Vapaa kuvaus

Rauhaa kaikille! Tulkoon meidän kaikkien osaksemme Jumalan Isän rakkaus, Jeesuksen Kristuksen armo ja Pyhän Hengen täyteys! Sähköpostia vastaanotan osoitteessa :[email protected]. Koulutus: --- Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

136

Kommenttia

3979

  1. P. Jaakobin Epistola 5

    1. Nyt hyvin, te rikkaat! itkekäät ja ulvokaat teidän viheliäisyyttänne, joka teidän päällenne tuleva on.
    2. Teidän rikkautenne ovat mädänneet, teidän vaatteenne ovat koidellut.
    3. Teidän kultanne ja hopianne ovat ruostuneet, ja niiden ruoste pitää oleman teille todistukseksi, ja pitää syömän teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette rikkauden koonneet teillenne viimeisinä päivinä.
    4. Katso, työmiesten palkka, jotka teidän maakuntainne elon niittäneet ovat, joka petoksella teiltä pidetty on, huutaa, ja elonleikkaajain parut ja huudot ovat tulleet Herran Zebaotin korville:
    5. Te olette herkuissa eläneet maan päällä, ja olette teidän hekumanne pitäneet, ja teidän sydämenne syötelleet niinkuin teuraspäivänä.
    6. Te olette tuominneet, te olette tappaneet vanhurskaan, joka ei ole teitä vastaan ollut.
    7. Niin olkaat siis kärsivälliset, rakkaat veljet, Herran tulemiseen asti. Katso, peltomies odottaa kallista maan hedelmää, ja on kärsivällinen siihenasti kuin hän saa varhaisen ja hiljaisen sateen.
    8. Niin olkaat te myös kärsivälliset ja vahvistakaat sydämenne; sillä Herran tulemus lähestyy.
    9. Älkäät huoatko, rakkaat veljet, toinen toistanne vastaan, ettette kadotetuksi tulisi. Katso, tuomari seisoo oven edessä.

    Olin kerran puhumassa jossain ja tekstinä oli tämä kohta. Siinä kesken kaiken Pyhä Henki puhutteli voimakkaasti eikä ollutkaan tarve puhua katkeransekaisesti kadehtien, koska Jumala on vanhurskas tuomari ja tekee lopulta oikeat tuomiot. Rikas voi käyttää rikkauttaan joko omaksi hyväkseen tai yhteiseksi hyväksi.

    Kuka haluaa kaiken hyvyyden nauttia tässä maailmassa niin, ettei yhtään jää jäljelle tulevaa varten, eikö hän ole säälittävä ihminen?
  2. Jokin aika sitten tapasin kävelureitilläni vanhan pariskunnan. Kerroin hengellisistä tlaisuusista, joita silloin järjestimme läheisessä seurakuntatalossa. Mies oli pidättyväinen ja seurasi keskustelua muutaman metrin päästä. Vaimo ilmoitti heti, että hänen isänsä oli kova ateisti ja hän on omaksunut samaa ajatusta.

    Me sitten jatkoimme keskustelua siitä, miten lapset omaksuvat vanhempiensa arvomaailman. Hyvin/huonosti/ei lainkaan.

    Jos vanhempien arvomaailma on rehellinen ja seuraamisen arvoinen, niin huomattava osa seuraa sitä. Sitten on osa, jotka ovat niin nujerrettuja kotonaan lapsuudessa, että pelokkaina seuraavat oppimaansa.

    Viimeinen ryhmä on kokenut vanhempiensa arvomaailman niin kehnoksi, että hylkäävät sen heti, kun se on mahdollista.
    Ilmeisesti lestadiolaisuudessa pätevät nämä samat lainalaisuudet, mutta kaksi erityisryhmää vielä taitaa olla.

    Ahtaissa puitteissa syntyy helposti sellainen kaksoiselämä, että ollaan sunnuntaina yhtä ja muina päivinä toista. Yleismaailmallisen armokäsityksen mukaan se on mahdollista, kun armoa on kuin saharassa hiekkaa, mutta onko se oikeaa armoa, kysyn vain?

    Toinen ryhmä on ongelmallisempi hengellisessä mielessä. On ihmisiä, jotka ovat sisällä muuten, mutta eivät allekirjoita ahdasta seurakuntakäsitystä. Ne ovat niitä, jotka ryyppäävät joka kupista ja joita yleisesti julkihalveksutaan, mutta ovat kuitenkin elintärkeitä, koska niiden kautta verenkierto pysyy kunnossa.

    Tulevaisuuden määrittelee koko raamatun ymmärtäminen ja käyttöönottaminen sekä ajatus, että Pyhä Henki voi avata sanaa yli postilloiden. Niin kauan, kun messiaina ovat Luther ja Lestadius, ei Pyhä Henki voi toimia vapaasti. Sitä Hengen vuodatusta odotan ja olen rukoilemassa jo kohta kahdenkymmenen vuoden ajan. Vaikka sitä ei arvostettaisikaan, niin rukoilen silti.