Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Yrittäjiäkään ei olisi ilman kuluttajia, tuotteiden ja palvelujen ostajia. Yritysten konkurssit johtuvat järjestään siitä, etteivät ostajat ja kuluttajat halua ostaa niiden tuotteita. Etkö ole tätä lainkaan havainnut. Aika huonosti olisivat suurin osa yrityksistä pärjännyt ilman työntekijöitä. Miten ajattelet, että suuret tehtaat olisivat pyörineet ilman työntekijöitä. Sinähän valitat koko ajan esim. lakoista. Mitä niillä on väliä, jos yritykset eivät kerran tarvitse työntekijöitä. Väitteesi on jatkuvasti ristiriitaisia ja täyttä hölynpölyä. Todellisuudessa talous pyörii vain, kun yhteiskunta (valtio), yritykset ja palkansaajat suorittavat osansa niiden pelisääntöjen mukaan, jotka yhteiskunta on säätänyt. Jos joku on muiden yläpuolella, se on yhteiskunta eli valtio, koska päätöksentekomonopoli on sillä. Se on myönnettävä, että 2000-luvulla joukko suuri monikansallisia yrityksiä on alkanut haastamaan tämän valtiollisen monopolin. Ei Suomessa, mutta lähinnä USAssa. Ne ovat toimijoina niin isoja, että valtion päättäjät kuuntelevat niitä ja noudattavat niiden haluja. USAssa Trump heitti Elon Muskin hallinnosta, kun sukset menivät näillä kahdella suurella egolla ristiin. Muskilla on moninverroin enemmän pätäkkää kuin Trumpilla ja hän ei ehkä ole vielä sanonut viimeistä sanaa näiden kahden narsistin kiistassa.

    Näyttää siltä, että myös sosialistinen valtio voi menestyä taloudessa hyvin. Yksikään valtio ei noussut taloudellisesti niin paljon kuin sosialistinen Kiina. Se kisaa USAn kanssa taloudellisesta suurvalta-asemasta. NL oli taloudellisesti heikko, mutta Kiina on toista maata. Kiina harjoittaa omanlaista sosialismiaan, joka on sekatalousmalli. Valtio ohjaa kuitenkin toimintaa viime kädessä ja näyttää yrityksille tarvittaaessa kaapin paikan. En kannata mitään Kiinan mallia, koska maa on totalitaristinen valtio. Silti on se esimerkki siitä, että sinun mallillasi on ihan hyvin pärjäävä talousmalli.
  2. Kyllä ne ovat näitä menneitä persuja. Timo Soinihan persut perusti Raimo Vistbackan ja joidenkin muiden kavereiden kanssa. Menneitä persuja on paljonkin. Isohko porukka käveli ulos vuonna 2017 Soinin johdolla. Toni Halmekin päätti lopettaa päänsä hakkaamisen. Ano Turtiainen pakeni ihan Moskovaan saakka pyytämään turvapaikkaa sieltä vainoojiltaan. Vasarapersut yrittävät myös vähentää jäsenmäärää. Museon rakentamiseen tarvitaan vasaraa, nauloja ja tietysti lautoja. Ja tässäkin entinen persu tulee apuun. Teuvo Hakkaraisella lautoja riittää ja todennököisesti talkoojuomatkin jostain saa kaivettua. Tosin rakentaminen voi hidastua merkittävästi, jos järjestys menee perinteisesti niin, että juodaan ja riehutaan ensin ja rakennetaan sitten kun ehditään.

    Persujen ideologia on yhtä museota. Paluu meneisyyteen on ollut ihan puolueen vaalisloganina. "Suomi takaisin". Siinä mielessä suurin osa museoista kertoo juuri persuista. Aleksis Kiven "Seitsemän veljestä" kuvaa hyvin persuja. Sen impivaaralainen ilmapiiri on persuraamattu. Pää pensaaseen ja piiloon pahaa maailmaan - Impivaaraan. Yhden persukansanedustajan isä - persu hänkin . on tehnyt teemasta kirjan. Ilmari ja poikansa Onni. Kirjan perushuomio on se, että liberalismi on suomalaisuuden uhka, koska se rikkoo kansallista yhtenäisyyttä. Ihminen ei ole vapaa, autonominen ja toisista riippumaton vaan toisiinsa kytkeytyviä sosiaalisia olentoja. Ilmari Rostila nostaa kissan pöydälle. Persujen todelliset vastustajat elvät ole poliittinen vasemmisto vaan liberaalit, joita on perinteisesti löytynyt kyllä aina enemmän poliittisesta oikeistosta.
  3. USAta voi käsittääkseni pitää järjestelmätasolla eli lainsäädäntöä tarkastelemalla aitona demokratina siinä missä muitakin demokratioita. Todellisuuden tasolla demokratian rajoja pyritään aina silloin tällöin eri valtioissa koettelemaan, kun valtaan nousee joku diktaattoriksi pyrkivä. Silloin testaan demokratian kestävyys. On olemassa esimerkkejä demokratian luhistumisista. Natsi-Saksassakin natsipuolue pääsi valtaan ainakin osittain demokraattisen keinoin, mutta alkoi sitten valtaan päästyään murentaa demokratiaa. Demokratian perustuslaillisten suojajärjestelmien pitäisi olla niin vahvat, ettei tämä olisi mahdollista. Esim. USAssa ja Ranskassa vaarana on se, että yhdelle toimijalle eli presidentille on annettu poikkeuksellisen paljon valtaa.

    Natsien lisäksi voidaan ottaa esimerkiksi Suomi, Unkari ja USA, joissa on ollut pyrkimyksiä kohti kansanvallan rapauttamista. Suomenssa presidentti Kekkonen liukui laillisten valtaoikeuksiensa yläpuolelle ajoittain ja puuttui maan sisäpolitiikkaan tavalla, joka ei kuulunut hänen valtaoikeuksiaansa. Presidentti ei saanut silloinkaan puuttua eduskunnan päätösvaltaan ja toimintaan, mutta laki ei pidätellyt häntä. Lopulta Suomi ajautui itsesensuurin valtaan ja harva enää uskalsi asettua Kekkosen tahtoa vastaan. Onneksemme presidentti Koivisto alkoi purkaa presidentin valtaoikeuksia ja nostaa parlamentarismia kunniaan.

    Unkarissa Orbanin Fidesz-puolue on kahminut itselleen yksinvaltaisen aseman. Se on tapahtunut demokratiaa ja oikeusvaltiota purkamalla pala kerrallaan.

    USAssa presidentti Trump on alkanut puuttua monin tavoin poliittiseen järjestelmään ja suosimaan maan yhtä puoluetta sekä rajoittamalla toisen puolueen mahdollisuuksia. Hän on kutsunut sitä toista puolta kommunisteiksi ja terroristeiksi. Vastustajistaan hän pyrkii pääsemään eroon täysin epädemokraattisin keinoin. Hän on myös ulottanut liittovaltion toimia demokraattijohtoisiin osavaltiohin tuomalla diktatuurien tapaan sotavoimia ja kansalliskaartia kaduille "pitämään yllä järjestystä". Trump kulkee jatkuvasti laillisten valtaoikeuksiensa rajoilla ja usein ne ylittäen tyypilliseen diktatuuritapaan. USAssa on edelleen kuitenkin vahvoja ja demokratiaa kunnioittavia vastavoimia kuten nyt pidetyissä pormestari- ym. vaaleissa nähtiin. USAssa tilanne voi toki vielä kärjistyä esim. väkivaltaiseen suuntaan, koska maassa väki on voimakkaasti jakautunut kahteen toisilleen vastakkaiseen leiriin.

    Muualla Euroopassa on myös nostanut päätään äärioikeisto, jolla on osin ihan peittelemättömia tarkotuksia polkaista demokratia sivuun ja siirtää maansa kansalliskonservatismin ja yksinvallan suuntaan Unkarin mallin tapaan. Tärkeimpänä tavoitteena näillä on lakkauttaa EU. Tavoite on sama kuin mikä on Venäjän ja myös Trumpin tavoite. Tehdä Euroopasta heikko ja tottelevainen.
  4. Vaalijärjestelmä liittyy kaikkien puolueiden toimintaan. Kepu on tiettävästi poliittinen puolue eikä pelkästään tupailtayhdistys tai varttuneiden tanhu- ja ompelukerho. Kun Suomessa pohditaan erilaisia uudistuksia ja olemassa olevan etuja ja haittoja, on hyvä olla selvillä myös siitä, miten asiat on muualla järjestetty ja miten ne toimivat. Tästä voidaan ottaa täällä opiksi. Eli kannattaako omaa syysteemiä lähentää jonkin ulkomaalaisen esimerkin kaltaiseksi vai päinvastoin loitontaa sitä huonojen vaikutusten vuoksi.

    Suomen poliittinen järjestelmä ei ole mikään suomalainen keksintö. Kun perustuslakia itsenäisyyden alkuvuosina alettiin sorvata, esimerkkiä otettiin USAn ja Sveitsin järjestelmistä. Niihin perustui myös sisällissodan kestäessä tehty Otto Ville Kuusisen johdolla laadittu vallankumouksellisten perustuslakiehdotus, joka siis myös oli esimerkkinä lailliselle valtiovallalle, kun se huomattavilta osin toteutettiin. Muilta osin olemme saaneet paljon vaikutteita oikeusjärjestelmäämme Saksasta. Pitemmässä juoksussa roomalainen oikeus on meidänkin järjestelmämme esikuva. Sen ja anglosaksisen oikeusjärjestelmän suurin ero on siinä, että meilläkin lait perustuvat pääosin kirjoitettuun lainsäädäntöön, kun anglosaksisessa järjestelmässä ne perustuvat tapaoikeutuun ja tuomioistuimien ennakkotapauksiin. Autokolarin oikeusratkaisuna saattaa siis edelleen olla esim. 1700-luvulla tapahtunut hevosvankkureiden samantapanen yhteentörmäys. USAn osalta näemme usein ilmaisuja, jonka mukaan joku perustuslaillinen asia on ratkaisu esim. oikeusjutussa USAn liittovaltio vs. Gilmore -oikeustapauksessa, joka on voinut tapahtua hyvinkin kauan sitten. Sen mukaan siis pitää ratkaista nytkin. USAssa koko perustuslain juju on siinä, että sen avulla kansalaisia pyritään suojelemaan mahdolliselta diktatuurilta. Tähän samaan perustuu kansalaisten oikeus aseiden kantoon. Siis diktatuuria vastaan voidaan nousta asein eikä kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia saa muuttaa kovin helposti siitä, mitä ne pari vuosisataa sitten olivat.

    Kaikki liittyy aina vähän kaikkeen. On hyvä ymmärtää erilaisten ratkaisujen historiaa ja perusteita. Demokratiassa minkään ei pitäisi olla kiveen hakattua vaan yhteiskunnallisten olosuhteiden muuttuessa myös lainsäädännön pitäisi pysyä perässä eikä jarruna.
  5. Maatalouden ongelma on ollut päinvastainen. Sitä on tuettu verovaroin aivan liian paljon. Se on tullut veronmaksajille kalliiksi. Maataloustukien aikana sotavuosien jälkeen tähän päivään saakka suurin ongelma on ollut ylituotanto. Se tarkoittaa, että olemme maksaneet tukia huomattavan paljon siitä, että maataloustuotteita on tuhottu tai lahjoitettu ulkomaille kuten Englantiin. Pahimmillaan Suomessa tuomittiin kolmen vuoden tarve kahdessa vuodessa. Se tarkoitti, että kolmasosa ei mennyt kulutukseen. Tätä voi verrata älyttömyydelleen Venäjän sotatalouteen. Siellä tuotetaan sotatarvikkeita, jotka sitten tuhotaan. Suomessa viljaa on jopa poltettu, kun sitä on ollut liikaa.

    Ruoka on kalliimpaa Suomessa kuin muualla juuri sen vuoksi, että meillä ylituetaan maataloutta. Lisäksi tuet kapitalisoituvat maatalousmaahan eli nostaa keinotekoisesti maatalousmaan hintaa. Se puolestaan nostaa uusien viljelijöiden kynnystä ryhtyä maatalousyrittäjäksi. Samalla vanha maatalousväki vanhenee ja tehokkuus heikkenee.

    Turpeelle tulee vielä suuri tarve sitten, kun ja jos tiedemiesten ennuste merivirtojen virtausten heikkenemisestä toteutuu. Sitä on siis syytä säästää pahan päivän varalle. Siis siihen aikaan, kun ilmastonmuutokselle ei enää mahdeta mitään ja Suomessakin aletaan siirtyä Siperian ilmasto-olosuhteisiin. Suomessa energiapolitiikka on ollut onnistumistarina. Olemme siirtyneet vahvasti ulkomaalaisesta fossiilisesta polttoaineesta kotimaisiin energialähteisiin. Emme ole enää ollenkaan Venäjä-riippuvaisia.

    Suomessa tuetaan enemmän arktista maataloutta kuin parempien luonnonolosuhteiden maataloutta. Se on hölmöläisten hommaa, sillä viisas kyllä ymmärtää, ettei vilja kovin hyvin kasva jäätiköillä. Pitäisi ottaa oppia esim. Kanadasta ja Ruotsista. Ne eivät tue jäätikkömaataloutta. Ruotsin maataloudesta valtaosa sijaitseen koko Suomen eteläpuolella.
  6. Vaalikauden kestäessä voi pärjätä pelkällä hallituksen kritisoimisellakin. Vaaleissa pitäisi sitten olla jokin uskottava vaihtoehto valtiontalouden parantamiseksi ja velkaantumisen nousun pysäyttämiseksi. Toistaiseksi Lindtman on viivytellyt näiden keinojen julkistamisessa, mutta lupaus siitä on olemassa. Muistaakseni ajankohta on noin vuoden päästä.

    SDP:n kärkisijan pitäminen siis riippuu ensinnäkin uskottavasta talousohjelmalupauksesta. Toiseksi se riippuu siitä, kasvaako talous hallituskauden jäljellä olevana aikana vai ei. SDP:n kannalta juuri nyt voisi olla vaalien paras ajankohta, joten ajan kulu on riski. Viimeiset tiedot esim. teknologiateollisuuden arvioista eivät lupaa hallitukselle hyvää. Tuntuu, että kasvu aina vain viivästyy. Hallituksen sisällä muhii myös talouskasvuongelma, koska persut tuntuvat panneen neliraajajarrutuksen päälle vähän kaikessa talouspoliitikan uudistamisessa tuottavuuden prantamiseksi ja elinkeinorakenteen muuttamiseksi. Vihreä siirtymä antaisi pitkään aikaan tuhannen taalan paikan tehdä kasvuun johtavia maaleja. Persuja vaan hiertää kaikki vihreä. He uskovat vanhaan ja heikosti kannattavaan.

    Talouskasvun edistämisen kannalta olisi parasta, jos vihreää siirtymää ja korkeakoulutusta suosivat puolueet löytäisivät vaalien jälkeen toisensa. Se tarkoittaisi siis uudisamisvoimaista hallitusta, jossa olisivat mukana SDP, Kokoomus, Vihreät ja RKP. Näillä on taipumusta katsoa nykyisessä talouspolitiikassa eteenpäin eikä hamuta sitä vanhaa ja perinteistä. SDP ja RKP ovat tässä suhteessa konservatiivisimmat eli varsinkin SDP:n tulisi katsoa aikaisempaa avoimemmin talouspolitiikan uusia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tämä tarkoittaa rohkeutta investoida AI-teknologian ja vihreän siirtymän suuntaan. Ne ovat megatrendejä niin USAssa kuin Kiinassakin. Näiden yhdistelmästä on veikattu uutta teollista vallankumousta ja kasvun merkittävintä ajuria. Nyt ei saisi jättäytyä vapaaehtoisesti kyydistä pois kuten persut haluavat tehdä. Kepu on puolestaan sidottu edelleen pahasti turpeeseen, joten siltä suunnalta tuskin vallankumouksellista uudistamishalua tullaan näkemään. Suomi elää yhä vähemmän metsästä ja tätä pitäisi osata katsoa avoimin silmin. Metsähakkuut ovat itse asiassa ongelma Suomelle. Samoin ylimitoitettu maatalous. Kaikilta muilta osin Suomi on saavuttamassa päästötavoitteet, mutta nämä kaksi rassaavat. Voi syntyä tilanne, että metsänomistajien ahneuden maksajaksi tulevat me veronmaksajat.
  7. Ei tarkoita. Suomen uusi perustuslaki jaettiin muutama kymmenen vuotta sitten jokaiseen kotiin. Et ole ilmeisesti tutustunut siihen. Vaaleissa ei valita eikä voikaan valita mitään joukkoa käyttämään enemmistön tai mitään muutakaan valtaa. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa, joiden keskuudesta valitaan Suomeen hallitus. Vaaleissa hallituksia ei valita eikä niissä yleensä tiedetä, millainen hallitus vaalien jälkeen Suomea johtaa. Vaihtoehtoja on tavanomaisesti useita. Päätöksiä eduskunnalla tehdään enemmistöpäätöksin ja teoriassa tuo enemmistö voi muodostua miten tahansa. Suomeen voidaan vaalien jälkeen perustaa enemmistö- tai vähemmistöhalllitus. Viime mainitussa tapauksessa osan oppositiota pitäisi tukea hallituksen esityksiä, jotta ne voittaisivat äänestyksissä. Ruotsissahan on nykyisin vähemmistöhallitus, joka toimii tällä periaatteella. Samoin Ranskassa on ollut viime aikoina lukuisia vähemmistöhallituksia.

    Perustuslaissa on määrätty merkittäviä poikkeuksia enemmistöpäätöksiin. Kaikkien merkittävimmät asiat on perustuslaissa määritelty niin, että niiden muuttaminen edellyttää esim. 2/3 enemmistöpäätöstä eli yksinkertainen enemmistö ei riitä. Voidaan sanoa, että perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävissä asioissa vähemmistön rooli on hallituspolitiikan osalta olennainen, koska yleensä meillä ei hallituksia, joilla olisi 2/3 enemmistö eduskunnassa. Perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävien esitysten läpimeno edellyttää suuren enemmistön tukea. Suomen liittyminen Natoon päätettiin tällaisellä enemmistöllä Marinin hallituksen aikana. Oppositio siis tuki Marinin hallituksen selontekoa sillä kertaa laajasti. Natojäsenyytemme hyväksyttiin eduskunnassa tämän selonteon perusteella. Kaikkein tärkeimpiä asioita ei siis voi päättää pelkällä enemmistöpäätöksellä. Demokratiaan kuuluu olennaisesti myös vähemmistösuoja.

    Perustuslaissa on säädetty erilaisten kansalaisoikeuksien lisäksi esim. Suomen virallisista kielistä. Näitä ei voi yksinkertaisella enemmistöllä muuttaa. Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamelaisilla on lakiin perustuva oikeus käyttää viranomaisasioinnissa saamenkieltä ja kuurojen viittomakielioikeudet nauttivat myös perustuslain suojaa. Vaikka Suomessa enemmistövaltaan pääsisivät kommunistit, he eivät voisi valtiollistaa omaisuutta yksinkertaisella enemmistöllä.

    Enemmistövalta toimii paremmin kaksipuoluejärjestelmissä, missä vaaleissa päätetään tulevasta vallankäyttäjästä yksiselitteisesti. Tällöinkin on olemassa perustuslaillisia vähemmistösuojia.
  8. Purra ja persut ovat armottomia populisteja. Vastustamistaan asioista tuodaan vain negatiivisia puolia esille. Jos persujen hölmöilyjä sovellettaisiin muihin tuotteisiin ja palveluihin, voisi esim. sanoa, että kotimainen puukko- ja keittiöveitsiteollisuus tarkoittaa tappojen ja muiden henkirikosten edistämistä, ydinvoiman käytön suosiminen on itse asiassa ydinpommien suosimista, autojen hankkinen tarkoittaa vuosittain muutama sata kuolemaa, maataloustuet aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä jne.

    Suomessa on monia syitä suhtautua myönteisesti datakeskusten ja erityisesti suurten amerikkalaisten hyperskaalajien datakeskusten rantautumista Suomeen. Nämä ovat ehkä jopa parempi suoja Suomen turvallisuudelle kuin mikään droonimuuri. Datakekeskuksilla on työllistämisvaikutuksia erityisesti rakennusvaiheessa, energiateollisuudelle ne tarrkoittavat rajua asiakasmäärän kasvua. Kun asiakaskunta kasvaa, silloin yleensä myös tarjonta kasvaa. Suomella on aikaa rakentaa kapasiteettia, koska teollisuuden sähkönkulutus on selvästi vähentynyt huippuvuosista. USAssa kasvavaan energiantuotantoon tultaneen vastaamaan puhtaalla maasukaasutuotannon kasvattamisella ja pienydinvoimatuotannolla. Isojen ydinvoimaloiden rakentaminen voi olla liian hidas ratkaisu, koska samaan aikaan datakeskusten energiatarve vähenee teknologian kehittyessä. Näillä on teknologia virityksiä vähäisemmän energian käytön teknologiaan ja jäähdytysjärjestelmien kehittämiseen yms. Itsessään datakeskukset voivat kasvattaa ympärilleen muutakin teknologiateollisuutta.
  9. Niin, tilanne on poliittisesti vähän kerrassaan kärjistynyt ja polarisaatio vahvistunut. USAssa kahteen porukkaan leitiyminen on Suomea paljon pitemmällä. Siellä ei ole maltillista keskustalaista kolmatta vaihtoehtoa. Kummassakin valtapuolueessa äärilaidan politiikan suosio kasvaa. Trump vaikuttaa esim. New Yorkin pormestarivaaliin jo ennakolta tavalla, jota ei missään eurooppalaisessa demokratiassa voisi koskaan hyväksyä. Suomessa presidentti ei saa puuttua muuhun kuin mihin hänen valtaoikeutensa antavat myöten eli lähinnä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

    Trump on ottanut tavakseen haukkua poliittisia vastustajiaan mielisairaiksi, kommunisteiksi ja terroristeiksi. Trumpilla ei ole minkäänlaisia käytöstapoja ja pidäkkeitä ajaessaan omaa poliittista agendaansa. Hän pilkkaa mm. keskuspankki FEDin pääjohtaja Powellia säännönmukaisesti nimittelemällä tätä halveksivasti samoin kuin maan edellistä presidenttiä. Trumpilla ei ole aikomustakaan yhtenäistää kansaa vaan hän ajaa sitä mahdollisimman paljon kahtia toisiaan vastaan. Jos USAn talous alkaa Trumpin kaudella sakata, ollaan todennäköisesti hyvin vaarallisessa tilanteessa kaupunkien kaduilla. Puheet sisällissodan mahdollisuudesta eivät ole aivan tuulesta temmattuja. New Yorkin pormestarivaali on aika enteellinen poliittisen tilanteen kriisiytymisestä.

    Suomessa samanlaista kahtiajakoa on ollut havaittavissa niin talouden kuin arvo- ja kulttuurikysymysten osalta. Vastakkain taloudessa on ehkä vasemmisto ja oikeisto mutta arvokysymyksissä konservatiivit ja liberaalit. Viime mainittujen joukossa on paljon oikeistoa muutoin kannattavia. Suomessa erityisesti persut ja KD ovat asemoituneet konservatiiviseen oikeistoon. Kokoomus vain osoittain eli osa kokoomuslaisista on liberaaleja oikeistolaisia. Vasemmalla laidalla liberalismin kannatus on kasvanut eli arvokymysymyksissä vasemmsito ja Kokoomuksen arvoliberaalit voivat löytää toisensa kentän samalta puolelta.
  10. Ilman ay-mafiaa voi pärjätä, mutta ilman ay-liikettä palkansaajien palkat ja työehdot olisivat jääneet paljon nykyistä heikommiksi. Tämän voi selvästi nähdä, kun vertaa sellaisia valtioita keskenään, joissa ay-toiminta on sallittua ja arvostettua niihin, joissa se ei ole sallittua tai on verraten rajoitettua. Onneksi Suomessa ei edes ole mitään ay-mafiaa. Ay-liike toimii lakien mukaisesti ja aina välillä yhteistyössä työnantajien ja lainsäätäjän kanssa. Jopa tämä Orpon hallitus on pyytänyt ay-liikettä avuksi joissakin työelämän uudistuksissa, joita on likimain mahdoton säätää lain avulla. Erityisesti tämä on koskenut ns. palkkajohtajuusmallia.

    Ja sinäkin se vaan haukut ay-liikettä, mutta nostat silti ay-liikkeen sinunkin eduksesi neuvottelman eläkejärjestelmän eläkettä. Kumma kun se kuitenkin kelpaa. Se on siis työsopimusetu, jonka ay-liike on sinullekin neuvotellut. Ehkä olisi tietysti oikeudenmukaisempaa, että ay-liikkeen neuvottelemat edut koskisivat vain sen jäseniä ja muut olisivat saaneet neuvotella itse omat eläke-etunsa. Ay-liike on haluunut olla rehti liittoihin kuulumattomiakin kohtaan ja neuvottelun perusteella säädettiin laki, joka koskee kaikkia palkansaajia riippumatta siitä, kuuluvatko he liittoon vai eivät. Samoin ay-liikkeen neuvottelemat työehtosopimukset ovat koituneet myös liittoihin kuulumattomien eduksi eli nämä ovat päässeet nauttimaan ilmaisia lounaita jäsenmaksunsa maksaneiden kustannuksella. En ole kuullut koskaan kenestäkään liittoon kuulumattomasta palkansaajasta, joka olisi kieltäytynyt niistä palkka- ja muista eduista saati sitten työeläkkeestä, jotka ovat ay-liikkeen edunvalvonnan tulosta. Et ilmeisesti sinäkään tee tässä poikkeusta. Olen ymmärtänyt, ettet saa pelkästään yrittäjäeläkettä vaan pääosin juuri työeläkettä.