Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Kasteet (Hebr. 6:1-2)
    Juutalaisilla oli tosiaan käytössään erilaisia kasteita (pesoja)
    1) KULTTIPESOT
    –saastutuksesta puhdistamiseen, jotka on Mooseksen laissa säädetty (rituaalipesot), esim 4. Moos. 8:6-7.
    2) KÄÄNNYNNÄSTEN (l. proselyyttien) KASTAMINEN
    -juutalaisuuteen kääntyvä pakana kastettiin (myös heidän sylilapsensa!)
    ----
    On todettu:
    "Jos ei tunne Juutalaisuutta ja Raamatun (Vanhan Testamentin) esikuvia kasteesta, ei voi ymmärtää kasteen HENGELLISTÄ sisältöä ja alkuperäistä merkitystä eikä myös kasteen ulkoistakaan muotoa".

    Emmekö siis yrittäisi keskittyä miettimään enemmän Kasteen hengellistä merkitystä ja sitä, mitä Jumala kasteessa tekee.
    Uskovien kasteen kannattajat puhuvat usein omasta osuudestaan ja kuuliaisuudestaan kastetapahtumassa.
    Itse kyselen koko ajan ennemminkin sitä, mikä on Jumalan osuus (Isän, Pojan ja Pyhän Hengen; Matt. 28:19)siinä.

    Väitetään, että kastetta koskevat Raamatun paikat ovat passiivimuodossa.
    Pitääkö väite paikkaansa ja jos pitää, niin mitä se merkitsee?
  2. Vastaan tännekin samoin sanoin: (Lainaus toisesta topic:sta) Jumala näkee:lle:

    "Tästähän on hyvänä esimerkkinä mm. Korinttin seurakunnan sekava tilanne, jota verrataan Israelin käytökseen erämaassa (1. Kor.10:1-13) .
    Nämä esimerkit osoittavat, kuinka vaarallista on käyttää väärin Jumalan antamia armonosoituksia.

    1. Kor. 10. luvussa Paavali varoittaa korinttolaisia käyttämästä väärin kristityn vapautta.
    Hän ottaa esimerkin Israelin vaelluksesta erämaan halki.
    Paavalin varoituksista meidänkin tulisi ottaa vaarin ajatellessamme kirkkomme vakavaa tilaa.

    Israel pelastettiin Egyptistä. Se oli saanut Jumalalta lahjoja, jotka olivat kristillisen kasteen ja ehtoollisen esikuvia (1. Kor. 10:1-4).
    Punaisessa Meressä ja pilvenpatsaassa Israelin kansa kastettiin Moosekseen (j. 2) ts. lakiin perustuvaan vanhaan liittoon. KAIKKI kastettiin, sekä aikuiset että lapset.
    Jumalan kansaan kuuluminenhan oli lahja, ja alkukirkolle oli selvää, että se lahja kuului sekä lapsille että aikuisille.
    Siksi alkukirkolle olikin selvää, että koko perhekuntia voitiin kastaa.

    Vaikka Israel sai maistaa Herran hyvyyttä, harva kuitenkaan koskaan pääsi luvattuun maahan.

    Meistä lopunajan kristityistä Jeesus sanoo:
    "Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.
    Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
    Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
    Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu" (Matt. 24:10-14).
    Kannattaa lukea koko Matt. 24:s luku!
    ---
    Mutta itse asiaan!
    Voisiko nyt joku uskovien kasteen kannattaja listata ne Raamatun kohdat, jotka puhuvat kasteen "syvällisestä" SISÄLLÖSTÄ.
    Jumala näkee puhuu kasteen syvällisestä merkityksestä.
    Mikä se syvällinen merkitys on?
  3. Jumala näkee, Kysyt Hengen hedelmistä.

    Tästähän on hyvänä esimerkkinä mm. Korinttin seurakunnan sekava tilanne, jota verrataan Israelin käytökseen erämaassa (1. Kor.10:1-13) .
    Nämä esimerkit osoittavat, kuinka vaarallista on käyttää väärin Jumalan antamia armonosoituksia.

    1. Kor. 10. luvussa Paavali varoittaa korinttolaisia käyttämästä väärin kristityn vapautta.
    Hän ottaa esimerkin Israelin vaelluksesta erämaan halki.
    Paavalin varoituksista meidänkin tulisi ottaa vaarin ajatellessamme kirkkomme vakavaa tilaa.

    Israel pelastettiin Egyptistä. Se oli saanut Jumalalta lahjoja, jotka olivat kristillisen kasteen ja ehtoollisen esikuvia (1. Kor. 10:1-4).
    Punaisessa Meressä ja pilvenpatsaassa Israelin kansa kastettiin Moosekseen (j. 2) ts. lakiin perustuvaan vanhaan liittoon. KAIKKI kastettiin, sekä aikuiset että lapset.
    Jumalan kansaan kuuluminenhan oli lahja, ja alkukirkolle oli selvää, että se lahja kuului sekä lapsille että aikuisille.
    Siksi alkukirkolle olikin selvää, että koko perhekuntia voitiin kastaa.

    Vaikka Israel sai maistaa Herran hyvyyttä, harva kuitenkaan koskaan pääsi luvattuun maahan.

    Meistä lopunajan kristityistä Jeesus sanoo:
    "Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.
    Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
    Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
    Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu" (Matt. 24:10-14).
    Kannattaa lukea koko Matt. 24:s luku!
    ---
    Mutta itse asiaan!
    Voisiko nyt joku uskovien kasteen kannattaja listata ne Raamatun kohdat, jotka puhuvat kasteen SISÄLLÖSTÄ.
  4. Apt. 9:18 sanotaan, että Paavali ”otti kasteen”, eli tuli kastetuksi.
    Tässäkin kohden verbi ”kastaa” on passiivimuodossa, kuten useissa muissakin kastetta koskevissa Raamatun paikoissa.
    Passiivimuoto ilmaisee sen, että Jumala toimii kasteessa ja kastettava on kohde (itse kastajan toimiessa vain välikappaleena).

    Jotkut taas korostavat kastettavan omaa osuutta kastetapahtumassa ja tekevät kasteesta ihmisen oman kuuliaisuuden askeleen (lainteon).
    Näin ihminen joutuu helposti omavanhurskauden tielle, pois Jumalan armosta (jota kastekkin ON).

    Kun Raamattu painottaa uskon ja kasteen pelastavan (Mark. 16:16, 1. Piet. 3:21), niin ei siinä tarvita mitään ihmistekoja.

    Minkä Jumalan lahjan Paavali sai, kun hän tuli Ananiaksen kastettavaksi?
    Ananias sanoi Paavalille: ”Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi ” (Apt. 22:16).
    Aivan oikein siis lausumme Nikean uskontunnustuksessamme: ”Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi”.
    Tästähän Pietarikin sanoo: ”….ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi…” (Apt. 2:38).

    Miksi tätä on niin vaikea uskoa todeksi?
    Lieneekö oma järkemme esteenä; mitään emme voi ottaa lahjana vastaan, vaan kaiken pyrimme ansaitsemaan itse omilla teoillamme (vrt. omakohtainen uskonratkaisu, oma kuuliaisuuden askel jne…).
    Näin tavoittelemme vain omaa kunniaa, emmekä anna kunniaa sille, kenelle se kuuluu.