Oxfam: "EU:n maataloustuet menevät suurtiloille
Euroopan unionin maatalouspolitiikan muuttaminen auttaisi köyhiä maita ja parantaisi samalla eurooppalaisten viljelijöiden enemmistöä, pienviljelijöitä, kertoo espanjalaisen Intermón Oxfamin tutkimus (pdf, espanjaksi).
Raportin mukaan seitsemän espanjalaista suurmaanomistajaa saivat yli 14 miljoonaa euroa EU-tukia vuonna 2003 eli saman verran kuin 12 700 pienempää tilaa yhteensä.
Tuen keskittyminen muutamille viljelijöille on vaikuttanut 147 000 perhetilan lopettamiseen Espanjassa vuosina 1999-2003, kirjoittaa IPS.
Tilanne on samankaltainen muissakin EU-maissa. Ranskassa 15 prosenttia viljelijöistä saa 60 prosenttia tuista ja neljännes jää kokonaan ilman. Britanniassa esimerkiksi Westminsterin herttua, yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, nostaa 628 000 dollarin verran maataloustukea vuodessa."
Ei siis ihme, että juuri ökyisännät ovat hanakimpia puhumaan tukien puolesta. Eihän köyhä tukea tarvitse, vaan jo ennestään rikas, sillä hänellä on kaikkein eniten menetettävää. Tämän filosfian Kepu omaksui meilläkin sodan jälkeen, kun K-linjan maatatalouspoliittinen suuntaus otti tehokkaan niskalenkin alkiolaisesta Kyösti Kallion ajamasta maatalouspoliittisesta linjasta. Seuraukssena 300 000 ihmistä pakeni Ruotsiin ja etelän kaupunkeihin. Kekkonen sai näin päätökseen torppariongelman, jonka hän yritti omalla tavallaan ratkaista jo vuonna 1917 talvella.
Tutkittua tietoa maataloustuista
73
1448
Vastaukset
- tsiisus
Onko Tarja Halonen sitten ökyemäntä maataloustukia puolustaessaan:
-- Maatalous säilyy Suomessa niin kauan kuin haluamme syödä suomalaista ruokaa. Yhä useammat ovat valmiita maksamaan siitä, että tietävät, mistä ja miten ruoka on tuotettu, arvioi Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN.
-- Maaseudun yritystoimintaa varten tarvitaan toimiva infrastruktuuri, johon YHTEISKUNNANKIN ON PANOSTETTAVA.en pystynyt toisellakaan lukemalla erottamaan tuosta sitaatista sitä kohtaa, missä Tarja Halonen asettui puolustamaan maataloustukia. Maatalousyrittämisen infrastruktuuriinhaan on meillä Kepun siltarumpupolitiikalla panostettu vuosittain valtaisat määrät veronmaksajien rahaa. Tiet vievät joka Hömppäperälle, missä vaan ihmisen näköisiä otuksia asustaa. Näille on sitten rakennettu yhteiskunnan varoista, koulut, terveysasemat, paloasemat, kunnantalot, jäähallit ja uimahallit ym., joten siinä sitä infraa on ollut. Kunnat itse ovat rakentaneet välillä teollisuushallejakin, joista sitten moni on jäänyt myöhemmin tyhjilleen.
- tsiisus
Mielipidepankki kirjoitti:
en pystynyt toisellakaan lukemalla erottamaan tuosta sitaatista sitä kohtaa, missä Tarja Halonen asettui puolustamaan maataloustukia. Maatalousyrittämisen infrastruktuuriinhaan on meillä Kepun siltarumpupolitiikalla panostettu vuosittain valtaisat määrät veronmaksajien rahaa. Tiet vievät joka Hömppäperälle, missä vaan ihmisen näköisiä otuksia asustaa. Näille on sitten rakennettu yhteiskunnan varoista, koulut, terveysasemat, paloasemat, kunnantalot, jäähallit ja uimahallit ym., joten siinä sitä infraa on ollut. Kunnat itse ovat rakentaneet välillä teollisuushallejakin, joista sitten moni on jäänyt myöhemmin tyhjilleen.
Laitoin varmuuden kapiteeleilla kohdan johon kiinnittää huomio. Ilmeisesti silmiesi ja aivojesi välillä on joku suodin, joka estää demaripresidentin lausumasta maataloustuen välttämättömyyden myöntävän kohdan siirtymisen aivoihin asti.
tsiisus kirjoitti:
Laitoin varmuuden kapiteeleilla kohdan johon kiinnittää huomio. Ilmeisesti silmiesi ja aivojesi välillä on joku suodin, joka estää demaripresidentin lausumasta maataloustuen välttämättömyyden myöntävän kohdan siirtymisen aivoihin asti.
En vieläkään näe kohtaa, missä Tarja Halonen puolustaisi maataloustukia. Hän puolustaa vain maaseutuyrittämisen infrastruktuurin panostamista, mikä on kaiketi ihan eri asia.
Mutten ole ehkä uskossa ihan vahva. Olen nimittäin nähnyt dokumentin, jossa eräs uskonlahko näki vuosittain Neitsyt Marian ilmestymisen eräässä kirkon tilassa. Ilmestys ei tarttunut filmille eivätkä toimittajat nähneet sitä, mutta nämä uskoivaiset kyllä väittivät silloinkin nähneensä. Ehkä sinussa on jotain samankaltaista vahvaa uskoa, joten pystyt näkemään muutakin kuin me pakanat.- tsiisus
Mielipidepankki kirjoitti:
En vieläkään näe kohtaa, missä Tarja Halonen puolustaisi maataloustukia. Hän puolustaa vain maaseutuyrittämisen infrastruktuurin panostamista, mikä on kaiketi ihan eri asia.
Mutten ole ehkä uskossa ihan vahva. Olen nimittäin nähnyt dokumentin, jossa eräs uskonlahko näki vuosittain Neitsyt Marian ilmestymisen eräässä kirkon tilassa. Ilmestys ei tarttunut filmille eivätkä toimittajat nähneet sitä, mutta nämä uskoivaiset kyllä väittivät silloinkin nähneensä. Ehkä sinussa on jotain samankaltaista vahvaa uskoa, joten pystyt näkemään muutakin kuin me pakanat.Maaseudun yritystoimintaa varten tarvitaan toimiva infrastruktuuri, johon YHTEISKUNNANKIN ON PANOSTETTAVA.
siis:
johon YHTEISKUNNANKIN ON PANOSTETTAVA.
Mitä se on:
Yheiskunnan on maksettava maataloustukia. tsiisus kirjoitti:
Maaseudun yritystoimintaa varten tarvitaan toimiva infrastruktuuri, johon YHTEISKUNNANKIN ON PANOSTETTAVA.
siis:
johon YHTEISKUNNANKIN ON PANOSTETTAVA.
Mitä se on:
Yheiskunnan on maksettava maataloustukia.Jaahas, sulla siis klikkaakin tuolla logiikkapuolella.
Selitystekstisi "mitä se on" on täysin virheellinen. Halosen lausumasta ei voida tehdä tuollaista johtopätöstä. Ensinnäkin Halosen puhuu maaseutuyrittämisestä tässä yhteydessä, ei pelkästä maataloudesta. Toiseksi Halonen puhuu infrastruktuurista, ei maataloustuista. Jos hän olisi infrastuktuurin sijaan tarkoittanut maataloustukia, toki hän silloin olisi käyttänyt sanaa "maataloustuki".
Arvelisin, että Halonen on esim. sitä mieltä, että myös kapunkiyrittämisessä tarvitaan toimiva infrastruktuuri, johon yhteiskunnan on myös panostettava. Tällaista panostusta on useaan otteeseen vaatinut mm. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Hän ei kuitenkaan tarkoita sillä mitään yritystukia, vaan sitä, että pääkaupunkiseudusta pitää tehdä kansainvälisesti houkutteleva metropoli, joka vetää yritystoimintaa ja kansainvälsiä aktiviteetteja puoleensa.
Sen lisäksi, että sinulla on ilmeiseti logiikka täysin hukassa, et näytä ymmärtävän, mitä sanalla "infrastruktuuri" tarkoitetaan.- tsiisus
Mielipidepankki kirjoitti:
Jaahas, sulla siis klikkaakin tuolla logiikkapuolella.
Selitystekstisi "mitä se on" on täysin virheellinen. Halosen lausumasta ei voida tehdä tuollaista johtopätöstä. Ensinnäkin Halosen puhuu maaseutuyrittämisestä tässä yhteydessä, ei pelkästä maataloudesta. Toiseksi Halonen puhuu infrastruktuurista, ei maataloustuista. Jos hän olisi infrastuktuurin sijaan tarkoittanut maataloustukia, toki hän silloin olisi käyttänyt sanaa "maataloustuki".
Arvelisin, että Halonen on esim. sitä mieltä, että myös kapunkiyrittämisessä tarvitaan toimiva infrastruktuuri, johon yhteiskunnan on myös panostettava. Tällaista panostusta on useaan otteeseen vaatinut mm. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Hän ei kuitenkaan tarkoita sillä mitään yritystukia, vaan sitä, että pääkaupunkiseudusta pitää tehdä kansainvälisesti houkutteleva metropoli, joka vetää yritystoimintaa ja kansainvälsiä aktiviteetteja puoleensa.
Sen lisäksi, että sinulla on ilmeiseti logiikka täysin hukassa, et näytä ymmärtävän, mitä sanalla "infrastruktuuri" tarkoitetaan.kannata maataloustukia? Siitä seuraa looginen johtopäätös: Tarja Halonen haluaa maataloustuet lopetettavaksi.
Vahvista ole hyvä.
Tämä asia tulee saattaa laajan äänestäjäkunnan tietoon ISOIN KIRJAIMIN. - Otsikossa hymiö
Mielipidepankki kirjoitti:
Jaahas, sulla siis klikkaakin tuolla logiikkapuolella.
Selitystekstisi "mitä se on" on täysin virheellinen. Halosen lausumasta ei voida tehdä tuollaista johtopätöstä. Ensinnäkin Halosen puhuu maaseutuyrittämisestä tässä yhteydessä, ei pelkästä maataloudesta. Toiseksi Halonen puhuu infrastruktuurista, ei maataloustuista. Jos hän olisi infrastuktuurin sijaan tarkoittanut maataloustukia, toki hän silloin olisi käyttänyt sanaa "maataloustuki".
Arvelisin, että Halonen on esim. sitä mieltä, että myös kapunkiyrittämisessä tarvitaan toimiva infrastruktuuri, johon yhteiskunnan on myös panostettava. Tällaista panostusta on useaan otteeseen vaatinut mm. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Hän ei kuitenkaan tarkoita sillä mitään yritystukia, vaan sitä, että pääkaupunkiseudusta pitää tehdä kansainvälisesti houkutteleva metropoli, joka vetää yritystoimintaa ja kansainvälsiä aktiviteetteja puoleensa.
Sen lisäksi, että sinulla on ilmeiseti logiikka täysin hukassa, et näytä ymmärtävän, mitä sanalla "infrastruktuuri" tarkoitetaan....
tsiisus kirjoitti:
kannata maataloustukia? Siitä seuraa looginen johtopäätös: Tarja Halonen haluaa maataloustuet lopetettavaksi.
Vahvista ole hyvä.
Tämä asia tulee saattaa laajan äänestäjäkunnan tietoon ISOIN KIRJAIMIN.looginen ajattelukyky täysin hukassa.
Tarja Halonen ei tuossa kommentissaan ottanut kantaa lainkaan maataloustukiin. Asiaa pitää kysyä häneltä erikseen, jos haluaa siihen hänen kannanottonsa. Toivoisin tietysti, että hänellä olisi tässäkin asiassa järkevä kanta eli hän puoltaisi yleisesti maatalousprotektionismin vähentämistä.
Liikemaailmassa on esitetty kansainvälsiä arvioita siitä, että WTO-prosessin kaatuminen maataloustukien erimielisyyden vuoksi aiheuttaa megaluokan kasvun hidastumisen koko maailmassa siihen verrattuna, että vapaakaupasta päästäisiin yleisesti sopuun. Kysymys on siis todella suuren luokan asiasta ja paljon sellaisia tahoja koko maailmassa, joilla olisi suuri tarve ja pyrkimys päästä avaamaan globaalille kaupalle uusia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksi maa maailmassa tulee tuhoamaan tähän kehitysnäkymän ja se maa on Ranska.
Maatalousprotektionisimin lopettaminen nostaisi monet kehitysmaat kehityksen alkuun ja loisi valtaisan kasvun globaaleille markkinoille. Jo yksistään muutos Kiinassa voi aiheuttaa sen, että maailman lehmien määrä ei riitä alkuunkaan, jos kiinalaiset pääsevät naudanlihan makuun. Tällainen kehitys avaisi myös maatalousyrittäjille siis valtaisat markkinanäkymät, mutta tätä nämä eivät halua lyhytnäköisessä rahanhimossaan nähdä.- tsiisus!
Mielipidepankki kirjoitti:
looginen ajattelukyky täysin hukassa.
Tarja Halonen ei tuossa kommentissaan ottanut kantaa lainkaan maataloustukiin. Asiaa pitää kysyä häneltä erikseen, jos haluaa siihen hänen kannanottonsa. Toivoisin tietysti, että hänellä olisi tässäkin asiassa järkevä kanta eli hän puoltaisi yleisesti maatalousprotektionismin vähentämistä.
Liikemaailmassa on esitetty kansainvälsiä arvioita siitä, että WTO-prosessin kaatuminen maataloustukien erimielisyyden vuoksi aiheuttaa megaluokan kasvun hidastumisen koko maailmassa siihen verrattuna, että vapaakaupasta päästäisiin yleisesti sopuun. Kysymys on siis todella suuren luokan asiasta ja paljon sellaisia tahoja koko maailmassa, joilla olisi suuri tarve ja pyrkimys päästä avaamaan globaalille kaupalle uusia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksi maa maailmassa tulee tuhoamaan tähän kehitysnäkymän ja se maa on Ranska.
Maatalousprotektionisimin lopettaminen nostaisi monet kehitysmaat kehityksen alkuun ja loisi valtaisan kasvun globaaleille markkinoille. Jo yksistään muutos Kiinassa voi aiheuttaa sen, että maailman lehmien määrä ei riitä alkuunkaan, jos kiinalaiset pääsevät naudanlihan makuun. Tällainen kehitys avaisi myös maatalousyrittäjille siis valtaisat markkinanäkymät, mutta tätä nämä eivät halua lyhytnäköisessä rahanhimossaan nähdä.Vastaa suoraan, kannattaako Tarja Halonen mielestäsi tukien maksamista suomalaisille maatalousyrittäjille.
- kaupunkilainenkin
Otsikossa hymiö kirjoitti:
...
Näköislehtenä ilmaiseksi!
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi tsiisus! kirjoitti:
Vastaa suoraan, kannattaako Tarja Halonen mielestäsi tukien maksamista suomalaisille maatalousyrittäjille.
En tiedä.
- Otsikossa hymiö
kaupunkilainenkin kirjoitti:
Näköislehtenä ilmaiseksi!
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi...
- naurunrähäkkää!
Otsikossa hymiö kirjoitti:
...
:) otsikon jäkeen hymiö.
- Otsikossa hymiö
naurunrähäkkää! kirjoitti:
:) otsikon jäkeen hymiö.
...
- teillä
Mielipidepankki kirjoitti:
en pystynyt toisellakaan lukemalla erottamaan tuosta sitaatista sitä kohtaa, missä Tarja Halonen asettui puolustamaan maataloustukia. Maatalousyrittämisen infrastruktuuriinhaan on meillä Kepun siltarumpupolitiikalla panostettu vuosittain valtaisat määrät veronmaksajien rahaa. Tiet vievät joka Hömppäperälle, missä vaan ihmisen näköisiä otuksia asustaa. Näille on sitten rakennettu yhteiskunnan varoista, koulut, terveysasemat, paloasemat, kunnantalot, jäähallit ja uimahallit ym., joten siinä sitä infraa on ollut. Kunnat itse ovat rakentaneet välillä teollisuushallejakin, joista sitten moni on jäänyt myöhemmin tyhjilleen.
on pidetty yllä Suomen metsätaloutta, vai millä ihmeen keinolla sinä luulet puiden tulevan tehtaille, jotka ovat tuoneet Suomeen vaurautta.
"Näille on sitten rakennettu yhteiskunnan varoista, koulut, terveysasemat, paloasemat, kunnantalot, jäähallit ja uimahallit ym., joten siinä sitä infraa on ollut."
Jumakekka sinähän olet koulutusvastainen henkilö enpä olisi uskonut.
Teesisi siis on ei kouluja maaseudulle. miten ihmeessä Suomessa voi asua tuon henkisiä ihmisiä ja kuitenkin joidenkin mielestä koulutus on se mihin kannattaa panostaa.
Lisäksi sinun mielestäsi myös terveyspalvelut ovat kiellettyä toimintaa maaseudulla vaikka kyseiset toiminnat toimivat tehokkaammin kuin pääkaupunkiseudun vastaavat.
Sanoppas silti että mihin EI ole rakennettu noita sinun mainitsemiasi rakennuksia yhteikunnanvaroilla?
Muuten en kyllä ikinä ole ajattelut sellaista että koulu taikka terveysasema on Maatalousinfrastruktuuria. No ehkäpä lainoppinut voi niitä siksikin tulkita.
Kunta ei kuulu yhteiskuntaan? logiikka? teillä kirjoitti:
on pidetty yllä Suomen metsätaloutta, vai millä ihmeen keinolla sinä luulet puiden tulevan tehtaille, jotka ovat tuoneet Suomeen vaurautta.
"Näille on sitten rakennettu yhteiskunnan varoista, koulut, terveysasemat, paloasemat, kunnantalot, jäähallit ja uimahallit ym., joten siinä sitä infraa on ollut."
Jumakekka sinähän olet koulutusvastainen henkilö enpä olisi uskonut.
Teesisi siis on ei kouluja maaseudulle. miten ihmeessä Suomessa voi asua tuon henkisiä ihmisiä ja kuitenkin joidenkin mielestä koulutus on se mihin kannattaa panostaa.
Lisäksi sinun mielestäsi myös terveyspalvelut ovat kiellettyä toimintaa maaseudulla vaikka kyseiset toiminnat toimivat tehokkaammin kuin pääkaupunkiseudun vastaavat.
Sanoppas silti että mihin EI ole rakennettu noita sinun mainitsemiasi rakennuksia yhteikunnanvaroilla?
Muuten en kyllä ikinä ole ajattelut sellaista että koulu taikka terveysasema on Maatalousinfrastruktuuria. No ehkäpä lainoppinut voi niitä siksikin tulkita.
Kunta ei kuulu yhteiskuntaan? logiikka?Teet kaikenlaisia johtopäätöksiä kirjoituksista ja jäsjestään vääriä. Se keroo siis enemmän ymmärryksesi vajavaisuudesta kuin kirjoitusteni sisällöstä.
En tietenkään vastusta koulutusta. Koulutusta ja muita palveluja ei kuitenkaan kannata rajattomasti sijoittaa muiden maksettavaksi sinne, missä toimeentulon mahdollisuudet ovat huonot. Olen aiemmin kirjoittanut professori Ylikankaan ajatuksesta, että periferiassa pitää panostaakin nimenomaan koulutukseen, jossa luodaan valmiuksia nuorille siirtyä leveämmän leivän pariin muualle.
Maatalouskeskeinen politiikka on psyttänyt Suomessa epätaloudellisen haja-asutuksen. Se lisää yhteiskunnan kustannuksia eikä yhteiskunnan tulisi kannustaa ihmisiä ja kuntia sellaiseen tuhlaukseen.
On sinulla vielä paljon oppimista ymmärryksen tiellä.- ymmärsin
Mielipidepankki kirjoitti:
Teet kaikenlaisia johtopäätöksiä kirjoituksista ja jäsjestään vääriä. Se keroo siis enemmän ymmärryksesi vajavaisuudesta kuin kirjoitusteni sisällöstä.
En tietenkään vastusta koulutusta. Koulutusta ja muita palveluja ei kuitenkaan kannata rajattomasti sijoittaa muiden maksettavaksi sinne, missä toimeentulon mahdollisuudet ovat huonot. Olen aiemmin kirjoittanut professori Ylikankaan ajatuksesta, että periferiassa pitää panostaakin nimenomaan koulutukseen, jossa luodaan valmiuksia nuorille siirtyä leveämmän leivän pariin muualle.
Maatalouskeskeinen politiikka on psyttänyt Suomessa epätaloudellisen haja-asutuksen. Se lisää yhteiskunnan kustannuksia eikä yhteiskunnan tulisi kannustaa ihmisiä ja kuntia sellaiseen tuhlaukseen.
On sinulla vielä paljon oppimista ymmärryksen tiellä.sinä vain et tajua sitä asiaa, että ei Roomakaan rakennettu yhdessä päivässä.
Ja kaiken lisäksi mikä sinä olet sanomaan että mikä yritys on kannattava ja mikä ei, sillä jos tuolla perusteella pitäisi ruveta tutkimaan kaikkia muitakin aloja niin miksi ihmeessä Suomeen on rakennettu oopperatalo ja jonka kallista ylläpitoa pidetään yllä verorahoilla. Niillä rahoilla joita voitaisiin mielummin käyttää peruspalveluiden ylläpitoon. Ai, niin se sijaitseekin Helsingissä, se muuttakiin asian ;)
Ja miten ihmeessä sinun ajamasi maatilamatkailu ideat edes voisi kehittyä jos et edes halua että siellä olisi niitä ylläpitäville ihmisille olemassa tietyt peruspalvelut. Tätä minä todellakin ihmettelen.
Sitä niin kauniisti ja ylevästi puhutaan maatilamatkailun puolesta mutta toisella kädellä puukotetaan selkään.
Toinen asia miten käy mökkimatkailun? Sinun mallisi mukaan jossa koulut on siirretty kaupunkeihin samoin muutkin peruspalvelut, niin taitaisi pian tulla myyntiin paljon mökkejä, sillä eihän kukaan järkevä ihminen rupea kesiään sellaisessa paikassa asumaan josta on lähimpään kauppaan ja lääkäriin alkaa matkaa useita satoaja kilometrejä.
Ja huomaatko kuinka ristiriitainen sinä olet ensin olet sitä mieltä että; "Koulutusta ja muita palveluja ei kuitenkaan kannata rajattomasti sijoittaa muiden maksettavaksi sinne, missä toimeentulon mahdollisuudet ovat huonot."
ja sitten kerrot; "Olen aiemmin kirjoittanut professori Ylikankaan ajatuksesta, että periferiassa pitää panostaakin nimenomaan koulutukseen, jossa luodaan valmiuksia nuorille siirtyä leveämmän leivän pariin muualle."
Siis mitä ensin sanot ettei kouluja saa ylläpitää seuduilla jossa toimeentulo mahdollisuudet ovat huonot ja kuitenkin olet sitä mieltä että juuri siellä pitääkin panostaa koulutukseen.
Ja tiedätkö että sinun kuvauksesi toimeentulosta sopii yhtä hyvin Helsingin jakoniemeen kuin Pelkosenniemellekin.
VAi löytyykö tuolta alueelta niitä ihmisiä joiden pitäisi olla hyvin toimeentulevia kuten sinun mielestäsi pitäisi löytyä. onhan se sentään kaupunki aluetta ja suuren sellaisen.
Miten muuten Helsiki pärjää siinä vertailussa kun verrataan palveluiden kustannuksia toisten kuntien kustannuksiin. Onko tehokkain? pitäisi olla ainakin jos sinun mielipiteisiin on uskomista.
Niin ehkäpä minulla on paljon oppimista ymmärtämisen tiellä kun en oikein tajua että miten voi kannattaa koulutusta periferiassa ja kuitenkin samassa kappaleessa esittää myös päinvastaisen mielipiteen.
Ja lisäksi tähän loppuun vielä.
On aivan ymmärrättevää että sinä ajattelet tuolla tavalla, koska sinun käsityskykysi ei riitä huomaan eikä toteamaan mitä muualla on ja mitä siellä tehdään.
Se mikä on hyvä asia niin tuota sinun Ajatusmaailmaasi ei todellakaan kannata ehkä muut kuin ne jotka ovat juuttuneet siihen mentaaliseen karttamalliin jossa suomi päättyy kehä kolmoseen.
Onneksi on ihmisä jotka ajattelevat että jokainen ihminen on yhtä arvokas. Ketään ei tule eriarvoistaa iän, sukupuolen, vammaisuuden, kielen, vakaumuksen, kansallisuuden, rodun, asuinpaikan tai muun seikan perusteella. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, se ei saa olla syy kenenkään oikeuksien polkemiseen.
Yksilönvapauden toteuttaminen edellyttää tasa-arvoa. Tasa-arvoon pyrkiminen, eli yhtäläisten mahdollisuuksien luominen, on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan on taattava kansalaisen aineellinen ja henkinen perusturvallisuus. ymmärsin kirjoitti:
sinä vain et tajua sitä asiaa, että ei Roomakaan rakennettu yhdessä päivässä.
Ja kaiken lisäksi mikä sinä olet sanomaan että mikä yritys on kannattava ja mikä ei, sillä jos tuolla perusteella pitäisi ruveta tutkimaan kaikkia muitakin aloja niin miksi ihmeessä Suomeen on rakennettu oopperatalo ja jonka kallista ylläpitoa pidetään yllä verorahoilla. Niillä rahoilla joita voitaisiin mielummin käyttää peruspalveluiden ylläpitoon. Ai, niin se sijaitseekin Helsingissä, se muuttakiin asian ;)
Ja miten ihmeessä sinun ajamasi maatilamatkailu ideat edes voisi kehittyä jos et edes halua että siellä olisi niitä ylläpitäville ihmisille olemassa tietyt peruspalvelut. Tätä minä todellakin ihmettelen.
Sitä niin kauniisti ja ylevästi puhutaan maatilamatkailun puolesta mutta toisella kädellä puukotetaan selkään.
Toinen asia miten käy mökkimatkailun? Sinun mallisi mukaan jossa koulut on siirretty kaupunkeihin samoin muutkin peruspalvelut, niin taitaisi pian tulla myyntiin paljon mökkejä, sillä eihän kukaan järkevä ihminen rupea kesiään sellaisessa paikassa asumaan josta on lähimpään kauppaan ja lääkäriin alkaa matkaa useita satoaja kilometrejä.
Ja huomaatko kuinka ristiriitainen sinä olet ensin olet sitä mieltä että; "Koulutusta ja muita palveluja ei kuitenkaan kannata rajattomasti sijoittaa muiden maksettavaksi sinne, missä toimeentulon mahdollisuudet ovat huonot."
ja sitten kerrot; "Olen aiemmin kirjoittanut professori Ylikankaan ajatuksesta, että periferiassa pitää panostaakin nimenomaan koulutukseen, jossa luodaan valmiuksia nuorille siirtyä leveämmän leivän pariin muualle."
Siis mitä ensin sanot ettei kouluja saa ylläpitää seuduilla jossa toimeentulo mahdollisuudet ovat huonot ja kuitenkin olet sitä mieltä että juuri siellä pitääkin panostaa koulutukseen.
Ja tiedätkö että sinun kuvauksesi toimeentulosta sopii yhtä hyvin Helsingin jakoniemeen kuin Pelkosenniemellekin.
VAi löytyykö tuolta alueelta niitä ihmisiä joiden pitäisi olla hyvin toimeentulevia kuten sinun mielestäsi pitäisi löytyä. onhan se sentään kaupunki aluetta ja suuren sellaisen.
Miten muuten Helsiki pärjää siinä vertailussa kun verrataan palveluiden kustannuksia toisten kuntien kustannuksiin. Onko tehokkain? pitäisi olla ainakin jos sinun mielipiteisiin on uskomista.
Niin ehkäpä minulla on paljon oppimista ymmärtämisen tiellä kun en oikein tajua että miten voi kannattaa koulutusta periferiassa ja kuitenkin samassa kappaleessa esittää myös päinvastaisen mielipiteen.
Ja lisäksi tähän loppuun vielä.
On aivan ymmärrättevää että sinä ajattelet tuolla tavalla, koska sinun käsityskykysi ei riitä huomaan eikä toteamaan mitä muualla on ja mitä siellä tehdään.
Se mikä on hyvä asia niin tuota sinun Ajatusmaailmaasi ei todellakaan kannata ehkä muut kuin ne jotka ovat juuttuneet siihen mentaaliseen karttamalliin jossa suomi päättyy kehä kolmoseen.
Onneksi on ihmisä jotka ajattelevat että jokainen ihminen on yhtä arvokas. Ketään ei tule eriarvoistaa iän, sukupuolen, vammaisuuden, kielen, vakaumuksen, kansallisuuden, rodun, asuinpaikan tai muun seikan perusteella. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, se ei saa olla syy kenenkään oikeuksien polkemiseen.
Yksilönvapauden toteuttaminen edellyttää tasa-arvoa. Tasa-arvoon pyrkiminen, eli yhtäläisten mahdollisuuksien luominen, on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan on taattava kansalaisen aineellinen ja henkinen perusturvallisuus.Kirjoituksesi on tällä kertaa ihan hyvä ja asiallisuuteen pyrkivä. Siitä annan tunnustuksen. Silti olet edelleen käsittänyt asioita väärin.
Koulutuspuheeni eivät ole keskenään ristiriitaisia. Koulutus jonka tavoitteena on muuttovalmiuksien parantaminen on hyvä ja kannatettava asia. Kun tällainen siirtovalmius on luotu, ei turhaa koulutusta enää sillä seudulla tarvitakaan, koska koulutus on saavuttanut tavoitteensa.
Muuttovalmiuskoulutuksen antamisen tavoite on luonnollisesti edesauttaa liikaväestön siirtymistä pois alueilta, jossa on nähtävissä, ettei kannattavaa taloudellista toimintaa vaan ota syntyäkseen. Näitä alueita on Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjanmaalla ongelmia ei ole, koska siellä ei ole tällaista suhteellista liikaväestöongelmaa.
Oopperatalo voidaan minun puolestani sijoittaa vaikka Nuorgamiin. Sellaista rääkymistä en jaksa kuunnella, joten mitä kauempana sen parempi.
Peruspalvelut kyllä alkavat kehittyä ihan kuntalaisten omilla verovaroilla, kun yrittäminen lähtee etenemään. Nyt meillä on joukko auringonlaskun kuntia, otka ovat lähes täydellisesti muualta tlevien avustusten varassa ja joissa suurin työantaja on kunta itse. Tällaisista pitää päästä eroon, ei muista. Maaseudullakin yrittämistä pitäisi älytä keskittää sinne, missä on sille on parhaat edellytykset. Esim. matkailuyrittämisen kannalta tällaisia edellytyksiä on Kuusamon seudulla, Ylläs-Pallas-Levi -alueilla ja länsirannikon hiekkarantaseuduilla.
Mökkeilyn osalta meillä on kuntia, jotka ovat mieltäneet asian tärkeyden. Hyvä esimerkki tästä on eräs kunta jossain Mikkelin lähellä, minkä nimeä en nyt tähän hätään muista. Kunnassa panostetaan mökkeilyn varaan ja mökkiläiset tuovat rahaa kuntaan ja luovat juuri edellytyksen niiden kyläkauppojen synnylle. Monissa kunnissa mökkiläisiä taas on pidetty vain rahastuksen kohteina, kun heiltä on peritty muita suurempia kiinteistöveroja.
Helsinki on varmasti monessa suhteessa Suomen tehokkain kunta. Suurimmat edut tulevat tietysti kaavoituksen myötä kunnallistekniikan rakentamisessa. On selvää, että Helsingissä putkenveto per asukas on lyhyiden matkojen ja suuren asukanmäärän vuoksi paljon halvempaa kuin haja-asutusalueilla. Tämän saman asian ovat havainneet muun muassa laajakaistaoperaattorit, jotka valittavat juuri haja-asutusalueiden suurista yksikkökustannuksista.
Minulle jokainen ihminen on yhtä arvokas. Siinä emme ole eri mieltä. Mutta sitä en ihan tasa-arvon kannattajana aina ymmärrä, miksi meidän pääkaupunkiseudulla asuvien pitää rahoittaa myös haja-asutusalueita.- kannattaja
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoituksesi on tällä kertaa ihan hyvä ja asiallisuuteen pyrkivä. Siitä annan tunnustuksen. Silti olet edelleen käsittänyt asioita väärin.
Koulutuspuheeni eivät ole keskenään ristiriitaisia. Koulutus jonka tavoitteena on muuttovalmiuksien parantaminen on hyvä ja kannatettava asia. Kun tällainen siirtovalmius on luotu, ei turhaa koulutusta enää sillä seudulla tarvitakaan, koska koulutus on saavuttanut tavoitteensa.
Muuttovalmiuskoulutuksen antamisen tavoite on luonnollisesti edesauttaa liikaväestön siirtymistä pois alueilta, jossa on nähtävissä, ettei kannattavaa taloudellista toimintaa vaan ota syntyäkseen. Näitä alueita on Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjanmaalla ongelmia ei ole, koska siellä ei ole tällaista suhteellista liikaväestöongelmaa.
Oopperatalo voidaan minun puolestani sijoittaa vaikka Nuorgamiin. Sellaista rääkymistä en jaksa kuunnella, joten mitä kauempana sen parempi.
Peruspalvelut kyllä alkavat kehittyä ihan kuntalaisten omilla verovaroilla, kun yrittäminen lähtee etenemään. Nyt meillä on joukko auringonlaskun kuntia, otka ovat lähes täydellisesti muualta tlevien avustusten varassa ja joissa suurin työantaja on kunta itse. Tällaisista pitää päästä eroon, ei muista. Maaseudullakin yrittämistä pitäisi älytä keskittää sinne, missä on sille on parhaat edellytykset. Esim. matkailuyrittämisen kannalta tällaisia edellytyksiä on Kuusamon seudulla, Ylläs-Pallas-Levi -alueilla ja länsirannikon hiekkarantaseuduilla.
Mökkeilyn osalta meillä on kuntia, jotka ovat mieltäneet asian tärkeyden. Hyvä esimerkki tästä on eräs kunta jossain Mikkelin lähellä, minkä nimeä en nyt tähän hätään muista. Kunnassa panostetaan mökkeilyn varaan ja mökkiläiset tuovat rahaa kuntaan ja luovat juuri edellytyksen niiden kyläkauppojen synnylle. Monissa kunnissa mökkiläisiä taas on pidetty vain rahastuksen kohteina, kun heiltä on peritty muita suurempia kiinteistöveroja.
Helsinki on varmasti monessa suhteessa Suomen tehokkain kunta. Suurimmat edut tulevat tietysti kaavoituksen myötä kunnallistekniikan rakentamisessa. On selvää, että Helsingissä putkenveto per asukas on lyhyiden matkojen ja suuren asukanmäärän vuoksi paljon halvempaa kuin haja-asutusalueilla. Tämän saman asian ovat havainneet muun muassa laajakaistaoperaattorit, jotka valittavat juuri haja-asutusalueiden suurista yksikkökustannuksista.
Minulle jokainen ihminen on yhtä arvokas. Siinä emme ole eri mieltä. Mutta sitä en ihan tasa-arvon kannattajana aina ymmärrä, miksi meidän pääkaupunkiseudulla asuvien pitää rahoittaa myös haja-asutusalueita."Mutta sitä en ihan tasa-arvon kannattajana aina ymmärrä, miksi meidän pääkaupunkiseudulla asuvien pitää rahoittaa myös haja-asutusalueita."
Loppujen lopuksi on lähes sama annatko tasa-arvon nimisssä rahaa naapuri lähiölle kuin naapuri maakunalle.
Helsingissä putkimies maksaa enemmän kuin maaseudulla siellä ei niille kannata ennakkoon maksaa jos haluaa että työ edistyy.
Ja isommat putki työt maalla tehdään yhteistyössä asukkaiden kanssa talkoo hengessä ja rahaa säästyy.
kiinteistöveron rajat määrätään eduskunnassa ja olisi se silti kummallsta jos ökymökkeily olisi halvempaa tai edes yhtähintavaa kuin mitä on tavallinen asunto.
Ja lopuksi pärjääkö Helsinki ilman maakuntaa ja päinvastoin?
- Otsikossa hymiö
PAWO RAUCCA
Piruvialaisen raatajan kuolematon tarina
Piruvian oivassa tasavallassa asusti velkaisella tilallaan maanviljelijä Pawo Raucca perheineen.
Hänen asemansa oli totisesti hirveä. Vain rakkaita jakarandapuitaan myymällä ja vekseleitä tekemällä hän hammasta purren sai miten kuten maksetuksi kahden henkilöauton ja flyygelin murhaavat lyhennysmaksut. Vanhin poika oli linnassa. Hänestä oli ylioppilastutkinnon suoritettuaan ja useita kalliita vuosia Albanian kieltä heikonpuoleisin tuloksin (mutta kalliisti) opiskeltuaan sittenkin tullut herra – vanginvartija kerrassaan. Virka oli tosin huomattava, mutta palkka niin pieni, että huolten murtaman, köyhän isä-paran oli otettava huolehtiakseen esikoisensakin auton vähittäimaksuista. Tyttären lauluopinnot pääkaupungissa nielivät pari hehtaaria parasta jakarandametsää vuosittain. Hevoset juoksivat palkintoja, mutta jokainen kilpailumatka tuli niin kalliiksi, että nuorimman pojan urheiluopinnot olivat moneen kertaan vaarassa keskeytyä.
Maanviljelys ja karjanhoito tuottivat jatkuvasti tappiota. Mallikarja tosin lypsi ennätystuloksia, mutta Timbuktusta saakka rahdattu väkirehu, jonka voimalla tulokset saavutettiin, oli niin kallista, että maan etevimmistä maatalouskonsulenteista rustattu komitea kykeni mustaa valkoisella todistamaan Pawon ja kaikkien hänen kurjien ammattiveljiensä kärsivän rahallista tappiota jokaisesta tuottamastaan maitolitrasta ja voikilosta. Valtio tosin korvasi tappion, mutta eihän sekään sitä tosiasiaa muuttanut, ettei karjanhoito kannattanut. Pellot työnsivät viljaa, mutta eteläisen Jäämeren ruskolevistä valmistettu erikoisväkilannoite kohosi tullivapaastikin maahan tuotuna sellaisiin hintoihin, että jokainen jättiläissato syöksi Pawo Rauccan perheineen yhä syvemmälle kurjuuteen. Väkevät tullimuurit ja tukipalkkiot pystyivät vain nipin napin estämään Pawon ja koko maatalousväestön täydellisen taloudellisen romahduksen ja vain rakkaus maahan, sanomaton uhrimieli ja maatalousnäyttelyt kiihoittivat kurjan talonpojan vuodesta vuoteen muokkaamaan tappiota tuottavat maansa yhä ihmeellisemmin ja kalliimmin konein, yhä kalliimmin tuontihöystein loistokuntoon. Vientipalkkioiden sokaisemana ja kiihdyttämänä Pawo ja hänen osatoverinsa kyntivät itkien peltojaan, söivät margariinia, sardiineja banaaneja ja appelsiineja – kauppasopimusten pakosta – vaikka kotoiset herkut olisivatkin maistuneet paremmilta. Ei auttanut. Vienti oli pidettävä käynnissä, jotta voitaisiin maksaa tuki- ja vientipalkkiota.
Kurjuus oli sanoinkuvaamaton.
Mutta pahempaa oli tulossa.
Tuli sota.
Loppui tuonti. Loppui vienti. Loppuivat hedelmät, sardiinit ja margariini, väkirehut ja keinolannoitteet. Vain jakarandalla olisi ollut kysyntää, mutta miten sitä jaksoi Pawo Raucca yksinään, tottumattoman ja höystämättömän kotoisen ravinnon riuduttamana kaataa, kun pojatkin olivat sodassa!
Kun viimeinen henkilöauto vietiin sotaan ja vain yksi kuorma-auto jätettiin, repäisi Pawo Raucca frakkipaitansa. Tämä oli kaiken loppu.
Pahempaa, yhä pahempaa oli kuitenkin tulossa. Tuli voimaan säännöstely. Julma valtio vei viljan aitasta, maidon lehmäparkojen utareista. Alihintaan tietysti. Laski viekkaasti paljonko keskimäärin Pawon peltojen piti antaa, paljonko karjan kasuta. Sen vei.
Itkien lypsi Pawo Rauccan emäntä elikoitaan, kiroillen kierteli Pawo väkilantaa mykkinä, mutta turhina katteekseen huutavia viljelyksiään. Autojen vähittäismaksuista ei tosin enää ollut huolta, flyygelikin ehti kiertyä omaksi, mutta kurjaa oli järsiä kotoista vehnäleipää, niellä riihenmakuista, tummaa ruispuuroa amerikkalaisten riisihiutaleitten ja banaaniviipaleitten sokeroituun kermahöystöön tottuneen. Kummalta maistui voikin margariiniin mieltyneen suussa.
Mutta yhä jatkui Pawon ja hänen perheensä kurjistuminen. Kun valtio oli säälimättä riistänyt osansa, syöksyivät nälistyneet kaupunkilaiset Pawo paran kimppuun. Vaativat voita, jauhoja, läskiä, kananmunia, maitoa. Tyhjältä mieheltä. Lupasivat maksaa mitä tahansa.
Se oli hirveätä. Niin hirveätä, että jopa Pawon siatkin, jotka ennen maatalousnäyttelyissä olivat painaneet parikinsataa kiloa, kutistuivat ankean ajan kouristuksissa 30-kiloisiksi kääpiöiksi kansanhuollon punnituksissa. Lehmät ehtyivät ja kanatkin lakkasivat munimasta. Oliko se ihme – kärsiväthän herkät eläimetkin toki taloa raskaana painavasta ahdistuksesta ja kurjuudesta.
Mutta Pawo ei hellittänyt, ei lannistunut. Sanomattomalla uhrimielellä hän jatkoi raadantaansa. Piti laatuvaatimuksetkin korkeina. Jos hän näki kärpäsen surahtavan maitotonkan kannelle, tuomitsi maidon oitis kelvottomaksi. Ellei luovutettavaksi aikomansa silavan väri häntä täysin tyydyttänyt, ei hän alentunut luovuttamaan sitä kansanhuollolle. Isänmaalle hän oli valmis uhraamaan sydänverensäkin, mutta huonoa, ala-arvoista maataloustuotetta ei köyhän, mutta ylpeän viljelijän luonto suostunut antamaan yleiseen kulutukseen. Kuollaan ennen vaikka nälkään, mutta Pawo Raucca ei päästä käsistään muuta kuin ensi luokan tuotteita! Hän murahti. Ja jos näki viljalaarissa hämähäkinverkon, tai hiiren juosta vilistävän laarissa – oitis tuomitsi kultaiset jyvätkin kelpaamattomiksi. Samoin kaikki eri kokoa olevat väriltään epätasaiset kananpilaukset.
Mutta mitä tehdä noille vajaalaatuisille hylkytuotteille? Sydäntä kouristi kaataa jumalanviljat maahankin.
No – kaupunkilaiset, ne hyväkkään kärkkyjät siinä ihan silmille tuppasivat, mankuivat ja rukoilivat. Helläsydäminen oli Pawo Raucca ihan mielettömyyteen saakka. Kun oikein kärttivät nälkäänäkevät kuluttajat, niin hän lopulta tuskastuneena ja keskellä mittaamatonta kurjuuttaankin sääliväisenä lahjoitteli noita ruuppuja nälkäänäkeville. Vastenmielistä, ylen vastenmielistä hänestä oli saada näiltä vastalahjoja – ihan rahaakin, iljetti ihan, pohjiaan myöten etoi hänen rehellistä rehellistä talonpoikaissydäntään, mutta ymmärsihän hän valistuneena ja avarakatseisena miehenä, että olihan noillakin vaivaisilla oma ylpeytensä. Vaikeata oli kaupunkilaisten, vaikeata ja alentavaa ottaa tavaraa vastalahjatta, almuna. Mutta selkänsä Pawo aina päättävästi, kun huomasi kaupunkilaisten rupeavan kaivelemaan rahamassiaan tai kapsäkkiään tavaralahjan saatuaan. Emäntä tai nyttemmin kotiutunut laulajatytär saivat ottaa lahjat vastaan. Heidän omanarvon tuntonsa ei ollut niin äärimmilleen kehittynyt kuin Pawon.
Kurjaakin kurjemmaksi suistui näin vuosi vuodelta Pawon ja hänen perheensä elämä. Velat tosin tulivat kuin huomaamatta maksetuiksi – mutta millä hinnalla! Kuin oas jäyti Pawon sydäntä tietoisuus siitä, että vuosi vuodelta hänen luovutusosansa yleiseen kulutukseen pyrki vähenemään – mutta laatuvaatimuksistaan hän ei voinut tinkiä.
Mutta vieläkään ei Pawon kärsimyksen kalkki ollut täynnä. Pankkiin hän oli tottunut viemään vähäiset säästönsä – muutaman satatuhatta silloin tällöin, vaivaisen miljoonan nyt joskus, kun ei uusia autoja saati ajolupia saanut millään. Ahnas, sietämätön valtio iski riistäjänkouransa Pawo Rauccan säästöihin! Verotti. Häntä, köyhää talonpoikaa! Verotti uusin, ennen näkemättömin ja kuulumattomin keinoin. Mätkäisi uudet, mielivaltaiset pinta-alaverotkin, vaikka Pawo Raucca ja konsulentit selvääkin selvemmin todistivat Pawon luovuttavan joka jyvän tappiota kärsien, joka maitolitran vieläkin suurempaan vahinkoon joutuen.
Sydänjuuriaan myöten katkeroituneena Pawo Raucca hylkäsi pankit. Piti vähät varansa tuvan lattian alla olevassa perunakuopassa. Yritti paaduttaa sydämensä noita hänen hylkytuotteitaan kärkkyviltä ja anelevilta kaupunkilaisiltakin. Yritti julmistellen ja leikillään kerjäläisiä peloitellakseen määrätä voikilon vastalahjaksi tuhatkin tepsua (Piruvian rahayksikkö). Ei auttanut. Kun pyysi tuhannen, niin kilvalla huutaen itse tarjosivat puoltatoista. Tympääntyneenä Pawo Raucca vetäytyi kamariinsa ja jo aivan epätoivoon ratketen sanoi tästälähin kelpuuttavansa vastalahjaksi vain rauhanaikaista tavaraa. Arveli, että jopahan nyt jättävät minut poloisen rauhaan.
Mitä vielä! Kantoivat kaupunkilaiset selkä vääränä pukukankaita, radioita, silkkikombineeseja, kahvia, herrassikareja, rommia ja konjamiinia, purkkiananasta ja sardiineja – tavaraa, jota Pawo Raucca ei ollut vuosikausiin nähnyt ja josta hän nykyisessä epätoivoisessa mielentilassa ei olisi perustanutkaan. Väkisin toivat ja väkisin veivät nauriitkin – madonsyömät tietysti – kuopasta.
Pawo Rauccan elämä oli kuin painajaisunta. Yhä vain viranomaiset keksivät uusia kiusoja. Pakkohakkuilla harvensivat Pawon silmäterää, salskeata ja mitatonta jakarandametsääkin. Maksoivat minkä maksoivat, verot perivät etukäteen, takakäteen, välierinä ja ylimääräisinä kertakaikkisina rysäyksinä. Laskematta Pawo Raucca silmät surusta ja joskus murheeseen otetuista tuikuistakin hämärtäen työnteli setelitukkoja verokarhujen kouraan. Työnteli niitä niin hajamielisenä, että veroherrat joskus Pawon hädän hellyttäminä antoivat jotakin anteeksikin, uskoivat kunnian ja omantunnon kautta tehtyuhin veroilmoituksiin ja -valituksiin, sillä monet luovutusvelvollisuuden kunnialla täyttämisestä kertovat kunniakirjat koristivat Pawon korkkimaton puutteessa tuskissaan mahonkiparketilla päällystämän köyhän salin seiniä, joilla pariakymmentä koti- ja ulkomaista mestarimaalausta lukuunottamatta ei ollutkaan mitään muita koristeita. Nekin olivat Pawo Rauccan maanvaivaksi kehittyneiden kaupunkilaistuttavien väenväkisin lahjoiksi raahaamia, emännän ja tyttären ymmärtämättömyydessään seinille ripustamia.
Ymmärtämättömyydessään – niin. Sillä pöyhkä virkavalta keksi lopulta omaisuudenluovutusveron, jonka se ulotti kurjista kurjimpaankin, uskolliseen raatajaan, Pawo Rauccaan. Kiskaisi kerralla älyttömän veron joutavista öljytöherryksistä, joita Pawo ei ollut alun alkaenkaan sietänyt silmissään.
Olisi luullut, että Pawon kurjuuden mitta olisi nyt vihdoin tullut täyteen, kun vielä sotakin loppui, mutta nytpä vasta koettelemukset tulivatkin. Salakavalasti, julmasti ja viekkaasti hallitus määräsi yhtäkkiä setelinvaihdon – ja sen yhteydessä verontarkistuksen!
Taivas yksin näki Pawo Rauccan ahdistuksen ja hädän tuon äärimmäisen koettelemuksen hetkellä. Mutta juuri lopullisen tuhon ollessa ovella Pawo Rauccan sisäinen suuruus yleni jaloimpaan kukintaansa, yli-inhimillisiin mittoihinsa. V i i k o n Pawo Raucca hampaitaan kiristellen lämmitti lukittua kamariaan omakätisesti tuhannen tepsun setelipinkoilla, joitten joutumista entiseen perunakuoppaansa hän ei millään mahdilla pystynyt selittämään, joskin hän uumoili, että tuvan lattiaa kaupunkilaisvieraitten jäljiltä laastessa oli lattianraoista saattanut monias tepsutukko solahtaa kellariinkin.
Murtuneena miehenä, mutta yhä vielä esi-isäin lannistumaton yrittäjähenki hiipuneissa silmissään palaen Pawo Raucca katkeran urakkansa päätettyään siirtyi köyhään saliinsa tuntemattomalla tavalla kulkeutuneen flyygelin ääreen, löi pari akordia ja lauloi käheällä, surun sortamalla äänellä Piruvian vuosisataisessa kurjuudessa voipuneitten talonpoikien lempilaulun.
Entten tentten,
teelica mendten,
liirum, laarum,
taalica paarum –
puh!
Laulua on mahdoton suomentaa – riittänee, kun kerromme, että joka kerran kun sitä lauletaan, vierivät vuolaat kyyneleet sekä laulajain että kuulijain poskilta.
Saattaisi kuvitella että Pawo Raucca nyt olisi saanut entisen onnensa raunioilla rauhassa riutua ja kuolla, mutta yhtä kovat kuin tutkimattomat ovat Kohtalon tiet. Pawo Rauccan täytyi vielä himmenevillä silmillään nähdä sekin päivä, jona yhä paisuva tuonti painoi maataloustuotteiden hinnat niin alas, että hänen ja voipuneen perheensä oli jälleen toisten kurjien, kovaonnen lapsien kanssa yksissä miehin noustava vaatimaan tullisuojaa, verovapautta, ilmaisia väkirehuja ja lannoitteita, valtion maatalouden todellisen kannattavaisuuden pohjalla määräämien vähittäishintojen asettamista ja sekä vähimmäiskulutuksen määräämistä kaikille maattomille. Viimeksimainitun haaveen toteutumista ei Pawo Raucca itse saanut enää nähdä. Hänen huolten rasvoittama sydämensä pakahtui jo ensimmäisen kapean valojuovan ilmestyessä huolten pikimustaksi värjäämälle elon taivaalle radion kuuluttaessa, että huomisesta alkaisi yleinen piruvialaisen voin pakkosyöttö kaikille tasavallan oppivelvollisille lapsille, voin, jonka hinnan Pawo Rauccan puheenjohdolla istuva maataloustuottajain komitea oli epäitsekkäästi laskenut sellaiseksi, ettei voidrittelistä koituisi kuin ½ tipsun (1 tepsu = 50 tipsua) tappio todellisista tuotantokustannuksista.
Näin päättyi Pawo Rauccan syvästi traagillinen raatajanelämä. Lohduton perhe jäi suremaan hänen ennenaikaista poismenoaan ja sillä välin kullan, hopean, taideteosten ja arvoesineitten hinnoissa tapahtunutta romahdusmaista laskua, jonka aiheuttamat seuraukset nyt joutuivat perheen hennoille hartioille. Mutta Pawo Rauccan perinteet velvoittavat – uskomme, ettei nuori polvi hellitä, vaikka vaikeudet yhä vain näyttävät kasvavan. He tuntevat talonpojan katkeran osan ja maanviljelyksen lopullisen, toivottoman kannattamattomuuden, mutta kuten isänsäkin kynti maataan, niin hekin hellittämättä jatkavat yhtä ylvään kuin palkitsemattoman osansa nurkumatonta täyttämistä.
v. 1947 - tkmmtk
MTK:n politiikkana on ollut vain ja ainoastaan ökytilojen tukeminen. Suurtilalliset ovat kaikki sosialisteja. He haluavat valtion varat itselleen ja poliittinen eliitti järjestää sen heille. Se on nykypolitiikan sisältö. Siksi Ranskassa poltetaan autoja ja kohta Saksassa. Mutta palaako Suomessakin. Sepä jää nähtäväksi.
- Otsikossa hymiö
...
- oivahärkönen
... erehtyy taas haukkumaan aivan väärää puuta. Maataloustuet eivät ole sosiaalitukea vaan tuotantotukea. Silloin on luonnollista, että kuta suurempi tuottaja, sitä suurempi tukien saaja. Sanotaankin, että Englannin kuningashuone on maailman suurin maataloustukien saaja, sillä heillä on omistuksessaan paljon suuria kartanoita Brittein saarilla.
Se on nimenomaan tuotantotukea eli tukea rikkaille ökyisännille. Ja sitten käy kuten Espanjassa ja muualla, pientiloja lopetaan kiihtyvää tahtia. Meillä Suomessa tätä talonpojan tappolinjaa harrastettiin Kepun K-linjan toimesta jo sotien jälkeen ja köyhempi väki pakeni sen seurauksena maaseudulta Ruotsiin.
Eli eihän tässä mitään väärää puuta haukuta. Todetaan ainoastaan totuus. Tuotantotuesta kahmaiset leijonanosan ökytilat kuten tutkimuslaitoksen raportti kertoo. Tällaista ökytilojen suosimispolitiikkaa meillä harjoittaa Keskusta. Ja sen vuoksi maataloustukien suosio kansan keskuudessa on niin vähäinen, koska kansalaismoraalin kannalta on kästtämätöntä, että ennestään jo hyvin rikkaita paapotaan yhteiskunnan verovaroilla.
Kansalaistenhan on entistä tärkeämpi tiedostaa, etteivät maataloustuet todellakaan ole mitään sosiaalitukea. Kyse ei yrittäjien välttämättömän elannon turvaamisesta, vaan rikastumisen turvaamisesta.- Gutta-Perkka
Mistä ihmeestä ihmiset ovat saaneet sen käsityksen, että jotkut nimenomaisesti suoraan puhtaasti maatalouteen EU- ja kansallisista budjeteista myönnetyt rahat ovat jotakin sosiaalitukea!
Ei voi tajuta, että on olemassa ihmisiä, joilla
on noin vääristynyt kuva asiasta. Gutta-Perkka kirjoitti:
Mistä ihmeestä ihmiset ovat saaneet sen käsityksen, että jotkut nimenomaisesti suoraan puhtaasti maatalouteen EU- ja kansallisista budjeteista myönnetyt rahat ovat jotakin sosiaalitukea!
Ei voi tajuta, että on olemassa ihmisiä, joilla
on noin vääristynyt kuva asiasta.Ei kellään asioista perillä olevalla ole sellaista käsitystä, että maataloustuki olisi sosiaaliavustusta. Koita kuitenkin ymmärtää se, että jotkut vähän ilkikurisesti nimittävät tätä ökyrikkaiden tukea "sosiaaliavuksi". Kyllä ne hyvin toimeentulevatkin tukea tarvitsevat ja Kepun mielestä he juuri sitä tarvitsevatkin.
- Gutta-Perkka
Mielipidepankki kirjoitti:
Se on nimenomaan tuotantotukea eli tukea rikkaille ökyisännille. Ja sitten käy kuten Espanjassa ja muualla, pientiloja lopetaan kiihtyvää tahtia. Meillä Suomessa tätä talonpojan tappolinjaa harrastettiin Kepun K-linjan toimesta jo sotien jälkeen ja köyhempi väki pakeni sen seurauksena maaseudulta Ruotsiin.
Eli eihän tässä mitään väärää puuta haukuta. Todetaan ainoastaan totuus. Tuotantotuesta kahmaiset leijonanosan ökytilat kuten tutkimuslaitoksen raportti kertoo. Tällaista ökytilojen suosimispolitiikkaa meillä harjoittaa Keskusta. Ja sen vuoksi maataloustukien suosio kansan keskuudessa on niin vähäinen, koska kansalaismoraalin kannalta on kästtämätöntä, että ennestään jo hyvin rikkaita paapotaan yhteiskunnan verovaroilla.
Kansalaistenhan on entistä tärkeämpi tiedostaa, etteivät maataloustuet todellakaan ole mitään sosiaalitukea. Kyse ei yrittäjien välttämättömän elannon turvaamisesta, vaan rikastumisen turvaamisesta....että EUuun samoin kuin jäsenmaitten tehtävä mitä tulee maatalouteenkin ei ole toimia jonakin sosiaalirahastona.
Ei kai nyt kukaan pane senttiäkään rahaa mihinkään sellaiseen maatalouteen, joka ei noin periaatteessa kannata.
Ei EU ole mikään sosiaalivirasto!
Etkö todella ymmärrä nykyisten välivaiheen maataloustukien luonetta ollenkaan; eivät ne ole mitään sosiaalitukia! - parempi
Mielipidepankki kirjoitti:
Se on nimenomaan tuotantotukea eli tukea rikkaille ökyisännille. Ja sitten käy kuten Espanjassa ja muualla, pientiloja lopetaan kiihtyvää tahtia. Meillä Suomessa tätä talonpojan tappolinjaa harrastettiin Kepun K-linjan toimesta jo sotien jälkeen ja köyhempi väki pakeni sen seurauksena maaseudulta Ruotsiin.
Eli eihän tässä mitään väärää puuta haukuta. Todetaan ainoastaan totuus. Tuotantotuesta kahmaiset leijonanosan ökytilat kuten tutkimuslaitoksen raportti kertoo. Tällaista ökytilojen suosimispolitiikkaa meillä harjoittaa Keskusta. Ja sen vuoksi maataloustukien suosio kansan keskuudessa on niin vähäinen, koska kansalaismoraalin kannalta on kästtämätöntä, että ennestään jo hyvin rikkaita paapotaan yhteiskunnan verovaroilla.
Kansalaistenhan on entistä tärkeämpi tiedostaa, etteivät maataloustuet todellakaan ole mitään sosiaalitukea. Kyse ei yrittäjien välttämättömän elannon turvaamisesta, vaan rikastumisen turvaamisesta.Suomalainen yleismalli perustui kuitenkin tuotannon määrään (tuotteet) eikä tuotantoedellytysten (hehtaarit) määrään kuten EU:ssa. Tämä suomalainen malli suosi ahkeruutta, eikä suoraan pinta-aloja.
Sitä paitsi suomalaiset tasoittivat pienten ja suurten tilojen välisiä eroja muun muassa pinta-alatuella, joita jaettiin vain pienille tiloille. Pohjimmiltaan eräät muutkin räätälöidyt tuet suosivat käytännössä pieniä tiloja.
Omista pieniä tiloja suosivista järjestelmistä meillä on vielä jäljellä ainakin maitokiintiöjärjestelmä. Ellei tätä olisi, pienet alle 20 lehmän navetat olisivat jo hävinneet kokonaan. - Gutta-Perkka
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei kellään asioista perillä olevalla ole sellaista käsitystä, että maataloustuki olisi sosiaaliavustusta. Koita kuitenkin ymmärtää se, että jotkut vähän ilkikurisesti nimittävät tätä ökyrikkaiden tukea "sosiaaliavuksi". Kyllä ne hyvin toimeentulevatkin tukea tarvitsevat ja Kepun mielestä he juuri sitä tarvitsevatkin.
Sinä et ilmeisest ainakaan erota EU-maataloustukia
jostakin tarvehankintaisista sosiaalituista!
Sinun mielestäsi nyt voimassa olevat siirtymävaiheen tuotantotuet pitäisi muuttaa joksikin sosiaalituiksi ja vaivaisten hoidoksi, joita annetaan vaan jollekin täysin kannattamattomille 'maatalouden'
nimellä kulkevalle toiminnalle, vai! Gutta-Perkka kirjoitti:
Sinä et ilmeisest ainakaan erota EU-maataloustukia
jostakin tarvehankintaisista sosiaalituista!
Sinun mielestäsi nyt voimassa olevat siirtymävaiheen tuotantotuet pitäisi muuttaa joksikin sosiaalituiksi ja vaivaisten hoidoksi, joita annetaan vaan jollekin täysin kannattamattomille 'maatalouden'
nimellä kulkevalle toiminnalle, vai!Maataloustuissa ei tosiaankaan käytetä mitään tarveharkintaa eikä mitään muutakaan harkintaa. Tukea maksetaan kaikille avustusedellytykset täyttäville tiloille, olipa näiden kannattavuus miten huono tahansa. Ja kannattamattomuusongelmillahan näitä tukia on ainakin perusteltu, jos olen oikein ymmärtänyt. Minun on esim. vaikea ymmärtää sitä, miten katovahingon sattuessa maatalous voi olla kannattavaa, jos satoa ei saadaan edes myyntiin.
Gutta-Perkka kirjoitti:
...että EUuun samoin kuin jäsenmaitten tehtävä mitä tulee maatalouteenkin ei ole toimia jonakin sosiaalirahastona.
Ei kai nyt kukaan pane senttiäkään rahaa mihinkään sellaiseen maatalouteen, joka ei noin periaatteessa kannata.
Ei EU ole mikään sosiaalivirasto!
Etkö todella ymmärrä nykyisten välivaiheen maataloustukien luonetta ollenkaan; eivät ne ole mitään sosiaalitukia!Kumpi sinulla nyt klikkaa, lukutaitoa vai ymmärrys? Minähän nimenomaan sanoin, ettei kyse ole sosiaalituesta, vaan rikkaiden ökyisäntien tukemisesta kuten espanjalaisen tutkimuslaitoksen raportti hyvin osuvasti kertoo.
Kaikki sentit pannaan nimenomaan sellaiseen maatalouteen joka ei periaatteessa eikä myöskään käytännössä kannata. Jos kannattaisi, tukea ei tarvittaisi.parempi kirjoitti:
Suomalainen yleismalli perustui kuitenkin tuotannon määrään (tuotteet) eikä tuotantoedellytysten (hehtaarit) määrään kuten EU:ssa. Tämä suomalainen malli suosi ahkeruutta, eikä suoraan pinta-aloja.
Sitä paitsi suomalaiset tasoittivat pienten ja suurten tilojen välisiä eroja muun muassa pinta-alatuella, joita jaettiin vain pienille tiloille. Pohjimmiltaan eräät muutkin räätälöidyt tuet suosivat käytännössä pieniä tiloja.
Omista pieniä tiloja suosivista järjestelmistä meillä on vielä jäljellä ainakin maitokiintiöjärjestelmä. Ellei tätä olisi, pienet alle 20 lehmän navetat olisivat jo hävinneet kokonaan.Kaikessa tukemisessa on haitallisia seurauksia. Ahkeruuden tukeminen johti rajuun ylituotantoon ja silloin alettiin tukea "kehitysapua" kehittyneisiin maihin kuten Englantiin, kun voita ja munia lahjoitettiin ulkomaille veronmaksajien varoilla. Normaalitaloudessahan tarjonnan kasvu näkyisi hintojen alentumisena. Juuri siksi ylituotantoa ei voitu kaupata Suomessa, koska hinnat olisivat pudonneet. Toisin sanoen viljelijä sai yhteiskunnan rahaa siitä, että hän tuotti osan periaatteessa suoraan kaatopaikalle vietäväksi.
Pinta-alatuet eivät taas motivoi ahkeruutta kuten oikein sanot. Tässä juuri nähdään tukijärjestelmein kokonaisheikkous. Niistä pitäisi mitä kiivaammin päästä eroon, jolloin talous tältäkin osin tervehtyisi. Olisi yrittämisen motivaatiota eli ahkeruutta eikä olisi ylituotantoa.- Gutta-Perkka
Mielipidepankki kirjoitti:
Maataloustuissa ei tosiaankaan käytetä mitään tarveharkintaa eikä mitään muutakaan harkintaa. Tukea maksetaan kaikille avustusedellytykset täyttäville tiloille, olipa näiden kannattavuus miten huono tahansa. Ja kannattamattomuusongelmillahan näitä tukia on ainakin perusteltu, jos olen oikein ymmärtänyt. Minun on esim. vaikea ymmärtää sitä, miten katovahingon sattuessa maatalous voi olla kannattavaa, jos satoa ei saadaan edes myyntiin.
Miksi suotta vaivaat päätäsi asialla.
Mitkä sinua niin kiinnostaa jossakin maataloudessa.
Millä tavalla se liittyy sinun työhösi tai ylipäätään intresseihisi.
Ja tuollainen täysin arvostelykyvytön kaikenmaailman Oxfamien siteeraus on vähän jo epäilyttävää eikä niin vähääkään.
Tiedätkö edes mitä siteeraat. Gutta-Perkka kirjoitti:
Miksi suotta vaivaat päätäsi asialla.
Mitkä sinua niin kiinnostaa jossakin maataloudessa.
Millä tavalla se liittyy sinun työhösi tai ylipäätään intresseihisi.
Ja tuollainen täysin arvostelykyvytön kaikenmaailman Oxfamien siteeraus on vähän jo epäilyttävää eikä niin vähääkään.
Tiedätkö edes mitä siteeraat.Rivi kerrallaan:
Olen veronmaksaja ja kuluttaja, joka osaltaan on vuosikaudet jo kustantanut tätä hölmöilyä. Siksi asia minua vaivaa.
Maataloudessa kiinnostaa ainakin se, ettei yhteiskunnan ja kuluttajien varoja tuhlata järjettömyyksiin.
Työhöni asia ei liity millään lailla, sillä on leiviskäni siltä osin jo suurin piirtein satunnaiskeikkoja lukuunottamatta hoidellut, ellen nyt taas sitten vähän innostu jotain yrittämään. Intresseni asiassa ovat veronmaksajan, kuluttajan ja yhteiskunnan jäsenen normaaleja yhteisiin asioihin liittyviä intressejä.
Siteeraus voi olla sinun mielestäsi epäilyttävää ja se on sinun mielipiteesi, jolle en mahda mitään. Tutkimusaportti on julkisesti saatavissa ainakin espanjaksi ja lisäksi siinä lienee ainakin englanninkielinen yhteenveto. Kun raportti on julkinen, tutkimuksen tekijä luonnollisesti altistuu normaalille julkiselle arvioinnille.
Viimeisen kysymyksesi osalta voin viitata siteerauksen sisältöön. Muuten kai kysymykseesi on mahdoton vastata.- Pena
Mielipidepankki kirjoitti:
Rivi kerrallaan:
Olen veronmaksaja ja kuluttaja, joka osaltaan on vuosikaudet jo kustantanut tätä hölmöilyä. Siksi asia minua vaivaa.
Maataloudessa kiinnostaa ainakin se, ettei yhteiskunnan ja kuluttajien varoja tuhlata järjettömyyksiin.
Työhöni asia ei liity millään lailla, sillä on leiviskäni siltä osin jo suurin piirtein satunnaiskeikkoja lukuunottamatta hoidellut, ellen nyt taas sitten vähän innostu jotain yrittämään. Intresseni asiassa ovat veronmaksajan, kuluttajan ja yhteiskunnan jäsenen normaaleja yhteisiin asioihin liittyviä intressejä.
Siteeraus voi olla sinun mielestäsi epäilyttävää ja se on sinun mielipiteesi, jolle en mahda mitään. Tutkimusaportti on julkisesti saatavissa ainakin espanjaksi ja lisäksi siinä lienee ainakin englanninkielinen yhteenveto. Kun raportti on julkinen, tutkimuksen tekijä luonnollisesti altistuu normaalille julkiselle arvioinnille.
Viimeisen kysymyksesi osalta voin viitata siteerauksen sisältöön. Muuten kai kysymykseesi on mahdoton vastata.paljonko verotaakkasi pienenisi, jos maataloustuet kokonaan lopetettaisiin.
Pena kirjoitti:
paljonko verotaakkasi pienenisi, jos maataloustuet kokonaan lopetettaisiin.
Suoran maataloustuen osuus on noin 5 % valtion menoista. Kun otetaan huomioon, että hyvätuloisena olen maksanut keskimääräistä selvästi enemmän veroja, veroprogressio on nostanut tuon vaikutuksen helposti keskimääräiseen nähden kaksinkertaiseksi. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että suoran maataloustuen rinnalla on maksettu myös epäsuoria tukia kuten lomituspalkkioita sekä maataloudesta johtuvia infrastruktuurikuluja, joista ainakin tunturimaatalouden tukemiseen menneet näen turhina. Kun ottaa siis kaikki ne veromuodot huomioon, missä veroja maksamme, kokonaisvaiktus on kohdaltani kymmenisin prosenttia ja keskimäärin väestössä siis tuo vähintään 5 %.
Verojen ohella joudumme kaikki tietysti maksamaan maatalousprotektionismin vuoksi korkeampia kuluttajahintoja. Esimerkiksi sokerin osalta on laskettu, että EU-kuluttaja joutuu vientitukien vuoksi maksamaan kolminkertaisen hinnan maailmanmarkkinahintatasoon verrattuna.
Edelleen tulevat maatalouden aiheuttamat välilliset kustannukset. Ylimitoitettu maatalous on tuottanut ylimitoitettuja kuntatalouden ongelmia ns. auringonlaskun alueille. Näiden alueiden ongelmia on sitten jouduttu hoitamaan valtionapuajärjestelmän avulla. Tämä on tarkoittanut mm. mimulta pääkaupunkiseudun veronmaksajana jatkuvia tulonsiirtoja maaseutukuntiin. Kepu on halunnut ylläpitää ylimoitettu maataloutta ja hajasijoittaa sen pitkin Suomea tuntereita myöten. Se on todella kustannustehotonta, mutta kun veronmaksaja maksaa, niin Kepu ei välitä.
Kysymys ei yksittäisen veronmaksajan kohdalla ole summista, joka kaataisi talouden. Mutta joklainen ymmärtää, miten valtaisan kysyntäpiikin esim. valtion tuloverojen 5 %:n alentaminen saisi aikaan. Niin kovaa kokeilua meillä ei ole vielä milloinkaan ollut. Kyllähän siinä työttömyys voisi saada kyytiä.- se on
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaikessa tukemisessa on haitallisia seurauksia. Ahkeruuden tukeminen johti rajuun ylituotantoon ja silloin alettiin tukea "kehitysapua" kehittyneisiin maihin kuten Englantiin, kun voita ja munia lahjoitettiin ulkomaille veronmaksajien varoilla. Normaalitaloudessahan tarjonnan kasvu näkyisi hintojen alentumisena. Juuri siksi ylituotantoa ei voitu kaupata Suomessa, koska hinnat olisivat pudonneet. Toisin sanoen viljelijä sai yhteiskunnan rahaa siitä, että hän tuotti osan periaatteessa suoraan kaatopaikalle vietäväksi.
Pinta-alatuet eivät taas motivoi ahkeruutta kuten oikein sanot. Tässä juuri nähdään tukijärjestelmein kokonaisheikkous. Niistä pitäisi mitä kiivaammin päästä eroon, jolloin talous tältäkin osin tervehtyisi. Olisi yrittämisen motivaatiota eli ahkeruutta eikä olisi ylituotantoa.Sekä suo, että vetelä ovat molemmat siellä sun tyhjässä pääkopassasi
- väite
Mielipidepankki kirjoitti:
Kumpi sinulla nyt klikkaa, lukutaitoa vai ymmärrys? Minähän nimenomaan sanoin, ettei kyse ole sosiaalituesta, vaan rikkaiden ökyisäntien tukemisesta kuten espanjalaisen tutkimuslaitoksen raportti hyvin osuvasti kertoo.
Kaikki sentit pannaan nimenomaan sellaiseen maatalouteen joka ei periaatteessa eikä myöskään käytännössä kannata. Jos kannattaisi, tukea ei tarvittaisi.koska maatalous EI kannata edes USA:ssa sillä eihän siellä muuten tuettaisi siellä.
Ainoa missä sen on kannattavaa on siellä missä se perustuu orja työvaiman käyttöön ja sitä kautta suurien sademetsien hakkuuseen.
Sekä kanan paskan käyttämiseen valkuaisrehuna.
Plus kemikaalien avulla pestyihin lihoihin.
Siis miksi ei makseta sitä oikeata hintaa vaan halutaan saada halpaa tiskiltä ja kierrättää rahat valtion kautta?
Saisipa noilla sinun ajtusmalliesi mukaan palkata virolaisen työmiehen mutta kun sen teet on ay-liike heti vetämässä oikeuteen, vapaata markkinataloutta.. näkis vaan.
Tämä maailma on se mitä sinä ajat ja haluat, on seuraavanlainen;
http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=392
Et sinä muita ajattele vain ja ainoastaan itseäsi. - ???
Mielipidepankki kirjoitti:
Suoran maataloustuen osuus on noin 5 % valtion menoista. Kun otetaan huomioon, että hyvätuloisena olen maksanut keskimääräistä selvästi enemmän veroja, veroprogressio on nostanut tuon vaikutuksen helposti keskimääräiseen nähden kaksinkertaiseksi. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että suoran maataloustuen rinnalla on maksettu myös epäsuoria tukia kuten lomituspalkkioita sekä maataloudesta johtuvia infrastruktuurikuluja, joista ainakin tunturimaatalouden tukemiseen menneet näen turhina. Kun ottaa siis kaikki ne veromuodot huomioon, missä veroja maksamme, kokonaisvaiktus on kohdaltani kymmenisin prosenttia ja keskimäärin väestössä siis tuo vähintään 5 %.
Verojen ohella joudumme kaikki tietysti maksamaan maatalousprotektionismin vuoksi korkeampia kuluttajahintoja. Esimerkiksi sokerin osalta on laskettu, että EU-kuluttaja joutuu vientitukien vuoksi maksamaan kolminkertaisen hinnan maailmanmarkkinahintatasoon verrattuna.
Edelleen tulevat maatalouden aiheuttamat välilliset kustannukset. Ylimitoitettu maatalous on tuottanut ylimitoitettuja kuntatalouden ongelmia ns. auringonlaskun alueille. Näiden alueiden ongelmia on sitten jouduttu hoitamaan valtionapuajärjestelmän avulla. Tämä on tarkoittanut mm. mimulta pääkaupunkiseudun veronmaksajana jatkuvia tulonsiirtoja maaseutukuntiin. Kepu on halunnut ylläpitää ylimoitettu maataloutta ja hajasijoittaa sen pitkin Suomea tuntereita myöten. Se on todella kustannustehotonta, mutta kun veronmaksaja maksaa, niin Kepu ei välitä.
Kysymys ei yksittäisen veronmaksajan kohdalla ole summista, joka kaataisi talouden. Mutta joklainen ymmärtää, miten valtaisan kysyntäpiikin esim. valtion tuloverojen 5 %:n alentaminen saisi aikaan. Niin kovaa kokeilua meillä ei ole vielä milloinkaan ollut. Kyllähän siinä työttömyys voisi saada kyytiä."maataloudesta johtuvia infrastruktuurikuluja"?
niin joo nämä jo tuolla muualla sanoitkin mitä ne ovat kouluja terveyskeskuksia jne.
Tiedätkö sitä että koululaitos on ollut suomessa kauemmin kuin maataloustuki on ollut käytössä. Kuitenkin sinun mielestäsi tuo maataloustuki on aiheuttanut sen että kouluja on maaseudullakin ettei vain ja ainoastaa kaupungeissa.
sokeri; suomalaisen sokerin tähden et joudu maksamaan sentiäkään vientitukia. Ranskalaisen kyllä ja tulevaisuudessakin asia on noin.
"lomituspalkkioita" mikä on lomituspalkkio?
Sinun mielestäsi maanviljelijälle ei tarvita antaa samanlaista mahdollisuutta esim. äitiyslomaan mitä muuten saisi jos olisi palkkatyössä, kukahan muuten oikeastaanmaksaa tuon loman?
Toi on hyvä tuo 5% sinun mielestäsi noin miljardin euron potti laskee jokaisen verotusta 5%:lla.
He, tiedätkös sitä että suomi tuo elintarvikkeita noin 2miljardin edestä ja kaiken lisäksi suomalainen elintarviketeollisuus saa halvimmasta päästä raaka-ainetta tehtaisiinsa.
On todella naivia kuvitella suomalaisen elintarviketeollisuuden pitävän ovia auki Suomessa jossa ei saa edes enää edullista raaka-ainetta ja kaiken lisäksi työvoima on kallista.
Taitaisi asia olla niin ettei veronalennusta tulisi vaan taitaisi tulla sittenkin korotus.
Työttömyys tulee kalliiksi.
Haluatko samalla lakkauttaa suomalaisen karttatoiminnan ja niiden teon ja ylläpitämisen?
Sillä jos et ole sattunut tietämään geodeettinenlaitos saa yllätys yllätys määrärahansa maa- ja metsätalouden hallinnon alalta. Mitähän muuta sieltä mahtaakaan löytyä joka ei olekkaan maataloustukea vaan aivan muuta toimintaa.
Niinkuin aikaisemminkin olen todennut sinun kirjoituksistasi ne eivät vastaa sitä todellisuutta mitä ne ovat.
Propagndaa? ehkä, kun tarpeeksi kauan toistaa niin ne muuttuvat todeksi. väite kirjoitti:
koska maatalous EI kannata edes USA:ssa sillä eihän siellä muuten tuettaisi siellä.
Ainoa missä sen on kannattavaa on siellä missä se perustuu orja työvaiman käyttöön ja sitä kautta suurien sademetsien hakkuuseen.
Sekä kanan paskan käyttämiseen valkuaisrehuna.
Plus kemikaalien avulla pestyihin lihoihin.
Siis miksi ei makseta sitä oikeata hintaa vaan halutaan saada halpaa tiskiltä ja kierrättää rahat valtion kautta?
Saisipa noilla sinun ajtusmalliesi mukaan palkata virolaisen työmiehen mutta kun sen teet on ay-liike heti vetämässä oikeuteen, vapaata markkinataloutta.. näkis vaan.
Tämä maailma on se mitä sinä ajat ja haluat, on seuraavanlainen;
http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=392
Et sinä muita ajattele vain ja ainoastaan itseäsi.Maatalous kannattaa USAssa ilman tukiakin. Tukiaispolitiikassa on kyse siitä, että myös maatalousvienti ja tuotteiden dumppaaminen kehitysmaihin niiden tuotannon estämiseksi pitää saada kannattavaksi. Myös Euroopassa tämä sama logiikka monien tuoteryhmien kohdalla pätee. Sokerijuurikas on esim. tyypillinen dumppaustuote.
- mitä sinä nyt väität?
Mielipidepankki kirjoitti:
Maatalous kannattaa USAssa ilman tukiakin. Tukiaispolitiikassa on kyse siitä, että myös maatalousvienti ja tuotteiden dumppaaminen kehitysmaihin niiden tuotannon estämiseksi pitää saada kannattavaksi. Myös Euroopassa tämä sama logiikka monien tuoteryhmien kohdalla pätee. Sokerijuurikas on esim. tyypillinen dumppaustuote.
"Maatalous kannattaa USAssa ilman tukiakin."
Miksi sittten USA korotti hiljattain omille viljelijöilleen myönnettävää tukea 10 prosenttia, joka on nyt 20 miljardia dollaria vuodessa. Se on suunnattu ennen muuta noin kahdelle miljoonalle riisin, puuvillan, vehnän ja maissin viljelijälle.
Maailmanpankin pääekonomisti Nicholas Stern arvosteli hiljattain rikkaita maita, ne käyttävät yli 300 miljardia dollaria vuodessa maatalouden tukemiseen.
"Esimerkiksi Yhdysvallat tukee puuvillantuottajiaan 3.5 miljardilla dollarilla vuodessa. Se on kolme kertaa enemmän kuin koko Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden maataloustuki yhteensä."
Ilmeisesti he vain USA haluaa jakaa rahojaan maatalouteen muuten vain kun sitä tuntuu löytyvän.
Muuten esitä ihmeessä se lähde mihin väitteesi perustat ja millä voit osoittaa että maatalous on kannattavaa USAssa ilman tukia ja vielä niin ettei se perustu rajan takaa tulleisiin luvattomien maahanmuuttajien käyttöön.
Odotan mielenkiinnolla selvitystä.
Nim. odotanko turhaan mitä sinä nyt väität? kirjoitti:
"Maatalous kannattaa USAssa ilman tukiakin."
Miksi sittten USA korotti hiljattain omille viljelijöilleen myönnettävää tukea 10 prosenttia, joka on nyt 20 miljardia dollaria vuodessa. Se on suunnattu ennen muuta noin kahdelle miljoonalle riisin, puuvillan, vehnän ja maissin viljelijälle.
Maailmanpankin pääekonomisti Nicholas Stern arvosteli hiljattain rikkaita maita, ne käyttävät yli 300 miljardia dollaria vuodessa maatalouden tukemiseen.
"Esimerkiksi Yhdysvallat tukee puuvillantuottajiaan 3.5 miljardilla dollarilla vuodessa. Se on kolme kertaa enemmän kuin koko Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden maataloustuki yhteensä."
Ilmeisesti he vain USA haluaa jakaa rahojaan maatalouteen muuten vain kun sitä tuntuu löytyvän.
Muuten esitä ihmeessä se lähde mihin väitteesi perustat ja millä voit osoittaa että maatalous on kannattavaa USAssa ilman tukia ja vielä niin ettei se perustu rajan takaa tulleisiin luvattomien maahanmuuttajien käyttöön.
Odotan mielenkiinnolla selvitystä.
Nim. odotanko turhaanKuten jo sanoin USAn maataloustuen tarve perustuu viennin edistämiseen ja kehitysmaiden oman tuotannon rajoittamiseen dumppauksella. Tilanne voisi muuttua toki sellaiseksi, missä tukea tarvittaisiin sisäisesti, jos vientuet poistetaan ja USAn maatalous altistetaan enemmän kilpailulle. Maataloustuelle ei kuitenkaan ole suurta tarvetta niissä maissa, joissa tuontisuojamuuri on korkea.
Maatalousprotektionismissa on siis usemapia pelinappuloita, joilla omaa tuotantoa voidaan suojata. Suojatullit ovat näistä kuluttajille kaikkein haitallisin, sillä se monopolisoi ja kartellisoi yritystoimintaa kuten Suomessa on tapahtunut elintarvikaupaun kohdalla. Maataloustuet ovat joko vientitukia tai sisäisiä tukia rajasuojan tehosteina. Meillä Suomessa ollaan onneksi päästy vientuista, joten edistystä edes sen verran. Aiemminhan suomalaista ylituotantoa lahjoitettiin ulkomaille vientitukien avulla.- Yhdysvalloissa 1930-luvulla
Mielipidepankki kirjoitti:
Kuten jo sanoin USAn maataloustuen tarve perustuu viennin edistämiseen ja kehitysmaiden oman tuotannon rajoittamiseen dumppauksella. Tilanne voisi muuttua toki sellaiseksi, missä tukea tarvittaisiin sisäisesti, jos vientuet poistetaan ja USAn maatalous altistetaan enemmän kilpailulle. Maataloustuelle ei kuitenkaan ole suurta tarvetta niissä maissa, joissa tuontisuojamuuri on korkea.
Maatalousprotektionismissa on siis usemapia pelinappuloita, joilla omaa tuotantoa voidaan suojata. Suojatullit ovat näistä kuluttajille kaikkein haitallisin, sillä se monopolisoi ja kartellisoi yritystoimintaa kuten Suomessa on tapahtunut elintarvikaupaun kohdalla. Maataloustuet ovat joko vientitukia tai sisäisiä tukia rajasuojan tehosteina. Meillä Suomessa ollaan onneksi päästy vientuista, joten edistystä edes sen verran. Aiemminhan suomalaista ylituotantoa lahjoitettiin ulkomaille vientitukien avulla.Maataloustukien maksaminen aloitettiin Yhdysvalloissa 1930-luvulla suurina lamavuosina. Vaikka olot pian paranivat, ei tuista voitu enää luopua. EEC:ssä tuet otettiin käyttöön 1957 Rooman sopimuksen 39 artiklan myötä.
Silloin Euroopassa oli elintarvikepula, joka haluttiin korjata. Tuet alkoivat purra niin hyvin, että jo 1960-luvulla alkoi syntyä ylituotantoa.
Miksi maataloutta sitten ylipäätään tuetaan, miksei se toimi samoilla ehdoilla kuin muukin liike-elämä?
Maatalous on sää-, luonto- ja biologissidonnaista ja siksi siihen liittyy huimia vaihteluja. Tuilla halutaan pitää tilanne vakaana niin elintarvikkeiden hintojen, elintarviketeollisuuden, pitkän tähtäimen saatavuuden kuin tuottajien tulojenkin kannalta.
Monet Kaukoidän maat ovat alkaneet maksaa maataloustukia viime vuosikymmeninä, kun niillä on alkanut olla siihen varaa. Erityisesti tukia on maksettu ja maksetaan niissä maissa, joissa luonnonolosuhteet ovat vaikeat.
Usan tuki on tukea vaikka sen nimi onkin siellä eri, siellähän jaetaan esim. köyhille ruokalippuja, kun taas täällä sen raha laitetaan suoraan loppputuotteen alentamiseen.
- Gutta-Perkka
...muka jonakin tutkimustietona.
Eikö sinulla ole mitään arvostelukykyä!
Noita kaikenmaailman vasemmistohihhuleitten ja terroristien 'Oxfam'eja sun muita, jotka varmaan elävät EUuun varsinaisilla sosiaalituilla ja joita ei kontrolloida ollenkaan on näköjään noussut kuin sieniä sateella.Oletko tosissasi, vaan vain kovassa krapulassa?
Tässä vähän linkkiä sulle Oxfamista:
http://www.oxfam.org/eng/about.htm
Tieto avartaa.
- todettua
"Raportin mukaan seitsemän espanjalaista suurmaanomistajaa saivat yli 14 miljoonaa euroa EU-tukia vuonna 2003 eli saman verran kuin 12 700 pienempää tilaa yhteensä."
Eihän tällä sitaatilla ole mitään yhtymäkohtia suomalaiseen maatalouteen.
Vain jonkinlainen ökypolitrukki, tai aatteen sokaisema kusipää viitsii näillä perusteilla paasata suomalaisesta talonpojasta joinakin ökyisäntinä.
Suomen maatalous perheviljelmä pohjaista, joka kaikissa tapauksissa ei anna toimeentuloa perheelle.Lisä ansioita haetaan aktiivisina yrittäjähenkisinä kansalaisina tilan ulkopuolisista töistä.
Samassa asemassa oleva sossuaatteen tylsistämä henkilö ruinaa toimeentulotukea sossuluukulta.
Yhteiskunta vie veroina kuluttajien ruokalaskuista sen minkä maataloustuottaja siitä tuloa saa.Kyllä tämä tutkimus kertoo myös suomalaisesta maatalouspolitiikasta. Suomihan on yhtenä kannattamassa juuri EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa siirtymät ovat kulkeneet tähän ökysisäntämaataloutta suosivaan suuntaan. Meillähän on Suomessakin tilakoot koko ajan suurentuneet ja viljelijöiden määrä vähentynyt. Ainakin MTK on tätä koko ajan itkenyt.
Kyllä Espanjankin maatalous varmaan tilamääräisesti laskettuna perustuu perheviljelmille, mutta tuista rohmuavat valtaosan siis seitsemän tilaa. Suomessa ei kai vastaavaa tukien saajien jakaumatietoja ole käytettävissä. Jos olisi, voisi sieltäkin löytyä jotain joka tulee pyytämättä ja yllättäen. Tuen saajista löytyy esim. asfalttiviljelijöitä yllättävän paljon.
Olet ehkä havainnut, että Suomi on myös EU:n jäsen, joten EU:n maatalouspolitiikka kuuluu myös niihin asioihin, joista meidän suomalaisten tulisi olla kiinnostuneita ja valveutuneita. Kaikilla nurkkakuntalaisilla ei riitä titenkään riitä ymmärrys ohi omien aidanseipäiden.- todettua
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä tämä tutkimus kertoo myös suomalaisesta maatalouspolitiikasta. Suomihan on yhtenä kannattamassa juuri EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa siirtymät ovat kulkeneet tähän ökysisäntämaataloutta suosivaan suuntaan. Meillähän on Suomessakin tilakoot koko ajan suurentuneet ja viljelijöiden määrä vähentynyt. Ainakin MTK on tätä koko ajan itkenyt.
Kyllä Espanjankin maatalous varmaan tilamääräisesti laskettuna perustuu perheviljelmille, mutta tuista rohmuavat valtaosan siis seitsemän tilaa. Suomessa ei kai vastaavaa tukien saajien jakaumatietoja ole käytettävissä. Jos olisi, voisi sieltäkin löytyä jotain joka tulee pyytämättä ja yllättäen. Tuen saajista löytyy esim. asfalttiviljelijöitä yllättävän paljon.
Olet ehkä havainnut, että Suomi on myös EU:n jäsen, joten EU:n maatalouspolitiikka kuuluu myös niihin asioihin, joista meidän suomalaisten tulisi olla kiinnostuneita ja valveutuneita. Kaikilla nurkkakuntalaisilla ei riitä titenkään riitä ymmärrys ohi omien aidanseipäiden.KYllä kuluttaja Suomi ja erityisesti sossut ovan kannattamassa nykyistä Eu:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka pyrkimyksenä on pitää ruokakorin hintaa alle todellisten tuotantokustannuksien. SAK oli etunenässä kannattamassa EU-jäsenyyttä ja pyrkimässä tähän järjestelmään.
Maatalostuet, tai tosiasiassa kuluttajien syöntipalkkiot, ja koko Eu- maatalouspolitiikka on kuluttajapiirien etua ajavien taholta lähtenyt järjestelmä.
Maatalousväestöä valheellisesti syyllistäen perustelet asiaa..
"Suomihan on yhtenä kannattamassa juuri EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, .."
Eiköhän elinkeino ryhmistä juuri maatalousväestö vastustanut EUhun liittymistä ja tätä sinun mielestäsi "yhteistä maatalouspolitiikkaa."
Tämäkin väitteesi on siis niin sanotusti sian perseestä.
Mutta haloo...? Esitin väitteen, että yhteiskunta vie kuluttajien ruokakorin hinnasta suuremman osan, mitä maatalous yrittäjä siitä tuloa saa.
Alvia yhteiskunta perii jokaisessa jalostusteessa ja kaupan portaassa aina tilalta lähtien, kunnes kuluttaja on ostoksensa kassalla maksanut.
Mitä yhteiskunta tosiasiallisesti menettää koko elintarvikeketjua ajatellen, on tutkimaton asia ja siinä helposti kääntyy plussat miinuksiksi, tai päin vastoin.
Minun käsitykseni mukaan tuottajat luopuisivat mielellään tukien hakemisesta ja perisivät palkkansa tuotteiden hintana, mutta käsitykseni mukaan se kävisi kohtalokkaaksi vähävaraisille ja keskituloisille.He joutuisivat tilanteeseen jossa syödään enemmän kuin ansaitaan. - Mielikusipukki
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä tämä tutkimus kertoo myös suomalaisesta maatalouspolitiikasta. Suomihan on yhtenä kannattamassa juuri EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa siirtymät ovat kulkeneet tähän ökysisäntämaataloutta suosivaan suuntaan. Meillähän on Suomessakin tilakoot koko ajan suurentuneet ja viljelijöiden määrä vähentynyt. Ainakin MTK on tätä koko ajan itkenyt.
Kyllä Espanjankin maatalous varmaan tilamääräisesti laskettuna perustuu perheviljelmille, mutta tuista rohmuavat valtaosan siis seitsemän tilaa. Suomessa ei kai vastaavaa tukien saajien jakaumatietoja ole käytettävissä. Jos olisi, voisi sieltäkin löytyä jotain joka tulee pyytämättä ja yllättäen. Tuen saajista löytyy esim. asfalttiviljelijöitä yllättävän paljon.
Olet ehkä havainnut, että Suomi on myös EU:n jäsen, joten EU:n maatalouspolitiikka kuuluu myös niihin asioihin, joista meidän suomalaisten tulisi olla kiinnostuneita ja valveutuneita. Kaikilla nurkkakuntalaisilla ei riitä titenkään riitä ymmärrys ohi omien aidanseipäiden.että, sinä et ole vieläkään tyytyväinen Suomen maatalouden tehokkuuteen?
Juuri ne ökyisännät ne tuottaa tehokkaasti, paljon ja halvalla.
Paluu 60 luvun nostalgiseen pientilamalliin olisi kallista lystiä veronmaksajille! Mielikusipukki kirjoitti:
että, sinä et ole vieläkään tyytyväinen Suomen maatalouden tehokkuuteen?
Juuri ne ökyisännät ne tuottaa tehokkaasti, paljon ja halvalla.
Paluu 60 luvun nostalgiseen pientilamalliin olisi kallista lystiä veronmaksajille!Ökyisännät eivät tuota halvalla. Ökyisäntämaatalousmalli on tullut maksamaan suomalaisille maltaita. Tehomaatalous on vaatinut erittäin raskaat investoinnit. Lisäksi mallista tehtiin sellainen, missä konekannan uusimiseen vuosittain oikein poisto- ja korkotukijärjestelmillä kannustettiin.
Pientilavaltainen järjestelmä olisi sopeutunut vähin erin maailman menoon ja olisimme välttyneet ylituotanto-ongelmilta. Maataloudesta ei olisi tullut elämän ja kuoleman kysymystä. Pienen ja vähäisillä investoinneilla pärjäävän yrittäjän on kivutonta luopua tuotannosta tai kannattamattomasta tuotantosuunnasta ja vaihtaa toiseen. Nyt oltaisiin tilanteessa, jossa maataloutemme rakenne perustuisi täysin erikoisosaamiselle, erikoistuotteille, jatkojalostukselle, monipuoliselle tuotantorakenteelle. Mikä parasta tuollainen elinkeinorakenne työllistäisi suuren joukon ihmisiä ja pitäisi maaseudun elävänä. Tehomaatalouden nimellä kulkeva bulkkituotanto on tuonut maaseudulle satojen hehtaarien yksinäisyyden.
Kysymys ei mistään nostalgiasta. Kaikkein kannattavimmat maatalousyritykset ovat nykyisin muita kuin bulkkituotantotiloja. Esimerkkeinä voi mainita esim. omenatilan, joka samanaikaisesti viinitila, matkailutila, metsänhoitotila ja pienimuotoinen viljelytila. Tällainen tilamalli tai vastaava on varmistanut koko vuotisen toiminnan kannattavalla metodilla. Tällaisesta tilatryypistä tehtiin joku vuosi sitten tv-dokumentti, jossa isäntä todisti, että hyvin menee ilman tukiaisakin. Pientilamalli olisi kehittänyt Suomen pullolleen tällaisia innovatiivisia tiloja. Lisäksi maaseutuyrittämisessä olisivat päässet painottumaan vielä enemmän esim. matkailuelinkeino ja huvilaveistämötoiminta kaikkine matkailuun liittyvine oheispalveluineen. Maaseutua ei ole kiinnostanut kehittää riittävästi matkailubisnestä kuin päähuomio on keskittynyt tukien hankkimiseen. Matkailuala sisältää yritysriskin, maataloudesta tulee tukea kuin Manulle illallista.
Erittäin kuvaavaa tilanteelle on se, että tarvitaan mies Italiasta saakka, joka kehittää hyvin kannattavan sienibisneksen. Sen ohella on varaa tuottaa työvoimaa Kauko-Aasiasta saakka marjanpoimintaan, kun suomalainen maaseutuyrittäjä ei saa tukea marjanpoimintaan. Mahdollisuuksia on runsain mitoin, kunhan annetaan tilaa oikealle yrittäjyydelle sen sijaan, että mielikuvista käytettäisiin vain tukilomakkeiden täytössä.- Mielikusipukki
Mielipidepankki kirjoitti:
Ökyisännät eivät tuota halvalla. Ökyisäntämaatalousmalli on tullut maksamaan suomalaisille maltaita. Tehomaatalous on vaatinut erittäin raskaat investoinnit. Lisäksi mallista tehtiin sellainen, missä konekannan uusimiseen vuosittain oikein poisto- ja korkotukijärjestelmillä kannustettiin.
Pientilavaltainen järjestelmä olisi sopeutunut vähin erin maailman menoon ja olisimme välttyneet ylituotanto-ongelmilta. Maataloudesta ei olisi tullut elämän ja kuoleman kysymystä. Pienen ja vähäisillä investoinneilla pärjäävän yrittäjän on kivutonta luopua tuotannosta tai kannattamattomasta tuotantosuunnasta ja vaihtaa toiseen. Nyt oltaisiin tilanteessa, jossa maataloutemme rakenne perustuisi täysin erikoisosaamiselle, erikoistuotteille, jatkojalostukselle, monipuoliselle tuotantorakenteelle. Mikä parasta tuollainen elinkeinorakenne työllistäisi suuren joukon ihmisiä ja pitäisi maaseudun elävänä. Tehomaatalouden nimellä kulkeva bulkkituotanto on tuonut maaseudulle satojen hehtaarien yksinäisyyden.
Kysymys ei mistään nostalgiasta. Kaikkein kannattavimmat maatalousyritykset ovat nykyisin muita kuin bulkkituotantotiloja. Esimerkkeinä voi mainita esim. omenatilan, joka samanaikaisesti viinitila, matkailutila, metsänhoitotila ja pienimuotoinen viljelytila. Tällainen tilamalli tai vastaava on varmistanut koko vuotisen toiminnan kannattavalla metodilla. Tällaisesta tilatryypistä tehtiin joku vuosi sitten tv-dokumentti, jossa isäntä todisti, että hyvin menee ilman tukiaisakin. Pientilamalli olisi kehittänyt Suomen pullolleen tällaisia innovatiivisia tiloja. Lisäksi maaseutuyrittämisessä olisivat päässet painottumaan vielä enemmän esim. matkailuelinkeino ja huvilaveistämötoiminta kaikkine matkailuun liittyvine oheispalveluineen. Maaseutua ei ole kiinnostanut kehittää riittävästi matkailubisnestä kuin päähuomio on keskittynyt tukien hankkimiseen. Matkailuala sisältää yritysriskin, maataloudesta tulee tukea kuin Manulle illallista.
Erittäin kuvaavaa tilanteelle on se, että tarvitaan mies Italiasta saakka, joka kehittää hyvin kannattavan sienibisneksen. Sen ohella on varaa tuottaa työvoimaa Kauko-Aasiasta saakka marjanpoimintaan, kun suomalainen maaseutuyrittäjä ei saa tukea marjanpoimintaan. Mahdollisuuksia on runsain mitoin, kunhan annetaan tilaa oikealle yrittäjyydelle sen sijaan, että mielikuvista käytettäisiin vain tukilomakkeiden täytössä.ja sienienpoiminta on Suomessa sallittua kaikille.
Se ei ainakaan ole maalaisten vika jos ne jää poimimatta! - kokoiseen
Mielipidepankki kirjoitti:
Ökyisännät eivät tuota halvalla. Ökyisäntämaatalousmalli on tullut maksamaan suomalaisille maltaita. Tehomaatalous on vaatinut erittäin raskaat investoinnit. Lisäksi mallista tehtiin sellainen, missä konekannan uusimiseen vuosittain oikein poisto- ja korkotukijärjestelmillä kannustettiin.
Pientilavaltainen järjestelmä olisi sopeutunut vähin erin maailman menoon ja olisimme välttyneet ylituotanto-ongelmilta. Maataloudesta ei olisi tullut elämän ja kuoleman kysymystä. Pienen ja vähäisillä investoinneilla pärjäävän yrittäjän on kivutonta luopua tuotannosta tai kannattamattomasta tuotantosuunnasta ja vaihtaa toiseen. Nyt oltaisiin tilanteessa, jossa maataloutemme rakenne perustuisi täysin erikoisosaamiselle, erikoistuotteille, jatkojalostukselle, monipuoliselle tuotantorakenteelle. Mikä parasta tuollainen elinkeinorakenne työllistäisi suuren joukon ihmisiä ja pitäisi maaseudun elävänä. Tehomaatalouden nimellä kulkeva bulkkituotanto on tuonut maaseudulle satojen hehtaarien yksinäisyyden.
Kysymys ei mistään nostalgiasta. Kaikkein kannattavimmat maatalousyritykset ovat nykyisin muita kuin bulkkituotantotiloja. Esimerkkeinä voi mainita esim. omenatilan, joka samanaikaisesti viinitila, matkailutila, metsänhoitotila ja pienimuotoinen viljelytila. Tällainen tilamalli tai vastaava on varmistanut koko vuotisen toiminnan kannattavalla metodilla. Tällaisesta tilatryypistä tehtiin joku vuosi sitten tv-dokumentti, jossa isäntä todisti, että hyvin menee ilman tukiaisakin. Pientilamalli olisi kehittänyt Suomen pullolleen tällaisia innovatiivisia tiloja. Lisäksi maaseutuyrittämisessä olisivat päässet painottumaan vielä enemmän esim. matkailuelinkeino ja huvilaveistämötoiminta kaikkine matkailuun liittyvine oheispalveluineen. Maaseutua ei ole kiinnostanut kehittää riittävästi matkailubisnestä kuin päähuomio on keskittynyt tukien hankkimiseen. Matkailuala sisältää yritysriskin, maataloudesta tulee tukea kuin Manulle illallista.
Erittäin kuvaavaa tilanteelle on se, että tarvitaan mies Italiasta saakka, joka kehittää hyvin kannattavan sienibisneksen. Sen ohella on varaa tuottaa työvoimaa Kauko-Aasiasta saakka marjanpoimintaan, kun suomalainen maaseutuyrittäjä ei saa tukea marjanpoimintaan. Mahdollisuuksia on runsain mitoin, kunhan annetaan tilaa oikealle yrittäjyydelle sen sijaan, että mielikuvista käytettäisiin vain tukilomakkeiden täytössä.maahan tarvitse niitä viini tai matkailutiloja niin paljon että, sillä olis työllisyyden kannalta mitään isompaa merkitystä.
Jo nytkin ovat monet maatilamatkailuyrittäjät vaikeuksissa, kun "projektikonsultit" ovat yllyttäneet ottamaan velkaa ja sitten se homma ei ole onnistunutkaan.
Sitäpaitsi eihän se sinulle ja Wiljamille kuitenkaan kelpaisi se tilaviini, vaan se pitää olla Ranskalaista! Mielikusipukki kirjoitti:
ja sienienpoiminta on Suomessa sallittua kaikille.
Se ei ainakaan ole maalaisten vika jos ne jää poimimatta!Varsin huonosti on näkynyt sieniä ja marjoja kasvamassa Helsinkin katuverkostossa ainakin tänä vuonna. Kyllä se vaan on niin, että parhaat marja- ja sienimaat sijaitsevat maaseudulla ja siksi se on luonteva maaseutuyrittämisen kohde. Kun maaseudulla nimenomaan on ollut pulaa ideoista, niin sitten näissäkin asiassa ensin ehtivät italialaiset ja naapurimme ruotsalaiset.
kokoiseen kirjoitti:
maahan tarvitse niitä viini tai matkailutiloja niin paljon että, sillä olis työllisyyden kannalta mitään isompaa merkitystä.
Jo nytkin ovat monet maatilamatkailuyrittäjät vaikeuksissa, kun "projektikonsultit" ovat yllyttäneet ottamaan velkaa ja sitten se homma ei ole onnistunutkaan.
Sitäpaitsi eihän se sinulle ja Wiljamille kuitenkaan kelpaisi se tilaviini, vaan se pitää olla Ranskalaista!Viini- matkailutilat ovat vain yksi esimerkki. Avainsanoja ovat luonnollisesti erikoistuminen, jatkojalastaminen ja monipuolisuus. Sitten on ihan sama mitä maaseudulla tuotetaan. Hyviä ideoita ovat olleet esim. uistinteollisuus (Rapala) ja kävelysauvat (Exel). Vastaavanlaisia innovaatioita syntyisi pienimutoisesti läjäpäin, kunhan kaikki aika ei menisi maatasloustukilomakkeiden täyttämisessä.
Yrittäjyyteen kuuluu aina riski ja toisaalta mahdollisuus saada selvästikin keskimääräistä parempi toimeentulo. Kaupunkiyrittämisessä tämä on sisäistety hyvin, mutta maaseudulla on totuttu tukiaisyrittämisen tuomaan turvallisuuteen. Siksi vonkutaan, kun ei heti kaikilla lähdekään kulkemaan.
Itse juon yleensä muuta kuin ranskalaista punaviiniä, koska se korkean tanniinipitoisuuden vuoksi aiheuttaa päänsärkyä. Suosin enemmän espanjalaisia ja etelä-amerikkalaisia sekä etelä-afrikkalaisia viinejä, mutta myös esim. Bulgariassa osataan tehdä hyvää viiniä. Suomalaiset tilaviinit eivät sovi samaan tarkoitukseen eli ruokajuomiksi, koska täällä viintuotannon pohjana olevat marjat ilmeisesti soveltuvat paremmin väkeviin viineihin, joita tulee harvemmin juotua. Olen kyllä muutamia kertoja tilaviinejä ostanut ja ostokset ovat olleet suht laadukkaita.
Meillä suomalaisilla on näissä juomissa paljon sellaista putkinäköisyytäkin. Eli kaikki tuppaavat maistumaan aika lailla samalta. Erityisen tyypillistä tämä samankaltaisuus on kotimaisissa oluissa. Yksikään kotimainen panimo ei tunnu uskaltavan valmistaa esim. tsekkiläistyyppistä vahvasti humaloitua pilsneriä, minkä vuoksi joudun ostamaan pelkästään Tshekissä valmistettuja tuotteita, jotka ovatkin laadultaan yleensä erinomaisia, kärjessä eräs meillä jo pitkään myynnissä ollut olutmerkki. Suomessa tuotetaan lähes ainoastaan lager-tyyppistä vaaleaa olutta ja joitain kausioluita, joiden valmistukseen ei laadullisesti paljon panosteta. Tässkin suhteessa pienpanimoilla maaseudulla voisi olla markkinarakoa ja raaka-ainettahan löytyy omasta takaa.- Mielikusipukki
Mielipidepankki kirjoitti:
Viini- matkailutilat ovat vain yksi esimerkki. Avainsanoja ovat luonnollisesti erikoistuminen, jatkojalastaminen ja monipuolisuus. Sitten on ihan sama mitä maaseudulla tuotetaan. Hyviä ideoita ovat olleet esim. uistinteollisuus (Rapala) ja kävelysauvat (Exel). Vastaavanlaisia innovaatioita syntyisi pienimutoisesti läjäpäin, kunhan kaikki aika ei menisi maatasloustukilomakkeiden täyttämisessä.
Yrittäjyyteen kuuluu aina riski ja toisaalta mahdollisuus saada selvästikin keskimääräistä parempi toimeentulo. Kaupunkiyrittämisessä tämä on sisäistety hyvin, mutta maaseudulla on totuttu tukiaisyrittämisen tuomaan turvallisuuteen. Siksi vonkutaan, kun ei heti kaikilla lähdekään kulkemaan.
Itse juon yleensä muuta kuin ranskalaista punaviiniä, koska se korkean tanniinipitoisuuden vuoksi aiheuttaa päänsärkyä. Suosin enemmän espanjalaisia ja etelä-amerikkalaisia sekä etelä-afrikkalaisia viinejä, mutta myös esim. Bulgariassa osataan tehdä hyvää viiniä. Suomalaiset tilaviinit eivät sovi samaan tarkoitukseen eli ruokajuomiksi, koska täällä viintuotannon pohjana olevat marjat ilmeisesti soveltuvat paremmin väkeviin viineihin, joita tulee harvemmin juotua. Olen kyllä muutamia kertoja tilaviinejä ostanut ja ostokset ovat olleet suht laadukkaita.
Meillä suomalaisilla on näissä juomissa paljon sellaista putkinäköisyytäkin. Eli kaikki tuppaavat maistumaan aika lailla samalta. Erityisen tyypillistä tämä samankaltaisuus on kotimaisissa oluissa. Yksikään kotimainen panimo ei tunnu uskaltavan valmistaa esim. tsekkiläistyyppistä vahvasti humaloitua pilsneriä, minkä vuoksi joudun ostamaan pelkästään Tshekissä valmistettuja tuotteita, jotka ovatkin laadultaan yleensä erinomaisia, kärjessä eräs meillä jo pitkään myynnissä ollut olutmerkki. Suomessa tuotetaan lähes ainoastaan lager-tyyppistä vaaleaa olutta ja joitain kausioluita, joiden valmistukseen ei laadullisesti paljon panosteta. Tässkin suhteessa pienpanimoilla maaseudulla voisi olla markkinarakoa ja raaka-ainettahan löytyy omasta takaa.kun sieltä kaupunkiluukun parvekkeelta työttömänä katselee ja niitä KELAn lappuja täyttelee niin siinä tulee mieleen että, maalla sitä voisi aina jotain tekemistä keksiä.
- yrittäisin
Mielipidepankki kirjoitti:
Viini- matkailutilat ovat vain yksi esimerkki. Avainsanoja ovat luonnollisesti erikoistuminen, jatkojalastaminen ja monipuolisuus. Sitten on ihan sama mitä maaseudulla tuotetaan. Hyviä ideoita ovat olleet esim. uistinteollisuus (Rapala) ja kävelysauvat (Exel). Vastaavanlaisia innovaatioita syntyisi pienimutoisesti läjäpäin, kunhan kaikki aika ei menisi maatasloustukilomakkeiden täyttämisessä.
Yrittäjyyteen kuuluu aina riski ja toisaalta mahdollisuus saada selvästikin keskimääräistä parempi toimeentulo. Kaupunkiyrittämisessä tämä on sisäistety hyvin, mutta maaseudulla on totuttu tukiaisyrittämisen tuomaan turvallisuuteen. Siksi vonkutaan, kun ei heti kaikilla lähdekään kulkemaan.
Itse juon yleensä muuta kuin ranskalaista punaviiniä, koska se korkean tanniinipitoisuuden vuoksi aiheuttaa päänsärkyä. Suosin enemmän espanjalaisia ja etelä-amerikkalaisia sekä etelä-afrikkalaisia viinejä, mutta myös esim. Bulgariassa osataan tehdä hyvää viiniä. Suomalaiset tilaviinit eivät sovi samaan tarkoitukseen eli ruokajuomiksi, koska täällä viintuotannon pohjana olevat marjat ilmeisesti soveltuvat paremmin väkeviin viineihin, joita tulee harvemmin juotua. Olen kyllä muutamia kertoja tilaviinejä ostanut ja ostokset ovat olleet suht laadukkaita.
Meillä suomalaisilla on näissä juomissa paljon sellaista putkinäköisyytäkin. Eli kaikki tuppaavat maistumaan aika lailla samalta. Erityisen tyypillistä tämä samankaltaisuus on kotimaisissa oluissa. Yksikään kotimainen panimo ei tunnu uskaltavan valmistaa esim. tsekkiläistyyppistä vahvasti humaloitua pilsneriä, minkä vuoksi joudun ostamaan pelkästään Tshekissä valmistettuja tuotteita, jotka ovatkin laadultaan yleensä erinomaisia, kärjessä eräs meillä jo pitkään myynnissä ollut olutmerkki. Suomessa tuotetaan lähes ainoastaan lager-tyyppistä vaaleaa olutta ja joitain kausioluita, joiden valmistukseen ei laadullisesti paljon panosteta. Tässkin suhteessa pienpanimoilla maaseudulla voisi olla markkinarakoa ja raaka-ainettahan löytyy omasta takaa.siellä kaupungissa mennä vain lähimpään bubiin.
- pulaa..
Mielipidepankki kirjoitti:
Varsin huonosti on näkynyt sieniä ja marjoja kasvamassa Helsinkin katuverkostossa ainakin tänä vuonna. Kyllä se vaan on niin, että parhaat marja- ja sienimaat sijaitsevat maaseudulla ja siksi se on luonteva maaseutuyrittämisen kohde. Kun maaseudulla nimenomaan on ollut pulaa ideoista, niin sitten näissäkin asiassa ensin ehtivät italialaiset ja naapurimme ruotsalaiset.
ole sen kummemmin kuin kaupungeissakaan.
- Otsikossa hymiö
Mielipidepankki kirjoitti:
Viini- matkailutilat ovat vain yksi esimerkki. Avainsanoja ovat luonnollisesti erikoistuminen, jatkojalastaminen ja monipuolisuus. Sitten on ihan sama mitä maaseudulla tuotetaan. Hyviä ideoita ovat olleet esim. uistinteollisuus (Rapala) ja kävelysauvat (Exel). Vastaavanlaisia innovaatioita syntyisi pienimutoisesti läjäpäin, kunhan kaikki aika ei menisi maatasloustukilomakkeiden täyttämisessä.
Yrittäjyyteen kuuluu aina riski ja toisaalta mahdollisuus saada selvästikin keskimääräistä parempi toimeentulo. Kaupunkiyrittämisessä tämä on sisäistety hyvin, mutta maaseudulla on totuttu tukiaisyrittämisen tuomaan turvallisuuteen. Siksi vonkutaan, kun ei heti kaikilla lähdekään kulkemaan.
Itse juon yleensä muuta kuin ranskalaista punaviiniä, koska se korkean tanniinipitoisuuden vuoksi aiheuttaa päänsärkyä. Suosin enemmän espanjalaisia ja etelä-amerikkalaisia sekä etelä-afrikkalaisia viinejä, mutta myös esim. Bulgariassa osataan tehdä hyvää viiniä. Suomalaiset tilaviinit eivät sovi samaan tarkoitukseen eli ruokajuomiksi, koska täällä viintuotannon pohjana olevat marjat ilmeisesti soveltuvat paremmin väkeviin viineihin, joita tulee harvemmin juotua. Olen kyllä muutamia kertoja tilaviinejä ostanut ja ostokset ovat olleet suht laadukkaita.
Meillä suomalaisilla on näissä juomissa paljon sellaista putkinäköisyytäkin. Eli kaikki tuppaavat maistumaan aika lailla samalta. Erityisen tyypillistä tämä samankaltaisuus on kotimaisissa oluissa. Yksikään kotimainen panimo ei tunnu uskaltavan valmistaa esim. tsekkiläistyyppistä vahvasti humaloitua pilsneriä, minkä vuoksi joudun ostamaan pelkästään Tshekissä valmistettuja tuotteita, jotka ovatkin laadultaan yleensä erinomaisia, kärjessä eräs meillä jo pitkään myynnissä ollut olutmerkki. Suomessa tuotetaan lähes ainoastaan lager-tyyppistä vaaleaa olutta ja joitain kausioluita, joiden valmistukseen ei laadullisesti paljon panosteta. Tässkin suhteessa pienpanimoilla maaseudulla voisi olla markkinarakoa ja raaka-ainettahan löytyy omasta takaa....
- kepututkija
Olen viimeaikoina pohtinut kumpi mahtaa olla Suomen taloudelle suurempi taakka, Kepu vai Vihreät.
Kepulla on tietty etumatka pitkän maataloustukihistorian avulla. Eikä heidän aluepolitiikkansa ole mitään muuta kuin kuluja synnyttänyt. Miljardien suora lasku siis.
Vihreiden kustannus yhteiskunnalle on syntynyt epäsuorasti. Onnettoman päästökaupan vaikutuksesta kuluttajat maksaa huomattavan korkeaa sähkön hintaa. Samaan suuntaan vaikuttaa Vuotoksen rakentamisen estäminen ja ydinvoimaratkaisun lykkääntyminen. Myös Vuosaaren satamahankkeen vaikutus pääkaupunkiseudun asuntojen hintaan rassaa ihmisten ostokykyä rahojen huvetessa kalliiseen asumiseen.
Kepun tuhlauksen historia on pitkä, siis arvioin heidän olevan vielä reilussa johdossa veronmaksajien köyhdyttämisessä. Vihreät tulee kuitenkin lujaa perässä. Roskasakkia molemmat - Jaba_43
Tukien lopettaminen säästäisi kehitysaputuet muuhun käyttöön ja lievittäisi kaikkein tehokkaimmalla tavalla globalisaation haittoja keitysmaissa. Kunkin valtion tulisi tukea maatalouttaan vainn sen verran, että sovitunsuuruinen omavaraisuusaste säilyy siltä varalta, että tuonti häiriintyisi jonkin kansainvälisen katastrofin seurauksena,
Suomessa olisi ihanteelliset olosuhteet rakentaa ajoissa sellainen lähituotannon ja jalostuksen rakenne, joka mielekkäästi täydentäisi elintarviketuontia ja jonka luomutuotantoa voisi tarvittaessa jopa viedä ulkomaille.
Maaseutukin säilyisi monimuotoisempana, jos maatalouspolitiikassa suosittaisi lähituotantoa "pellolta pöytään" -sloganin mukaisesti myös käytännön tekojen tasolla.
Maatalousen kehittämisen este suomessakin on, että tuki on niin tärkeä juuri suurtuottajille ja tietenkin heidän omistamalleen elintarviketeollisuudelle, jolle syntyy arvaamattomia tuotannon tehostuspaineita, jos tukiaislla halvaksi saadun raaka-aineen saanti loppuu ja raaka-aineesta joudutaan maksamaan sellainen hinta, jolla tuottajakin pystyy elämään.- syöt
sitä ranskalaista ruokaa Ciracin kanssa ja tuet Ranskalaista maataloutta, jatka vain sita!
- Danone
Olet oikeassa, ruokaa pitää tuottaa siellä missä se on edullisnta tuottaa, Eu-tukiaisilla vaan vääristetään kilpailua ja kehitystä mikä on väistämätöntä.
Minusta Eu-ssa ollaan edetty nyt pisteeseen missä harkkittavana on juuri nuo tuottavuuden ja taloudellisuuden maksimointi asiat.
Suomalaiset kaiketi osaavat tehdä muutakin kun lypsää lehmiä ja viljellä? Ja jos eivät osaa niin sitten on aika opetella.
Onhan se nyt järjenköyhyyttä tukea arktisella alueella jotain viljelyä joka ei ole todellakaan tuottavaa tällä leveysasteella.
Ostan eurooppalaista ruokaa ja hyvää on, ei todellakaan eroa Suomalaisesta, päinvastoin,
useasti jopa laadukkaampaakin. - oivahärkönen
... lähi- ja luomutuotantoideoineen. Ei maailmanlaajuinen tukiaispolitiikka ole noin yksinkertaisesti ratkaistavissa. Ideasi eivät muutenkaan sovellu nykymaailman tehotuotannon ajatusmaailmaan. Jotta säästä meitä enemmiltä tyrkyttämisiltäsi.
- Otsikossa hymiö
oivahärkönen kirjoitti:
... lähi- ja luomutuotantoideoineen. Ei maailmanlaajuinen tukiaispolitiikka ole noin yksinkertaisesti ratkaistavissa. Ideasi eivät muutenkaan sovellu nykymaailman tehotuotannon ajatusmaailmaan. Jotta säästä meitä enemmiltä tyrkyttämisiltäsi.
...
- painajainen
Otsikossa hymiö kirjoitti:
...
työ ;)
- Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... lähi- ja luomutuotantoideoineen. Ei maailmanlaajuinen tukiaispolitiikka ole noin yksinkertaisesti ratkaistavissa. Ideasi eivät muutenkaan sovellu nykymaailman tehotuotannon ajatusmaailmaan. Jotta säästä meitä enemmiltä tyrkyttämisiltäsi.
Minä näen suomalaisen maatalouden siten, että se katoaa meiltä tyystin, jos jatkamme nykyistä "suurtilojen" bulkkituotantoa elintarviketeollisuudelle.
Se loppuu meiltä, kun muut tuottavat enemmän/satokausi ja halvemmalla/yksikkö.
Mitä sinä ehdottaisit tilalle, että Suomessa säilyisi edes jotain maataloutta?
Minusta se on nimenomaan lähituotanto, koska muunlaiselöle ei enää jää markkinarakoa, jos kaikki valuu kansainvälisille suuryhtiöille ja raaka-aine tuodaan vaikkapa Aasiasta, jos se on siellä halpaa.
Luomu on taas lähituotannon yksi variantti, jolla saadaan tuotteelle lisää hinnoitteluvaraa.
Älä siis alioarvioi kirjoituksiani, vaan mieti asiaa avoimesti. Enhän minä tässä maailmankaupan tukiaispolitiikkaa ratkomassa ollutkaan, vaan miettimässä selviytymisstrategiaa Suomelle. - Otsikossa hymiö
painajainen kirjoitti:
työ ;)
...
- väyrynen
Otsikossa hymiö kirjoitti:
...
pisti sut töihin ;)
- oivahärkönen
... voi vetää vain sen johtopäätöksen, että Mpp. ei ymmärrä tai ei halua tunnustaa maataloustukiaisten todellista luonnetta. Nehän ovat ensisijaisesti sosialidemokraattien ideoimaa subventiota elintarvikkeiden hinnan alentamiseksi. Kun tämä on johtanut maailmanlaajuiseen ylituotantoon, ovat maailmarkkinahinnat pudonneet niin alas, ettei missän niillä kannata tuottaa. Tätä kierrettä yritetään purkaa WTO:n puitteissa käytävillä neuvotteluilla. Nyt ilmeisesti alkaa jotain tapahtuakin, sillä EUkin on ilmoittanut olevan valmis pudottamaan tuet puoleen. Tukien purkaminen on vain tapahduttava koko maailmassa samanaikaisesti ja sovitulla tavalla. Ei ole varsin yksinkertaista.
Tällä asialla on turha hyökätä MTK:n tai kepun kimppuun ja käydä presidentinvaalitaistelua. Eivät nuo tai Suomen presidentti asialle paljonkaan mahda.
Kuvaavaa Mpp:n propagandalle on se, että hän puhuu ökyisännistä, jotka saavat tukea enemmäm kuin pienemmät viljelijät. Hän ei halua tunnustaa, että kyseessä on tuotantotuki eikä sosiaalituki. Myös isot laivanvarustajat saavat enemmän tukiaisia kuin pienet. Ilman 40 prosentin tukiaisia ökyisännän niin kuin pienviljelijän on heti pakko lopettaa tuotanto. Suomessakaan ei vain mikään vastuullinen poliittinen taho ei ole sitä halunnut.Tämän saman viestin olet lähettänyt monta kertaa ja monta kertaa olen sen sisällön myös kyseenalaistanut, joten en puutu siihen nyt kokonaisuudessaan.
Sellainen huomio vain tuosta tuotantotuki-sosiaalitukia -asiasta, että juuri tukien tuotantotukiomaisuus saa kansalaiset vastustamaan tukia. Nähdään, että tuet hyödyttävät kaikkein eniten ökyisäntiä. Juuri sen vuoksi meillä on paljon kateellisia puheita siitä, kuinka ökyisännät hankkivat mersuja ja etelänmatkoja yhteiskunnan varoilla.
Tuet olisivat huomattavasti hyväksyttävämpiä, jos niissä olisi mukana myös sosiaalinen painotus. Jos kansalaiset kokisivat, että tukea maksetaan sitä todella tarvitseville, maatalousyrittämistä kohtaan tunnettava ymmärrys ja hyväksyttävyys voisivat lisääntyä. Ökyisäntuki siis vie paitsi tuet niitä enemmän tarvitsevalta myös kasaa kansalaisten ilkeämielisyydet myös näiden niskaan.
Ajatus sosiaalituesta ei ole minusta huono. Jokainen voisi silloin alkaa viljelijäksi ja saisi kansalaispalkan tästä tittelistä. Sen jälkeen hän voisi vapaasti tuottaa markkinahinnalla niin paljon kuin haluaa tai olla tuottamatta. Luulen, että elintarvikehuoltomme toimisi silläkin reseptillä ihan tyydyttävästi ja työttömiä olisi paljon vähemmän.- aivan varmasti
Mielipidepankki kirjoitti:
Tämän saman viestin olet lähettänyt monta kertaa ja monta kertaa olen sen sisällön myös kyseenalaistanut, joten en puutu siihen nyt kokonaisuudessaan.
Sellainen huomio vain tuosta tuotantotuki-sosiaalitukia -asiasta, että juuri tukien tuotantotukiomaisuus saa kansalaiset vastustamaan tukia. Nähdään, että tuet hyödyttävät kaikkein eniten ökyisäntiä. Juuri sen vuoksi meillä on paljon kateellisia puheita siitä, kuinka ökyisännät hankkivat mersuja ja etelänmatkoja yhteiskunnan varoilla.
Tuet olisivat huomattavasti hyväksyttävämpiä, jos niissä olisi mukana myös sosiaalinen painotus. Jos kansalaiset kokisivat, että tukea maksetaan sitä todella tarvitseville, maatalousyrittämistä kohtaan tunnettava ymmärrys ja hyväksyttävyys voisivat lisääntyä. Ökyisäntuki siis vie paitsi tuet niitä enemmän tarvitsevalta myös kasaa kansalaisten ilkeämielisyydet myös näiden niskaan.
Ajatus sosiaalituesta ei ole minusta huono. Jokainen voisi silloin alkaa viljelijäksi ja saisi kansalaispalkan tästä tittelistä. Sen jälkeen hän voisi vapaasti tuottaa markkinahinnalla niin paljon kuin haluaa tai olla tuottamatta. Luulen, että elintarvikehuoltomme toimisi silläkin reseptillä ihan tyydyttävästi ja työttömiä olisi paljon vähemmän.on kuollut ja kuopattu. Kolhoosissahan sitä sosiaalisuutta kokeiltiin.
Todellisuutta hyvin kuvaavaksi vitsiksi tulikin, että kun pääsis pikku kihoksi kolhoosiin, niin ei tarvitsi tehdä mitää.
Nykyinen versio siitä olisi, että viljelijät tuottaisivat elintarvikkeet kuluttajien maksamilla kuukausi palkoilla.
Ilman yrittäjyteen perustuvaa maataloutta leipä loppuu kuluttajilta. - Otsikossa hymiö
...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?861699Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,171075Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.981027Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79952- 91794
Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot146759Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51754Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs49681- 53674
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv51661