Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25521

  1. Miksi Orpoa pitäisi sanoa, jos hän kertoo kansalaisille muunneltua totuutta. Pitäisikö sanoa, että Orpo nyt pikkasen vaan juksaa eikä se maksa veronmaksajille kuin kolmisen miljardia.

    Yhteisvelka nimittäin lisää Suomen vastuita sen osuuden verran, josta Suomi on vastuussa siitä yhteisvelasta. Selitäpä, miksi se ei niitä lisäisi? Miten suhtaudut sitten pääministeriin, jos hän kertoo vasten parempaa tietoansa virheellistä tietoa. Jos kerran yhteivelka ei lisää Suomen vastuita, niin miksi Orpo ei sitä kannattanut jo alunperin? Onhan tuo Orpon lausunto perin kummallinen ja ristiriitainen. Sen lisäksi hallitus ja varsin persut hallituspuoleena ovat toistuvasti kertoneet, ettei yhteisvelan ottaminen käy. Siinä ei ole varaa mihinkään kompromisseihin.

    Itse kannatan tämän yhteisvelan ottamista, mutta minä en ole koskaan huutanutkaan, ettei sellaista saisi missään tapauksessa ottaa kuten persut tekevät. Nyt he siis toimivat vastoin omia lausumiaan. Miksi sinä kutsuisit tällaista? Jos olisit ostamassa kaupasta kauppiaan hyväksi kehuman joulukinkun ja hän toimittaisi sinullekin kasan lanttuja ja sanoisi, ettei hän tätä nyt toivonut, mutta teki vaan kompromissin, kun kinkut pääsivät loppumaan.
  2. Jonkun verran historiaa harrastaneena väittäisin, että Yrttiahon on talvi- ja jatkosotaa käsitteleviltä osin enemmän oikeassa kuin Antikainen.

    Talvisota päättyi maaliskuussa rauhaan sellaisessa tilanteessa, että Suomen rintama oli sortumassa. Rauha sopi tässä tilanteessa myös NL:lle. Sen "pakotti" rauhaan länsiliittoutuneiden avutarjous Suomelle. Apu olisi voinut ratkaisevasti muuttaa koko sodankäynnin Euroopassa, koska se olisi johtanut sotaan Iso-Britannian ja Ranskan osalta NL:a vastaan. Englantilaiset suunnittelivat siihen liittyen pommituksia jopa Bakun öljynjalostamoita vastaan. Suomen taas suostutteli rauhaan Saksa, joka lupassi Suomelle hyvitystä korkojen kera, jos Suomi tekee välirauhan. Saksa ei myöskään pitänyt siitä, että länsiliittoutuneet puuttuisivat asiaan. Saksassa myös ymmärrettiin, että Suomesta saataisiin taistelukykyinen ja -tahtoinen liittolainen. Kyllä talvisota yksinään tarkasteltuna johti sotilaalliseen tappioon. NL sai rauhansopimuksessa ne tavoitteet, joita se sodan edellä halusi. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että NL olisi halunnut miehittää koko Suomen. Tämä tavoite tuli kyllä ajankohtaiseksi myöhemmin syksyllä 1940, mutta se edellytti siloin Saksan lupaa ja Hitler sanoi silloin Molotoville kylmästi Njet.

    Jatkosota alkoi käytännössä 22.6.1941, kun Saksa hyökkäsi myös Suomen alueelta käsin Venäjälle. Suomi liittyi muodollisesti sotaan 4 päivää myöhemmin sen jälkeen, kun Venäjä vastasi Saksan hyökkäykseen. Sota päättyi siinä vaiheessa, kun Suomen johto eli Ryti, Mannerheim ja keskeisenä ministerinä sota-aikana ollut Tanner tajusivat, ettei Saksa tule voittamaan sota. Sodasta erottiin oikea-aikaisesti Rytin tekemän petoksen ansiosta. Ryti kantoi sankarin lailla vastuun Suomen kohtalosta ottamalla henkilökohtaisen riskin. Petos olisi voinut johtaa siihen, että saksalaiset olisivat voineen tappaa hänet kostoksi. Mannerheim ei ollut siotutumut Rytin lupauksiin ja juoni toimi, kun Ryti erosi ja Mannerheim irrotti Suomen sodasta.

    Suomi kyllä hävisi sodan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Voidaan puhua torjuntavoitosta. Tosin siinä vaiheessa NL:lla oli muita kiireitä eikä se halunnut sitoa joukkojaan Suomeen. Se komensi Suomen armeijan karkottamaan saksalaiset Lapista. NL:ssa huomattiin, että panssarivaunuilla ei voi hyökätä Saksaan Itämeren yli. Tämä havainto pelasti Suomen. Suurvallat myös sopivat, että Suomi jätetään itsenäiseksi. NL ei siis vallannut koko Suomea vaan se keskittyi täysillä sotaan Saksaa vastaan. Suomen syrjäinen sijainti oli siten tekijä, joka pelasti meidät. Puola esimerkiksi kärsi paljon, kun eri armeijat marssivat edestakaisin sen alueen läpi ja tuhosivat maan. Lopputulos ei ollut Suomen kannalta paras mahdollinen mutta ei huonoinkaan mahdollinen.

    Aina voi myös spekuloida sillä, että jos Saksa ei olisikaan tuonut joukkojaan Suomeen ja hyökännyt Suomesta käsin, olisiko meille käynyt Ruotsin flaksi ja olisimme jääneet sodan ulkopuolella talvisodan jälkeen. Selvää, että Hitler pelasti Suomen miehitykseltä syksyllä 1940, joten siinä mielessä jatko oli vääjämätön eikä estettävissä. Hitler ei pelastanut Suomea ilmaiseksi vaan maksuna Suomen oli päästettävä Saksan joukot Suomeen.

    Antikaisen näkemys on aika paatoksellinen. Suomessa historiaa on kuitenkin totuttu käsittelemään faktojen eli historiantutkimuksen perusteella ja siitä saatu tieto tapahtumista on aika vastaansanomatonta. Yritimme parhaamme, mutta tosiasiassa itsenäisyyden säilyminen oli monen asian ansiota. Puhtaalla onnellakin oli siinä osuutensa ja syrjäisellä sijainnilla. Jos olisimme olleet suoraan Moskovan ja Berliinin välisellä reitillä, niin hyvin ei olisi käynyt kuin kävi. Venäjän johdolle lienee myös syntynyt suomalaisista käsitys poikkeuksellisen jääräpäisenä kansana eikä Venäjä ehkä halunnut hallita sellaista kansaa, joka voisi olla valmis jatkuvaan terrorismiin valtaajiansa vastaan.
  3. Teet tämän tästä virheellisiä johtopäätöksiä. Se on krooninen ongelmasi. Avarakatseisuuden ja vaihtoehtojen vähäisyys ajattelussasi. Köyhiä voi auttaa monella tapaa.

    Kysymys on moraalista, mutta ei sellaisesta, jonka sinä näet ainoana tai ehkä parhaana. Minä näen köyhien avustamisen systeemisenä järjestelmätason asiana, en henkilökohtaisena hyväntekeväisyytenä. Kannatan siis tasa-arvoa tässäkin. Köyhäinapu vesittyy, jos se jätetään yksilötason vapaaehtoisuuden ja hyväntahtoisuuden varaan. Joku auttaa, useimmat eivät. Järjestelmätasolla eli lähinnä verotuksen kautta kaikki varakkaat osallsituvat köyhäinapuun. Siitä syntyy kaksi etua. Köyhäinavun summa on varmuudella suurempi kuin vapaaehtoistapana. Toiseksi se kohtelee tasa-arvoisesti niitä, jotka antavat liiastaan suhteellisuusperiaatteen mukaan. Eli kaikkein rikkaimmat antavat määrällisesti eniten. Vain tällainen järjestelmä luo vakautta ja jatkuvuutta köyhäin apuun. Moraali on siis yhteisesti jaettua. Tämä on sitä parasta mahdollista moraalia. Olen itse valmis kyllä kantamaan korteni kekoon varallisuuteni ja tulojeni osoittamassa suhteessa. Se mitä panen mahdollisesti sitten jotain muuta on henkilökohtainen asiana enkä julkisesti ala ylpeillä sillä.

    On tietysti oman erikoisen logiikkasi mukaista, että nimität minun tulotason ihmistä sosialistiksi. Yleensä on niin, että sosialistit jakaisivat minunkin rahojani enemmän köyhille, ehkä juuri sinuntapaisillesi köyhille, mistäpä sen tietää.

    Voi hyvinkin olla, että joudun panemaan muutaman tonnin enemmän köyhäinapuun, mutta sitä aikaa jouduttaneet odottelemaan ehkä muutaman vuoden. Tämä nykyinen hallitus nimittäin ottaa mieluummin ja panee rahaa varakkaiden apuun. Tosin ei enää minun osaltani, koska eläkkeellä tuloni ovat huomattavasti pienemmät kuin mitä ne olivat viimeisinä työvuosinani. Orpon hallitus taisi kyllä keventää eläkeläisten ns. raippaveroa eli ilmeisesti oikeistohallitus on huolissaan siitä, ettei minunlaiseni hyvätuloinen ja varakas ihminen ole vielä kuitenkaan riittävän hyvätuloinen ja varakas.
  4. Dan Brownilla on kriittinen suhde kaikkiin uskontoihin. Hänen viimeisimmästkin kirjasta käy ilmi, että tieteen saavuttamat tulokset ovat niin suuressa ristiriidassa uskontojen kanssa, että vain fanaattisimmat kaikelta tieolta silmänsä peittävät uskovat edelleen uskontoihin. Ei Brown sinällään hyökkää minusta uskontoja vastaan vaan hän pikemminkin puolustaa tietoa ja uuden tiedon hankkimista. Sen vuoksi tässä viimeisessäkin kirjassa puhutaan noetismista tieteenä eikä parapsykologisena puoskarointina. Brown puolustaa avarakatseisuutta, mutta ei kerro, että jokin asia olisi totuus.

    Brown ei syötä evoluutiomyyttiä. Asia on oikeastaan viimeisen kirjan perusteella päinvastoin. Salaisuuksien salaisuus liittyy pikemminkin ikiaikaiseen luonnolliseen ilmiöön, joka on vain jäänyt ihmisiltä luotettavasti havaittavissa, koska ilmiötä ei voi tieteellisen keinoin ainakaan helposti todentaa ja näyttää koetilanteessa uudestaan. Kirjassa esitetään kuitenkin moni epäsuoria tieteellisiä havaintoja ja kokeita, joille on vaikea löytää selitystä Yksi tällainen on eläinten parvi-ilmiö, missä jotkut asiat voivat krijassa esitetetyn perusteella tapahtua jopa nopeammin kuin valon nopeus, mitä on pidetty ylittämättönä maksimina. Hän siis puolustaa avarakatseisuutta ja ihmisen luontaista ominaista (sapiens) eli uteliaisuutta.

    En ihan ymmärrä, miksi evoluutio olisi valheellinen ja myytti. Mihin tämä käsityksesi mahtaa perustua. Jos se perustuu pelkästään omaan uskoosi, voit jättää vastaamattakin.