Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25528

  1. Niin, tilanne on poliittisesti vähän kerrassaan kärjistynyt ja polarisaatio vahvistunut. USAssa kahteen porukkaan leitiyminen on Suomea paljon pitemmällä. Siellä ei ole maltillista keskustalaista kolmatta vaihtoehtoa. Kummassakin valtapuolueessa äärilaidan politiikan suosio kasvaa. Trump vaikuttaa esim. New Yorkin pormestarivaaliin jo ennakolta tavalla, jota ei missään eurooppalaisessa demokratiassa voisi koskaan hyväksyä. Suomessa presidentti ei saa puuttua muuhun kuin mihin hänen valtaoikeutensa antavat myöten eli lähinnä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

    Trump on ottanut tavakseen haukkua poliittisia vastustajiaan mielisairaiksi, kommunisteiksi ja terroristeiksi. Trumpilla ei ole minkäänlaisia käytöstapoja ja pidäkkeitä ajaessaan omaa poliittista agendaansa. Hän pilkkaa mm. keskuspankki FEDin pääjohtaja Powellia säännönmukaisesti nimittelemällä tätä halveksivasti samoin kuin maan edellistä presidenttiä. Trumpilla ei ole aikomustakaan yhtenäistää kansaa vaan hän ajaa sitä mahdollisimman paljon kahtia toisiaan vastaan. Jos USAn talous alkaa Trumpin kaudella sakata, ollaan todennäköisesti hyvin vaarallisessa tilanteessa kaupunkien kaduilla. Puheet sisällissodan mahdollisuudesta eivät ole aivan tuulesta temmattuja. New Yorkin pormestarivaali on aika enteellinen poliittisen tilanteen kriisiytymisestä.

    Suomessa samanlaista kahtiajakoa on ollut havaittavissa niin talouden kuin arvo- ja kulttuurikysymysten osalta. Vastakkain taloudessa on ehkä vasemmisto ja oikeisto mutta arvokysymyksissä konservatiivit ja liberaalit. Viime mainittujen joukossa on paljon oikeistoa muutoin kannattavia. Suomessa erityisesti persut ja KD ovat asemoituneet konservatiiviseen oikeistoon. Kokoomus vain osoittain eli osa kokoomuslaisista on liberaaleja oikeistolaisia. Vasemmalla laidalla liberalismin kannatus on kasvanut eli arvokymysymyksissä vasemmsito ja Kokoomuksen arvoliberaalit voivat löytää toisensa kentän samalta puolelta.
  2. Ilman ay-mafiaa voi pärjätä, mutta ilman ay-liikettä palkansaajien palkat ja työehdot olisivat jääneet paljon nykyistä heikommiksi. Tämän voi selvästi nähdä, kun vertaa sellaisia valtioita keskenään, joissa ay-toiminta on sallittua ja arvostettua niihin, joissa se ei ole sallittua tai on verraten rajoitettua. Onneksi Suomessa ei edes ole mitään ay-mafiaa. Ay-liike toimii lakien mukaisesti ja aina välillä yhteistyössä työnantajien ja lainsäätäjän kanssa. Jopa tämä Orpon hallitus on pyytänyt ay-liikettä avuksi joissakin työelämän uudistuksissa, joita on likimain mahdoton säätää lain avulla. Erityisesti tämä on koskenut ns. palkkajohtajuusmallia.

    Ja sinäkin se vaan haukut ay-liikettä, mutta nostat silti ay-liikkeen sinunkin eduksesi neuvottelman eläkejärjestelmän eläkettä. Kumma kun se kuitenkin kelpaa. Se on siis työsopimusetu, jonka ay-liike on sinullekin neuvotellut. Ehkä olisi tietysti oikeudenmukaisempaa, että ay-liikkeen neuvottelemat edut koskisivat vain sen jäseniä ja muut olisivat saaneet neuvotella itse omat eläke-etunsa. Ay-liike on haluunut olla rehti liittoihin kuulumattomiakin kohtaan ja neuvottelun perusteella säädettiin laki, joka koskee kaikkia palkansaajia riippumatta siitä, kuuluvatko he liittoon vai eivät. Samoin ay-liikkeen neuvottelemat työehtosopimukset ovat koituneet myös liittoihin kuulumattomien eduksi eli nämä ovat päässeet nauttimaan ilmaisia lounaita jäsenmaksunsa maksaneiden kustannuksella. En ole kuullut koskaan kenestäkään liittoon kuulumattomasta palkansaajasta, joka olisi kieltäytynyt niistä palkka- ja muista eduista saati sitten työeläkkeestä, jotka ovat ay-liikkeen edunvalvonnan tulosta. Et ilmeisesti sinäkään tee tässä poikkeusta. Olen ymmärtänyt, ettet saa pelkästään yrittäjäeläkettä vaan pääosin juuri työeläkettä.
  3. Kokoomuksen omaa politiikkaa olisi voinut reivata parempaan eli liberaalimpaan suuntaan, mitä se oli Stubbin kaudella tai jopa sosiaaliliberaalimpaan suuntaan, mitä se oli Kataisen kaudella. Kokoomus on Orpon johtamana siirtynyt monta piirua oikealle. Luulen, ettei se niinkään johdu Orposta vaan siitä, että hän on ollut muiden Kokoomustoimijoiden johdateltavissa.. Johdatusta on annettu erityisesti EK:n ja Keskuskauppakamarin suunnasta. Tyypillistä Oprpon joustavuudelle ja ulkoapäin ohjatuvuudelle on hänen 180 asteen käännös suhteissa persuihin noin viiden vuoden aikana, vaikka persuissa ei sinä aikana ole tapahtunut muutoksia politiikassa. Orpon mukaan persut oli ihmisarvojensa vuoksi hallituskelvoton vuonna 2017 ja sitten hups tyskäännös tapahtui viime vaaleissa ja hallituksen muodostamisessa. Ykskaks persut olivatkin se ykkösvaihtoehto. Jossain määrin Kokoomuksen liimautuminen persuihin on alkanut näkyä myös kannatuksessa negatiivisesti. Kokoomuksella on edelleen paljon arvoliberaaleja äänestäjiä, jollainen itsekin olen, ja alkanut sen vuoksi suhtautua kriittisesti Kokoomukseen. Tunnetuista poliitikoista Kirsi Piha näytti esimerkkiä ja erosi näiden syiden vuoksi Kokoomuksesta.

    Persujen ja Kokoomuksen erot alkavat näkyä jo monella tavoin. Persut ovat alkaneet riitauttaa Kokoomus-politiikkaa aggressiivisesti. Viimeisen näistä on suhtautuminen data-keskuksiin. Orpo ja Kokoomus hehkuttavat avoimesti niiden puolesta, Purra persuineen vastustaa. Itse kannatan tässäkin tietysti Kokoomuksen linjaa, mutta se persuliima on tarrannut niin pahasti, että järkevät toimet voivat mennä karille. Tällaisessa asiassa Keskusta eikä maltillinen vasemmisto panisi lainkaan vastaan.
  4. Ei tuota ole pelkästään vaikea vaan täysin mahdoton ymmärtää. Logiikkasi pettää toistuvasti talouskysymyksissä ja varmaan vähän kaikessa muussakin. Tuottavaksi työksi voi toki halutessaan määritellä kaiken mikä tuottaa uutta. Tuon logiikan mukaan koko Suomen kansa voitaisiin palauttaan vuosisadan taakse viljelemään maata ja tekemään huopatossuja kylmän varalle. Uutta tulee kyllä putkessa. Venäjäkin tuottaa koko ajan uutta. Sotakalustoa ja ampumatarvikkeita, jotka ammutaan hetken kuluttua tuusan nuuskaksi ukrainalaisiin rakennuksiin. Kyllä sillä tavalla saadaan uutta tuotettua, vaikka kuinka paljon.

    Normaalisti tuottavalla työllä tarkoitetaan kuitenkin sellaista, joka tuottaa ns. lisäarvoa. Työn tekemiseen laitetut kokonaiskustannukset ovat silloin pienempiä kuin työstä saatu tulo. Vähän järkevämpi laskelma ottaa tässäkin huomioon myös ne kustannukset, jotka lankeavat maksettaviksi myöhemmin. Näitä ovat jätekustannukset, ympäristötuho, ilmastonmuutos. Maatalous ei Suomessa eikä paljon muuallakaan täytä kriteeriä siitä, että menojen pitäisi olla tuloja pienemmät. Suomessahan valtio eli veronmaksajat joutuvat maksamaan noin puolet maataloustuotannon menoista.

    Erikoinen on myös luulosi palveluammateista. Kun siis lääkäri suorittaa potilaalle leikkauksen, jonka avulla tämä selviää hengissä ja voi jatkaa elämäänsä ja työtään antiseen malliin, ei tuota mitään vaan siinä vaan kierrätetään jotain jo ansaittua. Autojen myyjä ei siis tuota mitään, riippumatta siitä, saako hän auton kaupaksi vai ei. Miten ne tavaran tekijät saavat yhtään mitään myytyä, jos myyjät palveluammattien harjoittajina eivät tee tuottavaa työtä. Yritysten johtokaan ei tee tuottavaa työtä, kun harvoin osallisttuu fyysisesti tuotteiden valmistamiseen. Monet eteläisen Euroopan maat elävät matkailusta eli siis niistä palvelualan toimista. Mikä on lomalla ostetussa matkamuistossa tavarana on niin erityistä siihen palveluun verrattuna, minkä maksat matkasta. Koko ulkomaan matkan kustannus on suurelle osalle 99,9 prosenttisesti yhtä palvelusta maksettua rahaa ja fyysisten matkamuistojen eli sen tavaran määrä aika olematon.
  5. Kahden vasemmistopuolueen kannatus on viimeisimpien gallupien perusteella noin 33 - 35 %. Kolmen oikeistopuolueen (PS, KD, Kokoomus) kannatus on hieman alempi mutta suunnilleen samalla tasolla vasemmiston kanssa. Poliittiseen keskustaan lukeutuvien puolueiden (Kepu, Vihreät, RKP) kannatus on likimain 30 %.

    En ihan ymmärrä, miksi luet keskipuolueet samaan nippuun oikeiston kanssa. Kun katsotaan Suomen historian hallituskokoonpanoja, niin keskipuolueet ovat toimineet selvästi enemmän hallitusyhteistyössä vasemmiston kuin oikeiston kanssa. Jos siis tavallasi puhuttaisiin keslusta-oikeiston sijasta keskusta-vasemmistosta, se saisi noin 63 - 65 %:n kannatuksen ja oikeisto jäisi siihen noin 33 - 35 %:iin. Kun siis tarkastellaan asiaa todennäköisimmän yhteistyökuvion eli keskusta-vasemmiston perusteella, se on selvästi voitolla.

    Oikeiston valta on niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa suurissa vaikeuksissa. Tämä johtuu ääri-ja populistisen laitaoikeiston kasvusta. Vasemmistopuolueet ja osa keskustapuolueista ei halua missään Euroopan maassa tehdä yhteistyötä laita- ja äärioikeiston kanssa. Joissain maissa kuten Saksassa edes muu oikeisto ei halua olla yhteistyössä äärioikeiston kanssa. Maltillisella oikeistolla ei ole oikein kavereita, jos ne lähtevät laitaoikeiston kelkkaan. Se rajoittaa niiden toimintakenttää. Suomessahan Kokoomus teki täyskäännöksen tässä suhteessa. Vielä vuonna 2017 Kokoomus piti persuja yhteistyökelvottomina persujen ihmisarvonäkemysten vuoksi mutta vaihtoi sitten lennossa kantaansa myöhemmin. Samaan aikaan vasemmistopuolueiden yhteistyölle poliittisen keskusta kanssa on yhä vähemmän poliittisia ja ideolgisia esteitä ja eli suhde on kiinteytynyt ja suhteellisen vakaa. Vasemmistolle ei ole mitään ylivoimaisia esteitä - kuten ihmisarvoon liittyviä asioita - tehdä yhteistyötä keskustan kanssa. Voi näyttää jopa silti, että seuraava hallitus tulee olemaan kaikkea muuta kuin oikeistolainen. Tämä liittyy siiihen, että keskusta-vasemmiston kannatus on siinä 65 %:n huitteissa.
  6. Milloin ay-liike tuli Venäjältä? Tuliko se vuonna 1917, kun se kiellettiin Venäjällä? Vai jo tsaarinvallan aikana? Kansahan ei voinut bolshevikkivallankumouksen jälkeen lakkoilla itseään vastaan. Sen täytyi tulla joskus tuolloin, koska ennen vuotta 1991 ay-liike oli jo meillä. Silloinhan ay-liikkeen toiminta oli taas Venäjälläkin mahdollista, kun se siirtyi sosialismista markkinatalouteen. Ja Venäjän osalta ei vain markkinatalouteen vaan yltiökapitalismiin, kun tuotantolaitokset ja omistus siirtyi (=varastettiin) hyvin harvalukuisen porukan eli oligarkkien käsiin. Äärioikeistolainen valtiovalta suhtautuu kylläkin väärämieliseen ay-liikkeeseen tappavalla katseella eikä se jää aina vaan pelkäksi katseeksi. Hallitsijan tahtoa myötäilevä ay-liike voi jatkaa elämäänsä pitäen vaikka hauskoja vodkalla ryyditettyjä iltamiaan.
  7. Ettei tulisi virheellistä käsitystä, voi sanoa, että valtio ja kunnat keräävät veroja maksuina tuottamistaan hyödykkeistä ja palveluista. Varat voitaisiin periaatteessa kerätä yhtä hyvin maksuina niiden saajilta suoraan, mutta näin ei tehdä. Verotuksen avulla kootaan könttäsumma, millä palvelut ym. tuotetaan. Esim. koutuksesta ei peritä maksuja koulutuksen saaneilta eikä koulutettujen hyödyntäjiltä eri yrityksiltä. Koulutuksen aiheuttamat merkittävät kustannukset peritään veroina. Samoin esim. terveyden- ja sairaanhoidon aiheuttamat kulut peritään pääosin veroina. Kuten myös teiden, raitateiden, lentokenttien, sähkö- ja putkistoverkkojen rakentamisesta aiheutuneet kulut. Julkinen sektori siis tuottaa nämä palvelut ja maksattaa ne pääosin veroja keräämällä.

    Ilman näitä julkisen vallan tuottamia palveluja, esim. yritykset joutuisivat kustantamaan niistä valtaosan itse. Julkinen valta ei kerää voittoa tuottamistaan hyödykkeistä ja palveluista, joten yritystenkään ei tarvitse maksaa näistä preemiota. En ole vielä koskaan kuullut yrityselämän puolelta sellaisia vaatimuksia, että julkisen vallan tulisi lopettaa em. hyödykkeiden ja palvelujen tuottaminen, jotta veroja ei tarvitsisi maksaa. Yhä suuremmaksi käyvät myös julkisen vallan tuottamat turvallisuuspalvelut kuten armeijan kalustohankinnat sekä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden henkilöstömenot. Yllättäen yritykset eivät ole pyrkineet korvaamaan valtiota tässä ja hoitamaan nämä menot itse tai luopumaan niistä tarpeettomina.
  8. Edistyspuolueella, LKP:llä ym. mukaanlukien viimeisen eli NuSu:n on toiminnan pohjana on ollut ideologia. Se on liberalismin aate. Niiden nimissäkin tämä usein näkyy kuten esim. Vapaamielisten liitto ja liberaalinen kansanpuolue. Tätä ideologiaa ne eivät syystä tai toisesta ole onnistuneet saamaan kaupaksi kovin hyvin vaaleissa. Nyt liberaalipuoleelle olisi kyllä kansalliskonservatistisen ajattelun vastapainona suuri yhteiskunnallinen tilaus. Kokoomushan omi liberalismin paljolti itseensä, jopa ihan sosiaaliliberalismiin asti. Tämä ideologia huipentui Kokoomuksessa Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin puheenjohtajakausilla. Molemmat edustavat liberalismia. He ovat tässä Kepun Olli Rehnin ja Matti Vanhasen vastineita. Kokoomus on nykyisen persuyhteistyön myötä siirtynyt useamman asekeleen konservatismin suuntaan. Samanaikaisesti vasemmalla laidalla on alettu omia varsinkin arvoliberalismia niiden omaan politiikkaan. Vihreät kannattavat vaihtelevasti myös markkinaliberalismia. Vihreät ovat liberalismin suhteen luontevin ideologian jatkaja, mutta ei puhdasoppinen siinä mielessä, että puolueen politiikan painopiste on ympäristöpolitiikassa.

    Kansainvälsistä esimerkeistä voi nostaa esiin Macronin perustaman Reneissance -puolueen. Macron nousi presidentiksi ja puolue maan johtavaksi puolueeksi. Ei sillä ollut mitään maatalouden tai kielipolitiikan viiteryhmää takanaan. Puoluetta voi luonnehtia keskustalaiseksi sosiaalilberalistiseksi puolueeksi. Sen vastine Suomessa olisi Stubbin, Kataisen, Rehnin ja Vanhasen tapainen sosiaalilberaslistinen politiikka. Esim. Kokoomuksessa Ben Z. pidettiin ennen aika konservatiisena poliitikkona, mutta hän on ikääntymisen tasoittamana siirtynyt selkeästi sosiaaliliberalismin lipunkantajaksi stubbilaiseksi poliitkoksi. Ideologiaan on kuulunut ns. vastuullisen markkinatalouden ajatus, mitä erityisesti Jyrki Katainen markkinoi äänestäjille. Siihen sisältyi myös aimo annos moraalista painotusta, mikä näkyi vaatimuksina oikeudenmukaisemmasta palkkapolitiikasta. Välillä tuntui jopa, että Katainen teki puolipäiväisesti SAK:n naisvaltaisten alojen edunvalvontaa.

    Kepun vanhoista poliitikoista voi nostaa esiin myös Anneli Jäätteenmäen, joka myös edusti erittäinkin sosiaaliliberalistista politiikkaa. Siinä oli voimakas paino sosaalisuudella ja varsinkin sukupuolten tasa-arvoisuudella, mikä sai varmaan monen kepulainen miehen raapimaan päätään ja ehkä myös takamustaan.

    Itse näen, että keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue voisi olla tänä huonon kehityksen aikana moderni vastavoima kansalliskonservatismille. Itsekin voisin suurella todennäköisyydellä äänestää sellaista puoluetta.
  9. Ajatuksesi siitä, että Suomen ja Ruotsin täystuhoaminen olisi pysäyttänyt Naton niille sijoilleen, on kyllä todella perustelematon ja suorastaan hölmö. Sehän tarkoittaisi, että koko Eurooppa alistuisi Venäjän edessä. Mitä sitten kun Ruotsi ja Suomi olisi täystuhottu. elämäkö olisi muualla jatkunut yhtä riemukkaasti kuin ennenkin? Ei NL:ssa eikä Venäjällä ole mitään tällaista ajatusta ollut. Se varmaan pitää paikkansa, että Suomi ja Ruotsi olisi maalitettu. Ehkä molemmilta puoliltakin, jos niiden aluetta aioittaisiin käyttää hyökkäykseen. Liittoutumattomuuden etu oli siinä, että sen ajan maailmassa kylmän sodan loputtua, suurin konfliktin vaara oli Lähi-idän alueella. Jos olisi syttynyt sota Venäjän ja Nato-maa Turkin välillä, kaikki Nato-maat olisivat tulleet vedetyksi automaattisesti sotaan mukaan 5.artiklan perusteella. Ei Suomella ollut mitään intressiä puuttua Venäjän ja Turkin väliseen mahdolliseen sotaan. Asia ei ole ihan kuvitteellinen. 2010-luvulla Turkki ampui alas kaksi venäläishävittäjää väittäessään, että nämä tunkeutuivat Turkin ilmatilaan. Venäjä jätti sillä kertaa kostamatta, vaikka se kiisti ilmatilaloukkauksen. Venäjä oli NL:n irtaantumisen jälkeen ylipäätään siirtänyt asevoimiensa painopisteen etelään, koska se näki islamistisen etelän olevan maan pahin uhka. Tshetsenian sota ja Georgian miehitys olivat tästä esimerkkejä. Edelleen nimenomaan etelä hiertää Venäjää. Ukrainan jälkeen seuraava kohde ei ole välttämättä Euroopassa, vaan monet asiantuntijat pitävät Kazakstania suurimmassa vaaravyöhykkeessä.

    Suomella ja Ruotsilla olisi ollut littoutumattomina mahdollisuus jättää väliin sellaiset sodat, jotka eivät niitä välittömästi koske. Itse näin myös EU-jäsenyyden olevan riittävä turva Venäjää vastaan, koska Nato ei jättäisi reagoimatta, jos EU-maahan hyökättäisiin. Kyse olisi silloin koko EUhun kohdistuvasta hyökkäyksestä ja EUn intresseistä. EU-sopimukseen sisältyy myös velvoite puolustaa jäsenmaita. EU ei sotilasorganisaatio, mutta useat EU-maat ovat Naton jäseniä. Natomaa Norja esim. vaatisi takuuvarmasti Natoa puolustamaan Ruotsia ja Suomea, koska hyökkääjä silloin uhkaisi samalla suoraan myös Norjaa. Kun Venäjän uhka Ukrainan kautta toteutui, oli minunkin mielestä viisasta liittyä Natoon. Harva osasi kuitenkin odottaa, että Venäjän johdossa olisi täyshulluja. Nyt nämä tomppelit voivat mahdollisesti vielä hajottaa koko Venäjän uudelleen. Voimme silloin puhua historiallisesti Venäjän hajotussodista, joka oli jatkoa NL:n hajoamiselle. Siinä hajoamisprosessi jöi vielä ikään kuin keskeneräiseksi.
  10. Näinhän se on. Totalitaristisissa maissa palkat ja työehdot määrätään ylhäältä päin. Vastustajat pannaan vankilaan ja kurileireille. Länsimaiseen vapauteen kuuluu olennaisena osana sopimusvapaus, mikä on siis nimenomaan vastoin sitä ajatusta, että vain toinen sopimuspuoli määrittäisi palkat ja työehdot. Se olisi sama, kun kaupassa ja torilla myyjä pakottaisi ostajat ostamaan myyjän määrittelemällä hinnalla. Vapaassa yhteiskunnassa hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Yleensä ostajat pyrkivät välttelemään ostamasta mitään mielestään liian kalliilla. Tämä näkyy parhaiten nykyaikana pörssisähköä käyttävien parissa. Kulutustottumuksia painotetaan sen mukaan, milloin halvemmalla päästään. Parhaassa tapaukset kuluttajat kykenevät jopa hyötymään hintojen suuresta vaihtelusta. Nykyisin on mahdollista hyödyntää esim. ns. reservimarkkinoiden tarvetta eli ostaa sähköä halvalla ja myydä sitä takaisin tuottajille kalliimmalla.

    Extyökkärin talousmalli on sentapainen, jota Unkarissa ihan oikeasti sovelletaan. Tulokset ovat vaan kansan enemmistön kannalta katastrofaaliset, mikä oli tietysti ihan arkijärjelläkin helposti ennustettavissa. Extyökkärin ideat ovat parhaimmillaan verrattavissa maolaisuuden ideoihin. Siellähän päätetiin tappaa jonkun omituisen idean siivittämänä kaikki varpuset ja muutkin pikkulinnut, minkä seurauksena viljapeltoja syövä tuholaishyönteiskanta räjähti vapaaseen kasvuuseen ja ne söivät ihmisiltä viljat.
  11. Työantajat arvioivat kaiken aikaa työntekijöidensä "ansaisaitsemia" palkkoja. Yritys voi ajautua konkurssiin, jos sen toiminta ei ole kannattavaa. Konkurssit ovat olennainen osa kapitalista markkinatalousjärjestelmää. Se tappaa heikosti kannattavia yrityksiä ja synnyttää niiden tilalle paremmin kannattavia. Tämä yritysmaailman evoluutiota, joka on sadassa vuodessa johtanut siihen, että olemme siirtyneet maatalousvaltaisesta ja käsityöläisammatteihin perustuvasta talousmallista ensin teolliseen ja sen jälkeeen palvelukeskeiseen ja tietotekniseen talousmalliin. Työantaja määrittelee sen, kuinka paljon sillä on varaa maksaa työntekijöilleen lähinnä sitä kautta, että määrittää työvoimansa määrällisen tarpeen kulloisenakin ajankohtana. Palkansaajien rooli on tässä huolehtia vain omasta edusvalvonnastaan. Tämä on markkinatalouden henki ja systeemi.

    Kansalaisille jää sellaisia töitä, joista maksetaan pientä palkkaa ja joita ei kannata korvata roboteilla ja automatisaatiolla. Suunnittelutyön korvaaminen on tekoälybisneksen keskeinen tavoite. Se on yrityksille kaikkein kalleinta työtä, koska riittävällä älyllä varustettujen ihmisten määrä on rajallinen. Tekoälyn laskentateho on valtava. Se kykenee käyttämään nopeasti kaiken sen tiedon, joka järjestelmään on syötetty ja etsimään tietyillä parametreillä parhaan toimintamallin. Se tutkii koko maailmassa tuotetun tiedon hetkessä ja analysoi sitä nopeassa tahdisssa. Tulevaisuun äuteknologia perustuu todennäköisesti kvanttimekaniikkaan, joka pystyy simuloimaan ajattelua ja luovuutta. Nykyjärjestelmät perustuvat kielimalleihin ja puhtaaseen logiikkaan. Et seuraa maailmaa tässäkään suhteessa ja sinulla on täysin virheellinen luulo tekoälyn mahdollisuuksista.