vanhami

Vapaa kuvaus

Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä. Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi

Aloituksia

14

Kommenttia

991

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Aika moni asia käy, ja osa taas ei. Kun ostat Webasto AT2000 lämmitinpaketin, tulee siinä kaikki asennustarvikkeet mukana, joten kannattaa mahdollisimman paljon myöskin uusia niitä. Miksi jättää käyttämättä.

    Polttoainelinjaan uusi pumppu, linjan voi hyödyntää.

    Pakoputken läpivienti voidaan hyödyntää, uusi pakoputki tilalle.
    Termostaatti, ei käy, eikä ohjaustaulu. Kaapelin veto uusiksi ja uudet paikoilleen.
    Sähkönsyöttökaapelin voi hyödyntää.
    Letkuston voi hyödyntää.

    Ei kannata alkaa silpomaan niitä uusia ja vanhoja johtosarjoja vaan mielellään laittaa koko setin uusiksi. Liittämisessä tulee liitintä liittimen perään ja vika-alttius kasvaa.
  2. Tuossapa taulukko lämmittimien tehonkulutksista, ja samalla vähän siitä, mihin sitä tehoa menee. Parhaimmillaan lämmitin vie vuorokauden käydessään täydellä teholla 19,2Ah (safire 2100d) ja pahimmillaan 189,6Ah ( Webasto AT5500) Kumpikaan arvo ei ole käytännön totuuden kanssa missään tekemisissä, mutta suunnan voi arvata. Totuus on jossain tuolla välimaastossa.

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/artikkelit-ja-ohjeet/lammitinvertailu

    Jos tehonkulutuksen pienuus on tärkeä valintakriteeri, kannattaa valita vähävirtainen lämmitin, mikäli haluaa taas paljon puhallustehoa, valitsee ismpi tehokulutuksisen pelin.

    Webasto AT 3900 vie käydessään minimiteholla 30 Ah vuorokaudessa. Teki se lämmintä eli ei. 99% tehosta kun menee sille yhdistetylle pää ja palopuhaltimelle. On se jotain sekin.

    Hiljaisempia nuo lämmittimet on kaikki nykyään. Se pitää paikkansa.
  3. Suursarjatuotteella on suursarjatuotteen edut. Toisaalta Safire lämmitin on kasattu aika yksinkertaisista yleisesti saatavista komponenteista. Kuluvat osat on kaksi puhallinta ja polttoainepumppu. Puhaltimet ovat teollisuus standardin mukaisia yleismallisia, joita tulee saamaan mailman tappiin asti. Elektroniikkakortit on varsin simppeleitä tekeleitä ja niitä pystytään korjaamaan niin kauan kuin polttimet ylipäänsäkin kestää. Polttoainepumppu on yksinkertainen impulssipumppu mitä käyttää kaikki muutkin lämmittimet. Jos pumpun vaihto tulee, korvaavan saa varmasti järjestettyä.

    Lämmittimen käyttöikä on noin 20-25 vuotta, jolloin aletaan olemaan vaihtoiän piirissä. Kalman koura tulee vastaan merkistä riippumatta.

    Safiren jatkuvuus on itseasiassa taattu isomman taustafirman toimesta jo jokin aika sitten. Toki oletettavasti Webaston tausta on megalomaaninen ja lähtökohtia ei voi verrata.
  4. Mikään lämmitin ei ole toistaan parempi tai huonompi, eikä ylivoimainen.

    Väärän lämmittimestä tekee väärän tyyppinen lämmitin väärään paikkaan. Hyväkin peli saattaa olla väärin asennettuna täysin kelvoton. Kumminkin suomalaisena pienenä tehtaana taistelee urhokkaasti isoja Germaaneja vastaan. Jos Webasto työntää satakertaisen määrän lämmittimiä ulos kuin Safire, ja se silti on suhteellisen pidetty lämmitin, on se saavutus jo sekin.

    Olen myynyt huoltanut ja asentanut molempia vuosikaudet ja likimain yhtä paljon niissä on erilaista huolta ja murhetta vuosien varrella. Itseasiassa täsmälleen yhtä vikakeikkaa oli tänä kesänä rantaan molemmilla merkeillä.


    Suurimman filosofisen eron voi vaikka kiteyttää näin. Safiren ongelmista selviää ristipääruuvarilla Viiden kympin varaosasarjalla ja mittalasilla. Webaston huoltoon tarvitaan torx setti, 700 euron vikakoodilukija ja läppäri. Sen jälkeen katsotaan tarvitaanko varaosia, (esim höyrystin 139 € ilman hehkutulppaa.)

    Oikein asennettuna pelaa ensimmäiseen huoltoon asti täsmälleen yhtä kauan kuin Webasto tai Eberikin. Omat huoltopöydälle perushuoltoon tulleet laitteet on olleet 5-8- vuoden ikäisiä. Väärin asennettuna temppuilee samoin tein. Kompastuskiven muodostaa muodostaa joskus suuri itseasennusosuus. Jos webastoista menee itseasennukseen puolet, on Safiren suhdeluku 90%. Toisaalta asennuksen voi tehdä SAfirelle itseasenteisena. Webastoa välttämättä ei.

    Vahvat plussat Safiressa on.

    -Pieni virran kulutus
    -Laaja lämpötilan säätöalue
    -Genius taulun mahdollistamat lisätoiminnot ( eri lämpötilavyöhykkeet, viikkokello polttoaineen näyttö jne.)
    -Edulliset varaosat
    -Mahdollista ylipäätänsä itse korjata.

    Miinuksena nyt voi sanoa piensarjatuotannon aiheuttamat lastentaudit. Seassa on joskus yksilöitä, joiden alkutaival on saattanut olla takkuinen. Siihen kun lisätään tee-se itse mies sekaan, on soppa valmis. Mutta kun lämmitin on saatu onnellisesti paikoilleen, ne kyllä yleensä pelaa siellä.

    Tuo yllä kuvattu kärjen karstoittuminen johtuu juuri pitkistä ajoista minimiteholla ajoa. Kyllä se sitä satunnaisesti kestää, mutta valitettavasti se karstoittuminen saattaa uhata pitkällä ajolla. Asiaa voi parantaa käyttämällä silloin dieselin sijasta valopetroolia.

    Tuossa muuten Safire 2000A (mökkikamina) asennuskuvaus. Palokammiohan noissa kaikissa on sama. Siitä näkee, mitä se on syönyt sisäänsä. Pari muutakin aiheeseen liittyvää artikkelia siinä on.

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/artikkelit-ja-ohjeet/safire-2000-huolto
  5. Uudemmissa asennussarjoissa on paremmat äänenvaimentimet ja lämmittimet muutenkin hiljaisempia. HL18 ja AT2000 laitteita ei voi verrata keskenään. Polttoainepumpun asennukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Mukana tuleva asennussarja on kelvoton. Itse olen tehnyt sen aina kumiletkusta ja nippareista. Kökkö mutta toimiva.

    Asennuspaikka kannattaa myös katsoa niin, että itse lämmitin ei pääse säteilemään meluansa ympäristöön. AT2000 vielä on kohtuullinen, mutta 3900 ja 5500 on jo hönkää otettaessa aika äänekkäitä pelkän ilmavirtauksenkin vuoksi, siis jos niitä ei asenna johonkin sitlåådan alle tai perään poikittain kuten asennusohjeissa sanotaan. Ääntä tuppaa silti tulemaan putkistoa pitkin. Alkupäähän laitettava äänenvaimennin auttaa kyllä asiaa. Asuintiloihin ei koskaan webastoa. Siihen tarkoitukseen on tehty Safiret.

    Webasto asennuksessa kannattaa kiinnittää huomiota putkistoon. Webastojen ohjauselektroniikka on tehty niin, että ne alkaa rajoittamaan tehoa, mikäli lämmitin kuumenee liikaa. Etenkin AT2000 mallissa, jossa lämpötehoa on kumminkin aika paljon, mutta kaikki teho työnnetään yhteen 60mm putkeen saattaa tulla yllätys vastaan. Mutka sopivassa paikassa alkupäässä putkea tai liian suuri vastapaine putkistossa (pitkä ja mutkainen veto) aiheuttaa tehon rajoituksen päälle menemisen ja vene ei lämpiä kunnolla. Mistään tätä tehonrajoitusta ei voi muuten havainnoida kun kytkemällä Läppäri kiinni lämppäriin. Webaston rakenne kun ruokkii tätä lisäksi itsessään. Paloilmapuhallin ja pääpuhallin kun on yksi ja sama aparaatti. Tehoa tiputetaan vähän, niin pääpuhallin työntää vähemmän ilmaa ja palokammio jäähtyy vähemmän ja kuumenee enemmän. jne. Viimeksi viime viikolla tuli tällainen ongelma vastaan. Homma korjautui letkuja muuttelemalla.

    Samoin putkiston vastapaine vaikuttaa siihen, kuinka lujaa pääpuhallin pyörii ja paljonko ilmaa menee palokammioon. Tämän vuoksi Webastojen asennus tulee aina tehdä ammattimiehen toimesta, joka säätää paloarvot kohdilleen. Toimiihan ne ilmankin, mutta pidempään ja vähemmillä huolloilla kun on kaikki tsekattu kohdilleen. Omasta mielestäni järjetön tekniikka, mutta eihän kymmenien tuhansien valmistusmääriä tekevä lämmitintehdas voi olla väärässä?

    Tulipa vahingossa tekstiä ja ihan alkuperäisen asian viereltä.

    Käykää vilkaisemassa lisää höpinöitä ja artikkeleita.

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/



    Ylikuumenemistilanteessa Webasto rajoittaa ensin lämmittimen tehoa ja sitten vasta
  6. Kuinka iso vene on kyseessä? Jos tekee webasto pohjaisen vesikeskuslämmityksen, tulee veneen olla minimissään luokkaa 40 jalkaa. Toisekseen lämmönjakoon pitää laittaa termostaattiohjattuja puhallinradiaattoreita. Perus pattereilla ei saada riittävää konvektiota, jotta lämpö saadaan siirrettyä ilmaan.

    Ongelmana noissa webaston vesiämmittimissä on niiden minimiteho, joka on luokkaa 2,5 KW. Ne ei säädy portaattomasti tietyllä lämpötila-alueella, kuten ilmalämmittimet, vaan lykkää joko täysillä tai puolellla teholla. Pahimmassa tapauksessa lämmitin alkaa pumppaamaan täysi puoliteho ja sammutus sykliä ja poltin on kesässä sökö.

    Eli vesijärjestelmään

    -iso lämmitettävä tilavuus
    -puhallinradiaattorit
    -ja hemmetisti akkutehoa, nimittäin sähkön kulutus on iso. Eniten tehoa vie se kiertoveden pumppaus.
  7. Ai niin, täällähän mä muuten huseeraan noiden kanssa ja korjaankin noita. http://xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/lammittimet
  8. Safire ja Webasto kilpailevat samoista markkinoista hieman erilaisin näkemyksin aiheesta. Webasto on ison saksalaistehtaan tuote, jota asennetaan niin veneisiin kuin autoonkin ja valmistusmäärät ovat isoja. Joissain aiheissa ollaan jouduttu tyytymään kompromisseihin siinä, että laite sopii mahdollisimman moneen käyttöön. Lähinnä mieleen tulee asennustapa ja juuri tuo tehon kulutus / venekäytössä joissain olosuhteissa tarpeettomankin suuri ilmamäärä. Lisäksi tietysti webaston asennuksen tai ainakin käyttöönoton tulisi aina tapahtua ammattilaisen toimesta.

    Safire on taas pienen kotimaisen valmistajan lämmitin, jota on ajateltu erityisesti käytettävän veneessä. Lisäksi asennuksessa on huomioitu Tee-se-itse miehet, eikä asennukseen tarvita erityistyökaluja. Laite itsessään ei ehkä ole niin loppuuntuotetun näköinen, kuin Webasto, sellainen kantikas peltiloota, mutta kyllä se vaan lämpöä tuottaa. PIsteet kyllä webastolle kompaktista koosta, vaikkakin alaspäin lähtevien letkujen kanssa ei käytännön asennusmitta paljon safirelle häviä.

    Se, mikä sitä sähköä siellä vie, on ilman liikuttelu. Itse paloprosessiin tarvittava ilmamäärä on mitätön, samoin polttoaineen pumppaamiseen, mutta se kanavistossa liikutettava ilma vaatii tehoa. Webastossa käytetään aksiaalisesti asennettua kaksoispuhallinta, jossa toisessa päässä on paloilmaturbiini ja toisessa päässä puhallusilmaturbiini. Paloprosessin teho määrittelee käytännössä puhaltimen kierrosnopeuden ja ilmaa sieltä tulee se, mitä sieltä sitten tulee.

    Safiressa taas käytetään kahta erillistä puhallinta, toinen tekee paloilman ja toisella lykätään ilmaa putkistoon. Paloprosessi säädetään itsenäisesti ja puhallusteho toki paloprosessin mukaan, mutta tarvittaessa ilmaa lykätään enemmän tai vähemmän, mikäli lämmönvaihdin on liian kuuma tai kylmä. Tällä saadaan minimoitua sähkönkulutusta. Puhallin ei tietenkään ole niin tehokas, mutta ilmaputkisto on sensijaan poikkipinta-alaltaan läntökohtaisesti iso. a2-4x 60mm, jolla saadaan lämpö jaettua tasaisesti koko veneeseen.

    Äänessä on eroa laitteissa aika paljonkin. Safire on vaan hiljaisempi.

    Yksi tärkeä ominaisuus ei niinkään ole maksimiteho, vaan nimenomaa minimiteho. Kesällä kun veneessä tarvitaan monesti vain pikkuisen lämmintä, että vene pysyy kuivana ja mukavana. 3900 webastossa mennään 1,5Kw kun safirella päästään 0,7-1 KW tehoihin. Tällä on yllättävän iso merkitys veneen mukavuudessa. 1Kw teholla höpisevä safire on melkein kuiskaava ja vie virtaa juuri nimeksi, kun 1,5kw webasto möyryää jo jonkin verrankin. Vielä jos lämpötila sattuu nousemaan hetkellisesti termostaatin asetetun arvon yli ja tulee sammutus, menee siinä 4 tunnin käynnin edestä sähköä.

    Webasto AT 2000 on todella pienikokoinen lämmitin ja sopii moniin paikkoihin oikein hyvin. Asennuksessa tulee kumminkin huomioida, että lähtevä lämpöputki ei tee liian jyrkkiä mutkia ennen ensimmäistä haaraa ja että putkisto ei ole liian pitkä. Nimittäin lämmittimissä (koskee kaikkia merkkejä) on lämmittimen lämmönvaihtimen ylikuumenemisanturi, joka haistelee lämmittimen pintalämpötilaa. Mikäli se nousee liian korkeaksi, aletaan tehoa rajoittamaan. AT2000 asennuksissa käytettävä yksi 60mm putki on aika kranttu juuri tälle. Allekirjoittanutkin on joutunut käymään korjailemassa asennuksia jälkikäteen, kun ei ole saatu kaikkia tehoja irti lämppäristä.

    Yhtä kaikki, molempia olen pitkän rivin asentanut veneisiin, ja paras lämmitin on sellainen, joka on ajatuksella valittu asennettu oikeantyyppiseen veneeseen oikeanlaiseen käyttöön.
  9. Olempa noita koneita purkanut ja laitellut tässä faktat.

    DF 4-5 Sama peruskone, mutta kaasuttimen vipu ei käänny nelosessa täysin auki. Vitosessa jyrkempi potkuri. Suutinkokoa en ole tutkinut.

    DF6. Muuten sama kone kuin em. koneet. Eri kaasutin ja eri nokka-akseli, jyrkempi potkuri.

    Ei taikatemppuja, ei elektronista rajoitusta, ei hokkuspokkusta. 4->5 viritys onnistuu aika simppelisti. Kaasuvipu on tehty pikkuisen kettumaisesti, että joutuu vähän sorvaamaan, että saa onnistumaan. Kutonen -> nocando.
  10. Minulla oli aikaisemmin veneessä tuo refleks, muistaakseni 62. Pari kesää sen kanssa pelasin ja juuri nuo pikku miinukset, jota mainitsit, alkoi ärsyttämään, joten vaihdoin tilalle ilmalämmittimen ja sen jälkeen homma on pelannut.

    Lämmittimelle ei ollut paikkaa alhaalla salongissa, vaan se oli ylhäällä ohjaamossa. Patterikierto oli kyllä vedetty koko veneeseen. Keula ja perähytissä oli kylmä, kun sen sijaan ajohytissä kuuma, vaikka patterit oli ihan lämpimiä. Illalla kun pani kaminan päälle ja tietenkin hönkää tarpeeksi, niiin aamulla oli ihan helvetin kuuma ja hiki. Lämmitin paahtoi koko ajan samalla teholla, minkä siihen illalla laittoi. 10 litran polttoainesäiliö ei kestänyt aina kahta yötä peräkkäin, ainakaan kovin kylmällä. Se siis piti käytännössä tankata viileillä keleillä joka päivä. Aluksi konehuoneen luukku auki. Kanisteri pohjaventtiilin alle ja liruttelulla kanisteri täyteen ja sitten veneen kannelle kaatelemaan öljyä pitkin kansia. Asensin sitten siihen pumpun, jota sitten sai vahtia haukkana, ettei tule yli ja tulihan se vaikka sen kuinka vartioi.

    Tikkujen raapimista, tenun kanssa lotaamista ja aina joko liian kylmä tai liian kuuma, mutta ei koskaan ihan sopiva.

    Mutta ei vie sähköä ei ja on tunnelmallinen. Oikein tunnelmallinen. Perinteistä nokea on pitkin kansia ja kattoa, niihin sitten saa mukavasti tuhrittua itsensä ja eritoten lapset osaa sen homman.

    Olen tekniikan mies. Webasto on hoidellut hommaa jo useamman vuoden. Viekööt sähköä, ei haittaa, mulla on isot akut ja aurinkopaneli. Polttoainettakin menee puolet, jos sitäkään. Paikat lämpeneen nopeasti ja tasaisesti ja pysyy tasalämpöisenä.

    Päätelkää siitä.
  11. http://www.merikartat.fi/airmar-perapeilianturi-p-11022.html

    Tuosta pitäisi löytyy. Lowrance - Simrad -Navico konsernin sarjaan sopii. Tarkista vielä, että on 7 pinninen liitin.
  12. Onko liina-ankkurivinssi, köysi vai ketjuvinssi? Itsellä on liinavinssi, joka on kyllä kätevä. ainoa, joka pitää muistaa, että sillä vinssillä on voimaa vetää sitä ankkuria siellä pohjassa. Napista leka alas, keulan kiinnitys ja sitten käsin kiristellään ankkuria sen verta, että alkaa pitämään ja koneella löysät pois. Irtiottaessa koneella pikkuisen veneelle vauhtia, varoen kumminkin, että köysi/ketju/liina ei mene potkuriin, mutta niin, että vinssi ei joudu vetämään venettä. Itse lopetan kelaamisen siinä kohtaa, kun liina on melkeen pystysuorassa ja annan veneen liikemassan irrottaa ankkurin ja sitten vaan ankkuri ylös.
  13. Ainakin tuo Garmin Montana toimii myös akuilla. Akuilla 16 tuntia ja pattereilla 22 tuntia. Jos päivän päätteeksi siirtää laitteen veneen sisälle lataukseen, niin varmasti riittää puhtia joka päivä. En välttämättä edes lähtisi vetämään sen kummemmin piuhaa sille. Tuo pinnan lähelle siirto oli vaan heitto, mutta tuo on vähän pienempi laite, että sitä pitäisi päästä vähän lähempää katsomaan. Voihan se olla, että istumakaukalo on sen verran pieni, että sen näkee aivan hyvin siitä ruffin seinältäkin tai luukun päältä.
  14. Garminin Montana voisi olla aika hyvä vaihtoehto. Siihen saa käteviä irtotelineitä, ja toimii pattereilla taikka omalla akulla. Sisään menee merikartat, maastokartat ja autokartat.

    http://www.merikartat.fi/kannettavat-plotterit-c-25_82.html

    teline sopivaan paikkaan perälle pinnan läheisyyteen ja klipsistä naksis irti ja toiseen veneeseen.
  15. Tuossa kannettavassa laitteessa ei ole AIS mahdollisuutta, ne ovat vielä tänä päivänä poikkeuksetta kiinteitä asemia, koskapa sen AIS maalien esittämiseen järkevästi tarvitaan jonkinlainen karttaplotteri tai ainakin tarpeeksi iso näyttö. Standard Horizonilta löytyy kyllä malli jossa on AIS ja VHF + DSC toiminnot, mutta se on kiinteä laite. En kyllä näe mitään tarkoitusta kannettavalla käsi VHF laitteella, jossa on jo DSC ja GPS, mutta siinä lisänä olisi AIS. Kun killuu siellä pelastuslautassa, ei sinun tarvitse miettiä sitä, miten saat väisteltyä kauppamerenkulkua, vaan jopa toivot, että joku tulisi lähemmäksi poimimaan kyytiin.

    AIS maalien esittämiseen käsilaitteessa hyvä vaihtoehto voisi olla digital yachtin I AIS, joka on AIS vastaanotin, jossa on myös WLAN lähetin, jonka perään saa esim Iphonen tai Ipadin. Tietenkin laite kuuluu kytkeä muuhun veneen navigointijärjestelmään, jolloin tieto on saatavissa silloinkin, kun se puhelin ui siellä meressä.

    ATIS pitää olla kanavilla liikkuessa toiminnassa ja on yleisesti käytössä euroopassa. Suomessa sitä ei tarvitse.
  16. Tuo em Leevene ja sitten tietysti Innocca, joka toimii espoossa

    http://www.venepalvelut.com

    Tuo yanmar on sellainen kansakoulun oppikirjan versio, että pitäisi onnistua aivan hyvin jopa humanistisen tai peräti diplomi-insinöörin koulutuksella. Varaosia siihen saa Vestekistä tai Leevenestä ja tietinkin noilta Innoccan kavereilta.
  17. http://www.merikartat.fi/raymarine-st6002-lisahallintalaite-p-9862.html

    Kyllä pitäisi tuolla lähteä toimimaan, nuo pelkät näyttölaitteet / ohjausyksiköt kun tuppaavat olemaan vähän kertakäyttöisiä, varsinkin jos ne ovat ulkosalla. Kun saavat vettä kitusiinsa jossain vaiheessa, on sisuskalut entisiä.
  18. Jos ei hirveästi ole kokemusta asiasta, kannattaa se laittaa sinne navsystemsille tutkittavaksi. Jos on tuoreempaa mallia, voi löytyä vielä varaosat, ellei, on edessä uuden osto. Maksaakihan nuo pinnapilotit kokonaista nelisensataa euroa.
  19. ISO standardi ei määrittele itseoikaisuvuutta. ISO 9650-1 lautta on avomeri ( ja itetysti rannikko) käyttöön tarkoitettu lautta. ISO 9650-2 puolestaan rannikkokäyttöön tarkoitettu lautta. Ne kaksi valmistajaa, jolla on itseoikaiseva lautta tekevät lauttansa -1 luokkaan, eli avomerelle.

    Huolto ei ole kummoinen osaavalle, mutta raskasta hikista ja tarkkuuta vaativaa puuhaa se on.
  20. Nyt tarkkana pelastuslauttojen kanssa. ISO standardointi toi hieman selkeyttä asiaan, mutta silti on eroja lautoissa. Kärkeen kerron heti, että kaikki lautat eivät mene kilpailukatsastuksesta läpi, vaikka se olisikin ISO standardoitu. Ongelma on nimenomaan noissa 9650-2 rannikkolautoissa, jotka ovat kyllä halpoja euroopassa. Niitä kuitenkaan tänne ei juuri tuoda. lisäksi 1 ja 2 luokan lautoissa on muutenkin huima ero koon ja turvalaitteiden puolesta. Eron näkee tietysti vasta siinä vaiheessa, kun lautta on auki.

    Aikaisemmin käytetty RORC luokitus on nyt poistunut ja tilalle on tullut ISO-9650-1, -2 ja -3 luokat.

    Karkeasti luokat voi jakaa seuraavasti:
    ISO-9650-1 Avomeriolosuhteisiin tarkoitettu pelastuslautta.
    ISO-9650-2 Rannikko-olosuhteisiin tarkoitettu pelastuslautta.
    ISO-9650-3 Rannikko-olosuhteisiin tarkoitettu kevyestä matreriaalista tehty pienveneiden pelastuslautta.

    Näiden luokitusten erona on ykkös ja kakkosluokassa lähinnä lautan koko ja tukevuus, sekä erityisesti 1-luokassa parannettu sisäänpääsy ja kaksi erillistä sisäänkäyntiramppia. 2 ja 3 luokassa erona on lähinnä valmistusmateriaali ja 3-luokassa sallitaan kevyemmät rakenteet. Käytännössä ISO-9650-3 luokan lauttoja ei ole monellakaan valmistajalla myynnissä.
    Pelastuspakkaukset lautassa ovat joko -24h tai + 24h, joka tarkoittaa karkeasti oletettua oleskeluaikaa lautassa. Joissain maissa varustetaan huvilauttoja myös SOLAS B-packeilla. Suomeen tuotavissa lautoissa on kumminkin käytännössä aina -24h varustus, ellei muuta erikseen pyydetä. Käytännössä erona on ainoastaan rakettien ja muonan määrä, joka voidaan tarvittaessa lisätä erillisellä lisäpakkauksella eli Grab packilla mihin tahansa lauttatyyppiin.

    Kilpailukäytössä ISAF sääntöjen mukaan lautan tulee olla tyyppiä ISO9650-1. Huom. 2011 ISAF sääntöjen mukaan RORC lautat eivät ole enää kilpailukäytössä hyväksyttyjä.

    Kahdella valmistajalla lisäksi löytyy ISO9650-1 lautasta itseoikaiseva malli, joka kirjaimellisesti kääntää itsensä kaikissa olosuhteissa oikein päin. Nämä valmistajat on Sea Safe ja Viking, Sea Safen lautta on noin puolet Vikingiä halvempi.

    Suomen korkean hintatason selittää myös osaksi pienet markkinat ja kalliit rahtikustannukset. Lautoissa kun on ne räjähtävät raketit ja kaasupullo sisällä, niin ne tulee Hazardous material rahtina, joka on moninkertainen verrattuna tavalliseen.

    Huoltojen hintaa ei ikinä saada suomessa 100 euron paikkeille. Huolto ottaa ammattilaiselta muutaman tunnin työn ja siinä vaihdetaan tietty määrä kulutustavaraa. Työn osuus on tuota luokkaa 300-400 euroa ja osia päälle. Huoltomies joutuu käymään kahden vuoden välein lauttatehtaalla uudelleenkoulutuksessa ja suorittamassa ISO standardin mukaisen koulutusjärjestelmän. Joka toinen vuosi siis pitää saada kustannettua myös nämä koulutuskustannukset. Pari tonnia haisee sinne joka kerta taivaan tuuliin, huolsit yhtään lauttaa eli et. Samoin lauttahuoltoon pitää olla hyväksytty ja kvalifioitu huoltotila ja huollolla on oltava tietty määrä vakio varaosia.

    Minun puolesta kuka tahansa saa avata lautan ja pakata takaisin ja "huoltaa sen" jos pystyy säilyttämään mielenrauhansa siinä vaiheessa kun tositilanteessa pitää nypätä narusta ja toivoa, että kaikki tapahtuu niinkuin pitääkin.
    21. 46 / 50
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt