Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Nim. "tuossa yllä" (Oletko uusi kirjoittaja tällä palstalla, vai vaihdatko aina nimimerkkiäsi)
    Hän sanoo:
    "Kastaminen on annettu opetuslapsille. Ei Jumala
    ketään kasta. Oletko täysin sokea"?
    ---
    Vanhan kertausta, sinulle nimimerkille "tuossa yllä" ja muillekin.

    Apt. 9:18 sanotaan, että Paavali ”otti kasteen”, eli tuli kastetuksi.
    Tässäkin kohden verbi ”kastaa” on passiivimuodossa, kuten useissa muissakin kastetta koskevissa Raamatun paikoissa.
    Passiivimuoto ilmaisee sen, että Jumala toimii kasteessa ja kastettava on kohde (itse kastajan toimiessa vain välikappaleena).

    Jotkut taas korostavat kastettavan omaa osuutta kastetapahtumassa ja tekevät kasteesta ihmisen oman kuuliaisuuden askeleen (lainteon).
    Näin ihminen joutuu helposti omavanhurskauden tielle, pois Jumalan armosta (jota kastekkin ON).

    Kun Raamattu painottaa uskon ja kasteen pelastavan (Mark. 16:16, 1. Piet. 3:21), niin ei siinä tarvita mitään ihmistekoja.

    Minkä Jumalan lahjan Paavali sai, kun hän tuli Ananiaksen kastettavaksi?
    Ananias sanoi Paavalille: ”Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi ” (Apt. 22:16).
    Aivan oikein siis lausumme Nikean uskontunnustuksessamme: ”Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi”.
    Tästähän Pietarikin sanoo: ”….ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi…” (Apt. 2:38).

    Miksi tätä on niin vaikea uskoa todeksi?
    Lieneekö oma järkemme esteenä; mitään emme voi ottaa lahjana vastaan, vaan kaiken pyrimme ansaitsemaan itse omilla teoillamme (vrt. omakohtainen uskonratkaisu, oma kuuliaisuuden askel jne…).
    Näin tavoittelemme vain omaa kunniaa, emmekä anna kunniaa sille, kenelle se kuuluu.
  2. niitä..."Käskikö Jeesus tai raamattu lapsia kastaa"?
    ---
    Kuuluuko "KAIKKIIN kansoihin" lapsia?
    (Matt. 28:19)
  3. jukka.finland:
    "Jumala olkoon meille armollinen. Olen hyvin surullinen, että uskoviksi itsensä tunnustavat ovat hyljänneet Jumalan sanan. Paavali kertoi apostolina ilmoittavansa koko Jumalan Sanan ja kaikki mitä siihen lisätään on paholaisesta".
    ---
    Aivan!

    Paavali joutui jatkuvasti taistelemaan raittiin hengellisyyden puolesta.
    Tämä tulee hyvin esiin Korintin seurakunnan kohdalla.
    Korinttilaiset koroittivat itsensä muitten yläpuolelle. Paavali kysyy kirjeessään heiltä ankarasti, mistä he olivat tällaiset valtuudet itselleen saaneet (1. Kor. 4:6-8).
    Paavali moittii korinttilaisia: ”…teistä on tullut jo RIKKAITA, ilman meitä teistä on tullut KUNINKAITA! Kunpa teistä olisikin tullut kuninkaita, niin mekin pääsisimme kuninkaiksi teidän kanssanne”! (j. 8.).

    Paavali vastaavasti kertoo omasta apostolintehtävästään (9-13).
    Kristuksen käskyläiset kulkevat alatietä.
    He pitäytyvät Jumalan Sanassa, eivätkä tavoittele korkeampaa hengellisyyttä ylpeilläkseen sillä (j. 6,7.). Vanhurskauden nälkä ja jano on lopullisesti poissa vasta perillä (Matt. 5:6).

    Korinttilaiset olivat ryhtyneet kuninkaiksi ennenaikojaan. Tällainen väärä varmuus on pahasta.
    Mutta sitä vastaan on tehokas lääke: vaivannäkö ja työ (j. 12.), pilkka ja vaino (j. 13.). Herra pitää omiaan häpeän alla. Se on totta tänäänkin! ”Meitä herjataan, mutta me puhumme leppeästi” (j. 13.)

    Korintin tilannetta voidaan verrata tämän päivän kristikuntaan; paljon on eksyttäjiä liikkeellä, jotka tarjoavat korkeampaa ja parempaa hengellisyyttä
  4. HUONEENTAULUNI
    Palaan vielä huoneentauluuni, jossa ovat sanat Jeesuksen Vuorisaarnasta:
    "Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä (ajallinen)teille annetaan" (Matt. 6:33).

    Jeesus vuorisaarnassaan opettaa, kuka on autuas (Matt. 5:3-12). Hän sanoo mm. autuaiksi niitä, jotka ovat hengellisesti köyhiä ja niitä, joita vanhurskauden tähden vainotaan. (Matt.5:3,10,11). Heidän on taivasten valtakunta.

    Huoneentauluni sanoma on siis aina yhtä ajankohtainen: Hengellisesti köyhät saavat omistaa taivasten valtakunnan!
    ---

    KUNINKAAT JA NARRIT (1.Kor. 4:1-13)
    Korinttilaiset olivat ryhtyneet tuomareiksi (j. 3,5).
    He koroittivat itsensä muitten yläpuolelle. Paavali kysyy nyt ankarasti, mistä he olivat tällaiset valtuudet itselleen saaneet (j. 6-8). Paavali moittii korinttilaisia purevan ironisesti: ”…teistä on tullut jo RIKKAITA, ilman meitä teistä on tullut KUNINKAITA! Kunpa teistä olisikin tullut kuninkaita, niin mekin pääsisimme kuninkaiksi teidän kanssanne”! (j. 8.).

    Paavali vastaavasti kertoo omasta apostolintehtävästään (9-13). Kristuksen käskyläiset kulkevat alatietä. He pitäytyvät Jumalan Sanassa, eivätkä tavoittele korkeampaa hengellisyyttä ylpeilläkseen sillä (j. 6,7.). Vanhurskauden nälkä ja jano on lopullisesti poissa vasta perillä (Matt. 5:6).

    Korinttilaiset olivat ryhtyneet kuninkaiksi ennenaikojaan. Tällainen väärä varmuus on pahasta. Mutta sitä vastaan on tehokas lääke: vaivannäkö ja työ (j. 12.), pilkka ja vaino (j. 13.).
    Herra pitää omiaan häpeän alla. Se on totta tänäänkin! ”Meitä herjataan, mutta me puhumme leppeästi” (j. 13.)