Lämmitin veneeseen

Mielestäni akkukapasiteettia ja latausta kuuluu kasvattaa tarvittaessa, eikä valita esim. lämmitintä sen mukaan mitä vanhassa veneessä sattuu olemaan.

Webastoa uskallan suositella, AT 2000 ST on riittänyt hyvin saman kokoluokan veneessä ja on toimintavarma ja helppokäyttöinen peli.

Lämmittäjä kirjoitti:

Mielestäni akkukapasiteettia ja latausta kuuluu kasvattaa tarvittaessa, eikä valita esim. lämmitintä sen mukaan mitä vanhassa veneessä sattuu olemaan.

Webastoa uskallan suositella, AT 2000 ST on riittänyt hyvin saman kokoluokan veneessä ja on toimintavarma ja helppokäyttöinen peli.

Lue lisää

Niin kyllä mutta akkujen määrän kasvatuksellakin on rajansa noinkin pienessä veneessä.

Lämmittäjä kirjoitti:

Mielestäni akkukapasiteettia ja latausta kuuluu kasvattaa tarvittaessa, eikä valita esim. lämmitintä sen mukaan mitä vanhassa veneessä sattuu olemaan.

Webastoa uskallan suositella, AT 2000 ST on riittänyt hyvin saman kokoluokan veneessä ja on toimintavarma ja helppokäyttöinen peli.

Lue lisää

Akkukapasiteetin kasvattaminen ja kulutuksen lisääminen vuorotellen on päättymätön ja toimimaton tie. Eikä iso akku mitenkään ratkaise sähkön tuottamisen ongelmaa. Jos kuluttaa enemmän kuin tuottaa, ollaan samassa veneessä valtion talouden kanssa. Kulutus kannattaa ehdottomasti minimoida. Lämppäri on toisinaan pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti päällä, joten se on juuri niitä laitteita, joissa kulutukseen on syytä panna erityistä painoa.

>>Kulutus kannattaa ehdottomasti minimoida.

Osittainen tämän vuoksi olen investoinut todella hyviin untuvapeittoihin. Lämmitintä ei ole. Sähkönkulutus nolla, asennus superhelppo ja kalliidenkin untuvapeittojen hinta on tosi pieni lämmittimiin verrattuna.

Tiedän toki ettei tämä ratkaisu sovi kaikille, mutta minulle se on optimaalinen. Ei lapinvaelluksellakaan ole teltassa lämmitintä.

Jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta halusin tuoda tämän yhtenä vaihtoehtona mukaan keskusteluun.Veneilykauteni on kesäkuun alusta syyskuun puoleenväliin, se riittää minulle.

untuvainen kirjoitti:

>>Kulutus kannattaa ehdottomasti minimoida.

Osittainen tämän vuoksi olen investoinut todella hyviin untuvapeittoihin. Lämmitintä ei ole. Sähkönkulutus nolla, asennus superhelppo ja kalliidenkin untuvapeittojen hinta on tosi pieni lämmittimiin verrattuna.

Tiedän toki ettei tämä ratkaisu sovi kaikille, mutta minulle se on optimaalinen. Ei lapinvaelluksellakaan ole teltassa lämmitintä.

Jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta halusin tuoda tämän yhtenä vaihtoehtona mukaan keskusteluun.Veneilykauteni on kesäkuun alusta syyskuun puoleenväliin, se riittää minulle.

Lue lisää

Samaa mieltä kuumahan siinä tulee kesä helteellä jos lämmitys on täysillä,.
eli mielummin laite joka puskee kylmää

Mulla pelaa hyvin semmonen pieni valurautainen "Pot-Belly Stove",siinä voi käyttää
pieniä klapeja taikka koksia, T-paita päällä talvellakin. Kaffeetkin siinä voi keitellä.

lisäähönkää kirjoitti:

Niin kyllä mutta akkujen määrän kasvatuksellakin on rajansa noinkin pienessä veneessä.

Jos ahtaus vaivaa, niin akkutyyppi voi olla ongelman ratkaisu, eli hommaa laadukkaat AMG akut, jätä bilteman reissu väliin. Yhtenä hyvänä mittarina on akun paino, mitä enemmän lyijyä sen enempi Ah yleisesti, eli huijari akut erottuu painolla ilmoitetusta ah...

tyypinvaihto kirjoitti:

Jos ahtaus vaivaa, niin akkutyyppi voi olla ongelman ratkaisu, eli hommaa laadukkaat AMG akut, jätä bilteman reissu väliin. Yhtenä hyvänä mittarina on akun paino, mitä enemmän lyijyä sen enempi Ah yleisesti, eli huijari akut erottuu painolla ilmoitetusta ah...

Lue lisää

Bilteman reissu kannattaa muutenkin jättää väliin, mitään hyvää sanottavaa ei ole koko pilipalikaupasta.

tyypinvaihto kirjoitti:

Jos ahtaus vaivaa, niin akkutyyppi voi olla ongelman ratkaisu, eli hommaa laadukkaat AMG akut, jätä bilteman reissu väliin. Yhtenä hyvänä mittarina on akun paino, mitä enemmän lyijyä sen enempi Ah yleisesti, eli huijari akut erottuu painolla ilmoitetusta ah...

Lue lisää

>>pieni valurautainen "Pot-Belly Stove"

Mistähän tuollaisen löytäisi,voisin osaa itsellenikin ?

äh! ...voisin ostaa itsellenikin...

Polttoaineenkuluts on suoraan verrannollinen lämmittimen tuottamaan tehoon. Tuossa ei ole eroa lämmittimissä.

2 kW riittää tosiaan helposti useimpiin 29-jalkaisiin. Itsellä oli 28-jalkaisessa Webasto HL24, jossa oli 2,4 kW täysi- ja 1,2 kW puoliteho. Täysitehoa ei koskaan käytetty muuta kuin nopeaa kuivatusta tai alkulämmitystä varten. Tuo muuten oli muistaakseeni -91 ja ostin sen kaverilta käytettynä -07 tein itse huollon (vaihdoin polttaineen syöttöhuovan ja tiivisteet, muutamia kymppejä yhteensä). Toimi vielä moitteetta kun myin veneen -11. Nykyisissä Webasto/Ebereissä tuo huopa on korvattu jollain muulla ja tuokin huoltotarve lienee poistunut.

Webaston vesilämmittimet onkin suunniteltu autoihin, mutta ilmalämmittimet yleisesti veneisiin, autoihin tai mihin vaan.

Webaston sähkönkulutus on suurempi kuin Wallaksen tai Safiren, koska webastossa on tehokas puhallin, ilma ei siellä putkessa liiku ilman sähkönkulutusta.

Webasto ja eeberi on hyötysuhteeltaan parempia kuin esim Wallas, koska wallaksen lämönvaihtaja on rosteria, joka johtaa surkeasti lämpöä kun eeberi ja webasto käyttää alumiinista lämmönvaihtajaa, joka on huomattavasti parempi hyötysuhteeltaan. Safiressakin lämmönvaihtaja taitaa olla rosteria.

Siis webasto ja eeberi kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin safire ja wallas kun verrataan tuotettuun lämmitystehoon, eikä ottotehoon.

Kaikki nuo kuitenkin lämmittää ja toimii, joku sopii paremmin toiseen paikkaan kuin toinen.

Kokonsa puolesta Saksalaiset ovat pienempiä ja siten helpompia asentaa ahtaaseen paikkaan.

Itseasiassa webaston ja eberin lämmönvaihtimet on huonompia hyötysuhteeltaan, kuin wallaksen ja safiren. Niiden pinta-ala on huomattavasti pienempi ja kaikki savukaasut työnnetään sellaisenaan ulos. Myöskin safire ja wallaksen tupla pakoputki ottaa talteen hukkalämpöä ja kierrättää sen takaisin pannuun. Safire ja wallas vie vähemmän sähköä ja polttoainetta, joskin polttoaineen kulutus on lähes mitätön kaikissa noissa lämmittimissä.

Lämmittäjä kirjoitti:

Webaston vesilämmittimet onkin suunniteltu autoihin, mutta ilmalämmittimet yleisesti veneisiin, autoihin tai mihin vaan.

Webaston sähkönkulutus on suurempi kuin Wallaksen tai Safiren, koska webastossa on tehokas puhallin, ilma ei siellä putkessa liiku ilman sähkönkulutusta.

Webasto ja eeberi on hyötysuhteeltaan parempia kuin esim Wallas, koska wallaksen lämönvaihtaja on rosteria, joka johtaa surkeasti lämpöä kun eeberi ja webasto käyttää alumiinista lämmönvaihtajaa, joka on huomattavasti parempi hyötysuhteeltaan. Safiressakin lämmönvaihtaja taitaa olla rosteria.

Siis webasto ja eeberi kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin safire ja wallas kun verrataan tuotettuun lämmitystehoon, eikä ottotehoon.

Kaikki nuo kuitenkin lämmittää ja toimii, joku sopii paremmin toiseen paikkaan kuin toinen.

Kokonsa puolesta Saksalaiset ovat pienempiä ja siten helpompia asentaa ahtaaseen paikkaan.

Lue lisää

On Webasto varmaan ihan toimiva peli, ei sillä. Purjeveneilijää voi kuitenkin kiinnostaa, että 2kW Webasto vie ampeerin verran enemmän sähköä kuin 3kW Wallas. Wallas ainakin mainostaa, että heidän lämppärinsä 30d tuotti eniten lämpöä 3kW lämppäreiden testissä. En ole itse kaivannut kovempaa puhallusta Wallaksestani, mutta tietysti 10 metrin putkistoissa voi olla kenties tarpeen asentaa välipuhallin.

Bossu kirjoitti:

On Webasto varmaan ihan toimiva peli, ei sillä. Purjeveneilijää voi kuitenkin kiinnostaa, että 2kW Webasto vie ampeerin verran enemmän sähköä kuin 3kW Wallas. Wallas ainakin mainostaa, että heidän lämppärinsä 30d tuotti eniten lämpöä 3kW lämppäreiden testissä. En ole itse kaivannut kovempaa puhallusta Wallaksestani, mutta tietysti 10 metrin putkistoissa voi olla kenties tarpeen asentaa välipuhallin.

Lue lisää

Missä Wallas mainostaa, että 30d tuotti eniten lämpöä? Kotisivulla on kyllä maininta, että 30d tuottaa eniten wattia kohden lämpöä alle 3 kW lämmittimistä, mutta se on täysin eri asia.

Kannattaa huomata, että suomalaiset lämmittimet ilmoittavat tehonsa polttoainetehona eli ne eivät huomio lainkaan häviöitä lämmittimen sijoitusympäristöön eikä pakokaasuihin. Esimerkiksi tuolle Wallas 30d:lle ilmoitetaan polttoaineenkulutukseksi 0,30 l/h 3 kW teholla. Tuon kulutuksen lämpöarvosta laskettu teho on kuitenkin vain vajaat 2,9 kW, josta pitää vähentää vielä ainakin 10% häviöinä eli tuo ei lämmitä ainakaan yli 2,6 kW teholla. Virtaa kuluu ilmoituksen mukaan 1,8 A eli 22-25 W 12-14 V jännitteellä.

Eber D2 kuluttaa täydellä teholla 0,28 l/h ja sille luvataan 2,2 kW lämmöntuotto. Tuo siis polttaa dieseliä 2,7 kW teholla ja tehoilmoituksessa on varattu 19% lämpöhäviöihin eli tuon 2,2 kW voi oikeasti saada lämmitystehona. Virtaa kuluu 34 W eli ~50% enemmän kuin Wallaksella, jonka teho on hiukan suurempi.

Pienimmällä teholla osat vaihtuvat. Wallas ilmoittaa 0,1 l/h ja 0,8 A eli 10-11 W ja väittää tehoksi 1 kW, vaikka dieseliä poltetaan vain 960 W edestä. Eber taas ilmoittaa 0,1 l/h, 850 W ja 8 W eli tuossa Eber kuluttaakin 20% vähemmän sähköä.

Jos tuon 30d vertailupariksi ottaa Eber D4:n, 30d pärjää entistä huonimmin. D4 vie 0,38 l/h (3 kW ilmoitus) 30 W eli 30% enemmän, mutta varmasti myös tuottaa lämpöä selvästi enemmän. Tuosta pykälä alaspäin on 0,25 l/h (2 kW ilmoitus) ja 16 W eli selvästi vähemmän kuin Wallas 0,3 l/h:lla. Alin teho on 0,11 l/h (900 W) ja sillä virtaa kuluu vain 7 W.

Eber ei siis vie paljon virtaa, JOS se mitoiteaan hyvin eli ei valita lämmitintä, joka joutuu käymään paljon täydellä teholla, jolla se vie aika palkon virtaa ja pitää myös enemmän melua. Tämä tulee suoraan putkiston ja lämmittimen mitoituksesta. Pieni koko johtaa suuriin virtausnopeuksiin täydellä teholla.

Webastojen kulutus on kutakuinkin sama kuin Eberin suurilla tehoilla, mutta pienemmillä Eber vie huomattavasti vähemmän. Webastojen pienimpien tehojen kulutukset ovat 14-15 W 0,9-1,5 kW teholla.

Joakim1 kirjoitti:

Missä Wallas mainostaa, että 30d tuotti eniten lämpöä? Kotisivulla on kyllä maininta, että 30d tuottaa eniten wattia kohden lämpöä alle 3 kW lämmittimistä, mutta se on täysin eri asia.

Kannattaa huomata, että suomalaiset lämmittimet ilmoittavat tehonsa polttoainetehona eli ne eivät huomio lainkaan häviöitä lämmittimen sijoitusympäristöön eikä pakokaasuihin. Esimerkiksi tuolle Wallas 30d:lle ilmoitetaan polttoaineenkulutukseksi 0,30 l/h 3 kW teholla. Tuon kulutuksen lämpöarvosta laskettu teho on kuitenkin vain vajaat 2,9 kW, josta pitää vähentää vielä ainakin 10% häviöinä eli tuo ei lämmitä ainakaan yli 2,6 kW teholla. Virtaa kuluu ilmoituksen mukaan 1,8 A eli 22-25 W 12-14 V jännitteellä.

Eber D2 kuluttaa täydellä teholla 0,28 l/h ja sille luvataan 2,2 kW lämmöntuotto. Tuo siis polttaa dieseliä 2,7 kW teholla ja tehoilmoituksessa on varattu 19% lämpöhäviöihin eli tuon 2,2 kW voi oikeasti saada lämmitystehona. Virtaa kuluu 34 W eli ~50% enemmän kuin Wallaksella, jonka teho on hiukan suurempi.

Pienimmällä teholla osat vaihtuvat. Wallas ilmoittaa 0,1 l/h ja 0,8 A eli 10-11 W ja väittää tehoksi 1 kW, vaikka dieseliä poltetaan vain 960 W edestä. Eber taas ilmoittaa 0,1 l/h, 850 W ja 8 W eli tuossa Eber kuluttaakin 20% vähemmän sähköä.

Jos tuon 30d vertailupariksi ottaa Eber D4:n, 30d pärjää entistä huonimmin. D4 vie 0,38 l/h (3 kW ilmoitus) 30 W eli 30% enemmän, mutta varmasti myös tuottaa lämpöä selvästi enemmän. Tuosta pykälä alaspäin on 0,25 l/h (2 kW ilmoitus) ja 16 W eli selvästi vähemmän kuin Wallas 0,3 l/h:lla. Alin teho on 0,11 l/h (900 W) ja sillä virtaa kuluu vain 7 W.

Eber ei siis vie paljon virtaa, JOS se mitoiteaan hyvin eli ei valita lämmitintä, joka joutuu käymään paljon täydellä teholla, jolla se vie aika palkon virtaa ja pitää myös enemmän melua. Tämä tulee suoraan putkiston ja lämmittimen mitoituksesta. Pieni koko johtaa suuriin virtausnopeuksiin täydellä teholla.

Webastojen kulutus on kutakuinkin sama kuin Eberin suurilla tehoilla, mutta pienemmillä Eber vie huomattavasti vähemmän. Webastojen pienimpien tehojen kulutukset ovat 14-15 W 0,9-1,5 kW teholla.

Lue lisää

Eikös 0,8A ole 9,6 W, eikä 10-11. 12 voltista se kai lasketaan. Eroa on siis n. 1,5 wattia, jos luvut ovat tarkkoja. Normaalikäytössä siis Wallas kuluttaa paljon vähemmän, koska se täyden tehon kulutusero oli paljon suurempi.

Bossu kirjoitti:

Eikös 0,8A ole 9,6 W, eikä 10-11. 12 voltista se kai lasketaan. Eroa on siis n. 1,5 wattia, jos luvut ovat tarkkoja. Normaalikäytössä siis Wallas kuluttaa paljon vähemmän, koska se täyden tehon kulutusero oli paljon suurempi.

Lue lisää

Normaalikäyttö on ainakin minulla kylläkin 90% minimiteholla ja maksimiteholla vain ensimmäinen tunti käynnistyksen jälkeen kylmässä veneessä, jos sitäkään. Usein minimitehokin on liikaa eli lämmitin sammuu kokonaan yön aikana. Riippuu tietysti lämmittimen mitoituksesta veneeseen ja ulkoilman lämpötilasta. Minulla on D4 35-jalkaisessa ja pakkasessa tai lähellä sitä ei tule veneessä asuttua kuin joskus yöväijyssä.

Tuo D4 siis vie vain sen 7 W (olen mitannutkin) ja Safiren 3200Di pistää vielä paremmaksi eli 0,4A/5W 0,1 l/h/1 kW teholla. Safire ei vie täydelläkään 3,2 kW tehollakaan kuin 1,2 A/14,4 W valmistajan ilmoituksen mukaan, joten ei tuo Wallas 30d ole sähkönkulutukseltaan alkuunkaan paras. Sama juttu Safiren ilmoituksissa eli polttoaineen kulutus vain 0,32 l/h eli dieseliä poltetaan vain 3,1 kW teholla, joten ei voi lämmittää läheskään 3,2 kW.

Joakim1 kirjoitti:

Normaalikäyttö on ainakin minulla kylläkin 90% minimiteholla ja maksimiteholla vain ensimmäinen tunti käynnistyksen jälkeen kylmässä veneessä, jos sitäkään. Usein minimitehokin on liikaa eli lämmitin sammuu kokonaan yön aikana. Riippuu tietysti lämmittimen mitoituksesta veneeseen ja ulkoilman lämpötilasta. Minulla on D4 35-jalkaisessa ja pakkasessa tai lähellä sitä ei tule veneessä asuttua kuin joskus yöväijyssä.

Tuo D4 siis vie vain sen 7 W (olen mitannutkin) ja Safiren 3200Di pistää vielä paremmaksi eli 0,4A/5W 0,1 l/h/1 kW teholla. Safire ei vie täydelläkään 3,2 kW tehollakaan kuin 1,2 A/14,4 W valmistajan ilmoituksen mukaan, joten ei tuo Wallas 30d ole sähkönkulutukseltaan alkuunkaan paras. Sama juttu Safiren ilmoituksissa eli polttoaineen kulutus vain 0,32 l/h eli dieseliä poltetaan vain 3,1 kW teholla, joten ei voi lämmittää läheskään 3,2 kW.

Lue lisää

Mulla on Wallas 3200 ja sen kanssa käytän kyllä enemmän täyttä tehoa. Illalla lämmitän veneen, mutta sammutan yöksi, kun silloin ei lämpöä tarvita niin paljon. Veneessä on kylläkin muutaman sentin polyuretaanieristys laidoissa, joten se myös pitää lämpöä. Salongin päävalaistus on öljylamppu, joka tuottaa jotain 200-300 wattia lämpöä.

Joakim1 kirjoitti:

Normaalikäyttö on ainakin minulla kylläkin 90% minimiteholla ja maksimiteholla vain ensimmäinen tunti käynnistyksen jälkeen kylmässä veneessä, jos sitäkään. Usein minimitehokin on liikaa eli lämmitin sammuu kokonaan yön aikana. Riippuu tietysti lämmittimen mitoituksesta veneeseen ja ulkoilman lämpötilasta. Minulla on D4 35-jalkaisessa ja pakkasessa tai lähellä sitä ei tule veneessä asuttua kuin joskus yöväijyssä.

Tuo D4 siis vie vain sen 7 W (olen mitannutkin) ja Safiren 3200Di pistää vielä paremmaksi eli 0,4A/5W 0,1 l/h/1 kW teholla. Safire ei vie täydelläkään 3,2 kW tehollakaan kuin 1,2 A/14,4 W valmistajan ilmoituksen mukaan, joten ei tuo Wallas 30d ole sähkönkulutukseltaan alkuunkaan paras. Sama juttu Safiren ilmoituksissa eli polttoaineen kulutus vain 0,32 l/h eli dieseliä poltetaan vain 3,1 kW teholla, joten ei voi lämmittää läheskään 3,2 kW.

Lue lisää

Aika vähävirtainen tuo Safire. Wallas 2400 kuluttaa valopetrolia 0,1 l/h ja sähköä 0,5A. Täydellä teholla 0,24 l/h ja 0,9A.

Joakim1 kirjoitti:

Missä Wallas mainostaa, että 30d tuotti eniten lämpöä? Kotisivulla on kyllä maininta, että 30d tuottaa eniten wattia kohden lämpöä alle 3 kW lämmittimistä, mutta se on täysin eri asia.

Kannattaa huomata, että suomalaiset lämmittimet ilmoittavat tehonsa polttoainetehona eli ne eivät huomio lainkaan häviöitä lämmittimen sijoitusympäristöön eikä pakokaasuihin. Esimerkiksi tuolle Wallas 30d:lle ilmoitetaan polttoaineenkulutukseksi 0,30 l/h 3 kW teholla. Tuon kulutuksen lämpöarvosta laskettu teho on kuitenkin vain vajaat 2,9 kW, josta pitää vähentää vielä ainakin 10% häviöinä eli tuo ei lämmitä ainakaan yli 2,6 kW teholla. Virtaa kuluu ilmoituksen mukaan 1,8 A eli 22-25 W 12-14 V jännitteellä.

Eber D2 kuluttaa täydellä teholla 0,28 l/h ja sille luvataan 2,2 kW lämmöntuotto. Tuo siis polttaa dieseliä 2,7 kW teholla ja tehoilmoituksessa on varattu 19% lämpöhäviöihin eli tuon 2,2 kW voi oikeasti saada lämmitystehona. Virtaa kuluu 34 W eli ~50% enemmän kuin Wallaksella, jonka teho on hiukan suurempi.

Pienimmällä teholla osat vaihtuvat. Wallas ilmoittaa 0,1 l/h ja 0,8 A eli 10-11 W ja väittää tehoksi 1 kW, vaikka dieseliä poltetaan vain 960 W edestä. Eber taas ilmoittaa 0,1 l/h, 850 W ja 8 W eli tuossa Eber kuluttaakin 20% vähemmän sähköä.

Jos tuon 30d vertailupariksi ottaa Eber D4:n, 30d pärjää entistä huonimmin. D4 vie 0,38 l/h (3 kW ilmoitus) 30 W eli 30% enemmän, mutta varmasti myös tuottaa lämpöä selvästi enemmän. Tuosta pykälä alaspäin on 0,25 l/h (2 kW ilmoitus) ja 16 W eli selvästi vähemmän kuin Wallas 0,3 l/h:lla. Alin teho on 0,11 l/h (900 W) ja sillä virtaa kuluu vain 7 W.

Eber ei siis vie paljon virtaa, JOS se mitoiteaan hyvin eli ei valita lämmitintä, joka joutuu käymään paljon täydellä teholla, jolla se vie aika palkon virtaa ja pitää myös enemmän melua. Tämä tulee suoraan putkiston ja lämmittimen mitoituksesta. Pieni koko johtaa suuriin virtausnopeuksiin täydellä teholla.

Webastojen kulutus on kutakuinkin sama kuin Eberin suurilla tehoilla, mutta pienemmillä Eber vie huomattavasti vähemmän. Webastojen pienimpien tehojen kulutukset ovat 14-15 W 0,9-1,5 kW teholla.

Lue lisää

Saksalaisissa on paloilmapuhallin ja pääpuhallin yksi ja sama moottori. Kun tehoa tiputetaan, puhallusteho tippuu myös. Kun eberi käy minimiä, sieltä ei enää paljon ilmaa tule. Suomalaisissa on taas erilliset puhaltimet paloilmalle ja lämmitysilmalle. Niitä voidaan ohjata toisistaan riippumatta. Minimiteholla wallas tuottaa arvatenkin vielä hieman enemmän puhallusta, kuinn eberi. Siitä tehoero johtuu.

Joakim1 kirjoitti:

Normaalikäyttö on ainakin minulla kylläkin 90% minimiteholla ja maksimiteholla vain ensimmäinen tunti käynnistyksen jälkeen kylmässä veneessä, jos sitäkään. Usein minimitehokin on liikaa eli lämmitin sammuu kokonaan yön aikana. Riippuu tietysti lämmittimen mitoituksesta veneeseen ja ulkoilman lämpötilasta. Minulla on D4 35-jalkaisessa ja pakkasessa tai lähellä sitä ei tule veneessä asuttua kuin joskus yöväijyssä.

Tuo D4 siis vie vain sen 7 W (olen mitannutkin) ja Safiren 3200Di pistää vielä paremmaksi eli 0,4A/5W 0,1 l/h/1 kW teholla. Safire ei vie täydelläkään 3,2 kW tehollakaan kuin 1,2 A/14,4 W valmistajan ilmoituksen mukaan, joten ei tuo Wallas 30d ole sähkönkulutukseltaan alkuunkaan paras. Sama juttu Safiren ilmoituksissa eli polttoaineen kulutus vain 0,32 l/h eli dieseliä poltetaan vain 3,1 kW teholla, joten ei voi lämmittää läheskään 3,2 kW.

Lue lisää

Tässä on mielenkiintoisia, mutta osin selvästi virheellisiä mittauksia/laskelmia: http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf

Tuossa on laskettu "polttimien hyötysuhteita" mittaamalla ilmavirtaamaa ja lämpötilaa. Safiren hyötysuhteeksi on saatu peräti 93% suoraan lämmittimeltä mitattuna ja putkiston jälkeen 69%. Tuo 93% ei ole lainkaan linjassa pakoputken päästä mitatun 241 C (233 C yli ulkoilman) lämpötilan kanssa. Tuosta lämpötilasta voi arvioida pakokaasuun menevän hukkatehon. Dieselin stokiometrinen ilmasuhde on 14,6:1 eli pakokaasua tulee massana 15,6-kertaisesti polttoaineenseen nähden stokiometrisessä poltossa. Käytännössä ilmasuhde on paljon suurempi. En tiedä Safiren arvoa, mutta Webaston CO2-säädöstä tulee n. 20-kertainen pakokaasumäärä ja samaa luokkaa myös dieselmoottoreille. Täydellä teholla polttoaineenkulutus 0,36 l/h eli 0,30 kg/h, jolloin pakokaasu tulee n. 6kg/h. Pakokaasun ominaislämpökapasiteeti on n. 1 kJ/kg eli hukkateho on n. 390 W eli 11% polttoainetehosta. Lisäksi tulee häviöitä laitteen kotelosta ympäröivään ilmaan ja tietysti lämmitysputkistosta. 3,6 kW lämmitin on oikeasti siis aivan maksimissaan 3,2 kW. Mitattu ylisuuri hyötysuhde voi tietysti selittyä sillä, että polttoainetta kuluukin ilmoitettua enemmän. Sitä ei mitattu.

Jutussa oli mitattu 1,13 kW polttoaineteholla virtaamaksi vain 1,17 kg/h, vaikka tuolloin polttoainevirtaaman pitäisi olla n. 0,1 kg/h eli pakokaasua tulla vähintään 1,56 kg/h ja käytännössä 2 kg/h.

D4:lle mitattiin tuossa 331 C (322 C yli ulkoilman) pakokaasulämpötila eristetyn putken päästä. Tuolla ja 0,44 l/h polttoaineen kulutuksella laskien tehohukka pakoputkeen olisi 660 W eli 15% polttoainetehosta. Tietysti D4:ssä lämpöhäviöt pakoputken matkalla ovat myös hukkalämpöä (ellei halua lämmittää tilaa, jossa pakoputki on tai ko. tilasta imetään lämmitysilma). Jos oletetaan, että pakoputken alussa lämpötila olisi ollut 400 C yli ulkoilman, häviö olisi 820 W eli 19%, mikä taas on hyvin lähellä mitattua 80% "polttimen hyötysuhdetta". Tuo vastaa erinomaisen tarkasti Eberin noin vanhalle D4:lle ilmoittamaa 3,5 kW todellista tehoa.

On tuollaisellakin oma paikkansa mutta en nyt kuitenkaan 29ft purjeveneeseen laittaisi tuollaista. Tilan pitäisi olla yhtenäinen ja aika pieni, että tuo toimisi.

Mitähän vakuutusyhtiö olisi mieltä tuon käytöstä venelämmittimenä...

Dieselkäyttöiset ilmalämmittimet ovat toimivia ja turvallisia.

Jhvhv kirjoitti:

On tuollaisellakin oma paikkansa mutta en nyt kuitenkaan 29ft purjeveneeseen laittaisi tuollaista. Tilan pitäisi olla yhtenäinen ja aika pieni, että tuo toimisi.

Mitähän vakuutusyhtiö olisi mieltä tuon käytöstä venelämmittimenä...

Dieselkäyttöiset ilmalämmittimet ovat toimivia ja turvallisia.

Lue lisää

En välttämättä minäkään, kun ajatellaan lämmittien käyttöä niin aika vähän sitä tarvii pukeutuminen on hyviä makuupusseja.
Kosteus on ikävintä, mulla on pari pientä puhallinta ne auttaa jonkin verran ja kaasukeitintä pidän päällä joskus,
Kymmenniä vuosia on menny näin, oikeesti syksymyöhäällä olis joku pikku lämmitin hyvä olla vaan en ole löytäny vaikken hirveen tiiviisti ettiny

Tuttu pariskunta paloi veneeseensä juuri tuollaisen lämmittimen sytytettyä patjat tuleen. Jossain onnettomuustutkinta sivuilla on varmaan juttua ko.tapauksesta.

Muita polttoaineita kuin diesel ei kannata käyttää venelämmittimessä. Bensakäyttöisen lämmittimen asentaminen on nykyään kielletty vaikka bensalämmitin onkin turvallinen. Valopetrooli taas on kalliimpaa kuin diesel, joten valopetroolilämmottimiä ei vaan kannata ostaa.

Eli siis, oli moottorin polttoaine bensa tai diesel, niin lämmittimen polttoainena diesel on ainut järkevä vaihtoehto.

Juu, Eberi on toiminut minullakin kuin junan vessa jo 15 vuotta

On muuten melko venäläinen laite... Testattu on enkä veneeseeni uskaltaisi laittaa.

Ladan hinnalla kun ei saa Mersua

Muutenkaan kenenkään ei pitäisi ostaa mitään Venäläisiä tuotteita.

Venäläinensuristin kirjoitti:

On muuten melko venäläinen laite... Testattu on enkä veneeseeni uskaltaisi laittaa.

Ladan hinnalla kun ei saa Mersua

Muutenkaan kenenkään ei pitäisi ostaa mitään Venäläisiä tuotteita.

Lue lisää

Intissä meillä oli venäläisessä kalustossa samanmaalaiset lämmittimet.Yksinkertaista ja toimivaa tekniikkaa, ei turhia härpäkkeitä.

exsoturi kirjoitti:

Intissä meillä oli venäläisessä kalustossa samanmaalaiset lämmittimet.Yksinkertaista ja toimivaa tekniikkaa, ei turhia härpäkkeitä.

Venäläisessä kalustossa, siis Venäläisissä romuissa.

Venäläisessä Planar lämmittimessä on varaosakuvan mukaan ASBESTIA. En ikinä suostuisi asentamaan sellaista veneeseeni.

Asbesti on erittäin vaarallista hengitettynä, ei tunnu oikein järkevältä käyttää ilmaa puhaltavaa lämmitintä jossa on asbestia.

Länsimaisissa tuotteissa ei ole saanut käyttää asbestia vuosikausiin, mutta Venäjällä on ilmeisesti eri säännöt tai sitten ketään ei vähääkään kiinnosta mitä tehdään. Luultavasti kyse on molemmista.

Asbestialämmittimessä kirjoitti:

Venäläisessä kalustossa, siis Venäläisissä romuissa.

Venäläisessä Planar lämmittimessä on varaosakuvan mukaan ASBESTIA. En ikinä suostuisi asentamaan sellaista veneeseeni.

Asbesti on erittäin vaarallista hengitettynä, ei tunnu oikein järkevältä käyttää ilmaa puhaltavaa lämmitintä jossa on asbestia.

Länsimaisissa tuotteissa ei ole saanut käyttää asbestia vuosikausiin, mutta Venäjällä on ilmeisesti eri säännöt tai sitten ketään ei vähääkään kiinnosta mitä tehdään. Luultavasti kyse on molemmista.

Lue lisää

Tämmöisenkaltaisilla "romuilla" antoivat kuitenkin satikutia erään maailmanvalloittajan joukoille. Missäs kohdassa se asbesti muuten piileskelee?

Asbestialämmittimessä kirjoitti:

Venäläisessä kalustossa, siis Venäläisissä romuissa.

Venäläisessä Planar lämmittimessä on varaosakuvan mukaan ASBESTIA. En ikinä suostuisi asentamaan sellaista veneeseeni.

Asbesti on erittäin vaarallista hengitettynä, ei tunnu oikein järkevältä käyttää ilmaa puhaltavaa lämmitintä jossa on asbestia.

Länsimaisissa tuotteissa ei ole saanut käyttää asbestia vuosikausiin, mutta Venäjällä on ilmeisesti eri säännöt tai sitten ketään ei vähääkään kiinnosta mitä tehdään. Luultavasti kyse on molemmista.

Lue lisää

Jos asbesti on kielletty, ei noita venäläisiäkään saa tuoda tänne mikäli niissä on asbestia.

Venäläinensuristin kirjoitti:

On muuten melko venäläinen laite... Testattu on enkä veneeseeni uskaltaisi laittaa.

Ladan hinnalla kun ei saa Mersua

Muutenkaan kenenkään ei pitäisi ostaa mitään Venäläisiä tuotteita.

Lue lisää

Miksi ei saa ostaa mitään venäläistä, mutta kiinalaista ja amerikkalaista saa? Eiköhän jenkit ja kiinalaiset ole vähintään yhtä pahoja kuin venäläiset, vaikkei niitä nyt olekaan muodikasta haukkua.

Asbestialämmittimessä kirjoitti:

Venäläisessä kalustossa, siis Venäläisissä romuissa.

Venäläisessä Planar lämmittimessä on varaosakuvan mukaan ASBESTIA. En ikinä suostuisi asentamaan sellaista veneeseeni.

Asbesti on erittäin vaarallista hengitettynä, ei tunnu oikein järkevältä käyttää ilmaa puhaltavaa lämmitintä jossa on asbestia.

Länsimaisissa tuotteissa ei ole saanut käyttää asbestia vuosikausiin, mutta Venäjällä on ilmeisesti eri säännöt tai sitten ketään ei vähääkään kiinnosta mitä tehdään. Luultavasti kyse on molemmista.

Lue lisää

Tää on taas tätä suomi 24 paskaa. Planar lämmittimissä EI ole asbestia. Ne on ihan asiallisia laitteita, ja niiltä löytyy länsimaisen luokituslaitoksen sertifioima (e) hyväksyntä, jolloin niitä saa asentaa laillisesti kaikkiin länsimaisiin kulkuvälineisiin. Olen tutkinut nuo läpikotaisin talven aikana ja poltellut niitä pitkin talvea penkissä satoja tunteja. Pärjää han hyvin vertailussa länsimaisten kanssa. Toki valmistusmaa hieman näkyy, mutta ei häirittävästi. Noilla on satoja käyttääjiä täällä suomessa jo, eikä ne ole täällä kirjoittamassa aiheetonta sontaa niistä.

Satoja?
En usko, laite ei ole ollut myynnissä kauaa eikä se kuulu suosituimpien listalle.

faktatesiin kirjoitti:

Satoja?
En usko, laite ei ole ollut myynnissä kauaa eikä se kuulu suosituimpien listalle.

Laite on ollut suomen markkinoilla kolmisen vuotta. Mallistosta löytyy myös ajoneuvolämmittimiä. Käyttökohteita on paljon muitakin kuin veneet. Niitä asennetaan työkoneisiin, taukoparakkeihin autoihin jne. Venemarkkina on vain pieni osa.

Varaosakuvassa nyt kuitenkin lukee ihan selvästi, että Planar lämmittimessä on "kumiasbestitiiviste" ja englannin kielisessä varaosakuvassa "rubberized asbestos gasket. Kummallakin kielellä tuo tarkoittaa asbestia.

http://autoterm.pro/shop/air-heaters/planar-44d-air-heater/

planar44 kirjoitti:

Laite on ollut suomen markkinoilla kolmisen vuotta. Mallistosta löytyy myös ajoneuvolämmittimiä. Käyttökohteita on paljon muitakin kuin veneet. Niitä asennetaan työkoneisiin, taukoparakkeihin autoihin jne. Venemarkkina on vain pieni osa.

Lue lisää

Ei niitä silti ole asennettu satoja.
Faktat esiin, montako sataa?

Kuinkamonta kirjoitti:

Ei niitä silti ole asennettu satoja.
Faktat esiin, montako sataa?

Mitenkähän tämä muuten liittyy siihen, että mikä lämmitin on sopiva 29 jalkaiseen veneeseen?

Jos fakta kiinnostaa, niin osta netistä maahantuojan liikevaihtotiedot ja laske montako lämmitintä siihen täytyy myydä.

Plaanari44 kirjoitti:

Varaosakuvassa nyt kuitenkin lukee ihan selvästi, että Planar lämmittimessä on "kumiasbestitiiviste" ja englannin kielisessä varaosakuvassa "rubberized asbestos gasket. Kummallakin kielellä tuo tarkoittaa asbestia.

http://autoterm.pro/shop/air-heaters/planar-44d-air-heater/

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=7JimW-7hjiU

Epäilen, että kyseessä on kuminkin käännöskukkanen. Vähän sama homma, kuin esimerkiksi nuo vasta julkisuudessa olleet Pirkka lihapullat. Niissä ei ole lihaa eikä pullaa. Toisaalta, eihän se käyttäjää kutkuta, vaikka siinä asbestitiiviste olisi.

Jos sinä perustelet laitteen hyvyyttä sillä, että sinä tiedät että niitä on asennettu satoja, niin eikö se ole oleellinen tieto?
Nyt, kun seisot yhä kauempana sanojes takana, alta muistuttaa hallitusta soteuudistuksessa.
Kumpikaan ei ole uskottava.

Plaanari44 kirjoitti:

Varaosakuvassa nyt kuitenkin lukee ihan selvästi, että Planar lämmittimessä on "kumiasbestitiiviste" ja englannin kielisessä varaosakuvassa "rubberized asbestos gasket. Kummallakin kielellä tuo tarkoittaa asbestia.

http://autoterm.pro/shop/air-heaters/planar-44d-air-heater/

Lue lisää

Ei asbesti sieltä mihinkään karkaa kun se on sidostettu kumiin. Onhan noita vastaavia tiivisteitä moottoreissakin sylinterinkannen tiivisteinä eikä kukaan hihku että ne on hävitettävä.

vanhami kirjoitti:

Mitenkähän tämä muuten liittyy siihen, että mikä lämmitin on sopiva 29 jalkaiseen veneeseen?

Jos fakta kiinnostaa, niin osta netistä maahantuojan liikevaihtotiedot ja laske montako lämmitintä siihen täytyy myydä.

Lue lisää

Aika hyvä... Ja ei kyllä liity mitenkään.

Kun täällä suolessa provosoidaan, niin kauppiaan ei kannata provosoitua...

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni voin suositella Webasto AT 2000 ST lämmitintä. Minulla ainakin on toiminut ilman ongelmia eikä sähkönkulutus ole myöskään ollut ongelma vaikka joku niin saattaa väittääkin.

vanhami kirjoitti:

Mitenkähän tämä muuten liittyy siihen, että mikä lämmitin on sopiva 29 jalkaiseen veneeseen?

Jos fakta kiinnostaa, niin osta netistä maahantuojan liikevaihtotiedot ja laske montako lämmitintä siihen täytyy myydä.

Lue lisää

Eihän se liity mitenkään, suoli24 provosointia vaan. Kauppiaan ei kannata provosoitua jos ja kun joku provosoi...

Alkuperäiseen aiheeseen jos palataan, niin voin suositella Webasto AT 2000 ST lämmitintä, itselläni kyseinen laite on toiminut loistavasti saman kokoluokan veneessä. Sähkönkulutuskaan ei ole ollut ongelma vaikka joku täällä sellaista väittääkin. En ikinä vaihtaisi esim. Wallasta tuohon tilalle, niitäkin on nähty...

Mielenkiintoista keskustelua, aihe itsellenikin ajankohtainen. Mulle on tarjottu muutaman vuoden käytettyä 2 kW Webastoa oravannahkakauppana, mutta pikkuisen kuitenkin epäilyttää. Vaikka kyseessä on vain 28 jalkainen moottorivene niin lämmitettävää tilavuutta on aika paljon. Lisäksi Webaston melu ja virrankulutus vähän pelottavat.

Eberi olisi näiden juttujen perusteella siis virtapihimpi osatehoilla? Myös minimiteho Eberillä alempi joka voisi olla tärkeää keskikesällä.

Safire olisi kuitenkin ensimmäisenä listalla, ilmeisesti tuo 2600i-malli. Kovasti tuota näytetään täälläkin kehuttavan. Nuo erilliset puhaltimet paloilmalle ja lämmitysilmalle on varmaankin etu sakemanneihin verrattuna?

Kaksi puhallinta on kaksi mahdollista vikakohtaa.

Jos pelkäät liian suurta maksimitehoa, niin eikö silloin kannattaisi hankkia pienempi lämmitin, 2kW Webasto lämmittää vähemmän kuin 2,6 kW Safire?
Todellisuudessa termostaattiohjatulla laitteella ei ole merkitystä mikä on minimiteho, laite puhaltaa vain silloin, kun sitä tarvitaan.

Suurin osa virrasta menee ilman puhaltamiseen. Jos on pieni virrankulutus, niin on myös pieni puhallus. Virrankulutuksen vertaaminen on täysin hyödytöntä koska samalla puhalluksella virtaa kuluu saman verran. Kannattaa valita sellainen laite, joka ilmoittaa kuinka suuren tilavuuden ilmaa se puhaltaa.

On helppoa tehdä laite, joka kuluttaa vain vähän virtaa: laitetaan hyvin tehoton puhallin eikä anneta tehokasta tuuletusmahdollisuutta :D Se on kuin laittaisi mersuun 1 litraisen moottorin. Eihän se kuluta, muttei kuljekaan.

Olen käyttänyt eri laitteita ja kaikki ovat tehneet sen, minkä pitää. Ääni ei ole ollut minkään ongelmana, ei Webaston eikä minkään muunkaan. Mutta en kuulu kaikkein herkkäunisimpiin muutenkaan.

louhen_isanta kirjoitti:

Mielenkiintoista keskustelua, aihe itsellenikin ajankohtainen. Mulle on tarjottu muutaman vuoden käytettyä 2 kW Webastoa oravannahkakauppana, mutta pikkuisen kuitenkin epäilyttää. Vaikka kyseessä on vain 28 jalkainen moottorivene niin lämmitettävää tilavuutta on aika paljon. Lisäksi Webaston melu ja virrankulutus vähän pelottavat.

Eberi olisi näiden juttujen perusteella siis virtapihimpi osatehoilla? Myös minimiteho Eberillä alempi joka voisi olla tärkeää keskikesällä.

Safire olisi kuitenkin ensimmäisenä listalla, ilmeisesti tuo 2600i-malli. Kovasti tuota näytetään täälläkin kehuttavan. Nuo erilliset puhaltimet paloilmalle ja lämmitysilmalle on varmaankin etu sakemanneihin verrattuna?

Lue lisää

Joku on Eberiä ja Safirea vertaillutkin, ja oikein ajan kanssa.

http://www.kolumbus.fi/lauri.tiainen/venelammitinvertailu.pdf

PieniVirtaHuonoPuhallus kirjoitti:

Kaksi puhallinta on kaksi mahdollista vikakohtaa.

Jos pelkäät liian suurta maksimitehoa, niin eikö silloin kannattaisi hankkia pienempi lämmitin, 2kW Webasto lämmittää vähemmän kuin 2,6 kW Safire?
Todellisuudessa termostaattiohjatulla laitteella ei ole merkitystä mikä on minimiteho, laite puhaltaa vain silloin, kun sitä tarvitaan.

Suurin osa virrasta menee ilman puhaltamiseen. Jos on pieni virrankulutus, niin on myös pieni puhallus. Virrankulutuksen vertaaminen on täysin hyödytöntä koska samalla puhalluksella virtaa kuluu saman verran. Kannattaa valita sellainen laite, joka ilmoittaa kuinka suuren tilavuuden ilmaa se puhaltaa.

On helppoa tehdä laite, joka kuluttaa vain vähän virtaa: laitetaan hyvin tehoton puhallin eikä anneta tehokasta tuuletusmahdollisuutta :D Se on kuin laittaisi mersuun 1 litraisen moottorin. Eihän se kuluta, muttei kuljekaan.

Olen käyttänyt eri laitteita ja kaikki ovat tehneet sen, minkä pitää. Ääni ei ole ollut minkään ongelmana, ei Webaston eikä minkään muunkaan. Mutta en kuulu kaikkein herkkäunisimpiin muutenkaan.

Lue lisää

Webaston AT2000 ja Safire 2600 tehoero on aika olematon, koska Safire ilmoittaa polttoainetehon ja Webasto lämmitystehon. Eber D2 on jo varmasti vähintään yhtä tehokas kuin Safire.

Minimiteholla on mielestäni erittäin suuri merkitys. Mikään lämmitin ei kestä tiheitä käynnistyssyklejä, jotka myös pilaavat alhaisen virrankulutuksen, koska käynnistys kestää 5-10 minuuttia ja sen aikana virrankulutus on 10-20 -kertainen minimitehoon nähden ja myös sammutuksen yhteydessä on yleensä suuren virrankulutuksen jakso. Tästä syystä termostaatit on suunniteltu nin, että lämmitin ei käynnisty pitkään aikaan sammuttuaan ja toisaalta käy aika pitkään käynnistyttyään. Jos siis lämmontarve on alle minimitehon, lämpötila ei ole lainkaan tasainen vaan välillä turhan kuuma ja sitten turhan kylmä. Jos pysytään lämmitimen säätöalueella (oli se sitten muutamaportainen tai portaaton), lämpötila pysyy tasaisena.

Virrankulutus riippuu ennen kaikkea putkiston ja lämmittimen koosta. Saksalaiset ovat pienikokoisia ja käyttävät vain yhtä lähtöputkea, joka sekin on pienehkö. Helpottaa tietysti asennusta, mutta seurauksena on suuri virrankulutus suurilla tehoilla. Pienemmillä tehoilla pienempikin putkisto on riittävä, joten kulutus on OK.

Suomalaiset taas käyttävät 2-3 suunnilleen samankokoista putkea kuin saksalaisissa on yksi tai vaihtoehtoisesti yhtä selvästi suurempaa. Myös itse lämmitin on selvästi suurempi. Tämä tarkoittaa pienempiä virtausnopeuksia ja -vastuksia eli selvitään pienemmällä puhallinteholla. Haittana on suurempi tilantarve asennuksessa, varsinkin jos kaikki 2-3 putkea pitää ensin tuoda pitkän matkaa yhdessä ennen suuttimia.

Virtausvastus ja samalla tarvittava puhallinteho kasvavat nopeuden toisessa potenssissa. 1*60 mm -> 2*60 mm siis pienentää puhallintehon neljäsosaan samalla virtausmäärällä. Tilanne ei tietysti ole näin yksinkertainen, koska tuo 1*60 haarautuu, jolloin virtausnopeus alenee ja toisaalta tuo 2*60 lienee ollut yksi lämmittimen sisällä.

Ilmanvaihtotarve on kutakuinkin sama kaikilla lämmittimillä, jotta lämmitetty ilma ei tule vaarallisen kuumaksi. Suuria eroja ei siis voi olla siirtyvän ilman määrässä täydellä teholla samantehoisissa lämmittimisssä.

Jos pieni sähkökulutus on tärkeintä, kannattaa siis valita joko Safire tai riittävän ylimitoitettu Eber, joka käy hyvin harvoin täydellä teholla.

Joakim1 kirjoitti:

Webaston AT2000 ja Safire 2600 tehoero on aika olematon, koska Safire ilmoittaa polttoainetehon ja Webasto lämmitystehon. Eber D2 on jo varmasti vähintään yhtä tehokas kuin Safire.

Minimiteholla on mielestäni erittäin suuri merkitys. Mikään lämmitin ei kestä tiheitä käynnistyssyklejä, jotka myös pilaavat alhaisen virrankulutuksen, koska käynnistys kestää 5-10 minuuttia ja sen aikana virrankulutus on 10-20 -kertainen minimitehoon nähden ja myös sammutuksen yhteydessä on yleensä suuren virrankulutuksen jakso. Tästä syystä termostaatit on suunniteltu nin, että lämmitin ei käynnisty pitkään aikaan sammuttuaan ja toisaalta käy aika pitkään käynnistyttyään. Jos siis lämmontarve on alle minimitehon, lämpötila ei ole lainkaan tasainen vaan välillä turhan kuuma ja sitten turhan kylmä. Jos pysytään lämmitimen säätöalueella (oli se sitten muutamaportainen tai portaaton), lämpötila pysyy tasaisena.

Virrankulutus riippuu ennen kaikkea putkiston ja lämmittimen koosta. Saksalaiset ovat pienikokoisia ja käyttävät vain yhtä lähtöputkea, joka sekin on pienehkö. Helpottaa tietysti asennusta, mutta seurauksena on suuri virrankulutus suurilla tehoilla. Pienemmillä tehoilla pienempikin putkisto on riittävä, joten kulutus on OK.

Suomalaiset taas käyttävät 2-3 suunnilleen samankokoista putkea kuin saksalaisissa on yksi tai vaihtoehtoisesti yhtä selvästi suurempaa. Myös itse lämmitin on selvästi suurempi. Tämä tarkoittaa pienempiä virtausnopeuksia ja -vastuksia eli selvitään pienemmällä puhallinteholla. Haittana on suurempi tilantarve asennuksessa, varsinkin jos kaikki 2-3 putkea pitää ensin tuoda pitkän matkaa yhdessä ennen suuttimia.

Virtausvastus ja samalla tarvittava puhallinteho kasvavat nopeuden toisessa potenssissa. 1*60 mm -> 2*60 mm siis pienentää puhallintehon neljäsosaan samalla virtausmäärällä. Tilanne ei tietysti ole näin yksinkertainen, koska tuo 1*60 haarautuu, jolloin virtausnopeus alenee ja toisaalta tuo 2*60 lienee ollut yksi lämmittimen sisällä.

Ilmanvaihtotarve on kutakuinkin sama kaikilla lämmittimillä, jotta lämmitetty ilma ei tule vaarallisen kuumaksi. Suuria eroja ei siis voi olla siirtyvän ilman määrässä täydellä teholla samantehoisissa lämmittimisssä.

Jos pieni sähkökulutus on tärkeintä, kannattaa siis valita joko Safire tai riittävän ylimitoitettu Eber, joka käy hyvin harvoin täydellä teholla.

Lue lisää

Noihin valintaohjeisiin pitää vielä lisätä erot asennuksessa, joka on tietysti venekohtainen kysymys. Minun piti aikanaan miettiä, millä korvaan vanhan Wallaksen. Etukäteen oletin valinnan olevan Webaston ja Eberin välinen, mutta niiden palo/pakokaasuputkien vienti asennuspaikasta olisi ollut jos ei mahdotonta, niin vaikeaa. Safire taas meni melkein Wallaksen ruuvinreikiin ja olemassa olevaa kansiläpivientiä pystyi edelleen käyttämään. Keskellä venettä laitaläpiviennit eivät oikein onnistu. Eikä sitten toiminnassakaan ole moitteen sijaa ollut. Kohta kymmenen vuotta ainakin aina lämmittänyt, kunhan polttoainetta ja sähköä on ollut saatavana.

Safiren päässä on muuten yksi iso lähtö, johon saa sovitteella jaon kahteen tai kolmeen putkeen. Hitaan virtauksen toinen etu sähkön säästämisen lisäksi on hiljaisuus.

Joakim1 kirjoitti:

Webaston AT2000 ja Safire 2600 tehoero on aika olematon, koska Safire ilmoittaa polttoainetehon ja Webasto lämmitystehon. Eber D2 on jo varmasti vähintään yhtä tehokas kuin Safire.

Minimiteholla on mielestäni erittäin suuri merkitys. Mikään lämmitin ei kestä tiheitä käynnistyssyklejä, jotka myös pilaavat alhaisen virrankulutuksen, koska käynnistys kestää 5-10 minuuttia ja sen aikana virrankulutus on 10-20 -kertainen minimitehoon nähden ja myös sammutuksen yhteydessä on yleensä suuren virrankulutuksen jakso. Tästä syystä termostaatit on suunniteltu nin, että lämmitin ei käynnisty pitkään aikaan sammuttuaan ja toisaalta käy aika pitkään käynnistyttyään. Jos siis lämmontarve on alle minimitehon, lämpötila ei ole lainkaan tasainen vaan välillä turhan kuuma ja sitten turhan kylmä. Jos pysytään lämmitimen säätöalueella (oli se sitten muutamaportainen tai portaaton), lämpötila pysyy tasaisena.

Virrankulutus riippuu ennen kaikkea putkiston ja lämmittimen koosta. Saksalaiset ovat pienikokoisia ja käyttävät vain yhtä lähtöputkea, joka sekin on pienehkö. Helpottaa tietysti asennusta, mutta seurauksena on suuri virrankulutus suurilla tehoilla. Pienemmillä tehoilla pienempikin putkisto on riittävä, joten kulutus on OK.

Suomalaiset taas käyttävät 2-3 suunnilleen samankokoista putkea kuin saksalaisissa on yksi tai vaihtoehtoisesti yhtä selvästi suurempaa. Myös itse lämmitin on selvästi suurempi. Tämä tarkoittaa pienempiä virtausnopeuksia ja -vastuksia eli selvitään pienemmällä puhallinteholla. Haittana on suurempi tilantarve asennuksessa, varsinkin jos kaikki 2-3 putkea pitää ensin tuoda pitkän matkaa yhdessä ennen suuttimia.

Virtausvastus ja samalla tarvittava puhallinteho kasvavat nopeuden toisessa potenssissa. 1*60 mm -> 2*60 mm siis pienentää puhallintehon neljäsosaan samalla virtausmäärällä. Tilanne ei tietysti ole näin yksinkertainen, koska tuo 1*60 haarautuu, jolloin virtausnopeus alenee ja toisaalta tuo 2*60 lienee ollut yksi lämmittimen sisällä.

Ilmanvaihtotarve on kutakuinkin sama kaikilla lämmittimillä, jotta lämmitetty ilma ei tule vaarallisen kuumaksi. Suuria eroja ei siis voi olla siirtyvän ilman määrässä täydellä teholla samantehoisissa lämmittimisssä.

Jos pieni sähkökulutus on tärkeintä, kannattaa siis valita joko Safire tai riittävän ylimitoitettu Eber, joka käy hyvin harvoin täydellä teholla.

Lue lisää

Vielä tuosta putkiston koosta hyvänä esimerkkinä Eber D4 jota yleensä myydään "Plus" lisällä, mutta saa myös ilman. Erona on päädyt ja ehkä puhallin. Kotelo ja teho on sama, mutta plussassa on 75 mm putkisto ja ilman plussaa 90 mm. 90 mm putkella täydellä teholla kuluu 40 W ja ilmavirta 185 kg/h. 75 mm putkella 55 W, vaikka ilmavirtakin on pienempi eli 175 kg/h. Pienimmällä teholla eroa ei ole, mutta vielä 2 kW teholla 13/16W.

Aiemmin oli D4 ja D4S, josta ensimmäinen 4 kW 90 mm ja jälkimmäinen 3,5 kW 75 mm. Ne veivät molemmat 40 W, mutta D4S tuotti vain 160 kg/h.

Myös Webaston 90-luvun HL24 ja HL32 (2,4 ja 3,2 kW) oli isompi 80 mm putkisto. Ne veivät täydellä teholla 18 ja 32 W eli selvästi vähemmän kuin nykyinen AT2000 (29 W, 2 kW, 60 tai 55 mm putkisto) ja hiukan vähemmän AT Evo 40 (40 W/3,5 kW ja 55 W/4 kW, 90 mm putkisto, mutta itse lämmitin selvästi pienempi) .

Siinä vertailevassa tutkimuksessa ei syntynyt oleellista eroa lämmittimien välille eikä niitä edes suoraan verrattu samalla ilmavirtauksella koska Safire ei yltänyt Eberin virtauksiin kuin superturboasennossa, joka taas ei ole normaali käyttöasento. Suoraa vertailua ei muutenkaan voitu tehdä koska Safiren puhallusnopeus ei ollut vakio.

Sillä tarkkuudella, mitä luvuista pystyy päättelemään, virrankulutus on sama molemmilla laitteilla silloin, kun puhallus on sama. Luvut menivät hiukan ristiin laitteen käytöstä riippuen. Erona laiteilla on se, että Safire puhaltaa vähemmän ja on siksi hiljaisempi ja Eberi enemmän ja siitä syntyy enemmän ääntä. Vaikuttaa hyvin johdonmukaiselta.

Parasta on hankkia laite, joka vastaa mahdollisimman hyvin lämmitys- ja tuuletustarvetta. Silloin lämpö pysyy tasaisena eikä laitteelle tule turhan paljon käynnistyksiä, jotka rasittavat akkua ja laitetta. Ylimitoituksesta ei ole kuin harmia ja alimitoitus taitaa olla lähes mahdotonta kesäkäytössä jos kone on edes hiukan oikean kokoinen.

Joakim1 kirjoitti:

Webaston AT2000 ja Safire 2600 tehoero on aika olematon, koska Safire ilmoittaa polttoainetehon ja Webasto lämmitystehon. Eber D2 on jo varmasti vähintään yhtä tehokas kuin Safire.

Minimiteholla on mielestäni erittäin suuri merkitys. Mikään lämmitin ei kestä tiheitä käynnistyssyklejä, jotka myös pilaavat alhaisen virrankulutuksen, koska käynnistys kestää 5-10 minuuttia ja sen aikana virrankulutus on 10-20 -kertainen minimitehoon nähden ja myös sammutuksen yhteydessä on yleensä suuren virrankulutuksen jakso. Tästä syystä termostaatit on suunniteltu nin, että lämmitin ei käynnisty pitkään aikaan sammuttuaan ja toisaalta käy aika pitkään käynnistyttyään. Jos siis lämmontarve on alle minimitehon, lämpötila ei ole lainkaan tasainen vaan välillä turhan kuuma ja sitten turhan kylmä. Jos pysytään lämmitimen säätöalueella (oli se sitten muutamaportainen tai portaaton), lämpötila pysyy tasaisena.

Virrankulutus riippuu ennen kaikkea putkiston ja lämmittimen koosta. Saksalaiset ovat pienikokoisia ja käyttävät vain yhtä lähtöputkea, joka sekin on pienehkö. Helpottaa tietysti asennusta, mutta seurauksena on suuri virrankulutus suurilla tehoilla. Pienemmillä tehoilla pienempikin putkisto on riittävä, joten kulutus on OK.

Suomalaiset taas käyttävät 2-3 suunnilleen samankokoista putkea kuin saksalaisissa on yksi tai vaihtoehtoisesti yhtä selvästi suurempaa. Myös itse lämmitin on selvästi suurempi. Tämä tarkoittaa pienempiä virtausnopeuksia ja -vastuksia eli selvitään pienemmällä puhallinteholla. Haittana on suurempi tilantarve asennuksessa, varsinkin jos kaikki 2-3 putkea pitää ensin tuoda pitkän matkaa yhdessä ennen suuttimia.

Virtausvastus ja samalla tarvittava puhallinteho kasvavat nopeuden toisessa potenssissa. 1*60 mm -> 2*60 mm siis pienentää puhallintehon neljäsosaan samalla virtausmäärällä. Tilanne ei tietysti ole näin yksinkertainen, koska tuo 1*60 haarautuu, jolloin virtausnopeus alenee ja toisaalta tuo 2*60 lienee ollut yksi lämmittimen sisällä.

Ilmanvaihtotarve on kutakuinkin sama kaikilla lämmittimillä, jotta lämmitetty ilma ei tule vaarallisen kuumaksi. Suuria eroja ei siis voi olla siirtyvän ilman määrässä täydellä teholla samantehoisissa lämmittimisssä.

Jos pieni sähkökulutus on tärkeintä, kannattaa siis valita joko Safire tai riittävän ylimitoitettu Eber, joka käy hyvin harvoin täydellä teholla.

Lue lisää

Vaikka Webasto AT2000ST ja Safire 2600:n tehoero ei käytännössä olisikaan suuri, niin muuten laitteet on ihan eri planeetalta täysin eri tuotteita eri käyttötarkoitukseen. Eritoten äänessä ja sen saundissa on se suurin juttu. Kun AT2000 puhaltaa yhteen putkeen hikikarpaloita otsalla ilmaa, niin 2600 rullailee ihan itsellänsä. Juuri tuo sama lämpöteho yhteen putkeen tai sama teho kolmeen putkeen on se ratkaisevin tekijä.

Minusta tämä ilmamääräkeskustelu on koko lämmittimen valinnassa sekundäärinen asia. Monien vuosien eräiden maahantuojien tekemä lobbaaminen asiassa on jäänyt ihmisten päähän soimaan. Olen sitä monta kertaa sanonut. Kaikki lämmittimet pystyvät tuottamaan riittävän ilmamäärän oikein asennettuna.

Toinen väite on myös, että kun kotimaisen lämmittimen asentaa, niin keulakabiiniin jää lehmänhönkä. No se sama hönkä sinnne tulee merkistä riippumatta. Onko asennustapa sitten se, että otetaan yksi runkolinja, jota haaroitetaan moneen otteeseen matkan varrella ja viimeinen suulake on siellä keulakabiinissa, vai onko tämä toinen tapa, josta keulaan menevä putki on yhtenäinen lämmittimeltä keulaan saakka.

Samoin kylmien osien läpi menevä putki kannattaa eristää aina, lämmittimestä riippumatta. Miksi ruokkia lämpöhukkaa, kun lämmön voi tuoda perille saakka.

Lämmittimen paremmuus ei yksistään selviä datalehtiä lukemalla ja laittamalla ominaisuuksia Exceliiin. Ratkaisevampaa on oikea asennus ja oikea lämmitintyyppi oikeaan veneeseen.

vanhami kirjoitti:

Vaikka Webasto AT2000ST ja Safire 2600:n tehoero ei käytännössä olisikaan suuri, niin muuten laitteet on ihan eri planeetalta täysin eri tuotteita eri käyttötarkoitukseen. Eritoten äänessä ja sen saundissa on se suurin juttu. Kun AT2000 puhaltaa yhteen putkeen hikikarpaloita otsalla ilmaa, niin 2600 rullailee ihan itsellänsä. Juuri tuo sama lämpöteho yhteen putkeen tai sama teho kolmeen putkeen on se ratkaisevin tekijä.

Minusta tämä ilmamääräkeskustelu on koko lämmittimen valinnassa sekundäärinen asia. Monien vuosien eräiden maahantuojien tekemä lobbaaminen asiassa on jäänyt ihmisten päähän soimaan. Olen sitä monta kertaa sanonut. Kaikki lämmittimet pystyvät tuottamaan riittävän ilmamäärän oikein asennettuna.

Toinen väite on myös, että kun kotimaisen lämmittimen asentaa, niin keulakabiiniin jää lehmänhönkä. No se sama hönkä sinnne tulee merkistä riippumatta. Onko asennustapa sitten se, että otetaan yksi runkolinja, jota haaroitetaan moneen otteeseen matkan varrella ja viimeinen suulake on siellä keulakabiinissa, vai onko tämä toinen tapa, josta keulaan menevä putki on yhtenäinen lämmittimeltä keulaan saakka.

Samoin kylmien osien läpi menevä putki kannattaa eristää aina, lämmittimestä riippumatta. Miksi ruokkia lämpöhukkaa, kun lämmön voi tuoda perille saakka.

Lämmittimen paremmuus ei yksistään selviä datalehtiä lukemalla ja laittamalla ominaisuuksia Exceliiin. Ratkaisevampaa on oikea asennus ja oikea lämmitintyyppi oikeaan veneeseen.

Lue lisää

Eikös tuo ääniasiakin ole näissä keskusteluissa aika ylikorostunut? Saksalaiset pitävät kyllä kovempaa ääntä, mutta ero on selkeä vain suurilla tehoilla ja silloinkin vain ulkona normaalitilanteissa. Ainakaan omissa veneissä ei sisälle ole koskaan tullut ääntä, joka olisi häiritsevämpi kuin jääkaapin kylmäkompura tai maasähkölaturin tuuletin. Täysillä pohottavan saksalaisen kyllä kuulee laiturille, mutta puoliteholla ei oikein edes istuinkaukaloon.

Millä tavalla AT2000 ja 2600D ovat eri käyttötarkoitukseen? Molempiahan käytetään paljon veneissä.

Kumpaa pidätte helpompana asentaa itse, Safirea vai Webasto/Eberiä?
Tätäkin mahdollisuutta on mietittävä.

Käsittääkseni lämmittimiä on muitakin nuo kaksi eli Safire tai Webastoeberi.
Tuo vastakkainasettelu on aika keinotekoinen koska Webastolla ja Eberilläkin on eroavaisuuksia.

Webasto taitaa olla kuitenkin se kaikkein järkevin vaihtoehto portaattomalla lämmityksellään. Siinä on yhdistetty Safiren hiljaisuus ja Eberin puhallusteho. Virrankulutus on edelleen riippuvainen ensisijaisesti siitä kuinka suurta puhallusta halutaan. Mikään ei muuta fysiikan lakeja.

louhen_isanta kirjoitti:

Kumpaa pidätte helpompana asentaa itse, Safirea vai Webasto/Eberiä?
Tätäkin mahdollisuutta on mietittävä.

Webasto on pienikoisempi, muuten asennuksessa ei nyt suuria eroja ole. Joissakin tapauksissa toinen on helpompi asentaa kuin toinen, riippuu niin paljon tilanteesta.

Kaikkien lämmittimien asennukseen kuuluu paloarvojen mittaus asennuksen jälkeen, tässäkään ei siis ole eroa silloin kun asennus tehdään oikein.

Ilmaputkisto on se tärkein osa asennusta, siinä voi ryssiä kaiken tai tehdä toimivan järjestelmän. Haaroituskappaleiden tyypit ja asennustavat vaikuttavat lämmitysilman jakautumiseen ja näiden kanssa pelaamalla saadaan se ilma sinne keulaan saakka tai sitten ei saada, jos haaroitetaan miten sattuu.

Lämmittimen ääni on, kuten Joakim kirjoitti, ylikorostunut valintakriteeri, ei näistä mikään pidä häiritsevää ääntä. Suurin ääni tulee kun lämmitin ei toimi ja se ääni on kiroilua...

Sähkönkulutus on myös ylikorostunut seikka, niin pienistä kulutuksista puhutaa, että ei voisi vähempää kiinnostaa kuluttaako joku lämmitin watin sinne tänne enemmän tai vähemmän.

Hiukan eri mieltä tuosta äänen merkityksestä... ehkä vähän herkkäaistisena, kun olen varhaislapsuuden asunut maaseudulla, jossa työn äänten jälkeen ei illalla/yöllä paljon "pohotusta" kuulunut.

Webastossakaikki kirjoitti:

Käsittääkseni lämmittimiä on muitakin nuo kaksi eli Safire tai Webastoeberi.
Tuo vastakkainasettelu on aika keinotekoinen koska Webastolla ja Eberilläkin on eroavaisuuksia.

Webasto taitaa olla kuitenkin se kaikkein järkevin vaihtoehto portaattomalla lämmityksellään. Siinä on yhdistetty Safiren hiljaisuus ja Eberin puhallusteho. Virrankulutus on edelleen riippuvainen ensisijaisesti siitä kuinka suurta puhallusta halutaan. Mikään ei muuta fysiikan lakeja.

Lue lisää

Johan se on keskustelussa todettu, että sähkön kulutusta ja ääntä haalitseva fysikaalinen ominaisuus on m/s, ei m^3/min. Ja myös Safiren tehonsäätö on portaaton. Sen lisäksi puhallustehoon voi itse vaikuttaa, laite säätää paloilman tarpeen mukaan.

Asennuksessa on sen verran eroa, että webastoeberille tulee kylmä putki ja siitä lähtee kuuma. Se rajoittaa asennuspaikan valintaa, kun kuumaa putkea ei joka paikkaan voi vetää.

Ne lämppärin kuluttamat watit eivät ole kovinkaan yhdentekevä asia. Kauden alussa ja lopussa käyttö voi jatkua useamman vuorokauden putkeen ja silloin muutamakin watti tuntuu.

joutavanpäiväistä kirjoitti:

Ei asbesti sieltä mihinkään karkaa kun se on sidostettu kumiin. Onhan noita vastaavia tiivisteitä moottoreissakin sylinterinkannen tiivisteinä eikä kukaan hihku että ne on hävitettävä.

Lue lisää

Asbestia ei ole saanut käyttää esim. noissa moottoreiden tiivistemateriaaleissa yms. enää pitkiin aikoihin, eikä sille ole tarvettakaan nykyään, koska parempia materiaaleja on tullut markkinoille. Venäjällä tilanne on varmasti toinen...

Et kai ole tosissasi?

hiihaahoo kirjoitti:

Et kai ole tosissasi?

Miksen olisi,

mitäsuotta kirjoitti:

Miksen olisi,

150W on 20:s osa venelämmittimestä ja yhden ihmisen tuottama lämpömäårä. Ota vaimo mukaan niin ei kulu sähköä

Voisikohan Safire 1600D riittää noin pieneen veneeseen? Onko kokemuksia laipioon asennetusta pikkulämmittimstä?

Jos on lämmitettävänä vain salonki ja keulahytti, eikä pakkasilla ole tarkoitus veneillä, niin saattaisi riittää. Itselläni oli vanha 2200 D 29 jalkaisessa pellinkiläisessä, eikä laite ollut koskaan täysillä. Ja nukuttiin vielä pienillä pakkasillakin ilman makuupusseja tms.

Fin26 kirjoitti:

Voisikohan Safire 1600D riittää noin pieneen veneeseen? Onko kokemuksia laipioon asennetusta pikkulämmittimstä?

Ei riitä, Safire 1600D on lämmitysteholtaan ehkä 1300W.

Auton sisätilanlämmittimet on samaa tehoa ja lämmittävät auton huoneenlämpöiseksi. 1300 W riittää todennäköisesti hyvin kesällä sekä lämmittämiseen että kosteudenpoistoon.

Viime kädessä kysymys on siitä kuinka iso tila pitää lämmittää ja kuinka ilma vaihtuu. Ja tietenkin siinä nukkuuko alsti ilman peittoa vai pyjamissa peiton alla.

Minulla Webasto on päällä termostaattiohjattuna koko ajan, kun päivällä on lämmin niin lämmitin ei lämmitä ja herää sitten kun lämpötila laskee. Tähän ei tarvita mitään erikoisempaa ohjauspaneelia vaan tuo on ihan perusominaisuus lämmittimessä.

En ymmärrä mihin siinä tarvitaan ajastinta, sille ei vaan ole mitään käyttöä.

misssä sen ostaminen noin vaikeaa on?

Minä olen ostanut jo 3 kpl Safirea eri kohteisiin ja jokaisen olen saanut parissa päivässä.

Kaminassa on vaan aina se ongelma, että kun tuulensuunta tai ilmanpaine yms. muuttuu niin se vaikuttaa kaminan palamiseen.

Lisäksi kaminan sytyttäminen vaatii omat temppunsa, joita nykyuusavuton ei osaa ja tajua, suurin osa myös veneilijöistä on nykyään uusavuttomia ja silloin myös lämmityksen pitää toimia ilman osaamista.

Puhalluslämmitin on juuri tällainen helppokäyttöinen ja varma valinta myös osaamattomalle tai ihan vaan mukavuudenhaluiselle veneilijälle joka ei halua turata tulitikkujen kanssa kaminaa sytyttäessään.

Kaminan savupiippukaan ei oikein enää sovi nykyveneisiin, se H-mallinen piipunhattu on aika ruma muuten modernin veneen kannella.

Kun lämmittimen paloarvot ovat kohdallaan niin ei se kyllä tukkoon karstoitu vaikka se kävisi pienemmälläkin teholla. Lämmitin pitää seossuhteen oikeana myös pienillä tehoilla ja puhallusilman määrä kun samalla pienenee niin ei se polttimen lämpötilakaan muutu oleellisesti.

Jotain ihmeellistä tuossa tehdasasennuksessa on jos lämmittimiä on tarvinnut huoltaa usein.

Siinä tapauksessa alkaa ongelmia tulla jos lämmitin käy lyhyitä aikoja kerrallaan kun pienin tehokin on liikaa ja lämmitin sammuttaa itsensä.