vihne

Vapaa kuvaus

Rauhaa kaikille! Tulkoon meidän kaikkien osaksemme Jumalan Isän rakkaus, Jeesuksen Kristuksen armo ja Pyhän Hengen täyteys! Sähköpostia vastaanotan osoitteessa :[email protected]. Koulutus: --- Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

136

Kommenttia

3979

  1. että samoihin aikoihin, kun ortodoksikirkko avaa pappisviran naiselle ja vapaamuurariloosheissa on naisjäseniä.
  2. jos olemme kanssasi samaa mieltä.
  3. oli sellainen tapa, että arkkua säilytettiin aitassa tai riihessä ja surutalon pihalla avattiin arkku ja siinä sai jokainen hyvästellä.

    Nykyisin se tapa lienee jäänyt, kun järjestelyt ovat paljolti siirtyneet hautaustoimistojen huoleksi.

    Inkerissä tuota tapaa vielä olen nähnyt noudatettavan, että siunaaminen suoritetaan arkku avoinna.
  4. Voisit laittaa saman kysymyksen vl-palstalle, mutta uskon vihjeeni toimivan.
  5. havaitsevinani, että adressit ovat tulleet jossain määrin mukaan tähän hautajaistoimintaan. Aina niitä ei kuitenkaan lueta muistotilaisuudessa.

    Ole vapaa ja tee niinkuin ajattelet, kun teet sen kunnioittaen suvun vakaumusta. Valitse sellainen adressi, jossa olisi raamatunlause tai vast.
  6. Jos ei kykene alistumaan esivaltaan, joka on Herralta, niin pitää mennä pois.

    Kysymys kuuluukin mikä on se eväs, jolla eletään.
  7. saanut tehtävän näiltä tarkoittamiltasi henkilöiltä ryhtyä heidän kunniansa puolustamiseen?

    Eikö sanan mukaan pitäisi kiittää siitä, että on saanut armon Herran silmissä nähdä' vaivaa Jeesuksen nimen tähden!
  8. osa 1. numero 55 käsittelee ainakin osan.
  9. Ymmärrän logiikan, jolla nimityksen käyttöä perustellaan. En kuitenkaan halua sitä sen tarkemmin yksilöidä.
  10. Olen kuullut jostakin, että nimi: esikoisuus, on hajaannuksen ajalta periytynyt ikäänkuin pilkkanimi sille porukalle, joka jäi vanhoillisuuden ja uudenheräyksen väliin.

    Muistan joitakin asioita 50-luvun alusta ja tiedän, että silloin ainakin nimitys esikoisuus oli käytössä. Joten ei siinäkään ole perää, että se olisi leeviläisiltä otettu.

    Muistan tilannetta, kun nimenmuutosta tehtiin Lahden vuosikokouksessa.

    Alunperin Laestadiolainen muutettiin Lestadiolaiseksi ja sitten Vanha-Lestadiolainen kristillinen ry muutettiin Esikoislestadiolaiset ry:si.

    Nimen muutosta perusteltiin sillä, että nimi sekotettiin vanhoillisuuteen varsinkin pohjoisessa.

    Muistan kuinka eräs rouva käytti puheenvuoron, että tämä nimenmuutos on kuin kädenojennus "leeviläisille". En tiedä miten ojennettuun käteen on suhtauduttu.

    Silloin totesin, että nyt nämä sekaannukset siirtyvät etelään, mutta en kyennyt julki vastustamaan.
  11. että mainitulla seurakunnalla on olemisen oikeus, sitä en vähääkään kiistä.

    Tarkoitan vain, kun ollaan omillaan, niin ollaan omillaan.
  12. kannattaisi ottaa huomioon, ettei rekisteröityä nimeä tai sitä läheisesti muistuttavaa nimikettä ole lupa käyttää erehdyttävään mainontan.

    Tässä ei ole pisaraakaan teologiaa, tämä on puhdasta juridiikkaa.

    Luotan siihen, että liikkeen johto haluaa olla lainkuuliaisia ja lopettaa suomessa tapahtuvan mainonnan.
  13. Onko tässä "apostoolisessa" kristillisyydessa apostolisen alkuseurakunnan merkit näkyvissä?

    Mark 16:15. Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.
    16. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
    17. Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä.
    18. He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat."
    19. Kun Herra Jeesus oli puhunut heille tämän, hänet otettiin ylös taivaaseen ja hän istuutui Jumalan oikealle puolelle.
    20. Opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat kaikkialla. Herra toimi heidän kanssaan ja vahvisti sanan tunnusmerkeillä.]
  14. kyse siitä, kun naiset lauloivat: Saul löi tuhat, mutta Daavid kymmenentuhatta.
  15. oikein tulkitsin, juttu on osoitettu minulle.

    Jos olet sitä mieltä, että olen väärässä, varmaan esität asiain oikean tolan.

    Sehän on kohtuullinen pyyntö.
  16. Hierarkia esikoisuudessa voidaan kuvata seuraavasti.

    Alimmalla tasolla on ns. rahvas, joka on välttämätön, eihän ilman väkeä ole johtajanpaikkojakaan.
    Siihen kuuluvt naiset pääosin, nuoriso ja tavalliset miehet.
    Seuraava porras on "ymmärtäväiset", jotka ovat erityisasemassa. Heiltä saatetaan kysyä jotakin asiaa ja hen ovat ulompi suojamuuri vallituksessa.

    Rahvaasta nostetaan sitten miehiä ensin lukemaan ja pitämään rukouksia ja siinä hiljalleen pätevöidytään paikalliseksi julistajaksi.

    Erillinen saarekkeensa ovat "lähetysmiehet", jotka pähkäilevät ylätason asioita ja täydentää itse oman piirinsä tarvittaessa.

    Kaksikertaa vuodessa suoritetaan delegaation valinta, joka tarkoittaa virallisten lähettien lähettämistä Kirunaan ja Jellivaaraan ja he pitävät yllä virallisen tason yhteyttä ensinsyntyneeseen seurakuntaan.

    Siellä kokoontuu sitten korkein päättävä elin käräjäkiville, jossa kaikkien ilmansuuntien ongelmat käsitellään ja annetaan viisaita neuvoja sekä lähetysapua eri paikkakunnille.

    Tämä on siis pyramiidi, jossa liikehdintä on alhaalta ylöspäin systeemin sisällä.

    Onko tällä jotain tekemistä raamatullisuuden kanssa, vaikea sanoa.

    Raamatullinen lähetystoimi on ollut kuitenkin alkuseurakunnassa keskuksesta ulospäin ja pyrkimyksenä on ollut lähetyskäskyn toteuttaminen eli sanan vieminen sinne, missä sitä ei ole tunnettu.
  17. Kun herätys syntyy, syntyy myös ristiriitaa ympäröivän yhteiskunnan ja myös hengellisen ympäristön kanssa.

    Tämä ristiriita on omiaan tekemään rajaa meikäläisten ja heikäläisten välille.

    Herätykset ovat myös usein ihmiskeskeisiä, vaikka alkuvoima onkin Pyhä Henki.

    Keräännytään ikäänkuin jonkin johtohahmon ympärille.
    Alussa oli siis Lars Levi Laestadius, Johan Raattamaa, Erkki-Antti ym. henkilöitä.
    Vaikka sellainen omaksi joukoksi irtautuminen ei ollutkaan rovastin päätarkoitus, ulkoinenkin paine virallisilta tahoilta sai aikaan blokkiutumista.

    Kun sitten ensimmäinen työmieskaarti alkoi saada kutsua pois ajasta, syntyi tarve täydennykseen ja alkoi syntyä erilaisia persoonistakin johtuvia vivahteita opetuksessa ja vallankäytössä.

    Jo Raattamaan eläessä ilmeisesti alettiin taistella vallasta, joka on inhimillistä. Olihan wanhimmilla merkittävä asema liikkeessä.

    Kamppailu huipentui uudenheräyksen ja vanhoillisuuden järjestäytymiseen omiksi organisaatioikseen. Kummassakin oli oma uskonpainotus-käsityksensä, joka toi yhteen samoin ajattelevia.

    Suomessa jäi sitten osa porukasta, jotka eivät sopineet tai uskaltaneet sitoutua kumpaankaan liikkeen haaraan, vaan lähtivät erilaisten vaiheiden jälkeen etsimään yhteyttä juuriin, joiden oletettiin auttavan uuteen huomiseen.

    Lapinwanhimmat ottivat asiakseen lähteä keräilemään hajallelyötyjä yhteen ja näin käsittääkseni syntyi esikoisuus, jonka voimakkaana piirteenä on ollut yhteys ensinsyntyneeseen seurakuntaan, niinkuin asia ilmaistaan.

    Kun syntyi tilanne, että jollakin paikkakunnalla saattoi olla kolmenlaisia lestadiolaisseuroja, syntyi tarve määritellä oikean ja väärän rajaa ja tämä tapahtui jokaisessa liikkeen haarassa.

    Lestadius tunnusti Herran työn kirkossa ja sen ulkopuolella. Siihen nähden Raattamaan lausahdus: Jos eriseuraiset tulevat uskollaan autuaaksi, niin tulkoot, mutta me näemme raamatusta vain yhden seurakunnan, vaikuttaa jo kärttyisän vanhuksen kannanotolta, eikä Pyhän Hengen tuotokselta.

    Näissä hajaannuksen tuoksinoissa jäivät kaikki muut uskovat horisontin taakse ja taistelu oikean ja väärän välillä, tuli liikkeen sisälle sinne pysyvästi jäädäkseen.

    Raamatusta löydettiin vain henkilökohtaisen synninpäästön valta eli avainten valta, joka sitoutuu tiukasti oikeaan seurakuntaan ja rajaa näin kaikki muut ulos taivaan valtakunnasta.

    Näin syntyi käsittääkseni vain-me-oppi, jolle ei oikeasti löydy raamatusta tukea, vaan raatelee maailmanlaajuista Kristuksen ruumista verille asti.
  18. erittäin merkittävää asiaa.
    Kuka saa käsitellä saarnaajan jäämistöä kirjeiden osalta? Saarnaajan pitäisi itse hoitaa se asia siinä vaiheessa, kun vielä kykenee sen tekemään.

    Nimittäin olen varma, että monien saarnaajien kirjeenvaihdossa on rippisalaisuuden piiriin kuuluvia kirjeitä ja niiden katseleminen ei ole sopivaa kenellekkään muulle.

    Toisaalta tietysti itsekunkin saarnaajan pitäisi mielestäni ne hävittää heti, kun se asiaan nähden on mahdollista.
  19. Paavali tuota kirjoittaa.

    Kun siinä lukee selvästi Laul.l.
  20. kerroin vain, mitä olen joskus kuullut, en omana mielipiteenäni.
    21. 154 / 199
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt