konetta, joista toisen ohjelmisto on trimmattu purjehtijalle ja toisen moottoriveneilyyn ja kalastamiseen.
Noitten kahden laitteen erot on pikaista vilkaisua suuremmat. Esimerkiksi B&G laitteisiin ei saa ihan niin laajoja moottorinvalvontatietoja kuin Simradeihin. Tällainenkin tuli yhtä isompaa systeemiä konffatessa esiin.
Noin yleisellä tasolla Navicon tuotteiden ominaisuuksia on trimmattu hieman brändien mukaan.
Lowrance - > kalastuskäyttöön tuunatut laitteet
Simrad - > moottoriveneily ja sportfishing, mitä se lienee sitten tarkoittaakaan
B&G -> purjehdus.
Yksi, mihin kannattaa vielä tutustua on B&G Vulcan. Karttaplotteri ja monitoiminäyttö ilman verkottumisominaisuuksia, siis ei tutka, eikä useammman näytön ketjutusmahdollisuutta, mutta toki NMEA2000 verkolla. Jos haluaa sitten uida vastavirtaan, voi ostaa Simradin GO7:n, jossa ei ole purjehdusominaisuuksia. - Ei sen kummempaa, kuin että, jos päädyt navico leiriin osta suoraan B&G, eikä simradia. B&G ohjelmisto on suunniteltu purjehtijoita ajatellen Simrad on taas enemmän moottoriveneilijöille & kalastajille. Raymarinella on tulossa muuten uusi "e" sarja kesällä, Es sarja.
- Ei ainakaan yli kolmeenkymmeneen vuoteen valmistetuissa lämmittimissä ole tuollaista vakiopainepumppua. Tuon vanhempiin en ole kajonnut. Air Top 3500 on sensijaan ihan tämän vuosituhannen laite. ja siinä on magneetilla toimiva mäntäpumppu, joka sylkäisee aina vakiomäärän polttoainetta / isku. Samantyyppinen pumppu on kaikissa muissakin päämerkeissä. Joskus se pumppu kyllä jumii, etenkin talven jälkeen ja varsinkin nykyisillä bio polttoaineilla. Meisselin paksumpaa päätä kylkeen vaan, niin kyllä ne lähtee liikkeelle.
- ~ 10minuuttia käy ja sammuu = Hehkun jälkeen poltin sammuu. Poltinhuollon paikka.
- Ei ole mitään järkeä alkaa tuollaista remppaamaan, ellei ole taka-ajatuksena saada veneeseen jotain "ajan hengen mukaista". Tuohon ei ole enää virallista varaosatukea. Tuoreempiakin aihioita, sellaisia, joihin saa vielä osia löytyy pikkurahalla. Toki, jos aisan ottaa ihan harrastuksen kannalta, on se toinen juttu.
Ohjeet löytyy tuosta, jos haluaa alkaa askartelemaan
http://www.saunalahti.fi/harrihoo/lammitin/thermo2500.pdf - Tää on taas niin tätä suomi 24:stä. Joku yrittää aina tahallisesti ohjata hakoteille, että homma menisi puihin. Missään ei ole enää tuollaista pumppua. Se oli aikoinaan vanhassa peltiwallaksessa, jossa tuollainen pumppu oli.
- Viime kesänä panin asian merkille, että nyt menee sähköä normaalia enemmän. Lomalla kun oli 6 älypuhelinta 2 tablettia ja läppäri. Kolme kakaraa kyllä käytti aika-ajoin aika tehokkaasti noita älylaitteita ja aina oli joku vehje laturissa. Itsekkin tulee käytettyä läppäriä aika paljon, kun joutuu hoitamaan töitä 24/7/12 Veneessä on 60W aurinkopaneeli, joka on riittänyt aikaisemmin ihan hyvin normaali käytön ylläpitämiseen. Nyt meinasi parin kolmen päivän luonnonsatamameisingin jälkeen alkaa akut hiipumaan.
En ota paiseita tuosta virran kulutuksesta sen enempää. jos virta loppuu, on joko kapasiteetti alimittainen tai latausteho liian pieni tai molempia. Taidan lykätä ensi kesäksi isomman aurinkopaneelin. Aurinkopaneelit on tänä päivänä ihan sopuhintaisia ja kokoja löytyy niin, että varmaan saa jokaiseen veneeseen sopimaan sellaisen. - Ihan poltinhuoltokin voisi tehdä eetvarttia. Jos haihdutussylinteri on tukossa, ei se meinaa oikein palaa. Jonkin verran kannattaa katsoa perusjuttuja, mutta jos homma meinaa lähteä laukalle, kannattaa kiikuttaa se huoltoon.
- Sinne pumpulle ei saa tulla tasajännitettä. Ainoastaan pulsseja, kun pumppu pumppaa. vaikuttaisi ohjainalitevialta aika selkeästi. Pumpun ohjauspiiri on kyssähtänyt ja päästää jännnitten suoraan pumpulle. Se, että ei tule vikakoodia, voisi viitata myös tuohon ohjainlaitevikaan.
Osta joko itse uusi ohjainlaite, tai vie huoltoon, jolla on lukulaitteet, jolla pääsee tarkastamaan lämppärin. - Ei missään tapauksessa sikafleksiä, silikonia yms tavaraa. Kunnon kyllästys ja sitten turvottelun jälkeen ettania tai pietarin venekittiä pahimpiin paikkoihin. Oman veneen jouduin viime kevännä käyttämään ylhäällä, kun yksi sauma ei meinannut turvota umpeen, kun meni vene niin myöhään vesille ja ehti kuivamaan.
Huolellinen kyllästys on A ja O koko hommassa. Kyllästyksessä sinun pitää saada mahdollisimman paljon pellavaöljyä imeytettyä runkoon. Pellavaöljyssä pitäisi olla 1-2% sinkkinaftenaattia jokaista pellavaöljylitraa kohti. Sinkinaftenaattia saa ammattiliikkeistä litran pulloissa. Tee siitä jo valmis seos. Ohenna sitä tarpeen mukaan mäntytärpätillä ja lämmitä tarvittaessa öljyä imeytymisen parantamiseksi Jos imeytyminen alkaa hidastuun, vedä muutama kerros välillä ihan vaan tärpättiä pintaan, että pintajännitys pienenee ja imeytyminen kiihtyy.
Sitten kun tuo asia on kunnossa, veteen, turvotusta, pumppuja paljon ja jos ei muutamasa päivässä turpoa umpeen, noita mehiläsivaha - tervakittejä perään.
Ai niin ja klausuuli, olen kytköksissä venetarvikekauppaan, eli se mitätöi viestini uskottavuuden. - Enpä ole katsellut sillä silmällä. Näkisihän nuo savukaasuanalysaattorilta, katsompa seuraavalla kerralla. Lämpötilat on kumminkin niin kovia, että ei pysy hephep liimalla hattu kiinni. Pistehitsiä tarvitaan.
- Tuohon löytyy valmis osakin - ei tarvi nysvätä. .
http://wallas.fi/partsearch/tuote.php?k=&t=2465 - Nykyist 29 jalkaiset on vaika paljon isompia sisätiloiltaa, kuin vanhat 29 jalkaiset. Mikä nykyaikaiseen veneeseen voisi olla sopiva, voi vanhan malliseen kapearunkoiseen olla tarpeettoman suuri.
Eberin D4 voisi toimia tuossa . Sen minimiteho on 900W, jolloin käyntijaksot pysyy pidempinä. Ylätehoksi sensijaan riittäisi 90% käyttöolosuhteista pienempikin. 4kw lämmittimellä saa veneen saunaksi hetkessä. AT3900 tai oikeastaan nykyään malli AT40 minimiteho on 1500W, joka voi ohlsonissa alkaa aiheuttamaan jo turhan paljon katkokäyntiä.
Referenssi viime viikolta. Asensin 9,5 metriseen veneeseen 2600W lämmittimen, ei nyt mainita merkkiä, että ei mene mainostamiseksi. 8 asteen ulkolämpötilalla saavutti vene parissa-kolmessa tunnissa 22 asteen lämpötilan sisällä ja lämmitin alkoi tiputtamaan tehoja alemmaksi.
Mutta kannattaa ehdottomasti uskoa tehtaiden sivuja. Nehän on puolueettomia. - Myyn Eberiä, Safirea, Wallasta, Webastoa, Refleksiä, Kaloria, Binaria ja Planaria. Siihen nähden, minulla ei ole intressiä suuntaan tai toiseen.
Jos jonkun mielestä neuvoni ei ole uskottavia, on täällä varmaan paljon uskottavampiakin neuvojia liikenteessä, joiden oppeihin kannattaa nojautua.
Vai mitä mieltä on alkuperäinen Ohlsonisti? Kumpi edistää asiaa enemmän. Asiaan vastaaminen, vai asian kirjoittajan taustoihin ja kytköksiin tarttuminen? - Onhan myös ihan pienen pieni mahdollisuus, että joku kaupallinen toimijana saattan käydä myös ihan oikeasti auttamassa täällä aitoja ihmisiä oikealle polulle asioiden ja asennuksien suhten ihan jo pelkästään siitä syystä, että täällä palstalla jaetaan käsittämätön määrä myös aivan täysin päättömiä neuvoja. Voisin ampua vastauksia myös puskista, mutta olen ihan liian laiska ja joskus myös kiireinen siihen, samoin siihen, että perustaisin säännöllisesti uusia aiheita asiasta. Vanhoja lämmittimiä uusitaan vuosittain veneisiin 1000-1500 kappaletta ja aika monella se asia tulee eteen, joten neuvojen kysyjiäkin riittää säännöllisesti. Työnä se on vaativuustasoltaan juuri sellainen, että tavallinen perusveneilijä sen pystyy hieman rypistelemällä tekemään. Sensijaan esimerkiksi koneenvaihtoon harvempi lähtee ihan suoriltaan.
- Ensinnäkin Eberissä ja myös webastossa on paljon kuumemmat pakokaasut, kuin kotimaisissa. Kansiläpivienti menee tulikuumaksi. Kansiläpiviennissä kun pitää olla kumminkin jonkinlainen hattu päällä. joka estää sadeveden pääsemisen putkeen. Toiseksi kansiläpiviennin pitää olla suljetumpi, jolloin vastapaine kasvaa liikaa ja lämmitin ei pala kunnolla. Tästä syystä Wallaksen 40Dt ja Safiren 3600Di lämmittimissä ei voi käyttää kansiläpivientiä. Vastapaine (isompi ilmavirtaus, kun otetaan enemmän tehoa) ja kuumuus.
- Jos käytätä Wallasta tai Safirea, voit laittaa sen vanhan savukaasuläpiviennin paikalle uuden kansiläpiviennin, mutta väliin pitää leikata vaikka valkoisesta muovilevystä sovitelevy. Uudet kansiläpiviennit on hieman pienempiä. Eberiä asennettaessa pitää aina laittaa runkoläpivienti. Voit kyllä hyödyntää vanhaa putkistoa, mutta sovittimet maksaa äkkiä yhtä paljon, kuin viisi metriä uutta putkea. Toisekseen ne 30 vuotta vanhat putket alkaa olemaan monesti aika hapertuneita ja ruttuisia. Yhden 90mm putken tilalle saa pienellä rassailulla monesti ahdettua 2kpl 60mm putkia. Monesti tuollaisessa veneessä riittää, että on yksi suulake salonkiin ja toinen keulaan, siinä kaikki. 10 metriä putkea ja tarvittaessa kaksi suulaketta. Monesti vanhojakin voi hyödyntää.
Polttoaineotto on aina otettava erillisellä tankkiottimella tankista, ei koskaan T-haaralla moottorilinjasta. Lämmittimelle pitää vetää suoraan akulta ja - johtimet, sekä ohjaustaululle kaapeli. Parin kolmen illan askartelulla saa tuon laiteltua paikoilleen.
Tästä aiheesta on hiljan ollut toinenkin, pitkä ja uuvuttava viestiketju. Siellä on paljon informaatiota ja myös dis-informaatiota.
Ja nimimerkille "trollitehdas" jos asiallinen vastailu häiritsee sinua niin kovin, niin suosittelen tutkimaan jotain muita viestiketjuja. - Tuossa on yksi tarina, jossa Wallas 1800b korvataan Safire 2100D:llä
http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/fi/artikkelit-ja-ohjeet/safire-2100d-asennus-3
Vanha vallas 1800B ei ole pakokaasujärjestelmän osalta yhteensovpiva uusien Wallas ja Safire lämmititmien kanssa, eli pakokaasuläpivienti pitää vaihtaa jokatapauksessa. Samalla se kannattaisi laittaa soveltuvilta osin peräpeililäpivientiin. On mahdollista tehdä sovitekappale vanhan läpiviennin päälle, jolloin siihen saa kansiläpiviennin paikoilleen.
Mikäli haluaa käyttää vanhaa putkistoa, mitä en suosittele, tarvitaan sovitin putkelle, jolla putkisto saadaan 90mm halkaisijalle. Muutoin kannattaa hyödyntää vanhoja väyliä ja vetää uudet putket vanhojen tilalle. Safire käyttää 2x60mm putkistoa, wallas 2x75mm putkistoa, joka voidaan sovittimella muuttaa tarvittaessa 60mm putkistoon. Eberin D2 voi käyttää joko 1x60 tai 1x75mm putkistoa. Jos asentaa eberin, suosittelen asentamaan siihen putkistoon äänenvaimentimen. Pieni lämmitin kohisee jonkin verran.
Sopivia lämmittimiä tuon 1800B:n tilalle on Wallas 22Dt, Safire 2100D, ja Eberin D2. D4 laitteena ampuu eberin puolelta jo yli aika reippaasti. - Vaikka Webasto AT2000ST ja Safire 2600:n tehoero ei käytännössä olisikaan suuri, niin muuten laitteet on ihan eri planeetalta täysin eri tuotteita eri käyttötarkoitukseen. Eritoten äänessä ja sen saundissa on se suurin juttu. Kun AT2000 puhaltaa yhteen putkeen hikikarpaloita otsalla ilmaa, niin 2600 rullailee ihan itsellänsä. Juuri tuo sama lämpöteho yhteen putkeen tai sama teho kolmeen putkeen on se ratkaisevin tekijä.
Minusta tämä ilmamääräkeskustelu on koko lämmittimen valinnassa sekundäärinen asia. Monien vuosien eräiden maahantuojien tekemä lobbaaminen asiassa on jäänyt ihmisten päähän soimaan. Olen sitä monta kertaa sanonut. Kaikki lämmittimet pystyvät tuottamaan riittävän ilmamäärän oikein asennettuna.
Toinen väite on myös, että kun kotimaisen lämmittimen asentaa, niin keulakabiiniin jää lehmänhönkä. No se sama hönkä sinnne tulee merkistä riippumatta. Onko asennustapa sitten se, että otetaan yksi runkolinja, jota haaroitetaan moneen otteeseen matkan varrella ja viimeinen suulake on siellä keulakabiinissa, vai onko tämä toinen tapa, josta keulaan menevä putki on yhtenäinen lämmittimeltä keulaan saakka.
Samoin kylmien osien läpi menevä putki kannattaa eristää aina, lämmittimestä riippumatta. Miksi ruokkia lämpöhukkaa, kun lämmön voi tuoda perille saakka.
Lämmittimen paremmuus ei yksistään selviä datalehtiä lukemalla ja laittamalla ominaisuuksia Exceliiin. Ratkaisevampaa on oikea asennus ja oikea lämmitintyyppi oikeaan veneeseen. - https://www.youtube.com/watch?v=7JimW-7hjiU
Epäilen, että kyseessä on kuminkin käännöskukkanen. Vähän sama homma, kuin esimerkiksi nuo vasta julkisuudessa olleet Pirkka lihapullat. Niissä ei ole lihaa eikä pullaa. Toisaalta, eihän se käyttäjää kutkuta, vaikka siinä asbestitiiviste olisi.