>>Missä vaiheessa, munasolun hedelmöittymisessä omaavaksi esitetyt yksilöllisyys ja elämänoikeus sinulta otettiin odottamaan kastetta?

Niinpä niin, elämää suurempia kysymyksiä. Eiköhän nuo otettu pala palalta, "ymmärryksen lisääntyessä". Kasteen jälkeen minulla ei sitten muuta oikeutta ollutkaan kuin edistyä 'totuudessa'.

>>Ja joku joku pystyy kuvittelemaan kyseessä olleen yhden ja saman, ainoan Jumalan, joka ei muutu?

Enpä muista tuon ruotsalaisen kirjailijan nimeä juuri nyt, mutta lukaisin hänen satiirisen ja humoristisen kirjansa jumalasta (äskettäin ilmestynyt). Tuossa kirjassa edetään raamatun aikakertomuksien mukaan ja se lisää siten kirjan mielenkiintoisuutta. Kirjailija kuvaakin jumalan siinä aluksi kiivaaksi, intohimoiseksi ja äkkipikaiseksi hallitsijaksi, joka aikaa myöden pehmenee. Ikääntyessään uuteen testamenttiin, antaen ihmisille uuden mahdollisuuden, ja lopuksi muuttuen kyyniseksi jumalaksi, joka ei enää näyttäydy ihmisille missään muodossa, minkäänlaisin ihmein.

Olisiko raamatun jumala juuri tällainen? Nuoruuden äkkipikaisuudesta hiljalleen muuttuen vanhuuden kyynisyyteen. Raamatun mukaan näin tuntuisi jopa olevan. Ihan luettava kirja sinänsä, huumorilla höystetty uusintapainos raamatusta, mikäs sen viihdyttävämpää.
>>Jehovantodistajilla on orwellmainen kyky kaksoisajatteluun. He voivat uskoa yhtä aikaa kahteen päinvastaiseen asiaan. Ehkä se on keino selviytyä.

Näin on. Itse ihmettelin aina suuresti kuinka kuolema kuittaa synnit, mutta ähäskutti, eipä kuittaakaan, vaan lisäksi pitää pokkuroida vartiotornniseuraa ja muuta mukavaa saadakseen mahdollisuuden paratiisiin.

Vai tästäkö tuo vt-seuran jatkuva kiire ja lopun hypetys johtuu, että jos harma olisikin tulossa vasta kolmensadan vuoden päästä, niin kaikki me ehtisimme kuolla ennen sitä ja kuitata syntimme. Eihän siihen silloin mitään vartiotorneja tarvittaisi levitellä?

- Hmm -