Vapaa kuvaus

Iso kuva on Gumbölen kartanosta, jota käytetään Espoon kaupunginjohtajan asuntona tai edustustilana.

Pidän privaatit keskustelut ja kirjeenvaihdot vaitiolon piirissä, joten en myöskään aio pitää mitään ystäväluetteloa, joka sotisi osaltaan tuota periaatetta vastaan. (paitsi törkeitä uhkauksia ja tappouhkauksia en todellakaan lupaa pitää salassa - joten niitä ei enää kannata ladella)

Linkit: http://uskonasioita.blogspot.com/2008/11/miten-voit-pelastua.html, http://www.finbible.fi/head/raam1_uusi.htm, http://uskonasioita.blogspot.com/, http://uskonasioita.blogspot.com/2009/01/how-can-person-be-saved.html, http://uskonasioita.blogspot.com/2009/05/lopunajan-tapahtumat.html,

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Sähköposti: [email protected]

Hakusanat: pelastus, Usko, Jeesus

Aloituksia

420

Kommenttia

6874

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Eikös ollutkin!
  2. Olet saanut kimpun neuvoja, jotka sinua ja omaa lihaansa miellyttääkseen, kehottavat sinua jatkamaan seurustelua ja menemään naimisiin.

    Tuossa kysyit: "...haluaisin solmia uuden avioliiton, jos se ei ole syntiä Jumalan silmissä?"

    Kyllä, se on syntiä Jumalan silmissä.

    ”Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.” (Room 7:1-3) Kts. myös Mat 5:32, 19:9, Luuk 16:18, Mark 10:7-12 jne.

    Kerronpa sinulle, miten itse sain uskovaiseksi itsensä esitelleeltä henkilöltä samanlaisen Raamatun vastaisen neuvon kuin nuo sinunkin neuvojasi sinulle antavat.

    Olin ollut kihloissa amerikkalaisen miehen kanssa ja suunnittelimme talon rakentamista ja yhteisten yritystemme laajentamista sun muuta tulevaisuutta. Olimme rakastuneita.

    Sitten tulin uskoon ja olimme yhä kihloissa. Hänellä ei ollut mitään minun uskoontuloani vastaan, tosin hän kerran huokaisi, että jos tulen uskoon, niin jätän hänet. Tuolloin ihmettelin sitä ja sanoin, että en tietenkään jätä (enhän tuntenut Jumalaa ja Hänen tahtoaan vielä). Evankelioin häntä tietysti uskoon tultuani, mutta ei hän tullut uskoon. Jonkin ajan kuluttua Jumala sanoi minulle, että minun pitää jättää tuo mies. Se tuntui kuitenkin niin isolta asialta, että päätin kysyä vielä vahvistusta siltä uskovalta kirkon työntekijältä, jolta olin alun perin saanut apua uskoon tulemisessani. Kirjoitin hänelle kirjeen ja hän vastasi minulle kirjeellä. Vastaus oli, että emme saa mennä naimisiin ja minun pitää jättää hänet ja vielä se lause Raamatusta, että mitä yhteistä on Kristuksella ja Beliarilla (eli saatanalla).

    Soitin sulhaselleni saman tien ja sanoin, että Jumala ei tahdo, että ollaan yhdessä enää, kun sinä et ole uskossa. Mies tyrmistyi ja esteli.

    Sitten työpaikalleni tuli käymään eräs kauan uskossa ollut henkilö. Kun kerroin päivän tapahtumista, hän huudahti, että eihän Jumalan voi noin raaka olla - rukoillaan vaan niin kyllä se mies tulee uskoon ja voitte mennä naimisiin. Tuolloin otin tuosta hänen sanastaan korvasyyhyyni vastauksen ja hylkäsin Jumalan johdatuksen. Soitin miehelle, että voidaan sittenkin olla yhdessä, ja sinä varmasti vielä tulet uskoonkin. Mies tietysti myönteli, että juu juu, kyllä varmaan ja oli helpottunut.

    No eipä pahaa tekemällä hyvää synny. Päätös tietysti ensin tuntui hyvältäkin, niinhän päätöksillä on tapana tuntua siihen sitä edeltäneeseen päättämättömyyden tilaan verrattuna. Mutta ymmärrykseni Raamatusta alkoi hämärtyä, mikä on oikein ja mikä väärin ei ollut enää niin selvää. Ihmisiä ei tullut enää uskoon kauttani niinkuin oli tullut ennen tuota päätöstä. Tulin lakihenkiseksi ja aloin paheksua ja välttää syntinä täysin uskoon vaikuttamattomia asioita, kuten esimerkiksi elokuvissa käyntiä. Eli iso synti oli ok, mutta sitten aloin nähdä synteinä asioita, jotka eivät olleet syntejä. Sisäinen rauha ja yhteys Jumalaan kuihtui. Sulhaseni kanssa tuli riitaa ja kävin mustasukkaiseksi (hän asui edelleen Amerikassa ja minä muutin Suomeen ja kävin siellä vain ehkä kerran pari kuukaudessa). Olin onneton, ei rauhaa Jumalassa eikä kihlauksessa. Lopulta ajattelin, että tämähän on samanlaista elämää kuin ei uskovana, jollei pahempaakin. Olin kuitenkin niin jo paaduttanut mieleni, että en nähnyt enää syytä, miksi kaikki oli niin pielessä. Hengellisissä kokouksissa käydessäni tunsin kyllä rauhaa, mutta se rauha tuli ulkoapäin, kun Pyhä Henki oli siellä uskovien kokouksessa.

    Sitten sanon Jumalalle, että nyt on asiat pielessä ja haluan, että pääsen sinun rauhaasi takaisin. Päätin sulkeutua viikonlopuksi asuntooni ja vain rukoilla ja huutaa Jumalaa vastaamaan ja auttamaan minua selvyyteen tilastani.

    Niin tein ja kun polvistuin ja sanoin Jumalalle, että sano nyt, mikä synti minulla on sinua vastaan, jolla olen pilannut välini sinuun Jumala. Saman tien Jumala vastasi (ei ääneen vaan mieleeni), että tein juuri päinvastoin sulhaseni jättämisasiassa kuin Hän oli käskenyt. Aah, mikä ahaa-ilmiö. Niin juuri siitä päivästä, kun sorruin tuon naisen jumalattomaan neuvoon, alkoi elämäni alamäki sekä hengellisessä että tunne-elämässä. Pyysin anteeksi tekoani ja kiitin Jumalaa asian ratkaisusta. Kirjoitin kirjeen sulhaselleni, etten voinut enää perua ja vein postiin. Sitten soitin hänelle ja hän kauhistui.

    Elelin onneni kukkuloilla seuraavat viikot, suuresti helpottuneena ja läheisenä Jeesuksen kanssa. Pari viikkoa oli vierähtänyt ja huomasin yht´äkkiä, etten kyyneltäkään ollut vierittänyt sulhaseni takia enkä häntä kaivannut, en edes muistanut. Suorastaan häpesin, että niin elämän täyttänyt suhde oli noin vain unohtunut. Mutta tajusin, että Jumala otti pois tuon miehen mielestäni, kun tein Hänen tahtonsa.

    Mutta sen voin sanoa, että myöskään sitä ihmistä, joka minua oli neuvonut väärin, en todellakaan tuon jälkeen arvostanut uskovana. Ja niinpä kävikin ilmi, että hänellä oli juuri samaa syntiä itsellään (jota en ollut tiennyt) kuin mihin hän minua innosti. Ja niinhän se usein on, että mitä syntiä itse tekee julkisesti tai salassa, sitä muillekin suosittelee. Eli kun ei ota malkaa omasta silmästään ei sitten auta toistakaan ottamaan rikkaa silmästä "Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä." (Mat 7:5), vaan molemmat sekä sokea taluttaja että talutettava kaatuvat Jeesustieltä lavealle tielle syntimoskasilmineen.

    "Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." (Mat 15:14)

    Niinpä älä nyt sinäkään välitä noista sokeista taluttajista, et sinä heiltä saa Jumalan mukaista neuvoa. Heidän neuvonsa saattavat nyt rakkauden tunnekuohussa tuntua hyviltä, mutta elämäksi niistä ei ole.

    Jätä siis tuo mies äläkä enää uusia katsele. Jos et ole uskossa, niin etsi Jeesusta. Jos olet uskossa, niin jättäydy Jeesuksen johdatukseen.

    Jos tulee aika, että miehesi kuolee ennen sinua, niin älä silloinkaan etsi miestä, vaan jätä se miesasia silloinkin Jumalan käteen ja anna Hänen tuoda sinulle mies tai olla tuomatta. On hyvä mennä naimisiin Jumalan tahdosta ja on hyvä olla yksin Jumalan tahdosta.