mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Tämä on erittäin toivottava suunta. Demokratiassa ei tarvita kuninkaita eikä edes presdentiksi naamioituneita puolikuninkaita. Presidenttiys edustaa kansan alamaisasennetta, huono itsetuntoa, lapsekasta maanisän kaipuuta, laumanjohtajaa.

    Matti Vanhanen on vahvan johtajan kannalla kuten keput perinteisesti ovat olleet. Heille edustuksellinen demokratia on toissijainen, lähes kiusallinen asia varsinkin silloin, kun laumanjohtajaksi on valittu joku kepulainen. Meidän suomalaisten ei tule äänestää näitä kepuleita laumanjohtajiksi, sillä heillä on pyrkimys kaventaa demokratiaa ja tehdä kansasta taas alamaisia. Heillä on mieletön kaipuu Kekkosen ajan puolidiktatuuriin.
  2. Kepulainen tapa on puukottaa oman uran edistämiseksi myös kaveria selkään. Sanoinhan kai selvästi, että Aho ei erityisen pontevasti ole tukemassa Vanhasta. Tähänhän ehti jo aiemmin kiinnittää huomiota myös kepulainen satraappi eli Laatikainen. Ahon motiivi selittyy sillä, että tulemme uskoakseni näkemään hänet vuoden 2012 kisassa ainakin Keskustan omassa esivaalissa. Toinen Vanhasen tukijoukoista näkyvästi poissaolollaan on loistanut Paavo Väyrynen. Väyrynen on kuitenkin perikepulaisuuden protyyppi, joten häneltä nyt voi odottaa mitä vaan.
  3. Esko Aho vihjasikin jo siihen suuntaan, että on mukana vuoden 2012 kisassa. Näistä vaaleista Aho haluaa pysyä sivussa. Hän tiesi varmasti häviävänsä Haloselle ja toista tappiota Esko ei järkevänä miehenä halunnut ottaa. Vanhanen on pois pelistä seuraavalla kerralla, kun pressanvaali on edessä, sillä rököletappion nyt kärsivää ei toiste haluta ehdolle. Toisaalta Aho haluaa varmasti, että Vanhanen jatkaisi tuonne 2012 saakka puheenjohtajana, ettei vaan tulisi jostain uudesta puheenjohtajasta kisaajaa Aholle.

    Kun Aho ei nyt halua näkyvästi Vanhasta tukea, hän tekee sen takuuvarmasti Kepun seuraavaa puheenjohtajaa valittaessa. Eivät kepulit mihinkään perusluonteestaan pääse.
  4. Rnhän minä ole sellaista sanonut, etten tekisi mitään. Pankolla makoilu on tekemistä, makoilua, siinä kuluu energiaa. Teksin kuten sivutoimiset ökyisännät. Antaisin pankolta toimeksiantoja. Ja nostaisin korvaukseksi veronmaksajien tuilla höystettyjä pääomatuloja. Raskasta puuhaa, ymmärrän hyvin Björn Wahroosin tuskanhikeä.
  5. Maapallon sosialistisin maa on Ranska. Sitä Matti Vanhanen ainakin moittii, kun nämä sosialistit ylläpitävät sitä typerää maatalousprotektionismia. Kyllä Matti tietää.
  6. Minulla ei ole niin paljon ylimääräistä rahaa, millä ostaisin maatilan. Lisäksi minulla ei ole minkäänsorttista taitoa maatilan hoitoa varten. Jos näitä perintötiloja olisi jostain siunaantunut, olisin tehnyt kuten ökyisännätkin. Maannut pankolla ja nostanut tukiaisilla voideltuja pääomatuloja. En olisi lähtenyt itse traktorin pukille edes kännipäissäni.
  7. Brassiliha on halpaa ja hyvää, mutta ei ihminen pelkästä lihasta elä. Vastapainoksi pitää olla kalaa, pottuja ja rehuja sekä leipää. Itse olenkin enemmän kalan, leivän ja viinin ystävä. Ehkä siinä on jotain Raamatullista vaikutusta.

    Minä uskon enemmän siihen, että pieni on kaunista ja kannattavaa. Suuria yksiköitä tarvitaan bulkkituotantoon, missä meikäläiset ei pärjää. Sen vuoksi pitää löytää iskukykyisempiä tuotannonaloja ja maisemanhoitoa. On pötypuhetta, että maisemanhoito turhauttaisi maaseudun ihmisen. Varsinkin naisväellä on silmää kauneudelle. Korvataan vaan ne ukkojäärät naistyövoimalla, niin hyvä tulee. Olenhan aiemmin ehdttanut naimaretkien suuntaamista itään, mistä saadaan pulskia maatuskuja maisemaa hoitamaan ja siinä sivussa hieromaan ukkojen punakoita niskoja.

    Maataloudessa ollaan menossa Suomessa entistä tukivaltaisempaan maatalouteen, mihin sokeriratkaisu viittaa. Eikä se muka sitten turhauta maaseudun ihmisen, jos hän saa valtaosan tuloistaan maatsloustukien muodossa. Kannattaa viljellä enemmän hehtaareja kuin saada hyvä sato vähemmiltä hehtaareilta.

    Melko älytöntä. Kepu on.
  8. Olet täysin väärässä. Suomi voi ostaa maailmanmarkkinahinnoilla aivan kuten muutkin maat avoimessa systeemissä. Meidänhän on pakko ostaa sitä kahviakin ja ihan samalla hinnalla saamme kuin muutkin. Näin ruoka ei ole sen kalliimpaa meillä kuin muuallakaan. Itse asiassa se tulisi nykyisessä tilanteessa puolta halvemmaksi, jos alkaisemme elää muiden maiden veronmaksajien tuella. Ruotsi kai osin näin tekeekin, kun se ei maksa viljelijöilleen kansallista tukea.

    Ruokamme tulisi vielä paljon halvemmaksi, kun saisimme kaupan alalle enemmän kilpailua. Vähittäiskauppaamme voi syystä epäillä kartellisoituneeksi. Heti kun Lidl tuli halvempine hintoineen markkinoille, hinnat alkoivat tippua yleisemminkin.
  9. Kepulaisuus on uskonto ja uskon voimalla voi nähdä monenlaisia hallusinaatiota. City-Keskusta näkee punanurkkia ja Hagiksen väkivaltaisia punakoneita ym. Täällä aiemmin ahkeraan samaa kepulaista mantraa huonolla suomenkielelllä julkaissut "Jo vain" ja välillä "Että näin" kertoi puolestaan, ettei hän ole nänyt muita harhoja kuin edestakaisin vilahtelevia mielipuolisia latoja. Ehkä Karpela kuuluu tähän samaan sarjaan kepulaisia ihmeitä.

    Jossain etelän mailla ihmiset kokoontuvat kirkkoon tiettynä päivänä vuodesta näkemään Neitsyt Marian ilmestymisen. Joka kerta he kertovat hänet nähneensä, mutta filmille näky ei tartu eivätkä myöskään paikalla olleet uskottomat tätä nähneet.

    Niin että mikä tässä maailmassa siten on tarua ja mikä totta.
  10. Useissa omakotitaloissa on takka. Niin on minullakin ja poltan päivittäin kylmempään vuodenaikaan koivuklapeja ja muuta puuta takassa. Yhdessä ilmalämpöpumpun kanssa lämmitystehot ovat niin hyvät, ettei suoraa sähkölämmistystä tarvitse kuin paukkupakkasilla.

    Kyllä tämä kotimainen energiatuotanto saattaa sisältää moniakin mahdollisuuksia.
  11. Olet ehkä oikeassa, Oiva, tuon sielunvamman osalta. Yritän ehkä liiankin kanssa puolustaa suomalaista maataloutta ja erityisesti suomalaista maaseutua Kepun kauhuilta. Mutta voin vakuuttaa, että se johtuu vain hyväsydämisyydestäni ja empatiasta.

    Maatalouden lopettamista en halua, riittää kun nykyinen ökyisäntien edunvalvonta lopetaan. Maatalous ei ehkä näyttele kansantaloudessa kovin suurta osaa. Silti en käsitä, miksi tällä haluat vähätellä maataloutta ja ilmeisesti mollata maaseutua ja sen ihmisiä. Kepun politiikassa maatalous näyttelee kuinkin vähintään 40 %:a ja täällähän nyt on tarkoitus juuri keskustella Kepun politiikasta eikä kansantuotteesta.

    Maataloudesta ei ehkä vallitse erimielisyyttä, mutta maatalousprotektionismista vallitsee suurikin erimielisyys globaalisti ja se heijastuu koko ajan enemmän myös suomalaiseen keskusteluun.

    Vanhasen pääsystä toiselle kierrokselle ei ole mitään vaaraa, joten sitä vastaan ei tarvitse taistella. Vanhanen on oikeistohenkisillä painotuksillaan itse varmistamassa sen, ettei hänestä ole toiselle kierrokselle. Hyvä jos on sille ensimmäiselle.
  12. Ensinnäkin Lipponen lupasi, että Suomella on periaatteellinen valmius antaa sekä hmanitaarista että jälleenrakennusapua. Toiseksi Lipponen ei luvannut tällaista apua mihinkään laittomaan hyökkäyssotaan, vaan edellytti YK:n päätöstä asiassa. Sitä YK:n päätöstä ei koskaan tullut, joten lupauksilla ei ollut merkitystä.

    Tilanne on sama kuin sinä lupaisit ostaa kauppiaalta kilon munia, jos hän myy ne laillisesti ja antaisi kuitin. Jos kauppias ei ala laillisesti munia myymään, vaan kauppaa niitä vain tiskin alta kuititta, sinun ostolupauksesi raukeaa. Tällaista se munakaupossakin.
  13. Minä olen aina luullut, että ympäristötukea maksetaan sen takia, että poistetaan sillä rahalla ympäristölle aiheutuva kuormitus. Sinun mukaasi on taas niin, että tukea pitäisi maksaa sinne, missä sinun mukaasi ympäristökuormitusta ei synny. Vähän kummallista. Kepu on.
  14. Mitähän Tilastokeskuksen tilastoa olet mahtanut katsella. Vuotta 2001 koskevissa tiedoissa maatalouden puhdas tulo on kuukautta kohden noin 1300 euroa (Suomen tilastollinen vuosikirja 2004, taulukko 126). Vuodessa tämä tekee 15 735 €. Tämä on kirjanpidollinen tulos, mistä on vähennetty mm. palkkamenot. Jos siis kaupungista käsin vieraalla työvoimalla maataan viljelevät kuten Björn Wahlroos kuittavat vuosittain siitä leikistä tuon summan, niin kyllä sillä nyt muutamat kunnon kekkerit vuodessa järjestää.

    Lisäksi on huomattava, että maataloudesta tulee realisointivaiheissa pääomatuloa, kun peltomaan ja kiinteistöjen arvot ovat jatkuvasti kohonneet.

    Pienen ja keskikoisen perheviljelmää hoitavan maatalousyrittäjän tuloja ei varmaankaan ole syytä kadehtia. Tilanpito ei ole näille mikään kultakaivos, mutta se kertoo vain siitä, kuinka älytön tämä systeemi on, kun kannattavuus perustuu valtaosin yhteiskunnan tukeen. Pinta-alaperusteinen tuki kaiken lisäksi kannustaa tehottomuuteen eli on tärkeämpää ottaa käyttää paljon hehtaareja kuin tuottaa paljon satoa hehtaaria kohden.
  15. Itänaapurissa ajateltiin tuettua suunnitelmataloutta positiivisena asiana noin 70 vuotta. Sitten alkoi ilmeisesti negatiivinen ajattelutapa levitä itänaapuriimme.

    Yhteiskunta osallistuu yritystoiminnan tukemiseen. Se on totta. Mutta modernien länsimaisten yhteiskuntien perusprisnsiippi on se, että tuetaan yhteiskunnan kannalta kannattavaa yritystoimintaa. Esimerkiksi koulutettaan ihmisiä ns. tulevaisuuden aloille eli sellaisille aloille, jossa yritystoiminnan kannattavuus on optimaalinen. Yhteiskunta saa sitten sitä kautta rahansa takaisin vientituloina ja korkeana työllisyytenä.

    Maataloustuki edustaa enemmän entistä sovjet-suunnittelua, missä ei haettu kokonaiskannattavuutta. Modernien länsimaisten yhteiskuntien tuilla sen sijaan pyritään optimaaliseen kokonaiskannattavuuteen. Tässä on se pieni, mutta tärkeä ero.
  16. Teollisuushan on alkanut jo huutaa, että osaavasta väestä on pulaa.

    Pohjimmiltaan asia on kuitenkin pitkän aikavälin prosessi. Tässä voidaan kysyä edellisten vuosien esimerkin pohjalta esim. sitä, olisko Nokian pitänyt pysyttäytyä kumisaapas- ja televisioyrityksenä vai hamuta kohti kannattavampia näkymiä. Mitä luulet, kumpi on työllistänyt enemmän ja kumpi on tuonut supomalaiseen talouteen enemmän rahaa?

    Sinun periatteellasi meidän olisi pitänyt tukea kaikkea sitä teollisuutta, mikä oli 70-luvulla käytännössä täystyöllisyyden aikoihin. Meillä olisi nyt suuret määrät maataloutta ja tekstiiliteollisuutta.
  17. Näinhän se on kuin sanot, ellei peltoja panna pois tuellisesta tuotannosta. Eli kokonaisverorasituksen lisääntyminen tulee olemaan kaiketi vuosittaisten sokerijuurikashehtaarien määrä x 350€. Jostainhan tuon EU:nkin pitää lisäksi se kompensaatiotuki myös repiä.
  18. Suomi saa maksaa kansallista tukea enintään 350 euroa hehtaarille lisää. Jos tuo kansallinen hahtaarituki maksetaan täysimääräisenä, mikä tulee olemaan Kepun ja MTK:n vaatimus, se tarkoittaa kokonaiskustannuksena veronmaksajille lisää maksettavaa viljeltävien hehtaarien määrä x 350€ - viljelystä poistuvien hehtaarien kansallinen tuki. Kansallisen tuen määrän suuruus riippuu siis siitä, kuinka paljon viljeltäviä hehtaareja jää sokerijuurikkaalle. Tuskin on kuitenkaan huono arvaus se, että veronmaksajien rasitus tulee nousemaan.

    Lisäksi viljelijät saavat EU:lta kompensaatiota hinnanalennuksesta MTK:n laskelmien mukaan 418€ hehtaarilta vuonna 2009 lähtien, jolloin uudistus on täysipainotteisesti voimassa. Sitä ennen vuosittainen tuki on jokin muu summa.

    Tukien osuus tulee siis lisääntymään tämän laskelman mukaan noin 750€ hehtaarilta vuodessa. Eiköhän tässä olla jo sitten aika lähellä tilannetta, missä viljelijän tulot tulevat kokonaan yhteiskunnan ja EU:n (eli välillisesti meidän veronmaksajien) maksettavaksi.

    Siteeraan mainoslausetta: Melko älytöntä. Kepu on!
  19. Suomalaisilla on kokemusta siitä, miten meidät on ruokittu, vaikka maataloutemme ei olekaan ollut omavarainen. Ennen itsenäisyyttämme elintarvikehuolto oli Suomessa paljolti emämaa Venäjän varassa. Kun Venäjän olot sitten vuonna 1917 muuttuivat sekaviksi ja syttyi noita vallankumouksia, ruokahuoltoomme tuli paha vajaus, mikä johti Suomessa elintarvikepulaan. Tämä elintarvikepula oli sitten yksi keskeinen impulssi siinä ketjussa, mikä johti sisällissotaan.

    Euroopassa ja maailmassa tuotetaan aivan tarpeeksi ruokaa myös meidän tarpeiksemme. Suomen kansahan on kooltaan pieni, jo yksistään Pietarissa asuu saman verran väkeä. Ruokahuoltomme ei normaalioloissa ole mitenkään uhattuna, vaikka Suomessa ei olisikaan omaa maataloutta.

    Suomalaiset haluavat syödä kuitenkin myös Suomessa tuotettua ruokaa, mikä loisi kysyntää suomalaisille elintarvikkeille. Tämähän näkyy jo nykyään torikaupassa. Ihmiset ovat valmiit maksamaan laadukkaasta tuoretavarasta. Tueton maatalous johtaisi ainoastaan siihen, että bulkkituotannon sijaan meillä olisi paljon lähituotantoa, erikoistuotantoa, monialatiloja jne.

    Kun puhun tässä tuettamasta maataloudesta, tarkoitan tietysti sellaista tilannetta, missä myös ympäröivän maailman ehdot ovat samat kuin meillä eli protektionismista vapaata maataloutta.

    Suomeen tuotaisiin paljon ruokaa jo lähialueilta, ellei EU:ssa olisi kiintiöjärjestelmiä. Baltian maat ja Puola ovat varmasti valmiita lisäämään tuotantoaan ja tuomaan ruokaa myös Suomeen.

    Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut pulaa sellaisistakaan elintarvikkeista, joita meillä ei omasta takaa tuoteta. Banaaneja, appelsiineja, mandariineja ja yhä lisääntyvässä määrin erilaisia hedelmiä on kaupan hyllyt pullollaan. Kahvia olemme kitanneet pitkään, viiniä juomme lisääntyvässä määrin. Hyvin ovat riittäneet tänne Suomeenkin asti tuotaviksi.
  20. Syömällä brassilihaa ktoimaisen kalliin naudanlihan sijasta, säästät rahaa ja suojelet suomalaisia vesistöjä. Kun käytät säästyneet rahat ostamalla lihan vastapainoksi kotimaista kalaa, mitä vesistöjen puhdistumisen jälkeen alkaa nousta entistä enemmän, perustat työpaikkoja kotimaisille kalastajille. Tällä tavoin elintarviketyöläinen, lihanleikkaja voi vaihtaa tylsän ja verisen ammattinsa raikkaassa ulkoilmassa tapahtuvaan seikkailupitoiseen ja vaihtelevaan kalastajan ammattiin.

    Tällaisia alanvaihdoksia on tapahtunut samalla reseptillä aiemminkin. Kotimaisesta kumisaapasyrittäjästä on tullut kansainvälisen brändin luonut menestyvä suuryritys.
    21. 1232 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt