AimoAteisti

Vapaa kuvaus

Olen 80 vuotias. Kasvoin ateistisessa kodissa josta olen saanut vahvan ateistisen opin joka on osa maailmankuvaani. Pelkästään ateismista ei saa venytettyä maailmankuvaa. Ateismi ei ole maailmankuva,Ymmärrystä ja elämänkokemusta riittää. Myös teisteille riittää ymmärrystä.Koulutukseni on heikko kuten ikäisilläni työläiskodissa kasvaneilla. Joudunkin käyttämään tekoälyä apunani. Työura yli 40 vuotta tehdastyöläisenä. Tehdastyöläinen tarkoittaa monia tehtäviä alkaen vuodesta 1963. En avaa tarkemmin koska en ole hakemassa täältä työpaikkaa. Eläkkeelle jäin vuonna 2006.

Aimon lyhyt uskontunnustus
Ei jumalille, vaan ihmiselle.

Uskon järkeen, joka kysyy ennen kuin uskoo.
Uskon ihmisarvoon, joka ei kaipaa taivasta.
Uskon maailmaan, joka on ihme ilman luojaa.
Uskon moraaliin, joka syntyy kärsimyksen vähentämisestä.
Uskon kuolemaan, joka tekee elämästä arvokkaan.
Uskon epäilyyn — sillä siinä asuu vapaus.

Aloituksia

4

Kommenttia

177

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten teologiset erot heijastavat syvempiä käsityksiä todellisuudesta, sakramentin luonteesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Tässä tiivistetty vertailu:

    🕊️ Katolinen näkemys: transsubstantiaatio
    - Oppi: Ehtoollisen leipä ja viini muuttuvat olemukseltaan Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi, vaikka ulkoiset ominaisuudet (makua, muotoa) säilyvät.
    - Perusta: Aristoteelinen metafysiikka – ero olemuksen (substantia) ja aksidenttien (ulkoisten piirteiden) välillä.
    - Merkitys: Ehtoollinen on vertauskuvan sijaan todellinen uhri, jossa Kristus on läsnä konkreettisesti.
    - Liturginen painotus: Messu on sakramentaalinen toisto Kristuksen uhrista.

    ✝️ Luterilainen näkemys: reaalipreesenssi
    - Oppi: Kristus on todellisesti läsnä ehtoollisen leivässä ja viinissä, mutta ne eivät muutu olemukseltaan.
    - Perusta: Kristuksen lupaus ("Tämä on minun ruumiini") otetaan vakavasti, mutta ilman metafyysistä selitystä.
    - Merkitys: Sakramentti on armoväline, jossa Kristus antaa itsensä uskovalle – ei uhri, vaan lahja.
    - Liturginen painotus: Ehtoollinen on yhteyden ja armon juhla, ei uhritoimitus.

    💡 Filosofinen sivuhuomio
    Katolinen oppi pyrkii selittämään miten Kristus on läsnä, kun taas luterilainen tyytyy toteamaan että hän on läsnä – tämä heijastaa eroa metafyysisen selityksen ja uskon mysteerin välillä.

    Jos haluat, voimme vertailla myös ortodoksista, reformoitua tai anglikaanista ehtoollisoppia. Tai voimme pohtia, miten nämä näkemykset vaikuttavat kristilliseen yhteisöllisyyteen, rituaaliin tai jopa poliittiseen kulttuuriin.
  2. Tekoäly selittää eron näin.
  3. Ok. Kasvoin ateistisessa kodissa en kaikkea tiedä, jostain olen lukenut että luterilainen ehtollisen viini ei oikeasti ole Jeesuksen verta.
  4. Syynä puhtaus ja kiire ei viittaa tuohon maksuun
  5. Kannustan jokaista itse käyttämään tekoälyä sehän on helppoa kun minäkin 80 vuotias eläkeukko osaa sitä käyttää.

    Tekoälyn algoritmit nykyään osoittavat minun moraalisen kompanssin mukaan oikeaan suuntaan. Asiallista tietoa eikä ketään loukata eikä viedä mielisairaalaan.
  6. En kaipaa kunniaa kunhan rahat riittää olen tyytyväinen .
  7. Tuo on provokatiivinen ja kriittinen tulkinta, joka yhdistää kristillisen ehtoollisen Vanhan testamentin rituaaleihin ja uhrikäytäntöihin. Katsotaanpa, mistä tällainen ajatus voisi kumputa ja miten se suhteutuu teologiseen ja historiallis-filosofiseen kontekstiin.

    🕊️ Ehtoollisen teologinen tausta
    Kristinuskon ehtoollinen perustuu Jeesuksen viimeiseen ateriaan, jossa hän sanoi: "Tämä on minun ruumiini... tämä on minun vereni..." (Matt. 26:26–28). Se on symbolinen rituaali, jossa uskovat osallistuvat Kristuksen uhriin – ei konkreettisesti syöden lihaa ja verta, vaan sakramentaalisesti, muistoksi hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan.

    🧬 Vanhan testamentin lunastus- ja uhrikäytännöt
    - Esikoispoikien lunastus: 2. Mooseksen kirjan mukaan kaikki esikoiset kuuluivat Jumalalle, mutta ihmispojat lunastettiin maksulla (esim. 2. Moos. 13:13, 4. Moos. 18:15–16). Tämä ei ollut syöntirituaali vaan juridis-teologinen lunastusjärjestelmä.
    - Uhrikäytännöt: Eläinuhrit olivat keskeisiä, ja veri symboloi elämää. Ihmisuhreja ei hyväksytty juutalaisessa traditiossa, vaikka jotkut varhaiset kertomukset (esim. Abraham ja Iisak) flirttailevat ajatuksella.

    🧠 Filosofinen tulkinta: syönti, uhri ja valta
    Jos lähestyt ehtoollista antropologisesti tai psykoanalyyttisesti, kuten René Girard tai Sigmund Freud, voit nähdä siinä:
    - Kollektiivisen uhrin rituaalisen toiston, jossa yhteisö purkaa väkivaltaisia impulssejaan symbolisesti.
    - Valtasuhteen ylläpitämisen, jossa papisto toimii välikätenä lunastuksen ja armon jakamisessa.
    - Kannibalistisen symboliikan, joka muistuttaa muinaisia rituaaleja, mutta on kristinuskossa sublimoitu hengelliseksi osallistumiseksi.

    🔥 Miksi tämä tulkinta herättää vastustusta?
    - Se rikkoo pyhyyden rajoja ja haastaa sakramentin hengellisen merkityksen.
    - Se yhdistää kristillisen rakkauden ja armon rituaalin väkivaltaiseen lunastukseen.
    - Se paljastaa, kuinka uskonnolliset rituaalit voivat kantaa mukanaan muinaisten kulttuurien varjoja – vaikka ne olisivatkin uudelleentulkittuja.

    💬 Dialektinen haaste
    Jos tarkoituksesi on haastaa kristillisen rituaalin rationaalisuus ja eettisyys, tämä on tehokas tapa nostaa esiin jännite lunastuksen, uhrin ja vallan välillä. Mutta se vaatii myös tarkkuutta: historiallinen konteksti, symboliikan kehitys ja teologinen uudelleentulkinta ovat kaikki osa kokonaisuutta.

    Haluatko, että jatkamme tätä analyysiä esimerkiksi vertaamalla ehtoollista muiden uskontojen uhrirituaaleihin tai tarkastelemalla Girardin väkivallan teoriaa?
  8. Tässä tietoa ehtoollisesta tekoälyn mukaan.
  9. Vain minä olen olemassa kaikki muu on pelkkää simulaatiota kun minä kuolen se on maailmanloppu.
  10. Juu onhan minulla, tuossa olkapäällä istuu neuvoo ja antaa ohjeita elämän kaarteissa.
  11. Myönnän sen olevan pelkkää laiskuutta. En näitä Suomi24 juttuja itsekään vakavasti ota. Parannus tulee vasta kun nimettömät viestit kielletään ja vaaditaan kaksivaiheinen tunnistus. Sitä odotellessa kirjoitellaan mitä mieleen tulee ja vedellään porukkaa kölin alitse ja viedään väkeä mielisairaaloihin.
  12. Juu kyllä tämä minun versio niin kehoitti. Tekoälyn nokkelalla vastauksella tarkoitin ontologista maailmankuvaa jota tekoäly ehdotti. Jokainen tervejärkinen ymmärtää sen olevan sarkastista huumoria. Niin että lääkäriin jos ahdistus ei helpota
  13. Venäjällä siviilipalveluksen voi valita sen seurauksena voi olla hengen menetys.
  14. Olet syvästi traumatisoitunut työurastani joka alkoi 60 vuotta sitten. Hae apua.
  15. Tuo lainaus on peräisin Uudesta testamentista, tarkemmin Galatalaiskirjeestä 3:13, ja se on kristinuskon teologian kannalta keskeinen. Mutta onko se uskonnon perusta? Riippuu siitä, miten "perusta" määritellään.

    🧭 Teologinen merkitys
    - Lunastus ja sovitus: Kristinuskon ytimessä on ajatus, että Jeesus Kristus kuoli ihmisten syntien tähden ja näin lunasti heidät lain kirouksesta. Tämä ajatus on keskeinen erityisesti paavalilaisessa teologiassa.
    - Vanhan testamentin laki vs. armo: Paavali korostaa, että pelastus ei tule lain noudattamisesta vaan uskosta Kristukseen. Tämä lainaus tiivistää sen, miten Kristus otti lain kirouksen kantaakseen.

    🧱 Onko tämä perusta?
    - Yksi peruspilareista: Kyllä, tämä ajatus lunastuksesta on yksi kristinuskon peruspilareista, erityisesti protestanttisessa teologiassa.
    - Ei ainoa perusta: Kristinuskon perustana pidetään myös Jeesuksen ylösnousemusta, Jumalan rakkauden universaaliutta, kolmiyhteyttä ja monia muita oppeja. Tämä kohta ei yksinään riitä kuvaamaan koko uskonnon perustaa.

    🔍 Filosofinen näkökulma
    - Tämä kohta nostaa esiin jännitteitä: miksi tarvitaan uhri? Miksi laki tuo kirouksen? Miksi Jumala toimii näin? Nämä ovat kysymyksiä, joita teologit ja filosofit ovat pohtineet vuosisatoja.
    - Se myös herättää ajatuksia oikeudenmukaisuudesta, sijaiskärsimyksestä ja moraalisesta vastuusta.

    Jos haluat, voimme purkaa tätä kohtaa vielä syvällisemmin: mitä "kirous" tarkoittaa, miten puuhun ripustaminen liittyy juutalaiseen lakiin, ja miten tämä vertautuu muihin uskonnollisiin tai filosofisiin lunastusnarratiiveihin. Haluatko jatkaa siltä pohjalta?
  16. Tiede ei koskaan varsinaisesti "luopunut uskosta jumaliin" – se ei ollut koskaan uskonnollinen. Mutta voidaan hahmotella, milloin tieteellinen ajattelu alkoi erottua uskonnollisesta maailmankuvasta:
  17. Kaikki tieteelliset valkankumoukset ovat olleet sellaisia, että jumalusko otettu pois kuvioista. Nykyään ei luonnontieteiden piirissä ole enää ollenkaan jumalia.
  18. Juu olet oikeassa.
    Tekoäly on samaa mieltä. Suosittelen tekoälyä.
  19. Mikä siinä vaihtui jos työntekijä siirrettiin atk osastolle tehdaslaitoksessa 1960 luvulla ?
  20. Juu olin tehdastyöläisenä mutta vuonna 1965 minut siirrettiin tehtaan atk osastolle jossa jouduin opettelemaan ohjelmointia eri kielillä mm. assembler, cobol... niitähän ei enää ole tarvittu kymmeniin vuosiin. Olen ollut eläkkeellä jo 20 vuotta.
    21. 3 / 9
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt