Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. jonah:
    "Kaikki on armoa Kristuksen uhrauksen kautta.
    Ja silloin ja vasta silloin voimme rukoilla nöyrästi niinkuin publikaani: Jumala ole minulle syntiselle armollinen.
    Ja voimme rukoilla Jeesuksen antaman ohjeen mukaan:
    Mat 6:12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme.
    ---
    Mikähän siinä on, ettei kaikille kelpaa nämä syntisten rukoukset?
    Oliskohan kyseessä uskovienkin keskuudessa vaikuttava farisealaisuus ("Tosiuskovaisuus")
    Jeesuksen mukaanhan pitäisi ensin nähdä ”hirsi” omassa silmässä, ennen kuin ottaa ”roskan” pois toisen silmästä ( uuden käännöksen mukaan Luuk.6:42).
    ----------------------------
    Aikaisempia kommentteja syntisten rukouksista:
    ----ml213:
    ”... ihmiset tunnustavat seisoaltaan syntisyytensä eli toistavat lorua vuodesta toiseen.”
    --
    Il-Mari oli (lähes) samaa mieltä ml213:n kanssa.
    --
    --Asko T:
    ” ... sinä voit rukoilla syntisen rukouksen vaikka 50 000 kertaa päivässä ja yöt päälle ja olla vielä senkin jälkeen syntinen jos haluat. Uskovaiselle se on turhaa, kun hän on saanut syntinsä anteeksi jo uskoon tullessaan.
    (Asko T:lle riittää, kun kerran on saanut syntinsä anteeksi uskoontullessaan)
    Asko T. tekee hyvän kysymyksen: ” Niin mitähän hyötyä siitä syntisen rukouksesta sitten oikein mahtaa olla”?

    --Il-Mari:
    ”Uskovainen ei voi lukea syntisen rukousta, kun on jo synneistä vapaa Jumalan armossa”.
    -----------------------
    Publikaanin rukouksen nöyryys on esikuvallinen (Luuk. 18:13).
    ”Jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään." (Luuk.18:14).
  2. VAROITUS EKSYTTÄJISTÄ
    2.Joh.7-11
    --
    7 Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus.
    --
    Johannes varoittaa toisessa kirjeessään villitsijöistä. Eletään uskontojen sekoituksen aikaa (kuten nytkin!). Villitsijät eivät uskoneet, että Sana voi tulla lihaksi (7).

    Evankeliumissaan Johannes puhuu, kuinka Jumala tulee ihmiseksi.
    ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”(1). ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,...” (14).
    Johannes tekee tiettäväksi, että Jumala lähetti maailmaan Jeesuksen Kristuksen tuodakseen tahtonsa ilmi ihmisiin nähden.

    Jeesus tuli ”lihaksi” eli ihmiseksi tähän maailmaan. Jeesuksessa oli kaksi ”luontoa”; jumalallinen ja inhimillinen, jotka muodostivat hänessä yhden persoonan.
    Tätä on järkeensä ja omaan ymmärrykseensä luottavien vaikea uskoa todeksi!
    Jeesus Kristus oli siis Jumala, ”samaa olemusta kuin Isä”.
    Joka hänet näkee, näkee Isän (Joh. 12:45, 14:9).
    Joka hänen puhettaan kuuntelee, kuuntelee Isän puhetta (Joh. 7:16, 8:47, 14:10).

    Johannes kehoittaa valppauteen. Villitsijätkin usein vetoavat rakkauden käskyyn kulkien ”ovelta ovelle” (10,11).
    Heitä ei pidä sanoa tervetulleiksi. Ei tule antautua vaaraan. Kokemus osoittaa, että menetyksiä tulee. Valhetta ei liioin tule auttaa eteenpäin.

    Kristuksen opin on säilyttävä puhtaana ajan virtauksista huolimatta. Ja se säilyy, jos kristityt pysyvät siinä, mitä heille on opetettu.
    ”Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika” (9).
    ---
    "Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa
    juonia kiusaajan paljastaen,
    kun sanan selvän se tahtoisi poistaa
    kulkien vaatteissa valkeuden.
    Suo, että henget mä ain erottaisin,
    voittaisin valheen ja voimasi saisin,
    voittaisin valheen ja voimasi saisin”.
    (virsi 385:5).
  3. PUBLIKAANIN RUKOUS/Syntisten rukoukset
    --
    Poimin tähän kommentteja ketjusta http://keskustelu.suomi24.fi/node/8811371
    -----------
    ml213:
    ”... ihmiset tunnustavat seisoaltaan syntisyytensä eli toistavat lorua vuodesta toiseen.”
    --
    Il-Mari oli (lähes) samaa mieltä ml213:n kanssa.
    --
    Asko T:
    ” ... sinä voit rukoilla syntisen rukouksen vaikka 50 000 kertaa päivässä ja yöt päälle ja olla vielä senkin jälkeen syntinen jos haluat. Uskovaiselle se on turhaa, kun hän on saanut syntinsä anteeksi jo uskoon tullessaan.
    (Asko T:lle riittää, kun kerran on saanut syntinsä anteeksi uskoontullessaan)

    Asko T. tekee hyvän kysymyksen: ” Niin mitähän hyötyä siitä syntisen rukouksesta sitten oikein mahtaa olla”?

    Il-Mari:
    ”Uskovainen ei voi lukea syntisen rukousta, kun on jo synneistä vapaa Jumalan armossa”.
    ----------------------
    Yllä oleviin kommenteihin vastasin:

    ”Ei kannata suuttua ja olla ylimielinen meitä vajavaisia ja syntisiä uskovia kohtaan, jotka ovat täysin riippuvaisia - publikaanin tavoin - Jumalan ARMOSTA.
    Armon varassa sinunkin on matkaasi taivallettava, jos perille haluat päästä.
    Kyllä Jumala tietää, mitä tekoa me olemme.
    Ei kenelläkään ole varaa olla ylpeä ja kerskata omasta synnittömyydestään ja tuomita muita.

    Tämän yritän sanoa sinulle rakkaudella vähäisenä Herran palvelijana”
    ---------------------
    ”Armon varassa sinunkin on matkaasi taivallettava, jos perille haluat päästä”.:
    Johon Il-Mari:
    ”Oletko jontenkin ymmärtänyt että noin ei olisi kohdallani”?
    (Kuitenkaan Il-Marille ei kelpaa syntisen rukous)

    Il-Mari kysyy: ” Kun uskosta osaton syntinen ottaa Jeesuksen vastaan ja tunnustaa syntinsä tuossa rukouksessa, niin miksi hänen pitäisi sitä jatkuvasti rukoilla? Missä kohtaa Raamatussa kerrotaan että vanhurskaan tulee rukoilla syntisenrukous”?
    --
    Kysyisin näin lopussa:
    ---Mitä hyötyä publikaanille oli syntisen rukouksesta?
    ---Entä tänään; Onko uskovalle mitään hyötyä publikaanin rukouksesta ”ole minulle syntiselle ARMOLLINEN”?
  4. Jeesuksen vertaus kahdenlaisesta rukoilijasta, fariseuksesta ja publikaanista, osoittaa sen, millaisen rukoilijan todellisen mielialan tulisi olla.

    Jeesus osoitti vertauksensa niille, joilla oli ylpeä mieli ja jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita.

    Fariseus kiitti Jumalaa ja vertasi itseään riistäjiin, väärämielisiin ja huorintekijöihin sekä taaempana rukoilevaan publikaaniin (11). Fariseus luettelee Jumalalle omia hyviä tekojaan (12).
    Fariseus on varoittava esimerkki, millaisen rukouksen ei pidä olla.
    Publikaanin rukouksen nöyryys on taas esikuvallinen (13).

    ”Jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään." (14).
  5. "Se ilmenee toisen mitätöimisenä, sanonnan halveeraamisena, joko esittämällä eriasiaa tai olemalla hiljaa".
    --
    Toisen ihmisen halveeraamista ilmenee valitettavan paljon seurakunnissa ja yhteiskunnassamme.
    Jaakob kertoo, kuinka myös sen ajan seurakuntaelämässä ilmeni eri-arvoisuutta.

    LÄHIMMÄISENRAKKAUS EI VALIKOI
    Jaakob 2:1-13
    ---
    2:1 Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön.

    2:2 Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä,
    2:3 ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: "Istu sinä tähän mukavasti", ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa", tahi: "Istu tähän jalkajakkarani viereen",
    2:4 niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?
    --
    Jaakob sanoo tekstissämme, ettei tule katsoa henkilöön (1); lähimmäisenrakkaus ei valikoi. Olkoon rikas tai köyhä, terve tai sairas, kaikki olemme yhtä arvokkaita Jumalan silmissä.

    Jaakobin ajan seurakuntakokous oli avoin kaikille. Uusista tulokkaista oltiin tietysti kiinnostuneita ja silloin langettiin helposti henkilöön katsomiseen (2-7).
    Rikas henkilö saattoi tuoda seurakuntaan vaikutusvaltaa ja aineellista tukea ja köyhän aloittelevan seurakunnan oli vaikea kieltäytyä kiusaukselta.
    Tästä on pahat seuraukset.

    Jos väheksymme lähimmäistämme, se on samaa kuin pilkkaisimme ”sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu meidän ylitsemme”?
    Kristuksen jalo nimi, joka uskovan ylle on kasteessa lausuttu, joutuu rienattavaksi. Seurakunnan rikkaat käyttäytymisellään häpäisevät köyhän, jolle ei löydy tuomioistuimissakaan puolustajia (6).

    Herra, armahda meitä!