Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25514

  1. En osaa sanoa kommunisteista, koska en tunne enää yhtäkään kommunistia. Joskus nuorempana tunsin niin kuin varmaan useat meistä. En siis pysty sanomaan, mitä komministit milloinkin haluavan, koska sillä ei ole enää mitään merkitystä. Koittaisit sinäkin jo hypätä tälle 2000-luvulle.

    Miksi tukisin minkään salmen sulkemista? En varmasti tue. Olen moneen kertaan täälläkin kirjoittanut, että Netanhajun ja Trumpin aloittama sota typeryyden huippusaavutus. Sitä ei olisi pitänyt aloittaa. Salmikin olisi pysynyt vapaana kuten se vielä siihen saakka pysyi. Sinulta on tainnut sekin jäädä huomaamatta, että salmi on sulkeutunut tämän sodan aloittamisen seurauksena. Sodista seuraa yleensä vain kaikkea kauheaa eikä hyökkäyssotia pitäisi koskaan aloittaa. Diplomatia on sitä varten, että ongelmat ratkotaan. Tämähän oli jo toinen kerta vuoden sisällä, kun USA ja Israel aloittivat hyökkäyksen kesken käynnissä olleita neuvottelua. Itse asiassa Iranin ydinaseohjelma oli valvonnassa presidentti Obaman tekemän sopimuksen ansiosta. Trump irtisanoi tämän sopimuksen ja siis nyt lähetenyt sotimisen tielle. USAssakin järjissään olevat ihmiset ovat alkaneet ihmetellä, miten on mahdollista, että maata ja sen asevoimia johtaa hullu presidentti.

    Kaikkien muiden paitsi Israelin etu on se, että Hormuzin salmen merireitti on auki. Myös USA toivoo sitä, mutta Trump ei koskaan ymmärtänyt, mihin juonikas Netanjahu hänetki sotki.
  2. Markkinathan nimenomaan määrittävät palkat. Markkinataloudessa hinnat määrätyvät kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Kumpikaan osapuoli ei yksin voi määrittää hintatasoa, vaan se on molempien päätöksenteosta johtuva kompromissi. Parhaillaan näemme öljyn hinnan rajua nousua. Se johtuu siitä, että öljyn tarjonta ei enää riitä sen kysyntään. Öljystä korkeampaa hintaa perivät toimivat markkinoiden mukaan, eivät sinun itse kehittämäsi "ansainnan" perusteella. Palkansaajat ovat markkinaosapuoli, jotka käyttävät asiantuntija-apua työehtosopimusten teossa. Niin tekevät myös työnantajat ja mikä tahansa suurempi markkinaosapuoli. Ei se sen kummempaa ole.

    Jos jotakuta voi moittia puuttuvasta taidosta, se on ennen muuta työnantajat eli yritykset. Ei heitä voi moittia työnantajaroolissa, vaan siitä, etteivät he ole kyenneet kehittämään tuottteitaan ja tuotantoaan sellaiseksi, missä tavaroiden ja palvelujen kysyntä kasvaisi. Ongelma on siinä. ei ole riittävän hyviä tuotteita myytäväksi. Tässäkin markkinatilanteessa lähes kaikilla EU-mailla menee paremmin kuin Suomella. Miksi? Eroavaisuutta ei löydy mistään palkkatasosta tai muusta hintakilpailuun vaikuttavasta tekijästä. Kilpailijoilla on vaan paremmin myyviä tuotteita kuin meillä. Eivät kaikki tuotteemme silti mitään umpisurkeita ole, päinvastoin. Tähän taas löytyy selitys tuotantorakenteesta. Juuri nyt olemme jo pitempään eläneet vaiheutta, missä ns. investointuotteille on heikko kysyntätilanne. Suomi tekee vientiin suurelta osin investointituotteita eli elinkeinorakenteemme on liian yksipuolinen ja syklinen. Kuopat vat syvia ja mäet korkeita. Tämäkään ei ole palkansaajien vika. Se on jo enemmän poliittinen ongelma. Hallitus ei kykene eikä halua ryhtyä toimiin, joilla elinkeinorakennetta voitaisiin uusia. Purran hallitukselle on tässä kohdin tyypillistä, että se on asettanut esim. uudistushakuisen sanan "vihreä siirtymä" käyttökieltoon. Sellaisessa asenneilmapiirissä ei järkeviä uudistumisia synny.
  3. Olen sanonut aiemminkin, ettet ymmärrä taloudesta tuon taivaallista. Kirjoituksesi jälleen kerran vahvistaa tämän. Sinun höpinöitesi perusteella USAn olisi pitänyt olla konkurssitilassa jo aikapäiviä sitten. USAssa viennin osuus noin 10 % maan BKT:stä. Suomessa vastaava osuus on 40 %. USAn talous on siltii porskuttanut hyvin, vaikka se on ennen muuta kotimarkkinatalousvaltio, missä kaiken lisäksi juuri palveluelinkeinot ovat kaikkein voimakkaimmin kasvanut ala. Kotimarkkinatalous ei tietenkään tarkoita vain rahan kierrättämistä paikasta toiseen. Kysynnän kasvu luo lisääntyvää tarjonnan kasvua. Ihmiset joutuvat vain ponnistelemaan enemmän, että kykenevät ostamaan kaiken sen, mnkä haluavat. Globaali talous ei ole sen kummempaa. Myös siinä raha kulkee edestakaisin. Osa on vientiä, osa tuontia. Joissain maissa tuotantorakenne suosii vientiä, toisissa kotimarkkinataloutta. Suomessa ei tietenkään löydä ostajia sille hissimäärällä, jotka Kone tuottaa eikä niile paperikoneille, jotka Valmet valmistaa. Suomi on Saksan ohella maailman vientipainotteisempia talouksia, mutta kyllä ne muutkin pärjäävät.

    Suomessa viimeisen ylijäämäisen budjetin lienee viimeksi onnistunut tekemään Matti Vanhasen I hallituksen valtionvarainministeri Eero Heinäluoma (SDP). Rinne ei tehnyt eniten velkaa. Sitä otettiin eniten Marinin aikana vuonna 2020 koronasta selviämisen vuoksi. Orpon-Purran hallitus ottaa nyt velkaa jopa enemmän kuin Marinin hallitus koko kaudella.

    Menokehykset ovat jokaisen hallituksen päättämiä. Sitä varten hallitukset ovat, että ne tekevät omaa politiikkaansa eivätkä edellisen hallituksen politiikkaa. Ei muutosten tekeminen tarkoita mitään koko talouden pysäyttämistä. Sinähän kirjoitat täysiä satuja. Trump on USAssa kumonnut ensi töikseen muutamassa päivässä kaikki edellisen hallinnon päätökset. Ei se ole sen kummempaa se oman politiikan tekeminen. Muutos on raju entiseen menoon verrattuna, mutta se on hänen valintansa. Jotem turha puhua, etteikö muutokset ole aina vallassa olevan hallituksen käsissä.
  4. Marinin hallitus teki ratkaisen paljon sen eteen, että tuottavaa työtä saatiin lisää. Tämä tapahtui koronavuoden 2020 päätöksillä. Tehtiin päätöksiä yritysten tukemisesta niitä, että ne selvityvät koronakriisin yli. Tämä onnistui lopulta paremmin kuin hyvin ja talous samoin kuin valtion tulot alkoivat kasvaa. Myös työllisyys kasvoi ja työttömyys pysyi aisoissa. Ilman näitä päätöksiä Suomi olisi rypenut suossa, koska koska konkurssiaaltoa ei olisi voitu välttää. Koronatoimet todennäköisesti vähensivät myös julkisen terevyden menoja, kun tauti saatiin rajoitustoimilla pysymään paremmin aisoissa. Sinulta on jäänyt huomaamatta kokonaan näiden päätösten valtavat taloudelliset vaikutukset. Ymmärryksesi ei vaan tunnu millään riittävän tämänpaisten asioiden käsittämiseen.

    Marinin hallitus ei vähentänyt valtion menoja, koska siihen ei silloin vielä nähty erityisen suurta tarvetta hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Ukrainan sota ja sen aiheuttama kriisi iski päälle vuonna 2022. Hallitus keskittyi silloin Nato-jäsenyyden edistämiseen ja turvallisuuspolitiikkaan ja teki päätöksiä - se on myönnettävä - turvallisuusmenojen lisäämiseksi. Mikään puolue ei vaan tuntunut vastustaneen näiden menojen lisäämistä. Valtion tulvoirtahan oli suurempi oli vielä Marinin hallitusen aikana parempi kuin Orpon hallituskaudella. Tätä hallituskautta on kuvannut talouden umpisurkea tilanne. Hallitus on pettänyt tässä suhteessa kaikki, siis aivan kaikki lupauksensa.

    Budjettilukuja on menojen osalta vaikea verrata Marinin hallituksen aikaisiin, koska sotemenot siirtyivät kunnilta valtiolle soteuudistuksen jälkeen. Tuloja on helpompi verrata ja niiden kasvu oli siis Marinin kaudella parempi kuin nyt. Ainakaan Orpon hallituksen lukuja katsellessa ei voi paljon moittia Marinin hallitusta. Näin surkeaa meno ei ole ollut 2000-luvulla, pääsimme jopa EUn tarkkailuluokalle tämän hallituksen aikana.
  5. Persuilla on kova usko rangaistusten koventamisen autuaaksi tekevään linjaan. Rikosten määrää sillä ei onnistuta vähentämään. Lähinnä se positiivinen vaiktus voi heijastua rikosten uhrien oikeudenmukaisuuden tunteeseen. Persuilla on kuitenkin myös se naivi ja kaikkea tietoa vastaan sotiva usko siitä, että koventamalla rangaistuksia pystytään estämään rikollisuutta. Monet vakavat rikokset tehdään tunnekuohun vallassa, osana ammatti- ja taparikollisuutta, vahvassa humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Sellaisissa tiloissa tekijät eivät ensimmäisenä ala miettimään sitä, seuraako rikoksesta viiden vai kuuden vuoden vankeusrangaistus. Rangaistuksen pituuksilla voi olla merkitystä sellaisissa rikoksissa kuten talousrikoksissa, joissa rikosta suunnitellaan rationaalisesti.

    Kaikkien rangaistusten nostamisesta ei voi syyttää kuitenkaan vain persuja. Seksuaalirikosten rangaistavuutta on lisätty ja rangaistuksia kovennettu jo pitemmällä ajalla. Samoin väkivaltarikosten. Huumausainerikosten tuomiot ovat aina olleet Suomessa poikkeuksellisen kovia eivätkä ne noudata muista rikoksista annettujen tuomioiden normaalijakaumaa eli sitä, että kovat rangaistukset ovat vähemmistö ja vähäiset seuraamukset enemmistö. Tämä johtuu rikosten vakavuuden eroista. Euron karkin varastamisesta ei tuomita yhtä kovia rangaistuksia kuin miljoonan euron varkauskeikasta.

    Rangaistusten määrää mitoitettaessa vastakkain ovat oikeudenmukaisuuden tyydyttäminen ja rangaistuksen rationaalisuus uusimisen kannalta. Nämä ovat yleensä ristiriidassa keskenään, vaikka persu luulottelee, etteivät ne ole.