Ankkurivinssi

Vaihdoin venettä josta löytyy ankkurivinssi keulasta (ketjulla). Kun olen kokematon koskien ankkurivinssiä en veineilyä, niin siksi kysyn neuvoa niiltä joilla sitä on. Besserwisserit ohittakoon tämän kysymyksen.

Eli kysymys kuuluu: Veneeni on jenkkivene jolla rantaudutaan pääsääntöisesti perä edellä, miten kannattaa toimia ankkurivinssin kanssa kiinnittäytyessä?
Siis silloin jos ei ole poijua saatavilla ja halutaan kiinnittäytyä laituriin perä edellä kuten yleensä jenkkiveneillä on mukavampi laiturilla oleskellessa.

Tietenkin poijuja hyödynnetään jos sellaisia löytyy (poijuhaka köysi/liina).
Laitoja veneestä löytyy myös joten ei ole sinällään väliä kiinnittäydytäänkö keula vai perä edellä.

Lasket sitä ketjua peruuttaessasi rantaan, aloitat laskemisen n etäisyydellä 4 kertaa veden syvyys laiturista, peräköydet kiinni laituriin ja vinssillä ketjua sisään niin että peräköydet kiristyy. Lähtiessä peräköydet auki niin ketju vetää veneen ulos, vinssillä ketju sisään niin että ankkuri jää vielä veteen, hiljakseen ajetaan hetki niin että savikököt huuhtoutuu pois ja ennen matkanopeutta ankkuri kokonaan ylös. Hyvä tapa on sekä satamassa että ajossa varmistaa ankkuriketju köysilenkillä kiinni niin että ei luota pelkään ankkurivinsiin.

Ankkuria ei koskaan heitetä mihinkään.

SR305SB kirjoitti:

Ankkuria ei koskaan heitetä mihinkään.

No no, älähän hätäile. Luulen, että ed viestin kirjoittajalle tuli ajatusvirhe. Alkuperäisessä viestissä kysyttiin peräankkurin ohjetta. Nyt nimim. segel ehkä ajatteli myös nimim. hemanin kysyvän samaa siinä tilanteessa, kun hän peruuttaa laituriin. Jäi kai huomaamatta, että ankkurivinssi olikin tällä kertaa keulassa eikä perässä!

Itse purjehdin enimmäkseen yksin ja olen tosiaankin käyttänyt ankkurin heittämistä laiturin yli tai maihin. Sitä varten mulla on pieni naara-ankkuri (n. 4-5 kg) ja siinä 8-millinen ja n. 15 m pituinen naru. Tilanne tämän pikkuankkurin heittämiseen tulee silloin tällöin rantautumisessa, kun tuuli painaa sivulta eikä kukaan ole auttamassa. Siinä vaiheessa peräankkuri on jo laskettu (tai poijuköysi kiinnitetty) ja pitäisi saada keula kiinni, ennenkuin tuuli on painanut sen liian kauas laiturista tai kalliosta. Heittoankkurin avulla veneen onnistuu vetämään niin lähelle, että pystyy hyppäämään/astumaan laiturille/kalliolle keulaköysien kanssa.
Suosittelen kikkaa moottoriveneilijöillekin!

Oma varsinainen ankkurini on 20kg ja ankkuriketju 10mm 70m. Ei sitä heitellä ;-)

En tunne moottoriveneen peräankkurin vinssejä. Normaalisti ei pitäisi jättää pelkästään ankkurivinssin varaan.
Jos on ankkuriköysi, se knaapiin. Jos kettinkiä, kettiinkiin kiinnitetään köysi ketjukoukulla, sakkelilla tai solmulla ja köysi kiinnitetään knaapiin. Veto otetaan pois vinssiltä (ja sähköt pois vinssiltä, ettei vahingossa käynnisty). Ketjukoukku on siitä hyvä, että se irtoaa itsestään, kun ketjua vinssataan sisään.

Jos kuitenkin haluat noudattaa nimimerkkiäsi, mietipä uudelleen.
"Oikein käytettynä ankkuripeli kestää" jopa useita vuosia - "lähes ikuisuuden" oli vahvaa liioittelua!

Vika voi tulla myös kotisatamassa, kun merivedestä kastuneen ankkurivinssin sähköjärjestelmä alkaa kärsiä korroosiosta. Huomaat sen ekan kerran, kun yrität laskea ankkuria ja mitään ei tapahdu.
Erään ankkurivinssini (Lofrans) sähkömoottori syöpyi korjauskelvottomaksi. Jouduin uusimaan sen kuuden käyttövuoden jälkeen. Myöhemmin rele jumittui kastumisen takia. Kaukosäätimien ongelmat eivät ole harvinaisia.

Toinen "totuutesi" oli myös suhteellinen. Ankkuria ja ankkuripeliä voi käyttää veneen varppaamiseen. Riippuu tietenkin ankkuripelin mitoituksesta miten suurta kuormaa se jaksaa vetää. Yleensä automaattisulake laukeaa, jos veto on liiallinen.

Itselläni ei ole kokemusta peräankkureiden vinsseistä. Ehdotan varovaisuutta peruuttamisessa ankkurin luo. Potkurivirta voi helposti imaista nauhan ("ankarolinan") ympärilleen.

etteitotuusunohtuisi kirjoitti:

Jos kuitenkin haluat noudattaa nimimerkkiäsi, mietipä uudelleen.
"Oikein käytettynä ankkuripeli kestää" jopa useita vuosia - "lähes ikuisuuden" oli vahvaa liioittelua!

Vika voi tulla myös kotisatamassa, kun merivedestä kastuneen ankkurivinssin sähköjärjestelmä alkaa kärsiä korroosiosta. Huomaat sen ekan kerran, kun yrität laskea ankkuria ja mitään ei tapahdu.
Erään ankkurivinssini (Lofrans) sähkömoottori syöpyi korjauskelvottomaksi. Jouduin uusimaan sen kuuden käyttövuoden jälkeen. Myöhemmin rele jumittui kastumisen takia. Kaukosäätimien ongelmat eivät ole harvinaisia.

Toinen "totuutesi" oli myös suhteellinen. Ankkuria ja ankkuripeliä voi käyttää veneen varppaamiseen. Riippuu tietenkin ankkuripelin mitoituksesta miten suurta kuormaa se jaksaa vetää. Yleensä automaattisulake laukeaa, jos veto on liiallinen.

Itselläni ei ole kokemusta peräankkureiden vinsseistä. Ehdotan varovaisuutta peruuttamisessa ankkurin luo. Potkurivirta voi helposti imaista nauhan ("ankarolinan") ympärilleen.

Lue lisää

Kastunut sähköjärjestemä kielii asennusviasta. Kaikkia laitteita voi käyttää väärin ja kaikki laitteet voi asentaa väärin.

Taka-ankkurin liina voi todellakin joutua potkuriin. Sama voi tietenkin käydä köydenkin kanssa. Varovaisuus on hyvä ohje siihen - ja muuhunkin.

Taka-ankkurille sopii mielestäni parhaiten kapstaani. Sen avulla köyden voi pitää sopivan kireällä ilman, että ankkuripeli rasittuu.
Venettä ankkuripelillä taaksepäin vedettäessä peräpeiliin osuvat aallot lisäävät kuormaa joskus paljonkin. Se vasta onkin hauskaa, kun proppu palaa ja liinaa joutuu ronkkimaan peräsimen vierestä. En ole liinan ystävä.

KöysiTaiKettinki kirjoitti:

Kastunut sähköjärjestemä kielii asennusviasta. Kaikkia laitteita voi käyttää väärin ja kaikki laitteet voi asentaa väärin.

Taka-ankkurin liina voi todellakin joutua potkuriin. Sama voi tietenkin käydä köydenkin kanssa. Varovaisuus on hyvä ohje siihen - ja muuhunkin.

Taka-ankkurille sopii mielestäni parhaiten kapstaani. Sen avulla köyden voi pitää sopivan kireällä ilman, että ankkuripeli rasittuu.
Venettä ankkuripelillä taaksepäin vedettäessä peräpeiliin osuvat aallot lisäävät kuormaa joskus paljonkin. Se vasta onkin hauskaa, kun proppu palaa ja liinaa joutuu ronkkimaan peräsimen vierestä. En ole liinan ystävä.

Lue lisää

Miksi ankkurivinssin sähkömoottorin kastuminen kielisi asennusvirheestä?
En viestissäni tarkoittanut sähköasennuksia vaan ankkuripelin tai kaukosäätimen/kansikytkimien sisälle ilmaantuvia sähkövikoja. Niiden ei tarvitse liittyä asennustöiden toteuttamiseen millään tavalla.

Useimmissa vertikaalivinsseissä moottori asennetaan kannen alle ja vinssiosa kannen yläpuolelle, esim. Lofrans 1000, Lofrans Kobra tai Lewmar 700, Lewmar CPX ym. Horisontaalivinsseissä sähkömoottori on usein vinssikotelon sisällä kuten Lofrans Cayman, Quick Hector tms. ja koko laite asennetaan kannen päälle.

Minkälaisesta asennusvirheestä mielestäsi oli kysymys, kun ankkurivinssin sähkömoottori oli syöpynyt korjauskelvoittomaksi? Ankkurivinssini, josta aikaisemmassa viestissäni kerroin, oli Lofrans Cayman. Omasta mielestäni merivesi oli tunkeutunut sähkömoottoriin joko vinssikotelon tai akselitiivisteiden kautta eikä johtunut vinssin kiinnittämisestä eikä kaapeliliitosten asennuksesta. Kaapelit ja liitokset olivat kunnossa. Seuraavassa veneessäni oli Lewmarin ankkurivinssi. Se lakkasi toimimasta siksi, että kansikytmien sisällä oli korroosiovaurioita. Kytkimet oliva "vesitiiviitä".
Asialla on käytännön merkitystä siinä mielessä, että ankkurivinssin huolellinen asennus ja sähköliitosten suojaus ei poista korroosiosta johtuvien sähköongelmien mahdollisuutta.
Ankkurivinssin toiminta kannattaa kokeilla jo ennen venereissulle lähtemistä!

Vielä pieni kieliasia, jota en missään tapauksessa tarkoita pottuiluna, vaan hämmästelynä. Liina on suomenkielessä tarkoittanut köyttä ohuempaa narua, esim. heittoliina, reiviliina, lippuliina.
Olisiko ankkurin kohdalla käynyt niin, että ruotsalaisen nauhakelan tultua muotiin 1980-luvulla, nauhaa on vähitellen ruvettu kutsumaan ankkuriliinaksi (ainakin tällä foorumilla), koska tuotteen nimi oli “Ankarolina” ? Suomi-Ruotsi suursanakirjassa naru on ruotsiksi “lina” kun tarkoitetaan ohutta köyttä tai narua erityisesti merenkulkuun liittyvänä, paksumpi naru tai köysi on “rep” tai “tross” .
Ruotsi-Suomi sanakirjassa “lina” on suomeksi edelleenkin “köysi, nuora”. Nykysuomen sanakirjan mukaan "liina" on ohut köysi tai naru.

Kyllä kansankielessä meillä on totuttu kutsumaan liinaksi litteää tiukkaa punosta. Esim. kuormansidontaliinat (räikkäliiat) ja nostoliinat kuorma-automiehillä. Ainakin meidän veneemme nostaja puhui liinoista, kun otti leveää litteätä "liinaansa" esille.
Olet aivan oikeassa, että se ankkurivinssi kannatta testata kotirannassa, ettei tule yllätystä siellä jossakin.

vinssi_liina kirjoitti:

Miksi ankkurivinssin sähkömoottorin kastuminen kielisi asennusvirheestä?
En viestissäni tarkoittanut sähköasennuksia vaan ankkuripelin tai kaukosäätimen/kansikytkimien sisälle ilmaantuvia sähkövikoja. Niiden ei tarvitse liittyä asennustöiden toteuttamiseen millään tavalla.

Useimmissa vertikaalivinsseissä moottori asennetaan kannen alle ja vinssiosa kannen yläpuolelle, esim. Lofrans 1000, Lofrans Kobra tai Lewmar 700, Lewmar CPX ym. Horisontaalivinsseissä sähkömoottori on usein vinssikotelon sisällä kuten Lofrans Cayman, Quick Hector tms. ja koko laite asennetaan kannen päälle.

Minkälaisesta asennusvirheestä mielestäsi oli kysymys, kun ankkurivinssin sähkömoottori oli syöpynyt korjauskelvoittomaksi? Ankkurivinssini, josta aikaisemmassa viestissäni kerroin, oli Lofrans Cayman. Omasta mielestäni merivesi oli tunkeutunut sähkömoottoriin joko vinssikotelon tai akselitiivisteiden kautta eikä johtunut vinssin kiinnittämisestä eikä kaapeliliitosten asennuksesta. Kaapelit ja liitokset olivat kunnossa. Seuraavassa veneessäni oli Lewmarin ankkurivinssi. Se lakkasi toimimasta siksi, että kansikytmien sisällä oli korroosiovaurioita. Kytkimet oliva "vesitiiviitä".
Asialla on käytännön merkitystä siinä mielessä, että ankkurivinssin huolellinen asennus ja sähköliitosten suojaus ei poista korroosiosta johtuvien sähköongelmien mahdollisuutta.
Ankkurivinssin toiminta kannattaa kokeilla jo ennen venereissulle lähtemistä!

Vielä pieni kieliasia, jota en missään tapauksessa tarkoita pottuiluna, vaan hämmästelynä. Liina on suomenkielessä tarkoittanut köyttä ohuempaa narua, esim. heittoliina, reiviliina, lippuliina.
Olisiko ankkurin kohdalla käynyt niin, että ruotsalaisen nauhakelan tultua muotiin 1980-luvulla, nauhaa on vähitellen ruvettu kutsumaan ankkuriliinaksi (ainakin tällä foorumilla), koska tuotteen nimi oli “Ankarolina” ? Suomi-Ruotsi suursanakirjassa naru on ruotsiksi “lina” kun tarkoitetaan ohutta köyttä tai narua erityisesti merenkulkuun liittyvänä, paksumpi naru tai köysi on “rep” tai “tross” .
Ruotsi-Suomi sanakirjassa “lina” on suomeksi edelleenkin “köysi, nuora”. Nykysuomen sanakirjan mukaan "liina" on ohut köysi tai naru.

Lue lisää

Vaikka Wiki ei edusta absoluuttista totuiutta, niin se tunteen liinan myös litteänä punoksena. Saman aiheen tiimoilta on myös sanonta "laittaa liinat kiinni".

https://fi.wiktionary.org/wiki/liina

EiHarvinainen kirjoitti:

Vaikka Wiki ei edusta absoluuttista totuiutta, niin se tunteen liinan myös litteänä punoksena. Saman aiheen tiimoilta on myös sanonta "laittaa liinat kiinni".

https://fi.wiktionary.org/wiki/liina

Lue lisää

"Liinat kiinni" menee kyllä jo toiselle aihealueelle, sehän tarkoittaa auton jarruja. Sen verran on yhtäläisyyttä, että kyse on jarruhihnoista, jotka nyt sentään muodoltaan etäisesti muistuttavat tekstiililiinaa.

EiHarvinainen kirjoitti:

Vaikka Wiki ei edusta absoluuttista totuiutta, niin se tunteen liinan myös litteänä punoksena. Saman aiheen tiimoilta on myös sanonta "laittaa liinat kiinni".

https://fi.wiktionary.org/wiki/liina

Lue lisää

Siis tämä: "(merenkulku) alle 3 cm läpimittainen punottu tai palmikoitu nuora"
https://fi.wiktionary.org/wiki/liina

Ainoastaan yo sitaatti oli se, jossa mainittiin sana merenkulku. Pöytäliinat ja muut liinat eivät olleet wikissä merenkulkuun liittyviä sanoja!
Wiki ei tietenkään "edusta absoluuttista totuutta", mutta siteerauksen olisit voinut tehdä copy-pastena eikä oman modifikaationa.

Fgh kirjoitti:

Kyllä kansankielessä meillä on totuttu kutsumaan liinaksi litteää tiukkaa punosta. Esim. kuormansidontaliinat (räikkäliiat) ja nostoliinat kuorma-automiehillä. Ainakin meidän veneemme nostaja puhui liinoista, kun otti leveää litteätä "liinaansa" esille.
Olet aivan oikeassa, että se ankkurivinssi kannatta testata kotirannassa, ettei tule yllätystä siellä jossakin.

Lue lisää

Jos tarkoitat kansankielellä myöskin merislangia, esim. kaapeli ei tarkoita sähköjohtoa: kaapelin mitta, ankkurikaapeli, hinauskaapeli. Ankkuriliinalla tarkoitettiin ennenvanhaan ankkuriköyttä, joka oli ankkuriköyttä tai -touvia ohuempaa. Touvi tarkoitti paksua köyttä. Lokiliina oli se pyöreä naru, jolla laahuslokin potkuri yhdistettiin lokiin (esim. Walker´s log, joita käytettiin purjeveneissä). Luotiliina ei tarkoittanut mitään ammukseen liittyvää nauhaa, vaan lyijypainoa mittanarua, jolla luodattiin syvyyttä. Reiviliina on edelleenkin käytössä oleva termi.

Vuonna 1863 painettu "Suomalainen Meri-sanakirja" lienee ensimmäinen suomenkielinen merisanasto. Siinä todetaan liinalle tarkka määritelmä: "Liinat owat hienot köydet, jotka lyödään hienoista valkoisista langoista eli kaarneista ja owat paksummat tahi hoikemmat erinäisiä tarpeita varten: kuuden kaarnin liina on se, joka punotaan kolmesta kahden kaarnin tuftista; 12 ja 15 kaarnin köytös kutsutaan vielä liinaksi, mutta jos 18 kaarnia on yhteen lyöty, niin se kutsutaan jo köydeksi."

brakelinings kirjoitti:

"Liinat kiinni" menee kyllä jo toiselle aihealueelle, sehän tarkoittaa auton jarruja. Sen verran on yhtäläisyyttä, että kyse on jarruhihnoista, jotka nyt sentään muodoltaan etäisesti muistuttavat tekstiililiinaa.

Lue lisää

Jarruliinat ovat alunpitäen tiukkaa tekstiilipunosta ja niitä todellakin tehtiin metritavarana. Liinasta leikattiin vain pätkä jarruun.
Liinat kinnin tarkoittaa kirjaimellisesti ootaen sitä, että panaa jarrua niin, että kengän päällä olevat jarruliinat painuvat kiinni jarrurumpuun.

Minusta tuntuu, että tässä on jonkinlainen hahmotusongelma. Liinalla tarkoitetaan mm. litteää tiuhaa tekstiilipunosta riippumattä siitä onko termi peräisin merenkulusta tai ei.

Ankkaroliinan liina ei ole merenkulun keksintö vaan se on tavallinen kuormaliina, jota käytetään veneen kiinnittämiseen.

Tätä minä en oikein ymmärrä:
"Ainoastaan yo sitaatti oli se, jossa mainittiin sana merenkulku. Pöytäliinat ja muut liinat eivät olleet wikissä merenkulkuun liittyviä sanoja!"
Liina on liina merenkulkuun katsomatta. Onhan lyijykynäkin merellä lyijykynä, vaikka tietosanakirjassa ei sen käyttöä veneilyssä korosteta :D

merisanasto kirjoitti:

Jos tarkoitat kansankielellä myöskin merislangia, esim. kaapeli ei tarkoita sähköjohtoa: kaapelin mitta, ankkurikaapeli, hinauskaapeli. Ankkuriliinalla tarkoitettiin ennenvanhaan ankkuriköyttä, joka oli ankkuriköyttä tai -touvia ohuempaa. Touvi tarkoitti paksua köyttä. Lokiliina oli se pyöreä naru, jolla laahuslokin potkuri yhdistettiin lokiin (esim. Walker´s log, joita käytettiin purjeveneissä). Luotiliina ei tarkoittanut mitään ammukseen liittyvää nauhaa, vaan lyijypainoa mittanarua, jolla luodattiin syvyyttä. Reiviliina on edelleenkin käytössä oleva termi.

Vuonna 1863 painettu "Suomalainen Meri-sanakirja" lienee ensimmäinen suomenkielinen merisanasto. Siinä todetaan liinalle tarkka määritelmä: "Liinat owat hienot köydet, jotka lyödään hienoista valkoisista langoista eli kaarneista ja owat paksummat tahi hoikemmat erinäisiä tarpeita varten: kuuden kaarnin liina on se, joka punotaan kolmesta kahden kaarnin tuftista; 12 ja 15 kaarnin köytös kutsutaan vielä liinaksi, mutta jos 18 kaarnia on yhteen lyöty, niin se kutsutaan jo köydeksi."

Lue lisää

Tarkkaan ottaen ei pidä paikkaansa. Kaapeli tarkoittaa merenkäynnissä myös sähkö-, puhelin-, data- ja antennikaapelia. Lisäksi sillä on merenkulussa merkitys köytenä ja mittana. Merelläkään ei antennikaapelia kutsuta vaikkapa antenninaruksi tai liinaksi :D

PyyhkiiYli kirjoitti:

Jarruliinat ovat alunpitäen tiukkaa tekstiilipunosta ja niitä todellakin tehtiin metritavarana. Liinasta leikattiin vain pätkä jarruun.
Liinat kinnin tarkoittaa kirjaimellisesti ootaen sitä, että panaa jarrua niin, että kengän päällä olevat jarruliinat painuvat kiinni jarrurumpuun.

Minusta tuntuu, että tässä on jonkinlainen hahmotusongelma. Liinalla tarkoitetaan mm. litteää tiuhaa tekstiilipunosta riippumattä siitä onko termi peräisin merenkulusta tai ei.

Ankkaroliinan liina ei ole merenkulun keksintö vaan se on tavallinen kuormaliina, jota käytetään veneen kiinnittämiseen.

Tätä minä en oikein ymmärrä:
"Ainoastaan yo sitaatti oli se, jossa mainittiin sana merenkulku. Pöytäliinat ja muut liinat eivät olleet wikissä merenkulkuun liittyviä sanoja!"
Liina on liina merenkulkuun katsomatta. Onhan lyijykynäkin merellä lyijykynä, vaikka tietosanakirjassa ei sen käyttöä veneilyssä korosteta :D

Lue lisää

Vai onko siinä jarrurummun paikalla ollut alunperin vankkurin pyörä? Se ja sama tietenkin. Mutta onhan noita esimerkkejä liina-sanan käytöstä vaikka kuinka kaulaliinasta alkaen. Pari viikkoa sitten esiteltiin telkkarissa liina-akrobatiaa. Voisi uskoa kaiken tulevan pohjimmiltaan pellavaa tarkoittavista sanoista.

merisanasto kirjoitti:

Jos tarkoitat kansankielellä myöskin merislangia, esim. kaapeli ei tarkoita sähköjohtoa: kaapelin mitta, ankkurikaapeli, hinauskaapeli. Ankkuriliinalla tarkoitettiin ennenvanhaan ankkuriköyttä, joka oli ankkuriköyttä tai -touvia ohuempaa. Touvi tarkoitti paksua köyttä. Lokiliina oli se pyöreä naru, jolla laahuslokin potkuri yhdistettiin lokiin (esim. Walker´s log, joita käytettiin purjeveneissä). Luotiliina ei tarkoittanut mitään ammukseen liittyvää nauhaa, vaan lyijypainoa mittanarua, jolla luodattiin syvyyttä. Reiviliina on edelleenkin käytössä oleva termi.

Vuonna 1863 painettu "Suomalainen Meri-sanakirja" lienee ensimmäinen suomenkielinen merisanasto. Siinä todetaan liinalle tarkka määritelmä: "Liinat owat hienot köydet, jotka lyödään hienoista valkoisista langoista eli kaarneista ja owat paksummat tahi hoikemmat erinäisiä tarpeita varten: kuuden kaarnin liina on se, joka punotaan kolmesta kahden kaarnin tuftista; 12 ja 15 kaarnin köytös kutsutaan vielä liinaksi, mutta jos 18 kaarnia on yhteen lyöty, niin se kutsutaan jo köydeksi."

Lue lisää

Olet tietenkin oikeassa näissä merisanasto asioissa, mutta ikävä kyllä harvat siellä laiturilla pystyvät näitä historiallisia ja kansantieteellisiä yksityiskohtia yhdistämään.
Kun sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, niin satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen "liinan" sinulle:)

linen.fabric kirjoitti:

Vai onko siinä jarrurummun paikalla ollut alunperin vankkurin pyörä? Se ja sama tietenkin. Mutta onhan noita esimerkkejä liina-sanan käytöstä vaikka kuinka kaulaliinasta alkaen. Pari viikkoa sitten esiteltiin telkkarissa liina-akrobatiaa. Voisi uskoa kaiken tulevan pohjimmiltaan pellavaa tarkoittavista sanoista.

Lue lisää

Vankkurin pyörää jarrutettiin puulla, teräksellä tai nahalla.

Sisäpuolinen jarrurumpu toi vasta jarruliinan (pätkän).

http://www.odec.ca/projects/2010/leedxd2/history.html

Liina tulee ilmaisesti latinasta ja tarkoittaa pellavaa.
Ultimately from Latin līnum flax, since linings were often made of linen

Tosin siitä on myös johdettu line (köysi, naru) ja linen (vuori (kangas)).

Fgh kirjoitti:

Olet tietenkin oikeassa näissä merisanasto asioissa, mutta ikävä kyllä harvat siellä laiturilla pystyvät näitä historiallisia ja kansantieteellisiä yksityiskohtia yhdistämään.
Kun sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, niin satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen "liinan" sinulle:)

Lue lisää

Kieli muuttuu ja hyvä niin. Latinaksi on vaikea keskustella esimerkiksi tietotekniikasta.

Minun mielestäni on ihan hyvä, että kieli on elävää enkä pidä sitä mitenkään huonona, että liina tarkoittaa useaa eri asiaa ja yleisin käyttötarkoitus on litteä punos.

Jos sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, ja satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen liinan sinulle, niin olet ilmaissut itsesi huonosti. Edellyytäen, että haluat narun.

Antenninaru kirjoitti:

Tarkkaan ottaen ei pidä paikkaansa. Kaapeli tarkoittaa merenkäynnissä myös sähkö-, puhelin-, data- ja antennikaapelia. Lisäksi sillä on merenkulussa merkitys köytenä ja mittana. Merelläkään ei antennikaapelia kutsuta vaikkapa antenninaruksi tai liinaksi :D

Lue lisää

Pilkunviilaaminen ja pottuilu on tarpeetonta. Sanojen etymologia, viralliset sanakirjat, merisanasto on eri asia kuin henkilökohtaiset mielipiteet.

Luulisi jokaisen ymmärtävän, että sanojen syy-yhteydestä voi päätellä mitä esim. liina milloinkin tarkoittaa, kun puhutaan vaikkapa pöytäliinasta, nostoliinasta tai jarruliinasta. Ankkuriliina sen sijaan ei ole yksiselitteisesti litteä nauha, koska Ankarolina-nauhakela on verrattain uusi keksintö. Sitä ennen ankkuriliina oli sama asia kuin ohuehko ankkuriköysi. Nauhaa ei käytetty ankkuroinnissa eikä poijuköytenä. Kukaan ei ajatellutkaan, että ankkuriliina tai reiviliina tms. liina olisi litteä.
Sama syy-yhteys koskee sinun "antenninaruasi".
Hinauskaapeli, kaapelin mitta, ankkurikaapeli tms. eivät suinkaan ole kansantieteellisiä tms. historiallisia ja käytöstä muka poistuneita termejä. Kyllä kai itsekin oivallat, ettei laivan hinauskaapeli tarkoita sähköjohtoa ;-)

On luonnollista, että harrastelijat, jotka ovat olleet merenkulun kanssa tekemisissä ainoastaan huviveneilyn kautta, helposti omaksuvat veneseurojen tai vierasvenesatamien laitureilla kuulemiansa ilmaisuja ja pitävät sitä terminologiaa ainoana oikeana. Varsinkin termit omaksutaan "oikeina", jos joku venelehden toimittaja on niitä käyttänyt kirjoituksissaan.

Eikö ole aika hupaisaa sekin, että veneilijöitä vähemmän merenkulusta tietävät henkilöt ovat ruvenneet käyttämään julkisuudessa ilmaisua "kurssin reivaaminen"? Heillä, esim.poliitikoilla, kai ei ole aavistustakaan, mitä reivi ja reivaaminen tarkoittaa. Pääasia lienee, että ilmaisu tuntuu "hienolta". Ehkä pian käy niin, että reivauksen alkuperäinen merkitys unohtuu samalla tavalla kuin liinalle on nyt käymässä. Ratti on jo muuttumassa ruoriksi, koska se kai tuntuu "niin merihenkiseltä". Rudder, roder, ror yms. ulkolaiset sanat, joista suomenkielen ruori on peräisin, ovat yhä säilyttäneet alkuperäisen merkityksensä.

SetäSaaMitäTilaa kirjoitti:

Kieli muuttuu ja hyvä niin. Latinaksi on vaikea keskustella esimerkiksi tietotekniikasta.

Minun mielestäni on ihan hyvä, että kieli on elävää enkä pidä sitä mitenkään huonona, että liina tarkoittaa useaa eri asiaa ja yleisin käyttötarkoitus on litteä punos.

Jos sanot porukalle, että tarvitset nostoliinan, ja satavarmasti joku tuo litteän tiiviskutoisen ja melko raskaanoloisen liinan sinulle, niin olet ilmaissut itsesi huonosti. Edellyytäen, että haluat narun.

Lue lisää

Mitäs ihmeen veivaamista tämä nyt on. Kyllä normiveneilijä liinat ja narut erottaa.

Marttisetä kirjoitti:

Mitäs ihmeen veivaamista tämä nyt on. Kyllä normiveneilijä liinat ja narut erottaa.

Niinpä, jollain karkasi taas hiukan lapasesta. Sellaista se besserweisserinä palstalla toimiminen tuntuu joillekin välillä aiheuttavan ;D

slanginmuotoutuminen kirjoitti:

Pilkunviilaaminen ja pottuilu on tarpeetonta. Sanojen etymologia, viralliset sanakirjat, merisanasto on eri asia kuin henkilökohtaiset mielipiteet.

Luulisi jokaisen ymmärtävän, että sanojen syy-yhteydestä voi päätellä mitä esim. liina milloinkin tarkoittaa, kun puhutaan vaikkapa pöytäliinasta, nostoliinasta tai jarruliinasta. Ankkuriliina sen sijaan ei ole yksiselitteisesti litteä nauha, koska Ankarolina-nauhakela on verrattain uusi keksintö. Sitä ennen ankkuriliina oli sama asia kuin ohuehko ankkuriköysi. Nauhaa ei käytetty ankkuroinnissa eikä poijuköytenä. Kukaan ei ajatellutkaan, että ankkuriliina tai reiviliina tms. liina olisi litteä.
Sama syy-yhteys koskee sinun "antenninaruasi".
Hinauskaapeli, kaapelin mitta, ankkurikaapeli tms. eivät suinkaan ole kansantieteellisiä tms. historiallisia ja käytöstä muka poistuneita termejä. Kyllä kai itsekin oivallat, ettei laivan hinauskaapeli tarkoita sähköjohtoa ;-)

On luonnollista, että harrastelijat, jotka ovat olleet merenkulun kanssa tekemisissä ainoastaan huviveneilyn kautta, helposti omaksuvat veneseurojen tai vierasvenesatamien laitureilla kuulemiansa ilmaisuja ja pitävät sitä terminologiaa ainoana oikeana. Varsinkin termit omaksutaan "oikeina", jos joku venelehden toimittaja on niitä käyttänyt kirjoituksissaan.

Eikö ole aika hupaisaa sekin, että veneilijöitä vähemmän merenkulusta tietävät henkilöt ovat ruvenneet käyttämään julkisuudessa ilmaisua "kurssin reivaaminen"? Heillä, esim.poliitikoilla, kai ei ole aavistustakaan, mitä reivi ja reivaaminen tarkoittaa. Pääasia lienee, että ilmaisu tuntuu "hienolta". Ehkä pian käy niin, että reivauksen alkuperäinen merkitys unohtuu samalla tavalla kuin liinalle on nyt käymässä. Ratti on jo muuttumassa ruoriksi, koska se kai tuntuu "niin merihenkiseltä". Rudder, roder, ror yms. ulkolaiset sanat, joista suomenkielen ruori on peräisin, ovat yhä säilyttäneet alkuperäisen merkityksensä.

Lue lisää

Ymmärrän, että kun olet nähnyt sen vaivan, että olet perehtynyt historialliseen sanastoon, haluat, että muut arvostavat sinua sen takia.

Minun maailmani ei kaadu, jos joku sanoo narua liinaksi, liinaa naruksi tai kaapelia kaapeliksi. Minä puhun välittääkseni viestiä eikä silloin ole väliä, millä nimellä jotain asiaa kutsutaan, kunhan se tulee ymmärretyksi.

Liina on minulle litteä tiukka punos ja se, mitä haluat minun ja muiden liinaksi kutsuttavan, on naru. Merisanasto ei ole kuollut kieli vaan se elää ja kehittyy jatkuvasti. Sääli, että et enää hallitse sitä.

Minulle kävi samalla tavalla stadin slangin kanssa, kun kasvoin aikuiseksi. Lapset eivät ymmärrä minua enkä minä heitä. Mutta niinhän sen pitää ollakin, uusi sukupolvi on fiksumpi kuin vanha.

Jos haluat valittaa jonnekin, niin...sellaista paikkaa ei ole.

MaailmaMuuttuu kirjoitti:

Ymmärrän, että kun olet nähnyt sen vaivan, että olet perehtynyt historialliseen sanastoon, haluat, että muut arvostavat sinua sen takia.

Minun maailmani ei kaadu, jos joku sanoo narua liinaksi, liinaa naruksi tai kaapelia kaapeliksi. Minä puhun välittääkseni viestiä eikä silloin ole väliä, millä nimellä jotain asiaa kutsutaan, kunhan se tulee ymmärretyksi.

Liina on minulle litteä tiukka punos ja se, mitä haluat minun ja muiden liinaksi kutsuttavan, on naru. Merisanasto ei ole kuollut kieli vaan se elää ja kehittyy jatkuvasti. Sääli, että et enää hallitse sitä.

Minulle kävi samalla tavalla stadin slangin kanssa, kun kasvoin aikuiseksi. Lapset eivät ymmärrä minua enkä minä heitä. Mutta niinhän sen pitää ollakin, uusi sukupolvi on fiksumpi kuin vanha.

Jos haluat valittaa jonnekin, niin...sellaista paikkaa ei ole.

Lue lisää

Väärin arvattu! Et kai ajatellut sitä mahdollisuutta, että joillakin ihmisillä kieliasiat kuuluvat ammattiin? Hyvästä tahdostakin voi levittää osaamaansa tietämystä.

outoreaktio kirjoitti:

Väärin arvattu! Et kai ajatellut sitä mahdollisuutta, että joillakin ihmisillä kieliasiat kuuluvat ammattiin? Hyvästä tahdostakin voi levittää osaamaansa tietämystä.

Harvalla venhat merenkulkutermit kuuluvat ammattiin, mutta kai niitäkin sitten on. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että liina on yleensä litteä ja nauhamainen ja kaapeli kuljettaa sähköä tai signaalia.

Jos käytät niitä eri merkityksissä, kannattaa kertoa se. Muussa tapauksessa saa, mitä tilaa muttei sitä mitä haluaa. Siitä on turha syyttää muita.

Osmo A Wiooa muistellen:
Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.

Eli jos haluat narua, niin pyydä narua tai jos kutsut sitä liinaksi, pyydä liinaa, joka on ohut naru eikä litteä tiehä punos. Surkaa on haluta narua ja pyytää liinaa. Vielä surkeampaa on pilkata sitä, jolle jättää tulkinnan siitä, mitä itse tarkoittaa varsinkin, kun tietää sanan tarkoittavan montaa asiaa.

outoreaktio kirjoitti:

Väärin arvattu! Et kai ajatellut sitä mahdollisuutta, että joillakin ihmisillä kieliasiat kuuluvat ammattiin? Hyvästä tahdostakin voi levittää osaamaansa tietämystä.

Älä ihmeessä hermostu, vaikka emme näytä arvostavan näitä kielitieeteen kiemuroita - minä en ainakaan tiennyt tuota historiaa ennestään.
Arkipäivää on kuitenkin se, että me ns. tavalliset tallaajat olemme usein lähes yhtä tavallisten kulkijoiden jälkeläisiä ja opit ovat isolta osalta perittyjä.
Minäkin olen ollut pajalla ja veneessä ennenkuin muistikuvat ovat alkaneet muodostua. Alussa työkalun ojentajana ja sitten vähän kerrassaan vastuut ovat siitä lisääntyneet.

MaailmaMuuttuu kirjoitti:

Ymmärrän, että kun olet nähnyt sen vaivan, että olet perehtynyt historialliseen sanastoon, haluat, että muut arvostavat sinua sen takia.

Minun maailmani ei kaadu, jos joku sanoo narua liinaksi, liinaa naruksi tai kaapelia kaapeliksi. Minä puhun välittääkseni viestiä eikä silloin ole väliä, millä nimellä jotain asiaa kutsutaan, kunhan se tulee ymmärretyksi.

Liina on minulle litteä tiukka punos ja se, mitä haluat minun ja muiden liinaksi kutsuttavan, on naru. Merisanasto ei ole kuollut kieli vaan se elää ja kehittyy jatkuvasti. Sääli, että et enää hallitse sitä.

Minulle kävi samalla tavalla stadin slangin kanssa, kun kasvoin aikuiseksi. Lapset eivät ymmärrä minua enkä minä heitä. Mutta niinhän sen pitää ollakin, uusi sukupolvi on fiksumpi kuin vanha.

Jos haluat valittaa jonnekin, niin...sellaista paikkaa ei ole.

Lue lisää

Sun pitäisi varmaankin antaa vinkki Suomen Merimies-Unionille etteivät enää käyttäsi “historiallisia” termejä!
http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/jaita-sarjetaan-koko-murtajakalu/monitoimimurtaja-botnica-on-avus/

hinauskaapeli kirjoitti:

Sun pitäisi varmaankin antaa vinkki Suomen Merimies-Unionille etteivät enää käyttäsi “historiallisia” termejä!
http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/jaita-sarjetaan-koko-murtajakalu/monitoimimurtaja-botnica-on-avus/

Lue lisää

Myös monet liikeyritykset käyttävät yhä historiallisiksi tuomittuja nimikkeitä:
Tässä ilmoituksessa hinauskaapeli eli hinausköysi onkin litteä!
http://www.miniinthebox.com/fi/3-tonnia-auton-hinauskaapeli-hinauskoysi-koysi-koukut-emergency-erittain-raskaaseen_p1395254.html
tässä taas liina ei ole litteä
http://kauppa.maritimshops.fi/fi/lippuliina-valkoinen-6-mm/9518140106/dp?openGroup=1941411