mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25523

  1. Varsin huonosti on näkynyt sieniä ja marjoja kasvamassa Helsinkin katuverkostossa ainakin tänä vuonna. Kyllä se vaan on niin, että parhaat marja- ja sienimaat sijaitsevat maaseudulla ja siksi se on luonteva maaseutuyrittämisen kohde. Kun maaseudulla nimenomaan on ollut pulaa ideoista, niin sitten näissäkin asiassa ensin ehtivät italialaiset ja naapurimme ruotsalaiset.
  2. Halonen näyttää olevan tosiaan koko kansan presidentti, sillä häntä tuetaan laveasti kaikilta poliittisilta suunnilta. Viime kerralla valinnan varmistivat kokoomuslaiset naiset ja City-kokoomuslaiset miehet ja nyt sitten on levinnyt tietoa, jonka mukaan Pohjanmaankin kepukannattajista suuri osa olisi tukemassa Halosta. Vain Mauno Koivisto tuntui aikoinaan saaneen näin suuret kansanjoukot eri puolilta väestöä taakseen.
  3. En tiedä.
  4. Sinulla sitten ilmeisesti ei ole omia lapsia tai et muuten vaan tunne nuorten elämää. Musiikki ja sen kuuntelu on monille nuorille erittäin olennainen osa nuoruutta. Niin se oli minunkin nuoruudessani. Nuoret kokevat suurena asiana, jos heiltä viedään mahdollisuuksia asiassa, joka on heille tärkeä. Meistä aikuisista se voi tietysti kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta nuorten rahavaraoilla usemman samanlaisen levyn hankinta on v-tuksen paikka ja iso asia. Kyllä silloin lain rikkominen tulee ennemmin mieleen. Keskusta kannustaa nyt nuoria tällaiseen lain rikkomiseen. Kyllä se on minusta surullista, ehkä ei sitten sinusta.
  5. Ökyisännät eivät tuota halvalla. Ökyisäntämaatalousmalli on tullut maksamaan suomalaisille maltaita. Tehomaatalous on vaatinut erittäin raskaat investoinnit. Lisäksi mallista tehtiin sellainen, missä konekannan uusimiseen vuosittain oikein poisto- ja korkotukijärjestelmillä kannustettiin.

    Pientilavaltainen järjestelmä olisi sopeutunut vähin erin maailman menoon ja olisimme välttyneet ylituotanto-ongelmilta. Maataloudesta ei olisi tullut elämän ja kuoleman kysymystä. Pienen ja vähäisillä investoinneilla pärjäävän yrittäjän on kivutonta luopua tuotannosta tai kannattamattomasta tuotantosuunnasta ja vaihtaa toiseen. Nyt oltaisiin tilanteessa, jossa maataloutemme rakenne perustuisi täysin erikoisosaamiselle, erikoistuotteille, jatkojalostukselle, monipuoliselle tuotantorakenteelle. Mikä parasta tuollainen elinkeinorakenne työllistäisi suuren joukon ihmisiä ja pitäisi maaseudun elävänä. Tehomaatalouden nimellä kulkeva bulkkituotanto on tuonut maaseudulle satojen hehtaarien yksinäisyyden.

    Kysymys ei mistään nostalgiasta. Kaikkein kannattavimmat maatalousyritykset ovat nykyisin muita kuin bulkkituotantotiloja. Esimerkkeinä voi mainita esim. omenatilan, joka samanaikaisesti viinitila, matkailutila, metsänhoitotila ja pienimuotoinen viljelytila. Tällainen tilamalli tai vastaava on varmistanut koko vuotisen toiminnan kannattavalla metodilla. Tällaisesta tilatryypistä tehtiin joku vuosi sitten tv-dokumentti, jossa isäntä todisti, että hyvin menee ilman tukiaisakin. Pientilamalli olisi kehittänyt Suomen pullolleen tällaisia innovatiivisia tiloja. Lisäksi maaseutuyrittämisessä olisivat päässet painottumaan vielä enemmän esim. matkailuelinkeino ja huvilaveistämötoiminta kaikkine matkailuun liittyvine oheispalveluineen. Maaseutua ei ole kiinnostanut kehittää riittävästi matkailubisnestä kuin päähuomio on keskittynyt tukien hankkimiseen. Matkailuala sisältää yritysriskin, maataloudesta tulee tukea kuin Manulle illallista.

    Erittäin kuvaavaa tilanteelle on se, että tarvitaan mies Italiasta saakka, joka kehittää hyvin kannattavan sienibisneksen. Sen ohella on varaa tuottaa työvoimaa Kauko-Aasiasta saakka marjanpoimintaan, kun suomalainen maaseutuyrittäjä ei saa tukea marjanpoimintaan. Mahdollisuuksia on runsain mitoin, kunhan annetaan tilaa oikealle yrittäjyydelle sen sijaan, että mielikuvista käytettäisiin vain tukilomakkeiden täytössä.
  6. Kyllä tämä tutkimus kertoo myös suomalaisesta maatalouspolitiikasta. Suomihan on yhtenä kannattamassa juuri EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa siirtymät ovat kulkeneet tähän ökysisäntämaataloutta suosivaan suuntaan. Meillähän on Suomessakin tilakoot koko ajan suurentuneet ja viljelijöiden määrä vähentynyt. Ainakin MTK on tätä koko ajan itkenyt.

    Kyllä Espanjankin maatalous varmaan tilamääräisesti laskettuna perustuu perheviljelmille, mutta tuista rohmuavat valtaosan siis seitsemän tilaa. Suomessa ei kai vastaavaa tukien saajien jakaumatietoja ole käytettävissä. Jos olisi, voisi sieltäkin löytyä jotain joka tulee pyytämättä ja yllättäen. Tuen saajista löytyy esim. asfalttiviljelijöitä yllättävän paljon.

    Olet ehkä havainnut, että Suomi on myös EU:n jäsen, joten EU:n maatalouspolitiikka kuuluu myös niihin asioihin, joista meidän suomalaisten tulisi olla kiinnostuneita ja valveutuneita. Kaikilla nurkkakuntalaisilla ei riitä titenkään riitä ymmärrys ohi omien aidanseipäiden.
  7. looginen ajattelukyky täysin hukassa.

    Tarja Halonen ei tuossa kommentissaan ottanut kantaa lainkaan maataloustukiin. Asiaa pitää kysyä häneltä erikseen, jos haluaa siihen hänen kannanottonsa. Toivoisin tietysti, että hänellä olisi tässäkin asiassa järkevä kanta eli hän puoltaisi yleisesti maatalousprotektionismin vähentämistä.

    Liikemaailmassa on esitetty kansainvälsiä arvioita siitä, että WTO-prosessin kaatuminen maataloustukien erimielisyyden vuoksi aiheuttaa megaluokan kasvun hidastumisen koko maailmassa siihen verrattuna, että vapaakaupasta päästäisiin yleisesti sopuun. Kysymys on siis todella suuren luokan asiasta ja paljon sellaisia tahoja koko maailmassa, joilla olisi suuri tarve ja pyrkimys päästä avaamaan globaalille kaupalle uusia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksi maa maailmassa tulee tuhoamaan tähän kehitysnäkymän ja se maa on Ranska.

    Maatalousprotektionisimin lopettaminen nostaisi monet kehitysmaat kehityksen alkuun ja loisi valtaisan kasvun globaaleille markkinoille. Jo yksistään muutos Kiinassa voi aiheuttaa sen, että maailman lehmien määrä ei riitä alkuunkaan, jos kiinalaiset pääsevät naudanlihan makuun. Tällainen kehitys avaisi myös maatalousyrittäjille siis valtaisat markkinanäkymät, mutta tätä nämä eivät halua lyhytnäköisessä rahanhimossaan nähdä.
  8. Suoran maataloustuen osuus on noin 5 % valtion menoista. Kun otetaan huomioon, että hyvätuloisena olen maksanut keskimääräistä selvästi enemmän veroja, veroprogressio on nostanut tuon vaikutuksen helposti keskimääräiseen nähden kaksinkertaiseksi. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että suoran maataloustuen rinnalla on maksettu myös epäsuoria tukia kuten lomituspalkkioita sekä maataloudesta johtuvia infrastruktuurikuluja, joista ainakin tunturimaatalouden tukemiseen menneet näen turhina. Kun ottaa siis kaikki ne veromuodot huomioon, missä veroja maksamme, kokonaisvaiktus on kohdaltani kymmenisin prosenttia ja keskimäärin väestössä siis tuo vähintään 5 %.

    Verojen ohella joudumme kaikki tietysti maksamaan maatalousprotektionismin vuoksi korkeampia kuluttajahintoja. Esimerkiksi sokerin osalta on laskettu, että EU-kuluttaja joutuu vientitukien vuoksi maksamaan kolminkertaisen hinnan maailmanmarkkinahintatasoon verrattuna.

    Edelleen tulevat maatalouden aiheuttamat välilliset kustannukset. Ylimitoitettu maatalous on tuottanut ylimitoitettuja kuntatalouden ongelmia ns. auringonlaskun alueille. Näiden alueiden ongelmia on sitten jouduttu hoitamaan valtionapuajärjestelmän avulla. Tämä on tarkoittanut mm. mimulta pääkaupunkiseudun veronmaksajana jatkuvia tulonsiirtoja maaseutukuntiin. Kepu on halunnut ylläpitää ylimoitettu maataloutta ja hajasijoittaa sen pitkin Suomea tuntereita myöten. Se on todella kustannustehotonta, mutta kun veronmaksaja maksaa, niin Kepu ei välitä.

    Kysymys ei yksittäisen veronmaksajan kohdalla ole summista, joka kaataisi talouden. Mutta joklainen ymmärtää, miten valtaisan kysyntäpiikin esim. valtion tuloverojen 5 %:n alentaminen saisi aikaan. Niin kovaa kokeilua meillä ei ole vielä milloinkaan ollut. Kyllähän siinä työttömyys voisi saada kyytiä.
  9. Tässä olen ihan samaa mieltä.
  10. Rivi kerrallaan:

    Olen veronmaksaja ja kuluttaja, joka osaltaan on vuosikaudet jo kustantanut tätä hölmöilyä. Siksi asia minua vaivaa.

    Maataloudessa kiinnostaa ainakin se, ettei yhteiskunnan ja kuluttajien varoja tuhlata järjettömyyksiin.

    Työhöni asia ei liity millään lailla, sillä on leiviskäni siltä osin jo suurin piirtein satunnaiskeikkoja lukuunottamatta hoidellut, ellen nyt taas sitten vähän innostu jotain yrittämään. Intresseni asiassa ovat veronmaksajan, kuluttajan ja yhteiskunnan jäsenen normaaleja yhteisiin asioihin liittyviä intressejä.

    Siteeraus voi olla sinun mielestäsi epäilyttävää ja se on sinun mielipiteesi, jolle en mahda mitään. Tutkimusaportti on julkisesti saatavissa ainakin espanjaksi ja lisäksi siinä lienee ainakin englanninkielinen yhteenveto. Kun raportti on julkinen, tutkimuksen tekijä luonnollisesti altistuu normaalille julkiselle arvioinnille.

    Viimeisen kysymyksesi osalta voin viitata siteerauksen sisältöön. Muuten kai kysymykseesi on mahdoton vastata.
  11. Jaahas, sulla siis klikkaakin tuolla logiikkapuolella.

    Selitystekstisi "mitä se on" on täysin virheellinen. Halosen lausumasta ei voida tehdä tuollaista johtopätöstä. Ensinnäkin Halosen puhuu maaseutuyrittämisestä tässä yhteydessä, ei pelkästä maataloudesta. Toiseksi Halonen puhuu infrastruktuurista, ei maataloustuista. Jos hän olisi infrastuktuurin sijaan tarkoittanut maataloustukia, toki hän silloin olisi käyttänyt sanaa "maataloustuki".

    Arvelisin, että Halonen on esim. sitä mieltä, että myös kapunkiyrittämisessä tarvitaan toimiva infrastruktuuri, johon yhteiskunnan on myös panostettava. Tällaista panostusta on useaan otteeseen vaatinut mm. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Hän ei kuitenkaan tarkoita sillä mitään yritystukia, vaan sitä, että pääkaupunkiseudusta pitää tehdä kansainvälisesti houkutteleva metropoli, joka vetää yritystoimintaa ja kansainvälsiä aktiviteetteja puoleensa.

    Sen lisäksi, että sinulla on ilmeiseti logiikka täysin hukassa, et näytä ymmärtävän, mitä sanalla "infrastruktuuri" tarkoitetaan.
  12. Oletko tosissasi, vaan vain kovassa krapulassa?

    Tässä vähän linkkiä sulle Oxfamista:

    http://www.oxfam.org/eng/about.htm

    Tieto avartaa.
  13. Kaikessa tukemisessa on haitallisia seurauksia. Ahkeruuden tukeminen johti rajuun ylituotantoon ja silloin alettiin tukea "kehitysapua" kehittyneisiin maihin kuten Englantiin, kun voita ja munia lahjoitettiin ulkomaille veronmaksajien varoilla. Normaalitaloudessahan tarjonnan kasvu näkyisi hintojen alentumisena. Juuri siksi ylituotantoa ei voitu kaupata Suomessa, koska hinnat olisivat pudonneet. Toisin sanoen viljelijä sai yhteiskunnan rahaa siitä, että hän tuotti osan periaatteessa suoraan kaatopaikalle vietäväksi.

    Pinta-alatuet eivät taas motivoi ahkeruutta kuten oikein sanot. Tässä juuri nähdään tukijärjestelmein kokonaisheikkous. Niistä pitäisi mitä kiivaammin päästä eroon, jolloin talous tältäkin osin tervehtyisi. Olisi yrittämisen motivaatiota eli ahkeruutta eikä olisi ylituotantoa.
  14. Kumpi sinulla nyt klikkaa, lukutaitoa vai ymmärrys? Minähän nimenomaan sanoin, ettei kyse ole sosiaalituesta, vaan rikkaiden ökyisäntien tukemisesta kuten espanjalaisen tutkimuslaitoksen raportti hyvin osuvasti kertoo.

    Kaikki sentit pannaan nimenomaan sellaiseen maatalouteen joka ei periaatteessa eikä myöskään käytännössä kannata. Jos kannattaisi, tukea ei tarvittaisi.
  15. Maataloustuissa ei tosiaankaan käytetä mitään tarveharkintaa eikä mitään muutakaan harkintaa. Tukea maksetaan kaikille avustusedellytykset täyttäville tiloille, olipa näiden kannattavuus miten huono tahansa. Ja kannattamattomuusongelmillahan näitä tukia on ainakin perusteltu, jos olen oikein ymmärtänyt. Minun on esim. vaikea ymmärtää sitä, miten katovahingon sattuessa maatalous voi olla kannattavaa, jos satoa ei saadaan edes myyntiin.
  16. Olen myös kuullut muidenkin kuin Heikki Ylikankaan kertomuksia seminaarin kulusta. Mitään ihmeellistä ei tässä asiantuntijatapaaisessa tullut esille. Tapahtuma oli seminaarinluontoinen. Tilaisuus on pidetty suljetuin ovin juuri sen vuoksi, että mukana ollut tuomarikunta voi keskustella asioista vapaammin. Tuomareillahan on salassapitovelvoite hoitamiensa juttujen osalta muulta osin kuin mitä julkisissa päätöksissä on kerrottu. Eivät tuomarit voi tietenkään tällaisessäkään tilaisuudessa yksityiksohdista puhua esim. keskeneräisten juttujen osalta, mutta on hyvä varmistaa, ettei heidän puheenvuorojaan voi tulkita jokisikin kannanotoksi keskeneräisessä tapauksessa. Tällaisia kannanottoja päätöksentekoon osallistuvat varovat julkisesti sanomasta. Arvelisin, että luottamuksen tarve on tässä lähtöisin pelkästään tuomarikunnan piiristä.

    Mukana olleet kuten juuri tiedemiehet (yhteiskuntatieteilijät) voivat julkistaa omat kantansa, koska heillä ei ole samanlaista varovaisuustarvetta kuin juttuja hoitavilla tuomareilla. Osanottajamäärä oli sen verran suuri ja kaiken lisäksi mukana oli tunnetusti yhteiskuntakriittisiä ja läpinäkyvyyttä kannattavia tahoja, joten mahdollinen salakähmäisyys ja epäasiallinen vaikuttaminen olisivat varmuudelle vuotaneet sitä kautta julkisuuteen. Kun jokin asia halutaan pitää asiaperusteinkin salassa, tulee aina näitä, jotka näkevät salaliittoteorioita joka paikassa.
  17. Ei kellään asioista perillä olevalla ole sellaista käsitystä, että maataloustuki olisi sosiaaliavustusta. Koita kuitenkin ymmärtää se, että jotkut vähän ilkikurisesti nimittävät tätä ökyrikkaiden tukea "sosiaaliavuksi". Kyllä ne hyvin toimeentulevatkin tukea tarvitsevat ja Kepun mielestä he juuri sitä tarvitsevatkin.
  18. Se on nimenomaan tuotantotukea eli tukea rikkaille ökyisännille. Ja sitten käy kuten Espanjassa ja muualla, pientiloja lopetaan kiihtyvää tahtia. Meillä Suomessa tätä talonpojan tappolinjaa harrastettiin Kepun K-linjan toimesta jo sotien jälkeen ja köyhempi väki pakeni sen seurauksena maaseudulta Ruotsiin.

    Eli eihän tässä mitään väärää puuta haukuta. Todetaan ainoastaan totuus. Tuotantotuesta kahmaiset leijonanosan ökytilat kuten tutkimuslaitoksen raportti kertoo. Tällaista ökytilojen suosimispolitiikkaa meillä harjoittaa Keskusta. Ja sen vuoksi maataloustukien suosio kansan keskuudessa on niin vähäinen, koska kansalaismoraalin kannalta on kästtämätöntä, että ennestään jo hyvin rikkaita paapotaan yhteiskunnan verovaroilla.

    Kansalaistenhan on entistä tärkeämpi tiedostaa, etteivät maataloustuet todellakaan ole mitään sosiaalitukea. Kyse ei yrittäjien välttämättömän elannon turvaamisesta, vaan rikastumisen turvaamisesta.
  19. En vieläkään näe kohtaa, missä Tarja Halonen puolustaisi maataloustukia. Hän puolustaa vain maaseutuyrittämisen infrastruktuurin panostamista, mikä on kaiketi ihan eri asia.

    Mutten ole ehkä uskossa ihan vahva. Olen nimittäin nähnyt dokumentin, jossa eräs uskonlahko näki vuosittain Neitsyt Marian ilmestymisen eräässä kirkon tilassa. Ilmestys ei tarttunut filmille eivätkä toimittajat nähneet sitä, mutta nämä uskoivaiset kyllä väittivät silloinkin nähneensä. Ehkä sinussa on jotain samankaltaista vahvaa uskoa, joten pystyt näkemään muutakin kuin me pakanat.
  20. En halua puolustella tässä asiassa Kokoomusta. Tilanne vaan näytti keskustelussa kovasti sellaiselta, että Kokoomus esitti järkeviä kuluttajaystävällisiä puheenvuoroja. Keskusta oli yhtenä miehenä eduskuntakeskustelussa lain takana. SDP:n joukoissa tapahtui vähän repeilyä, kun varsinkin Arja Alho kritisoi lakia.

    Vihreiden osalta tilanne oli myös kaksijakoinen. Lakia eduskunnassa kaikkein jyrkimmin vastusti Jyrki Kasvi ja käytti useita Vihreiden puheenvuoroja asiassa. Osmo Soininvaara ainakin myötäili Kasvia. Vihreistä lain kannalla oli Irina Krohn. Vasemmistoliiton osalta esiintyi myös kahtiajakautumista. Selvästi vastaan lakia oli Annika Lapintie. Hienoa oli huomata, että ilmeisesti kaikki paikalla olleet juristikansanedustajat käyttivät lakia vastustaneita puheenvuoroja. Tuija Braxista ei tosin ole varmaa muistikuvaa, mutta hän ei ehkä ollut käsittelyssä läsnä.
    21. 1241 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt