Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. jaikal: "Uskova joka pitää jatkuvasti itseään syntisenä, vähättelee ja/tai epäilee Jumalan anteeksiantamusta, armoa ja pelastusta Kristuksessa".
    --
    Synnittömänä sinun on varmaan vaikea rukoilla Jeesuksen itsensä meille opettamaa Isä Meidän-rukousta ja turvautua yksin Jumalan ARMOON (anteeksiantamukseen).

    Kristityt rukoilevat Jeesuksen opettamaa rukousta:
    "...ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillimme" (Matt.6:12).

    Tai, kuten publikaani:
    "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen". (Luuk. 18:13).
    --
    Ihmettelen; "Mihin synnitön ihminen tarvitsee Jumalan ARMOA"?
  2. SYNTIEN TUNNUSTAMINEN JA SOVITUS
    1.Joh.
    --
    1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
    1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
    1:10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
    2:1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
    2:2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
    --
    ”Totuuden tekeminen” ei ole synnittömänä elämistä (8).
    Juuri valkeudessa eläminen paljastaa meidän syntisyytemme (8).
    Monet luulevat, että kun ihminen tulee uskoon, on hän heti täydellinen (synnitön). Ihmisen on vaikea tunnustaa syntisyyttään. Tämä johtuu ihmisen luontaisesta puolustusjärjestelmästä. Sen tähden toistuu yhä uudelleen sama tilanne: ”sanomme, ettemme ole syntiä tehneet” (10).
    Varokaamme etsimästä sellaista pyhyyttä, ettemme enää pidä itseämme syntisinä.

    ”Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (9).
    Tämän jakeen kirjoitti eräs uskonveli Raamattuni loppuun. Se muistuttaa minua Jumalan uskollisuudesta ja anteeksiantamuksesta.
    --
    Uskovissakin asuu synti (Room.7:17)
    Ruumiimme on vielä ”alennustilassa” (Filipp.3:21).
    Uskontie on kasvuntie, vaikka monet luulevat, että kun ihminen tulee uskoon, on hän heti täydellinen (synnitön).
    Paavali tyrmää tällaisen ajattelun. Täydellisiksi emme tule koskaan tässä ajassa, vaan riennämme sitä kohti (Filipp.3:12-14).

    Kristittyinä joudumme jatkuvasti taistelemaan turmeltunutta luontoamme vastaan.

    Elämme jatkuvassa anteeksiantamuksen osallisuudessa ja olemme pyhiä ja puhtaita Jumalan edessä-vaikka syntiturmelus onkin meissä vielä jäljellä.
    ---
    "...kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa" (2.Piet. 3:18).
  3. ekivaari: "Isän ja pojan yhdenvertaisuusperiaatteen Jeesus kumosi tällä raamatunjakeella:
    Ps. 110:1
    --
    Tarkastellaampa asiayhteyttä!

    DAAVIDIN POIKA JA DAAVIDIN HERRA
    Mark. 12:35-37 (Rinnakkaisteksti: Matt.22:41-45)
    --
    12:35 Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
    12:36 Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle”.
    12:37 Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
    --
    Jeesus ottaa esille ydinkysymyksen; kuka on Kristus, Daavidin poika (Messias).
    Lainopettajat väittivät, että Messias on Daavidin poika.
    Näin Vanha Testamentti opettaakin (esim. 2.Sam.7:14-16, Jes. 11:1, Jer.23:5). Odotettiin, että joku Daavidin jälkeläinen ”pystyttäisi jälleen Daavidin sortuneen majan” (Aamos 9:11, Apt. 1:6).

    Jeesus viittaa psalmiin 110:1, jossa Daavid Pyhässä Hengessä sanoo:
    'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle”.
    Kirjanoppineet ymmärsivät Daavidin tarkoittavan tällä Messiasta.
    Apostolitkin usein viittaavat tähän samaan psalmiin (Apt. 2:34, 1. Kor. 15:25, Hebr. 1:13, 10:12-13).

    Mutta Jeesus haluaa nyt tuoda julki, että Hän on paljon enemmän, kuin pelkkä Daavidin poika (Jeesus kuului Daavidin sukuun; Matt. 1.luku);
    Hän on istuva ja hallitseva Jumalan oikealla puolella kaiken Herrana (36).
    Jeesus kieltäytyi esiintymästä sillä tavoin, kuin Messiaalta odotettiin (poliittinen Messias). Messiaan tehtävä oli toisenlainen. Tämä selvisi opetuslapsille vasta Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen (Vrt. Tuomaan uskontunnustus!).

    Jeesuksen tarkoitus, soveltaessaan psalmin 110 sanoja , oli osoittaa kirjanoppineille, kuinka pintapuolista heidän Sanan tuntemuksensa oli.
    Jeesus halusi antaa vielä todistuksen itsestään ennen häpeällistä kuolemaa. Hän ei ollut ainoastaan Daavidin poika, vaan myös Herra, joka kohta oli kutsuttava osalliseksi Jumalan pyhään maailmanhallintoon.
  4. Aamen, kiitos taas hyvästä tekstin paikasta.

    KRISTUS JA HÄNEN TYÖNSÄ
    Kol.1:12-23
    ------
    1:19 Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
    1:20 ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.
    1:21 Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut
    1:22 Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä,
    1:23 jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut.
    --
    Kristus on ainut tie Jumalan luo. Muuta nimeä meille ei ole annettu, kuin Jeesus Kristus;
    ”Ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." (Apt 4:12).

    Kolossan kristityille suuri vaara oli eri uskontojen sekoittaminen toisiinsa eli synkretismi. Synkretistisellä liikkeellä oli tarkoitus sulattaa eri uskontoja toisiinsa kokoomalla yhteen arvokkaita ajatuksia ja eri uskonnoille yhteisiä hyviä piirteitä. Tavoitteena oli luoda yhteinen maailman uskonto.
    Se halusi esiintyä myös tieteellisenä ja edustaa ihmiskunnan syvintä viisautta. Tällaisia liikkeitähän on paljon tänäkin päivänä.
    Näille liikkeille on tyypillistä väheksyä Jeesuksen merkitystä.

    Paavali tuo nyt tätä taustaa vasten esille sen, että Kristuksella on asema, jota ei voi rinnastaa mihinkään muuhun.
    Tämä ainutlaatuisuus Hänellä on
    - luomistyössä (16)
    - pelastuksessa (13,14)
    - maailmankaikkeudessa (15,17)
    - seurakunnassa (18).

    Nämä samat asiat on tallennettu mm. NIKEAN USKONTUNNUSTUKSEEN:
    ”Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan.....,joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista...meidän edestämme ristiinnaulittiin, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä....”

    Kristus on seurakunnan pää.
    Hän on ensimmäinen kuolleista nousseitten joukossa; Hänessä ensimmäisenä kuolevaisuus pukeutui kuolemattomuuteen (18).
    Jeesus kärsi ristillä ja vuodatti verensä meidänkin syntiemme tähden (14,20).
    Vain Hänen kauttaan me opimme tuntemaan Jumalaa ja vain Hänen kauttaan meillä on pääsy Jumalan tykö.

    Muitten uskontojen perustajien ruumiit makaavat haudoissaan. Mutta meillä on kuolleista ylösnoussut Vapahtaja, Jeesus Kristus- Hän ELÄÄ.
    Kristus tuli ihmiseksi (22) sovittaakseen syntimme. Me olemme syntisiä, mutta Jumalan kanssa sovitettuja (21). Sovitettuina me, joissa synti vielä asuu, olemme Jumalan edessä pyhiä ja vanhurskaita.
    Tältä varmalta ja lujalta Kristus-perustalta, ”evankeliumin toivosta” voi helposti joutua pois (23).

    Kolossalaisten vaarana on ”toisenlainen evankeliumi”. Tästä Paavali varoittaa enemmän, kun tutkimme Kolossalaiskirjettä eteenpäin (Kol. 2:8,18).
  5. JUMALAN HENKI JA ANTIKRISTUKSEN HENKI
    1.Joh.4:1-6
    --
    4:1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.

    4:2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
    4:3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
    --
    Kristityltä kysytään viisautta voidakseen erottaa Jumalan Hengen muista hengistä.
    Emme saa olla liian herkkäuskoisia, vaan henget on koeteltava (1).
    Siihen aikaan oli monia vääriä profeettoja liikkeellä, kuten tänäänkin on laita. Sen huomaamme tälläkin palstalla. Meidän on oltava varovaisia näitten suhteen.

    Kristityillä on ”tieto” (1. Joh.2:3, 5,18, 3:14) ja heissä on ”jumalan siemen”, joka ”pysyy” (3:9).
    Oikeat kristityt tietävät mihin uskovat ja mihin ovat menossa.
    He ottavat vaarin varoituksista.
    He tietävät, että aika on paha ja noudattavat Pietarin kirjeen ohjetta:
    ” Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea;...” ( 2.Piet. 1:10).

    Kristinusko on uskoa siihen, että Jeesus on Kristus ja että Jeesus on historiallinen henkilö, joka tuli tähän maailmaan.
    ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh.1:14).
    Tästä perustavasta uskonlauselmasta lähtee henkien koetteleminen.
    Tämä annettiin jo ensimmäisellä vuosisadalla merkiksi:
    ”Ei kukaan voi sanoa: Jeesus olkoon Herra, paitsi Pyhässä Hengessä” (12:3).

    (Tämän uskontunnustuksen antoi Tuomaskin; Joh.20:28/Vrt. 1.Joh.5:20. Jokainen aito kristitty yhtyy tähän tunnustukseen.)
    --
    Virsi 385
    --
    1.
    Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri
    maata käy voimalla valloittamaan.
    Saatana väijyy nyt julmana juuri
    valmiina sieluja vangitsemaan.
    Maailman ruhtinas miettivi ansaa,
    kuinka se turmioon syöksisi kansaa,
    kuinka se turmioon syöksisi kansaa.
  6. ELÄMÄN SANA
    1.Joh.1-4
    --
    1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta -
    1:2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille -
    1:3 minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.

    1:4 Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.
    --
    Johanneksen ensimmäinen kirje on jatkuvasti ajankohtainen. Siinä käsitellään harhavirtauksia, jota tänäkin päivänä ilmenee eri muodoissaan.

    Johannes aloittaa kirjeensä puhumalla ”elämän Sanasta” (1), joka tuli Isän tyköä tähän maailmaamme silmin nähtäväksi ja käsin kosketeltavaksi.
    Hän haluaa puhua siitä elämästä, ”mikä on alusta ollut”, siis tosi elämästä, jolle nykyinen elämä ei vedä vertaa. Tosi elämä on ”Isän luona” (2).
    Kirjoittaja sanoo itse omin silmin nähneensä elämän Sanan, katselleensa ja kosketelleensa sitä käsillänsä.

    ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,...” (Joh.1:14).
    Jeesus tuli ”lihaksi” eli ihmiseksi tähän maailmaan. Jumala lähetti maailmaan Jeesuksen Kristuksen tuodakseen tahtonsa ilmi ihmisiin nähden. Kyse on historiallisesta henkilöstä.

    Virsi 202
    1.
    Jeesus, sana elämän,
    tule meidän keskellemme.
    Soisit tules syttyvän,
    sytytä siis sydämemme.
    Anna voimaa sanastasi,
    siunaa läsnäolollasi.
    --
    7.
    Auta, ettei saatana
    pääse meidän keskellemme.
    Enkeleittes joukolla
    saarra meidän huonehemme.
    Ristin lipun nostaissamme
    varmaan kerran voiton saamme.
  7. Niinpä...käyttihän Jeesus itsestään Jumalan nimeä "MINÄ OLEN".
    --
    Linkistä:
    http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/oppi/opinkappaleet/

    Miksi Jeesuksen nimi on sama kuin Isän nimi?
    --Miksi Raamattu kertoo Jeesuksen nimen olleen sama kuin Jumalan nimi kohdissa (Hoosianna Matt. 21:9; Matt. 23:39; Luuk. 19:38 – vrt nuhtelujakeet Luuk. 19:39, 40; Joh. 5:43, Joh. 8:19, 42 – vrt. Joh. 10:25, 14:7).
    --Miten ymmärrät näiden jakeiden valossa enkelin ilmoituksen Marialle, jossa Jeesuksen nimen, Immanuel, kerrottiin tarkoittavan "Jumala meidän kanssamme" (Jes. 7:14, 8:10; Matt. 1:21, 22, 23).
    --Miksi Jeesuksen nimi on Väkevä Jumala ja iankaikkinen Isä (Jes.9:5,).
    --
    Joh. 8:n luvun jakeissa Jeesus puhuu itsestään useaan otteeseen.
    Jakeissa 24,28 ja 58 Jeesus käyttää itsestään ”minä olen”-sanoja.

    Huom. KR38:ssa on käännösvirhe jakeen 58 kohdalla. Kreikassa kohdassa lukee ego eimi, ts. "minä olen". Kirkkoraamattu kohta on huolimattomattomasti käännetty sanoin "minä olen ollut".
    ”Minä olen” –sanoilla (24, 28,58) Jumala ilmaisee itsensä vanhassa liitossa (2.Moos.3:14, 5.Moos.32:39, Jes.43:10).
    --
    Kivitys oli Juutalaisten tapa rangaista Jumalan pilkasta (3. Moos. 24:16).
    --Vertaa miksi Juutalaiset tahtoivat kivittää kaikki, jotka ilmoittivat Jeesuksesta asioita, jotka olivat Jumalan pilkkaa (Apt. 7:54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 9:22, 23).

    --Pohdi, miksi Jeesuksen sanat aina aiheuttivat suurta hämminkiä Juutalaisten oppineiden keskuudessa.
    --Mikä hänen sanomassaan oli ennekuulumatonta (Joh. 8:53, 54, 55, 56, 57, 48, 59, 10:20, 30, 31)?