mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Ei parin tuhannen ihmisen gallup-tulos ole mitään viihdettä. Lähinnä mielipiteesi kertoo siitä, että tunnet monen muun asian lisäksi todennäköisyyslaskentaa. Se on matematiikkaa. Siinä lasketaan otannan suuruuden mukaan luottamusvälejä, joiden puitteissa tulos on esim. 95 %:n todennäköisyydellä oikea ja luotettava. Kun vuodessa suoritetaan ehkä noin 20 tällaista mittausta eri toimeksiantojen eli yleensä median puolesta, niin 2000 vastaajaa onkin vuositasolla jo noin 50 000 vastaajaa. Vastaukset painotetaan sitten tuloksissa sukupuolen, iän, asuinpaikan ja mahdollisesti muidenkin tekijöiden kuten koulutuksen ja sosioekonomisen aseman pohjalta vastaamaan mahdollisimman tarkasti kansalaisten jakautumista koko maassa näiden ominaisuuksien mukaan. Pyritään siis simuloimaan mahdollisimman hyvin todellista äänestystilannetta. Yksi tekijä, joka näissä voitaisiin vielä huomioda on se, aikooko vastaaja äänestää tulevissa vaaleissa vai ei.

    Gallup-mittaukset eri vaalien alla ovat onnistuneet mittamaan melko luotettavasti vaalitulosta. Joskun sattuu kuitenkin yllättäviä poikkeuksia. Viime eurovaalien tulosta gallupit eivät onnistuneet kovin luotettvasti ennustamaan. Yllätystekijä oli niissä vaaleissa Li Anderssonin valtaisa suosio, joka nosti Vasemmistoliiton vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Andersson veti pari muutakin vasuria EU-parlamenttiin äänillään.

    Suomessa näyttäisi olevan kaksi naispoliitikkoa, jotka saavat kansan villiintymään tavalla, jota gallupitkään eivät osaa ennakoida. Sanna Marin ja Li Andersson.
  2. Persujen naisviha on universaali konservatismiin kuuluva ilmiö. Ehkä viha ei ole tässä kuitenkaan oikea sana. Kyse on naisten aseman ja tasa-arvoistumisen vastustamisesta. Tämä liittyy osin kristillisperäiseen käsitykseen sukupuolirooleista, osin miehen aseman heikentymisen aiheuttamasta häpeästä. Konservatiivisesti ajattelevalle miehelle voi olla vaikea myöntää sitä, että nainen elättää toimeentulollaan perheen eli perinteinen roolimalli on heittänyt kuperkeikkaa. Luin ehkä noin vuosi sitten uutisen venäläisestä miehestä, joka hakkasi vaimoaan säännöllisesti. Hän perusteli asiaa sillä, että koska vaimo oli töissä ja elätti perhettä eli oli ottanut hänen miehisen asemansa, vaimon tulee varautua olemaan myös mies myös mahdollisen väkivallan edessä ja kestää se.

    Suomessahan maaseutupaikkakunnat ovat ensivaiheessa tyhjentyneet nuorista naisista. He ovat lähteen kaupunkeihin kouluttautumaan, minkä seurauksena naisten asema työmarkkinoilla on parantanut ja heillä on vähitellen mahdollisuuksia korkeampiin palkkoihin kuin miehillä. Samaan aikaan miehet ovat jähmettyneet paikoilleen, Naisten ja miesten sosioekonominen asema ja yhteiskunnallinen identiteetti eriytyvät. Tämä johtaa mm. siihen, että parisuhteiden muodostaminen hankaloituu, kun elämän kokemuksellisyys alkaa olla niin erilaista. Kärjistetysti tämä näkyy mm. siinä, että nuoret naiset äänestävät mieluummin Vihreitä ja vasemmistoa, kun taaa nuoret miehet persuja ja muuta oikeistoa. Varsinkin persut ovat nuorten miesten suosiossa, koska puolue kannattaa konservatiivisia arvoja. Joissain muissa maissa kuten Unkarissa konservatiivinen asenne naisia kohtaan sanoitetaan avoimesti.
  3. Purran ja lapasen hallitus ei ole ehkä kuitenkaan lisännyt kovinkaan paljon menoja. Menojen kasvu nimittäin selittyy paljossa sotemenoilla, indekseihin sidotuilla menoilla ja valtion velan koroilla. Nämä on asioita, joihin hallitus ei ole realistisesti voinut juurikaan vaikuttaa. Näistä soten sisältöä olisi voitu tietysti muuttaa, mutta urakka olisi ollut sen verran mittava, että sellainen työ olisi todennäköisesti vielä pahasti kesken. Eniten menoja tämä hallitus on lisännyt puolustukseen, mitä teki jo edellinen hallitus. Ja tulee tekemään myös seuraava. Menopuolella alkaa olla suurin osa jo sellaista, josta on erittäin vaikea vähentää mitään. Keskusteluun voikin alkaa nousta esim. se, että kansalaisille aletaan tupata enemmän maksuja yhteiskunnan palveluista kuten terveuden- ja sairaanhoitomaksujen korotuksia. Liikenteeseen voi tulla uusia ja kohenevia maksuja, kirjasto. ja kulttuuripalveluista maksaminen siirtyy enemmän käyttäjälle jne.

    Huolestuttavinta hallituksen toimettomuudessa on ollut se, että hallitus on onnistunut pudottamaan valtion tuloja, vaikka siinäkin samoin kuin menoissa inflaatio on ollut vauhdittajana. Eli tulojen olisi pitänyt nousta jo yksin inflaation vuoksi huomattavasti. Alijäämä on siis suurentunut eikä pienentynyt. Velkaa on otettu vähintään yhtä surutta kuin edellisen hallituksen aikana. Nyt ollaan menossa selvästi yli sen 41 miljardin uuden velan.

    En syyttäisi hallitusta siitä, että se epäonnistunut lähes kaikissa tavoitteissaan. Suurin epäonnistuminen tapahtui jo hallitusta muodostettaessa. Tavoitteet asetettiin epärealistisesti ja edellisen halituksen kritisoinnin huumassa ajatuksella, että korjaamme sen, minkä Marinin hallitus rikkoi. Siinä jöi huomaamatta ne megatrendit, jotka vaikuttavat negatiivisesti. Niitä vastaan olisi pitänyt taistella eikä Marinin hallitusta. Väestön ikääntyminen, elinkeinorakenteen heikkous ja Venäjän hyökkäyssota. Ne olivat todellisia ongelmia, ei Marinin hallitus.
  4. Varsinkaan sotien jälkeiseltä ajalta ei tule mieleen juuri mitään hyvää. Päinvastoin Maalaisliitto/Kepu on ollut erityisesti taloudellisessa mielessä erittäin suuri jarru myönteiselle kehitykselle. Kepulainen aluepolitiikka on ollut vuosikymmenet suomalaisten riesana. Köyhä on maamme ain ollut ja käyhäksi se jäi kepulaisen typerän aluepolitiikan vuoksi. Meillä olisi pitänyt ottaa mallia Ruotsista ja laittaa panokset teollistumiseen ja sen mukaiseen asutuksen keskittymiseen. Suomi lienee aivan ainutlaatuinen siinä, että se on sahannut omaa oksaansa hölmöllä kepulaisella aluepolitiikalla. Ei edes Venäjällä ole oltu niin tyhmiä, että olisi panostettu maan tasaiseen asuttamiseen.

    Maalaisliiton politiikan kulta-aika osuu itsenäisyyden alun ja sotavuosien väliin jäävään aikaan. Elimme silloin vielä pitkälti maatalousyhteiskunnassa eikä Maalaisliitolla toki silloinkaan ollut halua pyrkiä parempaan. Maalaisliitto oli kuitenkin oikeistopuolue, missä nähtiin se, että sosiaaliset ongelmat pitää ratkaista, jotta kansakunta eheytyisi vakavasta ja vaarallisesta kahtiajaosta. Tämä viisas politiikka henkilöityi Kyösti Kallioon. Tätä ajatusta Urho Kekkonen onneksi jatkoi sotien jälkeen. Eli tavoite eheästä ja yhtenäisestä kansakunnasta on ollut ehdottomasti parasta kepulaisuutta, mitä ei missään tapauksessa tule vähätellä.
  5. Sotien jälkeinen asutuspolitiikka herätti päinvastoin eniten kränää kepulaisten ja RKP:n piirissä. Pakkolunastukset kohdistuivat kepuisäntien maihin eivätkä he sitä suopein mielin katsoneet. Toinen pullonkaula oli kielipoliittinen. RKP pelkäsi, että ruotsinkielisiin kuntiin kohdentuva siirtolaisten asutus muuttaa ruotsinkieliset kunnat suomenkielisiksi, minkä vuoksi esitettyä maanhankintalakia vastustettiin.

    Maalaisliitossa oli kyllä siirtokarjalaisia poliitikkoja, jotka asennoituivat suopeasti maahankintalakiin. Tunnetuimmat karjalaisevakot Maalaisliitossa olivat Veikko Vennamo ja Johannes Virolainen. Vennamohan sitten valittiin johtamaan ASOa, joka hoiti käytännössä lain toimeenpanon. Vennamo saikin ansaistusti paljon kiitosta hyvin hoidetusta tehtävästään. Vennamon aktiivinen toiminta saattoi olla yksi asia, joka pani hänen välinsä puoluejohtoon ja erityisesti Kekkoseen poikki. Vennamolle nämä pientalonpojat, joista suuri osa oli siis juuri Karjalasta tulleita asutustilallisia, oli sydämen asia. Erottuaan Kepusta hän perustikin Pientalonpoikien puolueen, joka myöhemmin muutti nimensä Suomen maaseudun puolueeksi. Tämän puolueen raunioille perustettiin sittemmin Perussuomalaiset.
  6. Trumpin syrjään astuminen ei yksin auta saamaan mitään rauhaa. Ensinnäkin riippuisi paljon siitä, kuka olisi Trumpin seuraaja. Jos Trump nyt luopuisi vallasta, seuraaja olisi varapresidetti Vance, joka olisi Ukrainan ja Euroopan kannalta jopa vielä Trumpiakin huonompi vaihtoehto. Vance ei tunnetusti kannattanut koko aikana Ukrainan tukemista ja EUhun hän suhtautuu suorastaan vihamielisesti. Jos haluamme sillä suunnalla parempaa, joudutaan odottamaan Trumpin kauden loppuun vuoden 2028 vaaleihin. Jotta voitaisiin olla suhteellisen varmoja selvästi muutoksesta, vaalien voittajaksi pitäisi silloin nousta demokrattien ehdokas,

    Oikeudenmukaisen rauhan saavuttamisen esteitä on ollut muitakin. EUn tuki on merkittävää, mutta asian vakavuuteen suhteutettuna kuitenkin jokseenkin mitätöntä. Aseavun pitäisi olla moninkertaista, mihin rikkaalla Euroopalla olisi kyllä varaa, ja pakotepolitiikan huomattavasti tehokkaampaa. Trump on siinä ihan oikeassa, että EU-maat ostavat kaksinaamaisesti edelleen energiaa Venäjältä. Eurooppa yhtenäistyi sodan alussa, muttei riittävästi ja nyt on iskenyt sotaväsymys. EUssa on lisäksi valtioita, joissa on Venäjä-mieleistä viidettä kolonnaa sabotoimassa apua. Enimäkseen laita- ja äärioikeistoa. Tilanteen täysi vakavuus ymmärretään täysin vain pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa. Suurista maista sen ymmärtää parhaiten Iso-Britannia. Ranska apu Ukrainalle on ollut todella vähäistä. Saksan apu on ollut suurta, mutta varovaisuus vieläkin suurempaa.

    Ovet rauhaan voi avata panemalla kova kovaa vastaan. putler kunnioittaa vain vahvuutta. Ukrainan aseavun nopea ja mittava kasvattaminen ja sitoutuminen siihen tarpeen vaatiessa vaikka vuosikymmeneksi eteenpäin sekä pakotepolitiikan kiristäminen ja valvominen äärimmilleen ovat tapoja pakottaa putler rauhanneuvotteluihin. Kun Venäjä ei etenisi rintamalla, mutta sotakassa tyhjenisi, se aiheuttaisi Venäjälläkin tyytymättömyyttä.

    Venäjän kansa kannattaa sotaa ja sen jatkamista. Valitettavasti. Jos ei kannattais, putler olisi vedetty jo ajat sitten kestävällä narulla roikkumaan johonkin Moskovan lyhtypylvääseen.
  7. Suomi on poikkeus eläkkeiden rahastoinnin osalta, mutta erittäin myönteinen poikkeus. Suomessa on tältä osin varauduttu hyvin ikärakenteen muutoksiin. Toinen maa joka rahastoi paljon eläkkeisiin ja tulevaisuuteen on Norja. Siellä on tätä varten perustettu ölyrahasto, jonka varoja ei saa sijoittaa Norjaan vaan ne täytyy hajauttaa globaalisti eri sijoituksiin. Tällä on varauduttu siihen, että Norjan taloutta kohtaisi jokin vakava kriisi.

    Muissa maissa eläkejärjestelmä rahoitetaan pakollisten eläkevakuutusten osalta vuosittaisilla verorahoilla. Eletään ikään kuin kädestä suuhun. Tämä järjestelmä on ongelmallinen silloin, kun väestö vanhenee eli juuri nyt. Verotusta pitää nostaa tai velkaa ottaa taikka sitten eläkkeitä pienentää. Näissä maissa julkisten eläkkeiden rinnalla on ammattikohtaisia eläkejärjestelyjä ja vapaaehtoisia eläkkeittä. Näiden kolmen elementin painotukset vaihtelevat maittain. Jossain määrin Suomessakin on ollut ammatillisia tai työnantakohtaisia eläkkeitä sekä tietysti vapaaehtoisia eläkkeitä. Suomen osalta on tuskin realistista, että lähtisimme muuttamaan hyväksi osoittautunutta järjestelmään muiden maiden käytäntöjen suuntaan. Ennemminkin on niin, että muut maat kadehtivat suonalaista järjestelmää.

    Kuten jo avaajalle kommentoin, valtion velkaa ei voida maksaa eläkerahastojen varoilla pois perustuslain omaisuudensuojaa loukkaamatta. Sellainen olisi koko Euroopassa täysin ennennäkemätön sosialissointitoimi NL:n hajoamisen jälkeen.
  8. Avaus kertoo siitä, että sosialismi ja kommunismi eivät ole suinkaan kuolleet Suomessa sukupuuttoon.

    Valtaosa eläkevaroista ei ole valtion omistamaa rahaa. Ne ovat pääosin yksityistä oamisuutta ja niiden pakko-otto valtion käyttöön olisi rahojen varastamista. Jos eduskunta onnistuisi tekemään rahojen siirrosta perustuslain edellyttämän lain, se vaatisi siis eduskunnassa hurjaa sosialisointia kannattaa suurta enemmistöä.

    Valtion eläkerahastossa on eläkevaroja noin 24 miljardia euroa. Näihin valtiolla on lainmukainen pääsy. Orpon hallitus otti jo miljardin verran rajaa valtion eläkerahastosta sopeutustoimiin. Se on käytännössä sama kuin valtio ottaisi korotonta lainaa. Jossain vaiheessa valtio joutunee palauttamaan näitä vippaamiaan rahoja takaisin. Näin on käynyt ennenkin. Valtion elävaroihinkin kajoaminen on kyseenalaista sen vuoksi, että valtion virkamiehet ja muut valtion palkolliset ovat olleet maksamassa noita rahoja Kevalle, joka sitten rahastoi osan saamistaan varoista.

    Jos sosialisoinnin tielle lähdetään, niin valtion voisi samantien sosialisoida eläkeläisten koko omaisuuden. Oletko kenties jonkun kommunistisen puolueen jäsen, kun näin hurjia sosialisointeja ehdotat. Tähän asti te kommunistit olette enemmän halunneet sosialisoida varakkaiden omaisuuden, mutta olette nyt näköjään siirtyneet vanhusväestön omaisuuden sosialisointiin.
  9. Ymmärrät eläkkeiden rahoitusjärjestelmän koko lailla oikein. Mutta rahoitusjärjestelmä ei ole sama asia kuin työstä maksettavaksi sovittu palkka. Työnantajat eivät sellaiseen koskaan suostuisi eivätkä ole suostuneetkaan, mikä on ymmärrettävää. Jos suostuisivat, eläkkeiden määrää pitäisi alentaa tuntuvasti. Tämä sen vuoksi, että maksettavaksi sovitusta palkasta ei voi livetä. Jos kyse olisi palkasta, palkansaajan kuolema ei silloin vaikuttaisin työantajan velvollisuuteen hoitaa rästinsä. Samalla tavalla yritykset eivät pelastu velkavelvoitteiltaan, vaikka maksuaikaa myöntänyt osapuoli menisi konkurssiin ja kuolisi pois. Velka siirtyy nimittäin konkurssipesän perittäväksi eikä lyhene senttiäkään.

    Eli kyllä sinun kannattaa kädet ristissä kiittää ay-liikettä ja vasemmistopuolueita siitä, että he ovat onnistuneet saamaan sinullekin näin hyvän edun, millä elättämisesi mahdollistuu.
  10. En verrannut työeläkettä johonkin muuhun eläkeeseen vaan työhön ja siitä maksettuun palkkaan. Palkka lasketaan tehdystä työstä. Jos palkka maksetaan myöhemmin, se voi olla mahdollista, mutta jotta se olisi palkkaa, sen pitäisi perustua työsuoritukseen, josta on tarkkaan määrätty korvaus. Palkka ei ole sitä, että maksetaan koko työurasta täysin epämääräinen korvaus joskus myöhemmin. Samasta työstä toinen voi saada 0 euroa sitä myöhennettyä "palkkaa" ja toinen miljoona euroa. Jo nämä summat ja niiden valtavat erot kertovat siitä, ettei kyse ole mistään myöhässä maksetusta "palkasta".

    Työeläke on ansiosidonnainen, ei siis ansio eikä palkka. Sen määrä on osittain sidottu työuran ansioihin, muttei kokonaan eikä välttämättä. Esim. Ruotsissa on eläkekatto. Se tarkoittaa, että 4 900 euroa ylittävän palkan osalta ei makseta eläkemaksuja eikä se kerrytä eläkettä. Siis Ruotsissa tämä tarkoittaa sinun logiikallasi sitä, että palkansaaja saa "myöhennettyä palkkaa" vain osan tieneistään ja lopun työantajat vetävät omiin liiveihinsä. Toisaalta on järjestelmiä, missä maksettavalla eläkkeellä voi olla euromääräinen katto, mikä sekin tarkoittaisi sitä, että joku sosialisoisi sinun "myöhennetystä palkastasi" osan, jos tuo katto ylittyy.

    Työeläke on ihan samanlainen "sosialistinen pöljyys" kuin muutkin eläkeet, vaikka maksuperusteet voivat poiketa toisistaan. Eläkkeitä on ylipäätään alettu maksaa vasemmiston vallan kasvun ja vaatimusten perusteella. Ei poliittinen oikeisto ole missään eikä koskaan ajanut sosiaalipoliittista eläkejärjestelmää omaehtoisesti yrityksistä nyt puhumattakaan. Suomessakin työeläkejärjestelmän aloitteentekijänä on ollut vasemmistolainen ay-liike, jonka ponnistelujen tuloksena sinullekin maksetaan nyt työeläkettä. Ja vielä, jos työeläke olisi myöhennettyä palkanmaksua, niin miksi myös työntekijän leskelle maksetaan eläkettä sen perusteella. Jos sinulla on puoliso, niin ei hänelle maksettu palkkaa sinun tekemästä työtä, mutta hänellä on oikeus osaan siitä ansioon perustuvasta eläkkeestä, joka sinulle maksetaan sillä perusteella, että hän on leskeksi jäänyt puolisosi.

    Työeläkettä ei makseta työstä vaan sen maksuperusteena käytetään työuran aikaisia ansioita ja työttömyyskorvauksia, jotka siis kerryttävät eläkettä. Ahkeruudesta palkitaan eläkeiän etuuksina. Eläke on siinä mielessä sekä sosiaaliturva että kannustin tehdä työtä. Tekemällä pitkän ja tuottoisan työuran, hyötyy siitä myös eläkeläisenä. Se siis motivoi työntekoon. Omalta osaltani tuo motivaatio on toiminut hyvin. Saan parempaa eläkettä kuin suurin osa palkkaa nyt. Itse pidän asiaa jopa hieman epäoikeudenmukaisena, koska en nyt eläkeläisenä hyödytä enää yhteiskuntaa sen enempää kuin muutkaan eläkeläiset. Yksi eläkejärjestelmän tavoitteesta on tietysti ehkäistä toimeentulotukien tarvetta. Pyritään siis siihen, että jokainen tekisi niin pitkän työuran riittävän korkeilla ansioilla, jotta se riittäisi elämiseen myös eläkeiässä.
  11. Persut eivät ole eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa vertailussa erityisen radikaalia oikeistoa. Persut ovat siis huomattavasti maltillisempia ja demokratiaa kunioittavampia kuin äärioikeiston pahimmat tapaukset Euroopassa ja USAssa. Valtiotasolla epädemokraattinen ja fasismiin kallellaan oleva ääiroikeisto on vallassa Venäjällä ja Unkarissa sekä valheellisin tunnuksin naamioituneena Slovakiassa. Saksassa, Ranskassa, Italiassa. Puolassa, Hollannissa ja Itävallassa on Suomen persuja radikaalimpaa äärioikeistoa. Valtaan he ovat päässet mm. Italiassa ja Hollannissa. Persut ovat jossain määri pyrkineet siivoamaan ääriainekset ulos puolueesta. Ruotsidemokraatitkin ovat maltillistuneet. Yhdysvallat on nyt matkalla kohden äärioikeistolaisuutta.

    Samansuuntainen ideologia yhdistää ääri- ja laitaoikeistoa eri maissa. Siihen kuuluu eristäytyvä kansallismielisyys, globalisaation vastustaminen, maahanmuuttovastaisuus, konservatiivinen arvomaailma, etnonationalismi. Osa vastustaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Yhdysvallat on suurvaltana pyristelemässä eroon sopimusperusteisuudesta ja palauttamassa vahvojen oikeuden määräävälsi. Kaikesta tästä laitaoikeisto ei ole täysin samaa mieltä. Eniten sitä jakaa kuitenkin suhde Venäjään. Persuilla on tästä täysin eriävä käsitys Orbanin Fidesz -puolueen kanssa Saksassa ja Ranskassa äärioikeisto on hyvin Venäjä-mielistä ja se on ehkä tärkein syy, miksi muut puolueet eivät halua tehdä niiden kanssa yhteistyötä. Italian Meloni edustaa pitkälti suomalaistyylistä laitaoikeistolaisuutta ainakin EU:n suuntaan. Kotimaan yleisölle hänen puheensa voivat olla kovempia.

    Persuja tukevat ovat voittopuolisesti heikosti koulutettuja miehiä, joilla on konservatiivinen ajatusmaailma mm. naisen asemasta. Jotkut persujen teemat vetoavat suurempaankin yleisöön. Maahanmuuttovastaisuus on yksi sellainen. Se puree erityisesti niillä seuduin, jossa maahanmuuttajia harvoin edes kohdataan. Tuntemattoman pelko on aina suurempaa kuin tunnetun. Persujen kannatus on suurta mm. taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Ihan samantapainen kehitys voidaan nähdä USAssa. Trumpismia kannatetaan Amerikan sydänmailla, kristityissä konservatiivisissa osavaltioissa, ns. Raamattu- ja ruostevöhykkeellä. Viime mainittu tarkoittaa juuri taantuvia teollisuuspaikkakuntia.
  12. Ei se ole ansaittua. Se on ansiosidonnaista. Ne ovat kaksi eri asiaa. Eläkettä ei makseta tehdystä työstä vaan työuran aikana saatujen ansioiden perusteella. Aiemmin eläkettä maksettiin viimeisten työvuosien ansioiden perusteella, mutta nykyisi koko työuran ansioiden. Opiskelu- ja työttömyysajoistakin kertyy eläkettä, mutta ei palkkaa.
  13. Työeläkkeen luonne ja sen rahoitus eivät liity toisiinsa. Ansisidonnainen työttömyyspäiväraha maksetaan myös työnantajan ja työntekijöiden rahoilla. Onko se siis palkkaa, joka on vain siirretty työttömyysaikaan?

    Et ymmärrä edes sitä, mikä on palkka. Palkka on työntekijän työsuorituksesta sovittu korvaus. Hän tekee siis etukäteen sovitun määrän ja sovittujen ehtojen mukaisesti työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena ja saa työstään sovitun korvauksen. Palkanmaksua voidaan toki siirtää, mutta se pitää määritellä tietystä työsuorituksesta maksetuksi korvaukseksi. Ei maksu voi perustua vähän sinne päin suorituksiin. Työnantajan pitää lisäksi kohdella työntekijöitään samanarvoisesti eli samasta työstä pitää maksaa suunnilleen samansuuruinen palkka. Jos työantaja maksaa jollekulle selvästi suurempaa palkkaa samasta työstä, hän voi joutua syytteeseen työsyrjinnästä.

    Myöhästyneen palkan määrää ei ole eläkkeiden osalta missään sovittu. Jos kyse on myöhästyneestä palkanmaksusta, se johtaisi täysin epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Pitempään elävä voisi saada moninkertaisesti sitä myöhennettyä palkkaa johonkin toiseen verrattuna. Sitä myöhennettyä palkkaa ei saajan kuollessa siirretä kuolinpesän omaisuudeksi niin kuin oikeasti myöhästynyt palkka siirrettäisiin. Jos nimittäin työntekijä sattuu kuolemaan ennen kuin hänelle on maksettu kaikki palkkasuoritukset, työantaja ei vapaudu niiden maksamisesta vaan hän joutuu tekemään suorituksen kuolinpesän tilille.

    Eläke ei minkään määritelmän mukaan täytä palkan kriteereitä. Se ei voi olla palkkaa, koska sitä ei makseta mistään sovitusta työsurotuksesta. Eläkkeet ovat sen vuoksi vanhuuden varalta säädettyä toimeentulon turvaa, sosiaalista toimeentulotukea. Järjestelmän synty on ay-liikkeen ansiota, joka aikoinaan ajoi tällaista järjestelmää kansaneläkkeen rinnalle. Työeläkkeestä osa voi siirtyä maksettavaksi eläkkeensaajan leskelle, kun eläkkeensaaja kuolee. Leskellä ei ole mitään tekemistä eläkeläisen työsuorituksen kanssa. Sekin on vain osa tätä sosiaaliturvaa. Eläkkeen laskennassakin käytetään ansioiden ohella elinajan kerrointa, mikä jo osaltaan kertoo, ettei kyse ole mistään palkanmaksusta.

    Voit olla paljossa kiitollinen ay-liikkeelle, joka saanut aikaan sinullekin tällaisen edun. Olet kovasti ja jatkuvasti moittinut ay-liikettä, múttet ole tohtinut kuitenkaan kieltäytyä vastaanottamasta tätä ay-liikkeen neuvottelujen tuloksena saamaa eläke-etua. Kun olet kaiketi ollut jo pitempään eläkkeellä, olet päässyt nauttimaan tästä sosiaaliturvaedusta jo monia vuosia. Kalliiksihan se tulee nyt työssä käyville ja heidän työantajilleen, jotka nyt maksavat eläkkeesi. Heidän vuoronsa tulee sitten aikoinaan ja seuraavat sukupolvet maksavat taas vanhempiensa eläkkeitä. Voit tietysti lohduttautua sillä, että jonkun verran omia maksujasi saatetaan käyttää eläkerahastoista eläkkeesi maksuun. Rahastoja jouduttaneen kuitenkin enemmän purkamaan vasta sitten, kun se suurten ikäluokkien koko suma on eläkkeellä yhtä aikaa. Olet luultavasti elänyt siinä kuvitelmassa, että juuri sinun maksamia eläkemaksuja käytettäiin sinun ja vain sinun eläkkeesi kustantamiseen. Todellisuus on toisenlainen tässäkin.
  14. Kuinka paljon Suomi on maksunut koronatukia Välimeren maille? Niin uskon kyllä, ettet tiedä. Toistaiseksi rahaa ei ole siirtynyt sinne yhtään euroa. Suomen maksuvastuu taisi olla noin 6 miljardia ja saimme itse vajaat 3 miljardia. Nettovastuu on siis 3 -4 miljardia euroa. Kuten keeroin euroakaan rahaa ei ole siirtynyt Suomelta tästä mihinkään. Paketti on otettu lainana ja sen lyhentäminen alkaa muistaakseni vuonna 2028 ja kestää 30 vuotta vuoteen 2058. Ilman korkoja Suomi maksaa siis EU:lle jäsenmaksua noin 200 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin nykyisin. Jos huomioidaan saamamme rahat, nettomaksu on 100 miljoonaa euroa vuosittain. Onhan se rahaa, mutta ei mikään kovin erityinen määrä, jos sitä verrataan nyt vaikkapa puolustusmenojen kasvuun Nato-jäsenyyden myötä, kun Trump vaati niiden nostamista jäsenmaissa ihan eri tasolle kuin aiemmin. Sen vuosivaikutus lienee Suomelle kymmenkertainen tähän Eu-pakettiin verrattuna. Ukrainaakin on yksin tuettu jo samalla määrällä, mikä on tukipaketin nettomaksuosuutemme.

    Maahanmuuttoon on pantu rahaa. Se johtuu ennen muuta Venäjän hyökkäyssodasta. Muuttajien päävirta on tullut Ukrainasta. Persutkin ovat tukeneet tätä maahanmuuttoa. Kehitysavut ovat aika lailla pikkurahaa. Niiden tavoitteenahan on estää sitä siirtolaisuutta. Tämän ymmärtäminen ei mene kaikille jakeluun.
  15. Vai pientä? Maasetumaiseen haja-asutukseen kipataan vuosittain miljarditolkulla rahaa. Näiden rahavirtojen määrä olisi syytä selvittää pitkältä ajalta. Siinä löytyisi nimittäisi yksi perussyy sille, miksi Suomen taloudessa menee niin surkeasti. Rahaa hukataan valtavat määrät kannattamattomaan taloudelliseen puuhasteluun. Suomella ei pitäisi olla varaa siihen.

    Mistä nämä rahavirrat koostuvat. Maatalouden tukeminen vie noin kaksi miljardia euroa suora tukea vuosittain. Sen lisäksi päälle tulee helposti toinen mokoma kaikenlaisista energiamaksujen, tienpidon ym. infran rakentamisesta ja kunnostamisesta. Tämä on sitä kepulaista siltarumpupolitiikkaa, jota on perinteisesti harjoitettu niin kauan kuin meillä Kepu on suinkin päässyt asioihin vaikuttamaan. Sitä tuhoisaa politiikkaa on harjoitettu pitkään ja hartaasti.

    Mutta suoraan maaseutuelinkeinoa palveleva tuki on vain osa tätä kurjuutta. Suomessa on joukko maaseutukuntia, joiden rahoitus hoidetaan suurelta osin koko yhteiskunnan varoilla. Tämän järjestelyn nimi on kuntien valtionosuusjärjestelmä ja siihen liittyen erityisesti ns. tasausjärjestelmä, joka on mahdollistanut rahan kuppaamisen asutuskeskuksista maaseudulle. Umpikepulainen Merijärvi on tästä surkuhupaisa esimerkki. Kunta ei ole kyennyt elämään asukkaidensa verovaroilla edes puoliksi. Näitä samanlaisia kuntia on useampi. Valtio maksaa noin puolet niiden menoista. Rahavirrat kulkevat joka ikinen vuosi pk-seudulta näille maaseutukunnille.

    Nyt kuntien valtionsouudet ovat vähentyneet, koska kuntien tehtävistä suuri osa on siirtynyt hyvinvointialueille soteuudistuksen myötä. Mutta ei se rahavirtoja ole muuttanut. Valtion piikki on lisäksi nyt auki. Rahavirtojen määrälle ei ole mitään tolkkua. Soteen olisi pitänyt tietysti liittää sotevero, jolla alueet itse rahoittaisivat kulunsa. Tätähän Kepu ei suin surminkaan halunnut liittää soteen. Sen periaate, että tulot pidetään ja menot sosialisoidaan, sai jatkoa.

    Kuka kummajainen käy ihailemassa jossain Merijärvellä seipäälle nostettua viljaa tai tuoksuttelemassa sitä? Eikä niitä heinäseipäitä edes missään enää näy. Jos haluaa nähdä heinäseipäitä, pitää ajaa 5-tietä Suomussalmelle ihailemaan Hiljainen kansa -taideteosta, missä pellolla lienee noin tuhat heinäseipästä puettuna viimeisen päälle. Siellä ei paljon vilja tuoksu, mutta kahvilasta saa kyllä pullaa kahvin kera, jos kahvila sattuu olemaan auki. Maaseudun emännät ovat alkaneet käydä vähiin. Nuoret naiset ovat paenneet maaseudulta sankoin joukoin ja miehet ovat jääneet sinne keskenään ampumaan eläimiä, kun naisseuraa ei ole rauhoittamassa menoa. Kun käy noissa pikkukuntien pikkutaajamissa, näky on usein lohduton. Vastaan tulevien keski-ikä on ehkä 70 vuotta siitä päätellen, että yleinen ajoneuvo on rollaattori. Näiden pikkukeskustojen kuolleisuus on silmiinpistävää. Kaikkialla on hyvää tilaa, kun ihmisiä ei juuri ole. Ei ole kyllä mitään palveluitakaan, joten omat eväät kannattaa ottaa mukaan. On niitä suhteellisen vireitäkin paikkoja. Näitä ovat esim. Lapin hiihtokeskukset, jotka elättävät niiden välitöntä ympäristöä ainakin sesonkiluontoisesti.
  16. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen riippuun tietysti siitä, mitä tehtäviä missäkin valtioissa katsotaan parhaaksi järjestää julkisin voimin ja mitä taas ei. Jotkut voivat järjestää terveyden- ja sairaanhoidon pääosin yksityisen sektorin voimin ja hoitaa palvelujen saatavuuden vakuutusjärjestelyillä. Jossain maissa ei pakko nostaa puolustusmäärärahoja Nato-velvoitteen vuoksi, kun ne eivät kuulu Natoon kuten Sveitsi ja Itävalta. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa julkisen sektorin osuus erilaisista palveluista on suuri, kun se taas monessa muussa maassa on pienempi.

    Julkista sektoria saadaan toki pienennettyä esim. yksityistämällä terveydenhoitoa. Näiden palvelujen tarvitsija maksaa silloin palvelut suoraan tai vakuutuksuina eikä veroina kuten pohjoismaissa pääosin. Ei tämä kuitenkaan tuo mitään erityistä boostia talouteen, kun osa itse kunkin menoista menee edelleen terveysmenoihin.

    Varallisuuserojen laskeminen luotettavalla tavalla on todella hankalaa. Suomessa varallisuus on kansalaistasolla suuremmaksi osaksi kiinteistöissä ja omistuaasunnoissa. Niiden markkinahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Monet ovat valmiit maksamaan suurempia hintoja huonokuntoisemmistakin asunnoista, jos nämä sijaitsevat lämpimillä alueilla kuin jossain napapiirin takana. Lämpimissä maissa asuntojen rakentamiskustannukset ovat halvempia kuin pohjoismaissa, mutta kysyntä suurempaa ilmaston leutouden ja ihmismäärän paljouden vuoksi. Monella maalla ja niiden asukkailla on ollut mahdollisuus kerryttää varallisuuttaan vuosisatojen ajan perintöjen kautta. Suomi on noussut rutiköyhästä takapajulasta vasta vähemmän kuin sata vuotta sitten. Maatalousyhteiskunnassa varallisuutta ei ole voinut juuri kerryttääkään, koska luonnonolsouhteet eivät ole suosineet suomalaista ilmaston vuoksi. Siirtyminen tietoteknologian aikakauteen on alkanut tehdä kisasta jo paljon tasaisempaa. Silloin paremmuutta ratkotaan niillä ominaisuuksilla, jotka sijaitsevat hartioiden välissä vähän niiden yläpuolella. Suomi on varmaan yksi sellainen valtio, joka on kirinyt kovasti sotien jälkeen sitä jälkeenjääneisyyttä, mikä meillä oli ennen sotia.

    Noita talousmittareita tärkeämpiä lukuja voivat olla esim. onnellisuusluvut. Niissä Suomi on pärjännyt hyvin. Jos kansa on tyytyväinen, niin eikö se ole oikeastaan kaikkein parasta. Onnellisuutta ei näytä saavan pelkällä rahalla.
  17. Pötyä. Mistä se yritysmaailma olisi saanut ne rahansa ja ylipäätään vapauden perustaa yrityksiä, jos ei valtiolta. Olen kertonut sinulle aiemminkin, ettei suo, kuokka ja Jussi ole muuntunut jollain hokkuspokkustaikatempulla siistiksi sisätiloiksi, kuokan korvaavat mm. tietokoneet ja Jussit on joku muu kuin yritykset kouluttanut. Ilman valtiovallan suopeutta ja kaukokatseisuutta, yrityksiä ei olisi nykymuodossa. Eteläisen Amerikan viidakoissa ja jossain muuallakin elää alkuperäiskansoja vanhojen tapojensa ja elinkeinojensa turvin ilman yrityksiä ikimuisitoista perinne-elämäänsä. Heillä ei ole ollut valtiota, joka olisi mahdollistanut muutoksen johonkin muuhun. Suomen valtiossakin elää pari kulttuuria (romanit ja saamelaiset), jotka ovat katsoneeksi parhaaksi elää perinteidensä kuin yrityselämän johdattelemina. Valtiot ovat eri tavoin keränneet historian saatossa varallisuutta itselleen. Ei ole suinkaan ollut tavatonta, että hallitsija on katsonut kaiken maansa rajojen sisäpuolelle kuuluvan vain hänelle ja hän vain suuresta armostaan jakaa armopaloja myös kansalle. Venäjällä tämä ajatus on edelleen tätä päivää. Kiinassa valtiovalta eli kommunistihallinto päättää viime kädessä kaikesta eikä siellä ole perustuslaiella rajoitettu sitä valtaa. Sinulla on omituinen käsitys siitä, että hallitsijan tai kansanvalta olisi ykskaks siirtynyt yrityksille. Ei se niin mene. Yritykset saavat yrittää ja pidättää siitä kohtuullisen tuoton itsellään. Mutta valtiovalta ottaa aina osansa kuten kunnon vuokraaja ainakin. Valtio on isäntä talossa, yritykset ovat pelkkiä renkiä.
  18. Kyllä työeläke on sosiaalietuus, koska kyse on pakosta. Työantajan on pakko vakuuttaa lain mukaan työntekijänsä. Sen sijaan vapaaehtoiset eläkeet eivät ole sosiaaliturvaa. N e voidaan ihan hyvin katsoa myöhennetyksi palkanmaksuksi tai muuksi työsuhde-eduksi.

    Pakollista työeläkemaksua ei rahoiteta suoraan verovaroista, vaan se katetaan työeläkemaksuilla. Ne rahat eivät välttämättä ole sinun maksamia rahoja, jotka olisi korvamerkittty vain sinulle eläkkeensaajana. Meillä on pari muutakin vakuustusperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, mutta et ole väittänyt, että ne olisivat ansaittua palkkaa eikä sosiaaliturvaa. Näitä ovat työntekijöiden sairasvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Esim. ansiosidonnainen työttömyysvakuutusmaksu katetaan samalla tavoin kuin työeläkemaksutkin pakollisella vakuutuksella. Kun sitten tulee vakuutustapahtuma eli työttömyys, kutsut täällä työttömyyden kohteeksi joutuneita ihmisiä laiskoiksi. Yhtä lailla laiskoiksi voisi kutsua sinua eläkkeensaajana, kun et ole jatkanut työuraasi vaan heittäytynyt eläkkeen varaan.Kyllä työttömyysvakuutuksen perustuva korvaus on samalla tavoin sosiaaliturvaa kuin pakollisiin eläkemaksuihin perustuvat eläkkkeetkin. Jos ne eivät olisi sitä, mitään pakkoa ei tarvittaisi. Meillä on muitakin pakollisia vakuutuksia kuten liikennevakuutus. Se ei ole sosiaaliturvavakuutus, mutta senkin tavoitteet ovat yhteiskunnalliset.

    Työeläkettä maksetaan iän perusteella, työkyvyttömyyseläkettä työkyvyttömyyden perusteella jne. Työeläkettä koskevassa laissa määrätään molemmista em. eläkkeestä. Sen lisäksiä siellä ovat mm. säänökset lesken- ja lapseneläkkeestä, työuraeläkkeestä, varhaiseläkkeistä, työkyvyttömyyteen liittyvästä kuntoutuksesta ym. Näitä kaikkia tarkoituksia varten työnantajilta ja palkansaajilta kerätään työeläkemaksuja. Ne ovat hyvin selvästi sosiaaliperusteisia. Jos tutustuisivat eläkelakien valmisteluasiakirjoihin, havaitsisit hyvin pian, että lainsäätäjä on tarkoittanut ne osaksi sosiaaliturvaa milloin vanhuuden, työkyvyttömyyden, sairastumisen, lesken ja alaikäisen lapsen turvaksi. Nämä perusteet selviävät lainsäädännöstä, mutta sinulle ne ovat tyystin vieraita.
  19. Kyllä se verotus saadaan ihan sopivaksi, jos hallitus tekee riittävän suuruisia leikkauksia ja laskee sitten verotusta, jos se konsti kerran tepsii. Sinun juttujesi perusteella lopputulos olisi silloin positiivinen. Nythän hallitus vain kasvattaa menoja ja velka kasvaa enemmän kuin Marinin hallituskaudella. Sehän on sama kuin sinä omassa taloudessasi velkaisena alkaisit ottaa vain lisää velkaa rahoittaaksesi menosi, vaikka pikkasen vähentäisitkin joitain menoja. Samaan aikaan tulosi vähenisivät, kun et viitsi tehdä niin paljon töitä. Näinhän se hallitus nykyisin toimii. Koko ajan menee vain huonompaan eikä mitään parempaa ole edes näköpiirissä.

    Kyllä kaikki hintojen lisäykset vaikuttavat kuluttajiin. Jos ajatellaan, että keskivertoihminen kuluttaa 2 000 euroa kk:ssa, niin noston lasku on 360 euroa vuodessa. Jos hän tekisi jonkun isomman investoinnin kuten auton oston, lasku 40 000 euron hankinnasta olisi 600 euroa. En usko, että kyse on pikkurahasta esim. työantajille. Tuskin ne taipuvat ihan noin vain 1,5 %:n lisänostoon palkkoihin. Kun hintataso on korkean inflaation vuoksi noussut viime vuosina useilla prosenteilla, kaikki lisämenot vain kertaantuvat, kun ne lasketaan kohonneista hinnoista. Sinulle tällainen yksinkertainen matematiikka tuntuu olevan täysin vierasta.
  20. Maan kannalta on jokseenkin merkityksestöntä, kuinka paljon kepulaisia valtuutettuja on vähäväkisissä maalaiskunnissa kuten Merijärvellä, missä Kepulla on yleensä ollut 100 %:n kannatus. Kepulaiset näperrelletköön ihan rauhassa niissä periaferioiden auringonlaskun kunnissa. Ei niistä muut olekaan kiinnostuneet.

    Suomen tulevaisuus on suurissa asutuskeskuksissa. Niidenkin osalta päätösvalta rajoittuu tietysti paikallisiin asioihin, mutta ne ovat merkitykseltään merkittäviä. Pk-seudulla on ollut nyt päätöksenteon alla erilaisia ratahankkeita, joilla voi olla suuria taloudellisia vaikutuksia. Merijärvellä päätetään lähinnä siitä, mistä toiminnoista voidaan vielä panna luukut kiinni. Suuri kuva on se, miten maa sen eri osissa kehittyy. Minulla ja useimmilla suomalaisilla on tästä selvä visio. Se tarkoittaa, ettei maan tulevaisuus ainakaan lepää haja-asutusalueilla.
    21. 60 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt