Vapaa kuvaus

Niin on mennyt puoli vuotta profiilin päivittämisestä. Kevät ja lintujen laulu on muuttunu syksyksi ja lintujen muutomatkoiksi kohti etelän lämpimiä maita. Syksyssä on hyviä puolia ja kulunut syksy on näyttäny niitä parempia puoliaan : lämpöä, aurinkoa, tuulta, ruskaa jne. Nauttikaamme myös syksystä :) Pitkä, komea,rehellinen,normaalin itsetunnon omistava suomalainen nuorimies keski-suomesta. Vapaa kuin lintu taivaalla. Sopiva kuva edelleen hakusessa :) Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen! Pyöreät vuodet täyttyivät ja odotan mielenkiinnolla tulevia koitoksia. Ei voi valittaa, jos seuraavat 30 vuotta ovat yhtä mielenkiintoisia kuin takana olevat 30 vuotta :) (Päivitetty 19.10.2008) PS. 20 000 kävijän raja rikkoutui itsenäisyyspäivänä 6.12.2007. Teksti vaihtuu, kun 30 000 kävijän raja rikkoontuu :) Mukavaa loppusyksyä ja talven odotusta kaikille. Toivottavasti saataisiin pysyvä lumipeite aikaisemmin kuin viime syksynä :) Linkit: http://www.icasualties.org, http://www.mpky.fi, http://www.petebest.com, http://www.mil.fi, http://www.sibelius.fi, http://www.thebeatles.com, http://www.georgemartinmusic.com, http://www.liverpoolfc.tv, http://www.jypliiga.fi, http://www.fcjjk.com Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

3

Kommenttia

53

  1. En sinänsä puolusta asiaa vaan tosiasiat on hyväksyttävä. Kun 10 prosenttia leikataan vuosibudjetista, niin jotain on pakko tehdä ja pian.
    Politiikka on aina valitettavasti mukana tälläisissä päätöksissä. Jos saisin päättää, niin Dragsvik olisi lakkautettu ja ruotsinkielinen varusmieskoulutus siirretty Upinniemiemeen, joka oli ilmeisesti myös kenraalien suunnitelmissa ennen Wallinin poliittista ohjausta. Lisäksi olisin säästänyt Lentosotakoulun Kauhavalta ja Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiorannalta puolustuksellisista ja käytännön syistä : Pohjanmaalla riittää lentoalaa ja Vekaranjärven ja Kajaanin väli pitkä. Muut lakkautukset on sinänsä perusteltuja.
    Toki tämänkaltaiset lakkautukset on tietynlainen riski maanpuolustustahdolle, keskittäminen vähentää potentiaalisia vihollisen kohteita, joka korostaa valmiussuunnitelun merkitystä sekä tietysti ainakin aluksi lisää menoja, kun uusille joukoille pitää rakentaa uusia tiloja ym.
    On kuitenkin muistettava, että varuskunnista ei puolusteta maata, ne on ensisijaisesti rauhan ajan koulutuskeskuksia, pääosa sa-joukoista perustetaan ja käytetään aivan muualla.
    Julkisessa keskustelussa on liikaa keskitytty varuskuntien lakkautukseen. Uudistus tuo tullessaan myös paljon muita muutoksia, kuten esim. sotilasläänien, huoltorykmenttien ja monen muun laitoksen lakkautukset / yhdistämiset eli nyt ravistellaan koko organisaatiota tosissaan, jotta 1.1.2015 aloittava uusi organisaatio olisi toimintakykyinen.
    Ainoa varma asia on, että ainoa pysyvä on jatkuva muutos, koska materiaali kallistuu ja todennäköisesti tulevaisuudessakin voi nähdä vain unta isommista määrärahoista.
  2. Hallinnolliset päätökset on tehty ja nyt alkaa käytännön toteutus.

    Puolustusministeri Stefan Wallin teki 15.6.2012 päätökset puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Päätöspaketti sisältää kaikkiaan 14 kohtaa, jotka käsittävät joukko-osastojen lakkauttamisia ja yhdistämisiä sekä rakenteellisia uudistuksia.

    Nyt tehtyjen päätösten pohjalla on tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus 8.2.2012. Tämän perusteella puolustusministeriö antoi puolustusvoimille jatkosuunnittelun perusteet. Puolustusvoimauudistusta on käsitelty alueellistamisen koordinaatioryhmässä kaksi kertaa: 29.2.2012 sekä 30.5.2012. Puolustusvoimat teki puolestaan 3.5.2012 puolustusministeriölle esitykset puolustusvoimauudistuksen hallinnollisiksi päätöksiksi

    - Puolustusvoimauudistuksen perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin sekä supistuviin rahoituskehyksiin, ministeri Wallin kiteyttää.

    Uudistus vähentää hallintoyksiköiden määrää merkittävästi. Joukko-osastojen lakkauttamiset ja yhdistämiset, rakenteelliset muutokset ja varusmiespalveluksen lyhentäminen tuovat noin 115-135 milj. euron vuosittaiset säästöt vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi materiaalihankintojen suunniteltua tasoa lasketaan siten, että säästöt ovat vuositasolla 130-150 milj. euroa vuonna 2015.

    Puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään asteittain siten, että vuonna 2015 henkilöstön määrä on enintään 12 300, joista ammattisotilaiden osuus on noin 8 200. Henkilöstövoimavarat kohdistetaan sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisiin toimintoihin. Puolustusvoimien henkilöstömäärä on vuonna 2015 noin 2 100 pienempi kuin tällä hetkellä. Henkilöstövähennyksissä käytetään hyväksi luonnollista poistumaa mahdollisimman paljon. Kun myös vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, päättyvät määräaikaiset tehtävät sekä suunnitellut ulkoistus- ja kumppanuustoimet otetaan huomioon, toimeenpanossa jää vähennettäväksi noin 1 200 henkilöä. Henkilöstön selviytymispolut ja irtisanomisuhan alaiset henkilöt selviävät henkilöstösuunnittelun ja muutoskeskustelujen jälkeen. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön yhdenmukainen kohtelu puolustusvoimauudistuksen eri vaiheissa.

    Ensisijainen tavoite on, että muutoksen alainen henkilöstö työllistyy uuteen tehtävään joko puolustusvoimissa, muualla valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa tai yksityisellä sektorilla. Muutoksen kohteena olevat henkilöt ovat etusijaisia täytettäessä avoimia virkoja ja tehtäviä. Työnantaja selvittää myös henkilön mahdollisuudet koulutuksen kautta sijoittua uuteen tehtävään. Jos uutta tehtävää ei löydy, tuetaan henkilön työllistymistä puolustusvoimien erityistuilla.

    Puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat kuulleet uudistusta valmisteltaessa muutosten kohteena olevia kuntia ja maakuntien liittoja. Asia on käsitelty henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistoimintamenettelyssä puolustusministeriössä hallinnonalatasolla sekä virastotasolla puolustusvoimissa ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Puolustusvoimauudistuksen aluevaikutukset on selvittänyt ulkopuolinen asiantuntija. Lähes kaikille muutospaikkakunnille on perustettu rakennemuutosryhmiä, joissa on edustettuna puolustushallinnon, puolustusvoimien, paikallishallinnon sekä usein työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan edustajat. Näillä ryhmillä on mahdollistettu kuntien ennakoiva suunnittelu esimerkiksi vapautuvien maa-alueiden ja kiinteistöjen uudelleen käytössä sekä uuden liiketoiminnan tukemisessa.

    Lisätietoja : http://www.defmin.fi/index.phtml?589_m=5069&s=47
  3. Dragsvik säilytetään ainakin ensi vaalikaudelle asti, mistä tulee jo mieleen seuraava kysymys : onko jo suunnitteilla uusia lakkautuksia. Ehkä seuraavana liipaisemalla on hallinnollisesti lakkautettavat joukko-osastot Niinisalossa, Haminassa, Riihimäellä sekä Rovaniemellä. Eipä yllättäisi, koska rahasta tekee tiukkaa 2015 eteenpäinkin ja materiaalin hinta ja muut kustannukset ei tule ainakaan laskemaan jatkossa. Eli uusia supistuksia on varmasti tulossa, eri asia miten siinä tilanteessa voidaan enää puhua koko maan puolustamisesta, kun tulevien leikkausten myötä väite voidaan vahvasti kyseenalaistaa.
    Dragsvik-skandaalin ja varuskuntien lakkautuskohun alle on jääny myös se tosiasia, että muutos koskettaa lähes kaikki puolustusvoimien hallintoyksiköitä. Potkujen lisäksi moni työntekijä joutuu tahtomattaan vaihtamaan paikkakuntaa työn siirtymisen takia, organisaatioita lakkautetaan ja perustetaan uusia jne. Voi sanoa, että 1.1.2015 asti on puolustuslaitoksessa melkomoinen myllerrys menossa. Olisi myös suotavaa, että samaisena päivänä 1.1.2015 olisi myös jälleen kerran uudistuneet puolustusvoimat kykeneviä täyttämään lakisääteiset tehtävänsä eli sotilaallisen maanpuolustuksen, muiden viranomaisten avustamisen sekä sotilaallisen kriisinhallinnan. Jos näin ei ole, voidaan sanoa taas kerran, että tämä(kään) uudistus ei ollut onnistunut.
    Lopuksi vielä kommentti Stefan Wallininista ja koko rkp:sta : HÄVETKÄÄ!!! Teillä ei ole mitään muuta tavoitetta kuin ajaa OMIA etuja, ei PASKANKAAN väliä, onko se isänmaan etu. Viimeistään Dragvik osoitti sen. Säilyttämisen ymmärrän poliittisena pelinä, koska jokainen poliitkko vetää "kotiin" päin, mutta VALEHTELUA ja Kenraalien selän taakse suojautumista EN HYVÄKSY!!! Se on on TÄYDELLISTÄ PELKURUUTTA allekirjoittaneen ajatusmaailmassa!!!!
  4. Nyt noin kuukauden listaa tutkiessa ja pureskellessa, Esityksessä on tiettyä logiikkaa, jos vielä Dragsvik olisi ollut lakkautuslistalla, niin lähes kaikki olisi unohtanut poliittisen kytkennän. Johtopäätökset : koulutusta keskitetään isompiin yksiköihin, joissa voi harjoitella aselajien välistä yhteistoimintaa, ensisijaisesti valmiusyhtymissä Karjalan Prikaatissa, Kainuun Prikaatissa ja Porin Prikaatissa. Lisäksi Jääkäriprikaati Sodankylässä on strategisesti tärkeä pohjoisen sijainnin vuoksi. Maasotakoulu Lappeenrannassa on avainasemassa koulutuksen kehittämisessä ja maavoimien tutkimustoiminnassa ja tulee edelleen vahvistumaan, kun aselajikoulut tulee sen alaisuuteen. Lapin Ilmatorjuntarykmentin pelasti todennäköisesti Lapin Lennoston läheisyys. Haluttiin suojata tärkeä lentotukikohta jo rauhan aikana.Riihimäen säilyminen varuskuntakartalla hieman yllätti, tosin ilkeämieliset väittää osuutta asiaan olevan sisäministeri Päivi Räsäsellä, joka on kotoisin Riihimäeltä. Lähempänä totuutta on ajatus keskittää toimintoja tietyille paikkakunnille ja varuskuntiin. Viestikoulun siirtäminen muualle olisi voinut tulla kalliimmaksi kuin huoltokoulun siirto. Hallinnollisilla yhdistämisillä yritetään saavuttaa säästöjä ja terävöittää toimintaa. Toivottavasti näin tapahtuu.
    Muiden aselajien lakkautukset ovat suhteessa kovempia, erityisesti ilmavoimien : 2 joukko-osastoa lakkautetaan, kalustoa ja henkilöstöä siirretään paikkakunnalta toiselle. Mielenkiintoista nähdä, kuinka edelleen pullistuva Tikkakoski saa kaiken mahtumaan alueelleen. Kauhavan yli 80-vuotinen historia ilmavoimiemme koulutuspaikkana uhkaa loppua parin vuoden kuluttua.
    Merivoimissa Kotkan Rannikkopataljoona lakkautetaan eli melko vähillä selvisi.
    Ehkä näillä muutoksilla selvitään pitkälle 2020-luvulle. Ehtona on, että rahoitusta ei enää leikata tai sitten on koko maan puolustuksesta luovuttava, mitä voi jo nyt hieman epäillä.
    Onhan tietenkin vielä yksi vaihtoehto, joka on todellinen poliittinen kuuma peruna eli NATO-jäsenyys. Tullee ajankohtaiseksi 2030-luvulla, kun Hornetit on uusittava. Siihen on vielä aikaa ja NATO ei ole mikään taikasana ongelmiin, jokaisen maan itsekin osallistuttava oman maan puolustamiseen.