Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Palaan tässä vielä yhteen asiaan, jotka tässä ketjussa ovat saattaneet herättää hämmennystä ja mitä ilmeisemmin tahatonta väärinymmärtämistä ja jotka on tulkittu jonkinlaiseksi Venäjän puolustamiseksi. Kyse on siitä, että olen väittänyt venäläisen imperialismin olevan luonteeltaan puolutuksellista, kun imperialismi länsimaissa on ollut enemmän taloudellisten etujen saavuttamista. Kyllä venäläinenkin imperialismi pyrkii taloudellisiin etuihin, mutta ei samalla lailla kuin länsimainen.

    Esittämäni käsitys ei ole omaa keksintöä vaan se ruotsalaisen Venäjä-tutkijan näkemys asiasta. Valitettavasti en saa nyt enää palautetuksi muistiini, minkä niminen tämä tutkija on. Martti J. Kari on myös kirjoittaessaan Venäjän strategisesta kulttuurista esitti samansuuntaisia ajatuksia. Idean ymmärtämisen tueksi voi katsoa esim. Akira Kurosawan elokuvia kuten Seitsemän samuraita ja vanhoja länkkäreitä, joissa on venäläiselle kulttuurille ominaisia piirteitä tässä suhteessa.

    Venäjän toimintatapa selittyy maantieteellä ja taloudella. Venäjä on euraasialainen alue ja ennen muuta maa-alue, vaikka sillä on merirajojakin. Meri on ollut etäällä eikä siksi ole yhtä merkityksellinen selittäjä Venäjän taloudelle kuin entisissä siirtomaavalloissa. Lähinnä Mustameri on ollut Venäjälle hisitoriallisesti merkityksellinen merireitti jo senkin vuoksi, että se pysyy läpi vuoden sulana.

    Laaja maa-alue on siis ennen muuta Venäjää. Ja nyt se olennainen. Venäjä on aina elänyt maasta ja sen luonnovaroista. Maataloudesta ja myöhemmin öljystä ja kaasusta. Nämä pysyvät paikallaan. Maatalousmaata eikä öljylähteitä voi siirtää toiseen paikkaan. Venäjän talousmalli on luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvana erittäin vakaata ja pitkäkestoista. Talousmalli pysyy aina vaan samana ja maa, joka antaa elannon, on kaikkein tärkein. Merenrantamaissa sen sijaan kauppa ja siihen liittyvä vienti ja tuonti ovat olleet tärkeitä. Talous ei ole perustunut rantavaltioissa pelkästään maatalouteen vaan uusien vientituotteiden innovoimiseen. Kaikki suuret keksinnöt on tehty rannikkovaltioissa, Venäjällä ei mitään eikä myöskään juuri mitään Euroopan merettömissä valtioissa. Sveitsi voi olla jonkinlainen poikkeus, mutta maan vuoristoisuus ei suosi maataloutta, joten jotain muuta on pitänyt keksiä. Vaikka käkikelloja.

    Kun talous perustuu paikallaan vuodesta toiseen pysyvään maahan ja sen antimiin, pitää kaiken aikaa varoa rosvoja, jotka haluavat ryöstää sen antimet. Tästä nimenomaan voi katsoa niitä Kurosawan joitain elokuvia. Rosvot vaanivat ja alueen puolustus pitää järjestää maksamalla palkkasotilaille samuraille sen puolustamisesta. Venäjä on tehnyt vuosisadat sitä samaa. Se on suorastaan geeneissä. Eikä syytä suotta. Mongolit ja sitten eurppalaiset ovat lähteneet ryöstöretkilleen. Tämä on kehittänyt sen puolustuksellisen mielenlaadun ja strategian. Samalla on älytty, ettei kannata hankkia siirtomaita merten takaa, kun omassa suuressa alueessakin riittää puolustamista. Länsimainen talous on taas aina ollut luonteeltaan dynaamisempaa, muutosten virtaa. Tämä selittää myös sen, miksi länsimaat ovat taloudellisesti niin paljon vauraampia kuin Venäjä. Uuden innovoiminen on vaan kaupallisesti paljon kannattavampaa kuin maataloustuotteiden myynti. Jonkun aikaa Venäjä on pärjännyt öljyn myymiselle, mutta loppu häämöttää siinäkin.

    Kun kaikki perustuu näihin maapläntteihin, turvallisuuspolitiikka keskittyy niiden puolustamiseen. Läntiset siirtomaavallat ovat sen sijaan ulottaneet puolustuksena ympäri mailmaa aina sinne, missä niillä on taloudellisia etuja puolustettavanaan. Nämä erot selittävät venäläisen ja länsimaisen imperialismin sekä talouden erilaisuutta. Merellisissä länsimaissa keksitään kaikki uusi, Venäjällä puolustetaan vain vanhaa. Venäjä on sen vuoksi erittäin konservatiivinen ja sisäänpäin lämpivä valtio verrattuna läntisiin maihin, jotka katsovat maailmaan päin silmät avoimena ja mieli vapaana kuin merimiehellä, joka himoaa lähteä uusiin seikkailuihin merelle. Venäjällä uskotellaan itselleen, että sillä olisi samalla jokin erityinen messiaaninen tehtävä. Väkevä uskovaisuus ei pienen hairahduksen ajan jälkeen ole kadonnut minnekään. Venäjä korostaa nyt myös euraasialaisuuttaan eli maa-alueeseensa sitoutumista. Imperialistinen suunta on tällä vuosisadalla ollut arktinen alue. Sielläkin on vanha tuttu metodi eli luonnonvarojen hyödyntäminen, koska Venäjällä ei vaan osata keksiä mitään uutta. Heidän konservatiivinen ajattelumalli ei anna siihen tilaa. Suomessakin on vaikutteita tällaisesta konservatismista, jota persut edustavat katsoessaan vain peruutuspeiliin, Suomi takaisin.

    Toivottavasti tämä selitys auttaa vähän ymmärtämään sitä, mitä tarkoitan puolustuksellisella imperialismilla. Sana puolustuksellinen ei ole siinä miten arvoväritteinen. Tai jos on, niin enemmän negatiivisessa mielessä ilmaisemaan maan kehittymättömyyden kulttuuria.
  2. Mutta millä perusteella ilmastonmuutos on taikauskoa?. Etkö usko, että ilmasto on aiemminkin muuttunut. Itsehän kerroit, että paikassa missä olet on ollut 2 km jäätä. Ei kai se siihen ole noin vain taivaalta pudonnut?

    Viimeisestä jääkaudesta 12 000 vuotta. Ilmastotutkijat arvelevat, että ilmaston lämpötila on nyt korkeampi kuin 125 000 vuoteen. Tässä puhutaan siis kymmenien tuhansien vuosien muutoksista. Nykyinen ilmaston lämpeneminen on tapahtunut erittäin lyhyessä ajassa siihen verrattuna. Kun muutokset pääsevät vauhtiin, niitä ei voi enää korjata, vaikka ilmasto kylmenisikin.

    Ilmastonmuutoksesta ovat huolissaan miljoonat ihmiset. Tässä olet toivottavasti edes vähän oikeilla jäljillä. Parempi olisi, että huolissaan olisivat miljardit ihmiset. Huolissaan olevien kärkikaarti on ilmastonmuutokseen liittyvien alojen kärkitiedemiehiä ympäri maailman. Harvoin jos koskaan tiede on osoittautunut taikauskoksi. Tuskin se sitä on tälläkään kertaa. Ymmärtämättömät maallikot ovat ennenkin kyseenalaistaneet tieteen esiin nostamia asioita. Ne ovat hyväksytty yleisemmin vasta sitten, kun todisteet ovat täysin vastaansanomattomia. Edelleen jotkut kiistävät esim. evoluution, vaikka siitä on näyttöä vaikka kuinka paljon. Uskon, että sama kiistäminen koskee tähtitieteen saavutuksia. Osa ihmisistä aina kiistää sen, mitä ei osaa arkijärjellään ymmärtää. Kansankielellä heitä kutsutaan yksinkertaiseksi tyhmiksi ja ääliöiksi.

    Lue ja ihmettele:

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/926e5b7d-19de-4e4a-9958-df8989dbfbc5

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011855419.html
  3. Lestadiolaisten kansanedustajien määrä on vähentynyt aiemmasta. Nyt tähän eduskuntaan on tullut valituiksi Markus Lohi ja Pekka Aittakumpu eli kaksi. Heitä on aiemmissa eduskunnissa ollut enemmän. Esim. Tapani Tölli ja Kyösti Karjula olivat pitkäaikaisia lestadiolaistaustaisia kansanedustajia. Heidän aikaan Kepun kansanedustajista lestadiolaisia oli muistini mukaan 4 - 6.

    Luulen, että osa lestadiolaisistakin on alkanut äänestämään persuja. Äänestyshän on salainen, joten seuroissa annettuja ohjeistuksia ei tarvitse noudattaa, jos sen rikkominen luetaan vain pikkusynniksi. Luultavasti osa porukasta haluaisi äänestää persuja. Aittakummun loikkaus persuihin voi vielä kannustaa lisää tähän. Kepu on monen konservatiivin mielestä muuttunut liian liberaaliksi. KD olisi luontevin puolue lestadiolaisille, mutta siinä esteenä lienee ainakin se, että KDtä kannattavat vääräuskoiset eli helluntalaiset. Näiden uskovaisten piirissä tällaisella eriseuraisuudella voi olla hyvinkin suuri merkitys.

    Lestadiolaisten määrä on selvästi suurin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Muu osa maasta on aika lailla lestadiolaisvapaata. Lestadiolaiset ovat ainakin ennen suosineet kaikin tavoin omiaan. Tavaroita ja esim. bensaa ja huoltoasemapalveluja on ostettu vain lestadiolaisyrittäjiltä ja rakennustoiminta on hyvin keskittynyttä ja kartellisoitunutta lestadiolaisyritysten toiminnassa. Tunnetuja yrityksiä ovat esim. rakennusyhtiö Lehto, joka taisi mennä konkkaan sekä automyyntiyhtiö Kamux. Kärkkäinenkin taitaa olla samaa porukkaa.
  4. Hyvä kirjoitus fasismista ja äärioikeistolaisuudesta. Kiinniti huomiota esim. siihen tulisko fasismi nähdä konservatiivien vastareaktiona valistusaatteelle. Minusta nykypäivän ilmiöiden valossa näin tulisi ehdottomasti nähdä. Samaa esiintyy nykyajan äärioikeistolaisuudessa paljonkin. Siinä on jyrkkää tieteenvastaisuutta. USAssa tämä porukkaa kieltää ilmastonmuutoksen ja sen tieteeseen pohjautuvat perusteet pelkästään mutu-pohjalta. Valistuksen tasa-arvovaatimuksista halutaan ottaa monta askelta taaksepäin. Amerikkalainen altright-liike korostaa uskontopohjaisia äärikonservatiivisia arvoja ja haluavat heikentää naisen asemaa. Mukana on ideologiaa valkoisesta vallasta. Eniten USAn hallinnossa tätä ideologiaa edustaa Trumpin eritysikonsultti Stephen Miller. Edellisessä hallinnossa vastaavassa tehtävässä hääri Steve Bannon. Äärikonservatismi yhdistyy USAssa voimakkaasti evankelismiin ja sen konservatiiviseen maailmankuvaan.

    Toinen asia mihin kiinnitin huomiota on esiintyminen työväen puolueena. Tämä näkyy monissa äärioikeistolaisissa ryhmissä. Persujen kannatus on todella vahvasti 25 - 34 vuotiaiden heikosti koulutettujen duunarimiesten harteilla. USAssa Trump on hakenut kannatusta erityisesti taantuvilta tehdas- ja autoteollisuuden alueilta. Hän syyttää näiden ihmisten ahdingosta globalisteja, jotka muuten olivat ensin juuri republikaaneja. Talousliberalismi syntyi Ronald Reaganin ja MargarethThatcherin ponnistelujen tuloksena. Samalla he ajoivat ay-liikettä alas. Nyt Trump haluaa palauttaa duunarin kunnian eikä suhtaudu ay-liikkeeseenkään kovin penseästi. Silti kaikki on hänen mukaan demokraattien ja erityisesti Barack Obaman ja Joe Bidenin vika. Fasismi on noussut ennenkin petetyn tai sorretuksi mielletyn ryhmän kunnianpalautuksesta. Sieltä tulee kannatusta, sillä kukapa ei haluaisi nostetta kunniaansa ja elämäänsä. Samoista syistä eli turhautumisesta kasvoi fasismi 100 vuotta sittenkin ja tällaiset frustraatiot ovat yleisesti myös rikollisuutta ruokkivia syitä. Suomenkin pahin rikosaalto eli puukkojunkkarikausi syntyi tällaisen turhautumisen seurauksena.
  5. Tässähän ei ole kyse mistään ajatollahin tapattamista ihmisistä. Se on oma virtensä. Eivät USA ja Israel ole hyökänneen Iraniin sen vuoksi, että siellä on tapettu ihmisiä. Miksi Israel olisi huolissaan iranilaisisen tappamisesta, kun se samaan aikaan listii väkeä Gazassa niin paljon kuin vain ehtii.

    Jos nyt kaipaat näkemystäni Iranin vallanpitäjistä, niin voin sen toki sinulle kertoa. Iranin hallinto on mielestäni ilman muuta läpimätä ja maa on uskonnollinen äärikonservatiivinen autokratia. Eli juuri sellainen, joita ole aina arvostellut eniten enkä lakkaa arvostelemasta. Siksi onkin kummallista, että länsimaissa on alettu levittää samantyyppisiä äärikonservatiivisia ja autokratia-arvoja. Iran on terroristivaltio, joka tukee merkittävästi Israelia vastustavia tahoja sotilaallisesti. Iran tukee myös Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. En ole yhtään pahoillani, jos Iranin valtakoneisto kaatuu ja vaihtuisi demokraattisempaan ja liberaalimpaan. Mutta kyse on myös siitä, mikä antaa oikeuden USAlle ja Israelille päättää asiasta. Kerro sinä se. Kerro myös, miksi USA ei tunne samanlaista tuskaa Ukrainan kärsimysten vuoksi vaan päinvastoin syyttää Ukrainaa sodasta ja sen pitkittämisestä. Kerro vielä, miksi niin rauhaa rakastava Israel ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa. Kun annat näihin kysymyksiin edes jollain lailla uskottavan selityksen, niin voin ehkä ottaa juttusi ehkä edes pikkasen vakavammin.

    Yleensä olet haluton vastaamaan tällaisiin kysymyksiin ja veikkaan, ettet nytkään poikkea linjastasi.
  6. Talvisota oli NL:n näkökulmasta varautumista tulevaan sotaan. On hyvä muistaa talvisotaa edeltänyt aika. Tuosta ajasta on tehty hyvä Matti Tapion ohjaama draamasarja "Sodan ja rauhan miehet", joka esitettiin tv:ssä vuonna 1978. Muistaakseni se hyllytettiin ennen esitystä pariksi vuodeksi, koska sitä pidettiin ajan suomettumisen mukaisesti provokatiivisena. Vuonna 1978 Kekkosen voimat ja esityksen suurimmat vastavoimat alkoivat hiipua ja sarja tosiaankin näytettiin tv:ssä, missä se sai katsojilta osakseen suuren suosion.

    Talvisotaa edelsi neuvotteluvaihe, missä käsiteltiin NL:n vaatimuksia aluevaihdoista ja Hankoniemen vuokraamisesta NL:lle. Alueet oli valittu siten, että niiden avulla tähdättiin NL:n puolustamiseen todennäköisesti juuri Saksan varalta. Eivät suomalaiset neuvottelijat sinällään tätä kyseenalaistaneet, mutta väittivät, ettei Suomi tulee uhkaamaan NL:a ja torjuu Suomen alueen käytön hyökkäykseen muualta NL katsoi taas, ettei Suomella ole yksin rahkeita torjua hyökkäystä ja NL tarvitsi lisää omaa aluetta mahdollisen vihollisen ja Pietarin väliin. Suomalaisissa oli hallitustasolla ja päättäjissä tiukan linjan edustajia, jotka eivät halunneet mitään myönnytyksiä ja sitten toisessa päässä myöntyväisyyslinja, joka ymmärsi NL:n tavoitteita. Myöntyväisyyslinjaa edustivat Mannerheim ja Paasikivi ja vastakkaista tiukan linja puolta varsinkin ne maalaisliittolaiset ministerit, joilla oli kotitila Karjalassa alueella, joka annettaisiin vaihdossa Venäjälle. Oma lukunsa oli ulkoministeri Erkko, joka oli sitä mieltä, että NL vain bluffasi eikä mihinkään vaatimuksiin tulisi sen vuoksi suostua.

    Mannerheim kutsuikin talvisotaa Erkon sodaksi ja kehotti Erkkoa sodan alettua menemään metsään ja ampumaan itsensä. Mannerheimilla ja Paasikivellä oli realistisimmat käistykset NL:n tavoitteista ja tahtotilasta. Mannerheim nimenomaan ymmärsi sotilaana niitä puolustusstrategisesta perspektiivistä. NL ei siis hyökännyt noin vain vaan vasta sitten kun neuvottelut kariutuivat. Stalin sanoi silloin, että asiat siirtyvät sotilaiden ratkaistavaksi. Neuvottelujen kuluessa NL tinki vaatimuksistaan. Tv-sarja perustuu siinä vaiheessa tiedossa olleeseen historian tutkimukseen ja aikalaispäättäjien haastattelu- yms. tietoihin. Paaskivihän kirjoitti muistelmia ja kirjoja tuosta ajasta hyvinkin tarkasti. Erityisesti sarja perustuu jatkosodan aikaisen pääministerin Edwin Linkomiehen muistelmateokseen "Vaikea aika".

    Kehotan tutustumaan näihin Paasikiven ja Linkomiehen kirjoituksiin sekä tietoihin Mannerheimin näkökannoista. En itse pitäisi kyseisiä herroja erityisen vasemmistolaisina. Paasikivi ja Linkomies edustivat Kokoomusta ja Mannerheim oli sodassa Suomen ylipäällikkönä. Mannerheim oli toki saanut koulutuksensa Venäjän tsaarin armeijassa, mutta hän ei ollut bolshevikkien kannattaja, päinvastoin niiden vastustaja Venäjän sisällissodassa.

    Emme tietenkään voi aina tietää, miten mikäkin asia on todellisuudessa. Voimme kuitenkin aina arvuutella sitä, miksi NL kävi neuvotteluja Suomen kanssa aluevaihdoista ja vuokra-alueista. Miksi se tuhlasi aikaansa neuvotteluihin, jos tavoitteena oli vallata Suomi. Se tuntuu aika oudolta ja erityisen oudolta tuntuu se, että NL neuvottelujen kuluessa höllensi vaatimuksiaan. Mutta varsinkin Mannerheim tuntui uskoneen NL:n puolustukselliseen tavoitteeseen syynä näille aluevaatimuksille. NL tarjosi tilalle alueita toisaalta. Mannerheim oli siis loppuun asti sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt joustaa enemmän neuvotteluissa. Mannerheim ei halunnut ainakaan mitään sotaa, koska hän koki Suomen puolustusvoimien olevan liian heikko, joten ainakin aikaa pitäisi voittaa. Saksa oli haluton auttamaan Suomea millään tavoin, vaikka sitä epävirallisesti Saksalta tiedusteltiin. En itse jaksa millään pitää Mannerheimin joustohalua soituksena hänen vasemmistilaisuudestaan. Sinä kaiketi nyt niin väität, kun tiedät jotain Mannerheimin näkemyksistä tuolloin.

    Katsotaanpa sitten tietoja Vietnamin sodasta. Miesvahvuus oli selvästi suurempi Etelä-Vienamilla. Sillä ja sen pääliittolaisella USAlla oli yli kolminkertainen miesylivoima. USAn sotilasvoima oli noin 536 000 sotilasta, joista joista 58 000 kuoli sodassa ja 300 000 haavoittui. Pohjois-Vietnamin tukena oli 170 000 kiinalaissotilasta ja 3 000 venäläissotilasta, joista 16 kuoli. Eniten sodassa kuoli pohjois-vietnamilaisia sotilaita (yli miljoona kuollutta). Siviilejä sodassa kuoli noin kaksi miljoonaa ihmistä. Kun katsoo jo yksin tuon venäläisjoukon ja kuolleiden venäläisten määrää, se on täysin mitätön koko sodan mittakaavassa. Kiina oli moninkertainen osallinen NL:oon verrattuna. USAn alueelle tuoma sotavoima kaluston osalta oli täysin eri luokkaa kuin sissisotaa käyvällä vastustajalla. Ilmatila oli täysin USAn kontrolloima. Ehkä sinun kannattaisi ensin vähän tutustua faktoihin ja vasta sitten kirjoittaa asiasta.
  7. Ei se mene noin. Kehittelet ihan omasta päästäsi virheellisiä väittämiä.

    Kun sanon, ettei murhaajaa voi esim. Suomessa saman tien tappaa kadulle tai vetää hirteen, se ei tarkoita, että puolustaisin tappajaa. Murhaaja ansaitsee rangaistuksen, mutta ei lynkkausta. Vai puolustammeko sinusta Suomen valtiona ja kansalaisina murhaajia, kun emme salli heidän lynkkaamistaan saman tien?

    Varsinkaan Israel mutta ei myöskään USA ollut syrjäyttämässä Khameneita ja hänen hallintoaan sen vuoksi, miten Khamenei on kohdellut maansa kansalaisia. Älä ole lapsellinen, ei todellakaan. Trumpilla ja Netanjahulla on pelissä ihan toisenlaiset motiivit. Jos Khamenein syrjäyttäminen palvelee heidän etuaan, hänet syrjäytetään. Jos diktaattorit Saudi-Arabiassa tai muissa USAlle ystävällismielisissä diktatuureissa kohtelevat kansalaisiaan millä tavalla hyvänsä, USA ei puutu asiaan ja Israelia se ei kiinnosta tippaakaan.

    Hyökkäys Iraniin tapahtuu ensisijaisesti Israelin etujen vuoksi. Netanjahu on ilmoittanut tämän suoraan ja rehellisesti. Tässä käydään hänen mukaansa ennalta ehkäisevää sotaa, jotta Iran ei pystyis kehittämään ydinasetta. Ajankohta valittiin siksi, että nyt Iran nähtiin heikkouden tilassa, koska maassa on alkanut syntya sisäistä vastarintaa.

    Irakin toisen sodan osalta USA vielä pyrki hakemaan hyökkäykselle mandaattia YKltä. Silloin amerikkalaiset valehtelivat YK:lle päin naamaa siitä, että Irakilla oli kehitteillä ydisaseita ja muita joukkotuhoaseita. Tätä eräät asiantuntijat (mm. yksi ruotsalainen) alkoi epäillä ja myöhemmin sitten selvisikin amerikkalaiset valehtelivat tietoisesti. Mitään merkkejä joukkotuhoaseista ei sitten koskaan löytynytkään. Viime kesän ja nyt toteututussa hyökkäyksessä YKlta eikä keltään muultakaan pyritty edes hakemaan sotatoimiin laillista oikeutetusta. Sota onkin sen vuoksi kv. oikeuden mukaan täysin laiton ja yhtä laiton kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

    Maailmassa on aina siellä täällä kansanmurhia, mutta eivät ne USAta kiinnosta. Tappakoot toisiaan, jos USAlla ei ole erityistä omaa intressiä puuttua asiaan. Juuri se oma erityinen intressi on syy USAn sotilaallisille toimille. USA on ollut itse tukemassa tällaisia kansamurhia kuten 1960- 70-luvuilla Indonesiassa. Jos USA todellakin olisi suorittamassa missä tahansa päin maailmaa pelkästään humanitaarista auttamisoperaatiota sotilaallisin toimin, se hakisi siihen YKn mandaattia ja todennäköisesti sen myös saisi. Irakin ensimmäinen sotahan oli täysin laillinen puuttuminen sotavoimin Irakin hyökkäykseen eli Kuwaitin puolustaminen. Nyt myös Ukrainan avustaminen sotilaallisesti olisi kv. oikeuden sallima toimi uhrin auttamiseksi puolustautumisessa. Siihen ei edes tarvita mitään turvaneuvoston hyväksyntää, koska jo YK:n perustamissopimus antaa siihen valtuudet, kun YKssa on laajalti tuomittu Venäjän sotatoimet laittomana hyökkäyssotana. Venäjä on sortovalta myös omaa kansaansa kohtaan. USAn Ukrainaa tukevalle toiminnalle olisi erittäin hyvät kv. oikeuden perusteet, mutta sitähän taas USA ei näytä haluavan lainkaan.

    Koitapa nyt kysyä itseltäsi, miksi USA on haluton tukemaan todellista sodan uhria, jota on lain mukaan oikeus tukea, mutta halukas aloittamaan sodan sellaista vastaan, joka ei nyt ole syyllistynyt mihinkään edeltävään hyökkäyssotaan toista valtiota vastaan. Iran on kaikin puolin fasistinen valtio, mutta muiden valtioiden pitäisi siinä tapauksessa päättää, että kaikkien fasististen valtioiden hallinnot voidaan yhteisellä sopimukselle syrjäyttää muiden toimesta.
  8. Olet jokseenkin täysin väärässä USAn toimista. Indonesiassa USA tuki 1960- ja 70-luvuilla voimakkaasti Indonesin hallitsijaa diktaattori Suhartoa, joka pyrki valloittamaan lisää alueita Itä-Timorista ja syyllistyi erittäin laajamittaiseen kansanmurhaan vastustajiaan vastaan. YK:ssa Indonesian toimet tuomittiin silloin laajasti, mutta USA jatkoi Suharton hallinnon puolustamista. Jälki siellä oli siis erittäin veristä ja kuolonuhreja tuli jopa satoja tuhansia.

    Persiassa eli nykyisessä Iranissa shaahi Pahlavi oli diktaattoria ja USAn tukema nukkehallitsija, joka kohteli kovalla kädellä poliiittisia vastustajiaan. Osin tästä syystä eli shaahin vastaisuudesta kansan parissa, uskonnollinen vallankumous sitten onnistuikin hyvin helposti ilman suurempaa vastarintaa. USAn osuus asiassa myös ymmärrettiin ja sen vuoksihan lähetyshenkilökunta otettiin pitkiksi ajoiksi panttivankeiksi.

    Kolmas esimerkki on Chile, missä sotilaat kaappasivat vallan demokraattisesti valitulta presidentti Allendelta jälleen hyvin verisellä tavalla. USA tuki monin tavoin sotilaiden vallankaappausta ja sen jälkeen syntynyttä sotilasdiktatuuria. Väli-Amerikasta löytyy muitakin esimerkkejä diktatuurien tukemisesta.

    Lähi-idässä on useitakin diktatuureja, joita USA tukee ja on niiden liittolainen. Nämä ovat kaikki ölyrikkaita valtioita, joissa sijaitsevat USAn tukikohdat ovat myös joutuneet nyt Iranin tulituksen alle. Yksikään näistä ei ole demokratia. Israel, jota USA erityisesti tulee on jonkinlainen puolidemokratia. Sehän ei salli kaikkia kansalaisoikeuksia maassa asuvalle arabiväestölle.

    Ei näiden perusteella tule ihan heti mieleen, että USA on sotilaallisilla toimilla erityisemmin puolustanut demokratiaa. Päinvastoin esimerkit kertovat siitä, että se pyrkinyt suojelamaan diktatuureja.
  9. Venäjän etupiiriasenteen luonne on puolustuksellinen mutta samalla imperialistinen. Näin kerroin. Puolustuksellisuus perustuu historiaan. Mongolien, Napoleonin ja hitlerin hyökkäykset ovat ennen muuta niitä, jotka ovat luoneet ja vahvistaneet tämän asenteen.

    Venäjä on kyllä ollut tukemassa liittolaisiaan muuallakin, mutta ei ole osallistunut varsinaisesti sotiin muualla kuin rajanaapureissaan. Siis sellaisiin sotiin, joilla se on pyrkinyt vahvistamaan etupiiriään. Maailmansodat ovat sitten asia erikseen. Siinähän jälkimmäisessä NL eteni lopulta Berliiniin saakka. Tätäkään ei voine pitää minään imperialisitisena sotana, koska NL ei liittänyt valtaamiaan alueita Venäjään vaan loi etupiirin niistä itselleen. Baltian maat ja Ukraina kyllä liitettiin lähialueina osaksi NL:a, muttei Puolaa, Itä-Saksaa, Tshekkoslovakiaa eikä Suomea. Niistä tuli NL:n satelliittivaltiota sen etupiiriin. Suomikin mutta väljemmin YYA-sopimuksen kautta. Ei nyt tule heti mieleen sellaista kaukaisempaa aluetta, mihin Venäjä olisi USAn tavoin lähettänyt sotajoukkojaan tai vallannut niitä itselleen siirtomaiksi. Syyrian Assadin hallituksen tukena oli venäläisjoukkoja, mutta nekään eivät taistelleet muita valtioita vastaan vaan Assadin vastaista oppositota. Siinäkin Venäjän osuutta pidettiin aluksi positiivisena, kun se osallistui Isiksen tuhoamiseen. Vaikuttavin operaatioyritys NL:lla oli 1960-luvulla, kun se pyrki tuomaan ohjuksia Kuubaan, mikä oli USAlle silloin ehdoton punainen linja. Mutta kerropa nyt, onko NL/Venäjä käynyt missään sen rajanaapuroston ulkopuolella sellaisia sotia toisen maailmansodan jälkeen, joiden mittakaava olisi millään lailla verrannollinen Vietnamin sotaan ja Irakin sotiin tai nyt parhaillaan käytävään Iranin sotaan. Näistä Irakin ensimmäinen sota oli Korean sodalla ohella ainoa laillinen YK:n hyväksymä sota, koska USA tuli niissä hyökkkäyksen uhrin avuksi.

    Eivät venäläiset ole olleet missään sotimasa minun oppieni mukaan. Tshekkoslovakia ja Unkari olivat juuri tyypillisesti NL:n etupiiriä, jonka se ei sallinut muuttua. Mitään imperialistista taloudellista tavoitetta puuttumisella ei kummassakaan ollut. Venäjä on tukenut eri maita kauempanakin muttei ole osallistunut varsinaisiin sotiin. USA tukee jatkuvasti Israelia sen sodissa ja on myös esim. Taiwanin ja Etelä-Korean sekä Japanin tukena. Viime mainittuken tukemisessa ei minusta ole mitään huonoa sanottavaakaan. Tshetsenia, Georgia ja Ukraina ovat nimenomaan niitä Venäjän lähialueita, missä se kon käynyt ja käy puolustuksellista etupiirisotaansa. Minähän nimenomaan kerroin, että venäläinen imperialismi kohdistuu korostetusti sen lähialueisiin eikä ole luonteeltaan useinkaan taloudellista. Taloudellisia intressäjä on kyllä varmaan Ukrainan osalta ja Venäjän naapurostossa itsenäisen Kazakstanin osalta, koska sillä on merkittävät luonnonvarat. Sinulla on jotenkin yltiötyperä käsitys siitä, että puolustaisin Venäjän imperialismia sen vuoksi, että sen tavoitteet ovat olleet toiset kuin länsimaiden imperialismin tavoitteet. Länsimainen imperialismi on perustaltaan ollut selvästi taloudellista eli siirtomaiden luonnonvarojen varastaminen.

    Talvisotakin oli tosiaan NL:n doktriinin mukaan sen puolustuksellista etupiiriajattelua. Tavoitteena oli luoda puskurivyöhyke sen ja lännen väliin, jotta sotaa käytäisiin puskurimaissa eikä Venäjällä. Sinä käännät tämän ylivilkkaassa mielikuvituksessa jonkinlaiseksi hyveeksi. Kuusisen nukkehallitus ei saanut Suomessa minkäänlaista kannatusta ja lopulta venäläisetkin huomasivat, että se oli kelvoton ja omaa ideaansa vastaan sotinut ajatus. Eihän siitä eli jostain hyvästä tarkotuksesta tietenkään ollut kyse. Miten kyekentkin olemaan noin typerä. Se oli naapurimaan alistamispyrkimystä, mutta ei samassa mielessä kuin länsimaat tyypillisesti harjoittivat. Hitler harjoitti tätä näennäisesti muttei todellisesti. Hitlerin aikomus oli jo alunperinkin hyökätä Venäjälle, ei luoda mitään omaa puskurivyöhykettä. Tavoite oli hitlerin termein luoda Lebensraumia, elintilaa Saksalle. Ei mikään sota uhrin näkökulmasta ole tietenkään hyvä ja hyväksyttävä tai parempi kuin joku toinen alistamissota. Historiallisesti asiaa kannattaa tarkastella kuitenkin laajemmin ja etsiä erilaisia perusteita imperialismille. Ne vaan ovat Venäjän osalta erilaiset kuin länsimaiden. Saksa voidaan varmaan jossain määrin rinnastaa Venäjää siinä, että sekään ei pyrkinyt erityisemmin hankkimaan itselleen siirtomaita kauempaa. Saksallakin oli kyllä siirtomaita Afrikassa ja Uuden-Guinean alueella. Hitlerillä Lebensraumin luominen näytti kyllä olevan sellaista, että valoitettavat alueet olivat suoraan yhteydessä Saksaan.