Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Terveyden vaarat-kirjassaan Sven-Olof Jakobsson kritisoi kovin rokotuksia vastaan.
    Rokotuksien haittavaikutuksia usein vähätellään.
    Kuinkahan moni on aikaisemmin tiennyt, että rokotteet saattavat sisältää erittäin voimakkaita myrkkyjä, kuten niiden säilöntäaineena käytettävää elohopeaa ja formaldehydiä, jotka aiheuttavat vahinkoa sekä hermojärjestälmälle että immuniteetille.

    http://www.promerit.net/salainen_asiakirja.htm
  2. Saagapolku: "Kun rakastamme ilman ehtoja olemme yhtä Jumalan kanssa".
    --
    Aivan!

    1.Joh.3:10
    ".....ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta".

    Johannes puhuukin kirjeessään rakkauden käskystä ja josta KariHenrik (muutkin!) myös viesteissään kirjoittaa:
    1.Joh.2:7-11
    --
    2:9 Joka sanoo valkeudessa olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä.
    2:10 Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa, ja hänessä ei ole pahennusta.
    2:11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
    --
    Jeesuksen käskyt voidaan ilmaista yhdellä käskyllä, joka on samalla kertaa vanha ja uusi käsky.

    Tämä käsky löytyi jo pyhistä kirjoituksista ja Jeesus saattoi yhtyä aikansa kirjanoppineiden kantaan:
    Mark.12:29-33
    --
    12:29 "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
    12:30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.

    12:31 Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."

    Jeesus liittää Israelin uskontunnustuksen ”Jumala on yksi ainoa” (5.Moos.6:4) rinnalle rakkauden käskyn (29-31). Nämä kaksi käskyä ovat lain ydin.
    Rakkaus-käsky on yli kaiken ulkonaisen uhrimenon (33). Sydänjuuriin menevä rakkauden velvoitus on mahdollista vain sille, joka uskoo yhteen ainoaan Jumalaan.

    Tähän käskyyn apostolit usein palaavat ja sitä eri puolilta selittävät (Room. 13:9, Gal. 5:14, 1. Tim. 1:5, Jaak. 2:8).
  3. Semper.Fidelis:
    ".... Paavalin kirjoittaessa efesolaisille 4:22
    "teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen
    vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten," ...".
    --
    JUMALAN LAPSET - PAHOLAISEN LAPSET
    1.Joh.3:4-10
    --
    3:8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
    3:9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
    3:10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.
    --
    Johannes kehoittaa lukijoitaan puhdistamaan itsensä (3:3).
    Jokainen, joka toivoo Herransa näkemistä, ensin puhdistaa itsensä. Hän, joka on perillä, on puhdas, mutta me, jotka olemme vasta matkalla, tarvitsemme ”jalkojen pesua” (Joh.13:1-20).

    Toisessa viestissäni olikin puhetta puhdistuksesta: Jumalan Pojan veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä (1.Joh.1:7).
    Puhdistus merkitsee samalla pyhitystä. Pyhitys on vihkiytymistä Jumalan tottelemiseen. Synnin tekeminen ei kuulu sen elämään, joka on erotettu pyhään palvelukseen.

    Kaikki synnin tekeminen on viholliseen, perkeleeseen, liittymistä. Perkele edustaa elämän vastavoimaa, tuhoa, hävitystä ja kuolemaa. Jumalan Poika ilmestyi tekemään tyhjäksi pimeyden työt (8).
    Sentähden sen, joka sanoo tuntevansa Jumalan Pojan, on myös sanouduttava irti pimeyden töistä.
    Tällä ei tarkoiteta tosiasiallista synnittömyyttä, niin kuin edellä nimenomaan korostettiinkin (1.Joh.1:8-10). Jumalasta syntynyt ei vain suostu syntiin, koska Jumalan siemen pysyy hänessä (9).
  4. SYNTIEN TUNNUSTAMINEN JA SOVITUS
    1.Joh.1:8-2:2
    ---
    1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.

    1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

    1:10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

    2:1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.

    2:2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
    --
    ”Totuuden tekeminen” ei ole synnittömänä elämistä (8). Juuri valkeudessa eläminen paljastaa meidän syntisyytemme (8).
    Monet luulevat, että kun ihminen tulee uskoon, on hän heti täydellinen (synnitön).

    Ihmisen on vaikea tunnustaa syntisyyttään. Tämä johtuu ihmisen luontaisesta puolustusjärjestelmästä. Sen tähden toistuu yhä uudelleen sama tilanne: ”sanomme, ettemme ole syntiä tehneet” (10). Varokaamme etsimästä sellaista pyhyyttä, ettemme enää pidä itseämme syntisinä.

    ”Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (9).
    Tämän jakeen kirjoitti eräs uskonveli Raamattuni loppuun. Se muistuttaa minua Jumalan uskollisuudesta ja anteeksiantamuksesta.
    --
    Uskovissakin asuu synti (Room.7:17)
    Ruumiimme on vielä ”alennustilassa” (Filipp.3:21).
    Uskontie on kasvuntie, vaikka monet luulevat, että kun ihminen tulee uskoon, on hän heti täydellinen (synnitön).
    Paavali tyrmää tällaisen ajattelun. Täydellisiksi emme tule koskaan tässä ajassa, vaan riennämme sitä kohti (Filipp.3:12-14).

    Kristittyinä joudumme jatkuvasti taistelemaan turmeltunutta luontoamme vastaan.
    Jumalan Hengen avulla uskova voi, ainakin jossain määrin, elää Jumalan tahdon mukaista elämää.
    Paavali sanoo, että ”olemme moitteettomia ja puhtaita ja tahrattomia Jumalan lapsia kieron ja nurjan sukukunnan keskellä” (Fil.2:15).

    Elämme jatkuvassa anteeksiantamuksen osallisuudessa ja olemme pyhiä ja puhtaita Jumalan edessä-vaikka syntiturmelus onkin meissä vielä jäljellä.
    ---
    "...kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa" (2.Piet. 3:18).
  5. ml213:
    "Mutta, huomioippa miten tämä laupeudesta pelastunut ihminen alkaa tiensa Jumalan aivoituksssa ja siitä eteen päin".
    "Koko uskovan elämä on valvomiseen liittyvää. "Valvo itseäsi ja opetustasi"
    --
    Tästähän Tiituskin kirjoittaa, kun luemme enemmän edellä esillä ollutta Tiituksen kirjettä.
    Ottakaamme vaarin hänen ohjeistaan.

    Tiitus 3:1-15
    KRISTITTYNÄ MAAILMASSA
    --
    Alkujakeissa Paavali kehoittaa seurakuntalaisia olemaan kuuliaisia esivallalle (j. 1-2) .
    Tuohon aikaan Roomanvastaiset mielialat saivat vastakaikua. Juutalaisten keskuudessahan oli useita kansannousuja ja muuallakin eri puolilla tuossa suuressa maailman vallassa.
    Kuuliaisuuden osoittaminen esivallalle tässä tilanteessa vaati melkoista kurinalaisuutta ja itsehillintää.
    ---
    Meidän on joskus vaikea myöntää omaa tilaamme; olemme syntisiä (j. 3). Mutta juuri tällaisiin ihmisiin kohdistuu Jumalan rakkaus ja hyvyys. Meille tarjotaan pelastusta Jeesuksen Kristuksen kautta yksin armosta (j. 4-6), niin ”että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan” (j. 7).

    Lopuksi vielä teroitetaan hyvien tekojen merkitystä uskovan elämässä (j.8), sekä miten meidän tulisi suhtautua harhaoppisiin (10-11).

    Jumala puhuu tavalla taikka toisella.
    Kerron erään tapauksen menneiltä vuosilta.
    Olin taloni pihalla kasvihuoneen rakennushommissa.
    Ympärilläni lenteli pari räystäspääskypoikuetta emoineen. Taloni räystään alla niitä on pesinyt jo vuosikausia.
    Poikueet olivat luultavasti juuri lähteneet pesistään ja iloisesti visertäen liitelivät taloni ympärillä vapaasti.
    Välillä kuului emojen varoitushuutoja, kun harakka ilmestyi paikalle. Ne yhdessä yrittivät hätistellä tunkeilijan pois.
    Kokemattomat poikaset tiesivät olla varuillaan emojen suojeluksessa.

    Tiedostetaan myös me ne vaarat, mitkä saattavat kohdata meitä matkamme varrella (synnin houkutukset/harhaopit). Ei niistä turhaan varoitella.
    Rukoillaan myös sellaisia paimenia seurakuntiimme, jotka oikein opettavat Jumalan sanaa- pelkäämättä.
    --
    Virsi 204
    --
    1.
    Herra Jeesus, Hengelläsi
    henkeäni liikuta,
    laupiaalla kädelläsi
    koske kuuron korvia.
    Mieltäni sä ohjaa niin,
    etten joudu eksyksiin.
    Sanasi tee eläväksi,
    minut sanan tekijäksi.
  6. jaikal: "Raamatun opettajan vastuu on julistaa Jumalan Sanaa niin kuin on kirjoitettu. Hän ei voi perustaa oppia poikkeustapauksien varaan".
    --
    Aivan!

    Tuot esiin Apt.2:38-39
    --
    KRISTILLINEN KASTE
    Apt. 2:37-39
    --
    2:37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?

    2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

    2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
    --
    Pietarin saarna sai aikaan sen, että kuulijat saivat ”piston sydämeensä” (37). Voimme kutsua tätä herätykseksi. Ihmiset huomasivat toimineensa väärin ja hädässään kyselivät; ”mitä meidän pitää tekemän?” (37).
    Jeesuksen tapaan Pietarikin kehoittaa; ”tehkää parannus” (38).
    Mutta Jeesuksen lisäyksen: ”Uskokaa evankeliumi” Pietari korvaa toisella: ” ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi”.
    Nyt tulee kuvaan kristillinen kaste.

    Pietari oli selvillä kasteen merkityksestä. Kaste ei lahjoita ainoastaan syntien anteeksiantamusta, vaan kastettava saa myös Pyhän Hengen lahjan.
    ---
    -Uusi testamentti täyttää nämä ennustukset heti Jeesuksen kasteesta lähtien:

    ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.” (Matt. 3:16).
    Ensin kaste, sitten Henki, eikä toisinpäin.

    Samoin opetti Pietari saarnatessaan juutalaisille: “Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” (Ap.t. 2:38)

    Jos Pietari olisi ollut vapaan suunnan edustaja, sanoma olisi ehkä kuulunut seuraavasti:
    ”Kääntykää ja ottakaa vastaan Jeesus Kristus, niin syntinne annetaan anteeksi ja saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Kastautukaa sitten merkiksi uskoontulostanne.”

    Mutta Pietarin sanoma on toinen:
    kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja.
    -------
    -Pyhän Hengen lahja:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000041304328
  7. ml213:
    "Niin, kun tämä pelastunut ihminen alkaa tiensä, niin jo heti alusta alkaa kuuliaisuuden merkitys".
    --
    Puhut nyt eri asiasta.
    Alkuperäinen kysymyshän kuului; "LAIN TEOISTAKO saamme Hengen vai uskossa kuulemisesta"? (Gal.3:2).

    Johon vastaat, jaikalin tapaan, että Pyhän Hengen saamisen ehtona on ehdottomasti Jumalan tahdon noudattaminen.

    Kannattaa lukea Gal. 3:tta lukua enemmän.

    Otsikkona voisi olla:
    EI LAKI VAAN USKO
    Gal.3:1-14
    --
    3:1 Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

    3:2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?

    3:3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?

    3:4 Niin paljonko olette turhaan kärsineet? - jos se on turhaa ollut.

    3:5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,
    3:6 samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?

    3:7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.

    3:8 Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".

    3:9 Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.

    3:10 Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".

    3:11 Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta".

    3:12 Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä".

    3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -

    3:14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
    --
    Huomioi jae 14: ".....USKON KAUTTA" saamme luvatun Hengen, ei omilla ansioilla!

    Paavali aloittaa 3. luvun lennokkaasti: ”Oi te älyttömät galatalaiset…” Paavali on suorasukainen.
    Mikähän olikaan mennyt pieleen galatalaisten kohdalla?

    On muistettava, että Paavalin opetuksen taustana on joidenkin kristinuskoon kääntyneiden juutalaisten vaatimus, että ihmisten oli ensin tultava Israelin lain alaisiksi päästäkseen Jumalan yhteyteen.
    Paavali osoittaa tämän vaatimuksen vääräksi ja vahingolliseksi.
    Tällöinhän ihminen alkaisi luottaa enemmän omiin tekemiinsä suorituksiin ja ratkaisuihin. Jumalan armo jäisi siten sivuseikaksi. Siunaus muuttuisikin kiroukseksi (j. 10-14).

    Lainomainen uskonnollisuus on sukua juutalaisuudelle; se vaatii uskomisen vakuudeksi tiettyjä suorituksia ja näyttöjä.
  8. jaikal: "Jos ihminen ei ole kuuliainen Jumalalle, hän ei usko Jeesukseen, ei tee parannusta, ei ota kastetta, eikä saa Pyhää Henkeä. Mutta kun hän on kuuliainen, hän tekee nämä em. asiat. Silloin HÄN SAA PYHÄN HENGEN jos hän saa oikeaa opetusta Pyhästä Hengestä ja ottaa Hänet vastaan".
    --
    Siis Pyhän Hengen LAHJAN saaminen on kiinni ihmisen tekemisistä ja ansiollisuudesta.

    Luuk. 11:13
    "Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!"

    Minusta Pyhä Henki on oikeasti LAHJA, jota ei ihmisen tarvitse ansaita omilla teoillaan, vaan jonka Jeesus on luvannut omilleen uskolla omistettavaksi.
    Uskokin on JUMALAN TEKO.

    Joh. 6:29
    Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

    Jumala odottaa, että käännymme Hänen puoleensa ja tunnustamme Hänelle syntimme. Saamme pyytää syntejämme anteeksi ja anoa voimaa luopua niistä.
    Tätä merkitsee parannuksen tekeminen.

    Syntiin langenneen ihmisen kauhistavin onnettomuus on, että hän on Jumalan pyhän vihan alainen (Ef. 2:3).Jos ihminen jää Jumalan vihan alaiseksi, hän joutuu kadotukseen.

    Tänäänkin Jeesus kutsuu meitä syntisiä yhteyteensä. Hän tahtoo pelastaa jokaisen, joka tunnustaa syntinsä ja hylkää ne.
    Jeesus osoitti käsittämättömän rakkautensa meitä kohtaan uhraamalla itsensä meidän puollestamme:
    ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).

    Jeesus vapaaehtoisesti vuodatti verensä meidän edestämme. Hän kantoi sen syyllisyyden ja rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet ja sovitti näin Jumalan vihan.
    Jeesus voitti synnin, kuoleman ja perkeleen vallan.
    Kristuksen kärsimys ja kuolema on meidän syntiemme sovitus.
    --
    1. Kirkasta, oi Kristus meille
    ristinuhri Golgatan,
    josta meille langenneille
    loistaa sydän Jumalan.
    Uskon silmä kiinnitä
    aina kohti ristiä.

    (Virsi 301:1)