Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. Ei Laestadius, ollut uskomme perustaja, sitä ennen tunnettiin mm. lukijalaisuus nimi, joka oli samaa uskoa. Sitä oli mm. Laestadiuksen suvussa.

    Seppo Lohen kirjan; Sydämmen kristillisyys:

    Kirjassa käsitellään monipuolisesti lukuisia eri tutkijoita lainaten tätä tapahtumaa. Lestadius itse käyttää tapahtumasta eri nimityksiä, kuten "armonmurros" jne. Selvääkin selvemmin kirjassa tulee esille se, miten LLL:n lapin Marian kanssa käymänsä keskustelun aikana LLL koki heräämisen ja hänet siirrettiin lain alta uskomisen iloon.

    Pyytäisin kaikkia kiinnostuneita lukemaan Lohen kirjan ja muodostamaan oman käsityksen sen perusteella.

    Lapin Maria julisti synninpäästön Laestadiukselle... kukahan mahtoi tehdä sen Lapin Marialle?[/quote]

    Pastori Per (Pekka) Brandell, tämä Milla Klementsdottir oli ollut kauan etsivällä mielellä ja löytänyt Jumalan valtakunnan keskusteluissa pastori Brandellin kanssa. Eikä tämä passtorikaan ollut ensinn´´mmäinen uskovainen, hän kuului ns lukijaisliikkeeseen, joten kulttuurimme on paljon vanhempaa, kuin vain Laestadiuksen ajasta alkanutta. Laestadiuksen suvussakin oli monia lukijoiksi kutsuttuja, joten siltäkin osin voinee puhua kulttuurin kulkeutumisesta. Elävä ussko on kuitenkin se tärkein, kulttuuri on vain ulkoista kuorrutusta.

    LLL oli yksi tyämies Herran viinimäessä, tehnyt oman vartio- ja työvuoronsa ja päässyt aikanaan lepoon.

    Lutherin uskoontulo


    Merle D’Aubigné, Histoire de la Réformation du seizième siécle (1500-luvun uskonpuhdistuksen historia):

    ... Staupitzin jättäessä Erfurtin oli uusi päivä noussut Lutherille.

    Työ ei ollut kuitenkaan päätetty. Päällikön sijainen oli valmistellut sitä. Jumala salli halvemman työaseen täyttää sen. Nuoren augustiinolaismunkin omatunto ei ollut vielä päässyt lepoon. Hänen ruumiinsa uupui lopulta sielun ponnistuksista ja jännityksestä. Häntä kohtasi tauti, joka vei hänet haudan partaalle. Hän oli silloin toista vuottansa luostarissa. Kaikki hänen entiset tuskansa ja kauhistuksensa heräsivät jälleen kuoleman lähetessä. Ajatus hänen omasta saastaisuudestaan ja Jumalan pyhyydestä hätyytti uudestaan hänen sieluansa.

    Eräänä päivänä hänen ollessaan epätoivon murtamana, astui vanha munkki hänen kammioonsa ja lausui hänelle muutamia lohduttavia sanoja. Luther avasi hänelle sydämensä ja ilmoitti vavisuttavat pelkonsa. Kunnianarvoisa vanhus ei kyennyt, kuten Staupitz, seuraamaan tätä sielua kaikissa sen epäilyksissä, mutta hän osasi uskontunnustuksensa ja oli siitä löytänyt lohdutuksen sielulleen. Hän käytti siis nuoreen veljeen samaa lääkettä.

    - - - Vanha munkki luki hurskaalla yksinkertaisuudella kappaleen: “Minä uskon syntien anteeksi saamisen.” Nämä yksinkertaiset sanat ratkaisevalla hetkellä lämpimästi lausuttuina vuodattivat suurta lohdutusta Lutherin sieluun. “Minä uskon”, toisti hän kohta tuskavuoteeltaan itselleen, “minä uskon syntien anteeksi saamisen”. “Ah”, sanoi munkki, “ei ole kylliksi uskoa, että Daavid ja Pietari ovat saaneet syntinsä anteeksi, sen uskovat perkeleetkin. Jumalan käsky on, että uskomme meidänkin syntiemme olevan meille anteeksiannetut”. Kuinka suloiselta tämä käsky kuulostikaan Luther-raukan korvissa. “Kuulepa, mitä pyhä Bernhard sanoo puheessansa Marian ilmestyksestä”, lisäsi vanha veli, “Pyhän Hengen todistus sydämessäsi on: sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”

    Tässä tuokiossa osui totuuden valo Erfurtin nuoren munkin sydämeen. Armon sana oli lausuttu ja hän oli sen uskonut. Hän lakkasi koettamasta ansaita autuutta ja antautui luottamuksella Jumalan armolle Jeesuksessa Kristuksessa.
  2. samaa elävää uskoa ollut ja on muuallakin maailmassa, kun pohjoismaissa. Evankeliumia viemme sitä mukaan kun Jumala ovia avaa:
    http://www.srk-oulu.net/


    Myös pienenä kuolleet vauvat, ovat taivaan kirkkaudessa.

    Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87 muistaakseni). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden.

    Minä uskon että Pyhä Henki jatkaa Kristuksen työtä maailmassa ja kutsuu, kokoaa ja valaisee kaikki uskovat. Minä en usko että Pyhä Henki ja kaikkivaltias Jumala kutsuu ja johdattaa omat lampaansa eri laitumille vaan ne kaikki johdatetaan samaam laumaan jossa Jeesus puhuu Henkensä kautta. Tuo uskovien joukko muodostaa Kristuksen ruumiin täällä maan päällä. Jumalan lapsilla on keskenäinen rakkaus ja yhteys ja Jeesuksen veri kiertää tuossa ruumiissa ja puhdistaa kaikesta synnistä. "Jotka ei meitä kuule ovat eri hengen lapsia". Näin selkeä on rajanteko. Näin tulisi kaikkien uskoa ja opettaa elävästä seurakunnasta. Yksi Paimen (joka ei puhu ja opeta eri tavalla eri paikoissa) ja yksi lauma joka tuntee Hänen äänen mutta eivät seuraa toisia ääniä. Kaikki muut on eriseuroja. Ei missään eriseurassa ole Pyhä Henki ja ei siellä kukaan voi uskoa mitä Henki seurakunnille sanoo, vaan ne kaikki hakeutuvat sellaiseen porukkaan jossa saa uskoa omiin luuloihinsa.

    Ei eriseuraiset ja lihalliset ihmiset voi saarnata että "Jumalan valtakunta on lähestynyt, uskokaa evankeliumi", sillä ei he tunne Jumalan Henkeä ja näin ollen aina kokevat että puhe Jumalan valtakunnasta on ihmiseen sitoomista.

    Jos synnit ovat anteeksi, pyhä Henki todistaa sen ihmisen sydämessä ja tuo pelastusvarmuuden joka ei perustu mihinkään tietoon tai opittuun, vaan Jumalan, yli ihmisymmärryksen käyvään rauhaan.

    Yksi Lauma


    JOh.10:1. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.
    2. Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:
    3. Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.
    4. Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.
    5. Mutta ei he muukalaista seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.


    V: Tämän mukaan hänen omansa ei kuule eriseurojen opetusta, koska eivät tunne sitä, vaan ihan pakenevat sitä. Eli väärässä opissa ei voi pelastua vahingossakaan.

    Joh.10:16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.

    - Ajattelen tämän siten, että Jumalan valtakunan raja on selvä ja esim. yhdellä paikkakunnalla, on yksi Kristuksen seurakunta, niin ei niitä ole monia. On vain yksi lauma ja ne ovat samassa mielessä ja samassa käsityksessä. Sinne hänen omansa johdetaan. Ahkeroiden tulee pitää hengen luoma yhteys.
  3. uskovat myös esim. "helluntailaiset", vapaaseen tahtoon, jotka myös edustavat reformoidun kirkon äärihurmoksellista siipeä...eli teillä ortodokseilla on ratkaisevaa yhteistä uudestikastajajoukkoihin?.

    Mutta, mutta, mitä opettaa myös Joh.1:13?

    "Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat".

    On kolme oppia, joista pidän luterilaisena kiinni, nimittäin perisyntiopista, Jumalan lain ja evankeliumin oikeasta erottamisesta, sekä Lutherin kirjasta "sidottu ratkaisuvalta", unohtamatta oppia ihmisen vanhurskauttamisesta.

    Kaiken Jumalan työn perustan, Jumalan Pojan perustamaan työhön, enkä turmiolliseen ihmisen vapaaseen tahtoon. On turha puhua kasteesta, ellei ensin selvitetä perisyntioppia ts. turmiollista ihmisen vapaata tahtoa. Oppia laista ja evankeliumista, on selvitettävä ensin. Emme voi vähätellä perisyntiä, pakenemalla, Kristuksen sovitustyöhön, vaan perisyntioppi on selvitettävä pohjaan saakka. Perisynnistä sikiävät myös tekosynnit.

    Todellinen evankeliumi ilmenee Jeesuksen sovitustyössä ja veljien keskinäisenä lohdutuksena. Jeesus vanhurskauttaa meidät syntiset ihmiset, ilman lain tekoja yksin uskon kautta. Sillä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on, vanhurskas on elävä uskosta (Room.1:17). Vanhurskauttamisesta käsin lähtee oikea pyhitys. Oikea pyhitys, ei ole muuta kuin syvenevää synnin ja armon tuntemista. Epäuskoiselle sanotaan, että Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Pelastus on kokonaan armosta, eikä meistä itsestämme, eikä meidän teoistamme. Pyhä kristillinen kastekin on Jumalan tekemä armoliitto, eikä siedä rinnalleen mitään ihmistekoja, eikä ihmisoppeja. Jumala on hyvin tarkka kunniastaan.
  4. Hebr.13:7).7. Muistakaat teidän opettajianne, jotka teille Jumalan sanaa puhuneet ovat, joiden uskoa te seuratkaat, ja ottakaat vaari, millainen loppu heidän menollansa oli.


    Matt.18:18. "Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu."

    On siis Pyhän Hengen virka. Pelkkä sanan virka ei synnytä uskoa. Seuraava kohta todistaa, ettei epäuskoisen julistus synnytä uskoa:

    Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

    Matt. 23:33

    Jonka Poika on tehnyt vapaaksi hän on (synnin orjuudesta) todella vapaa. Maailma puhuu säännöistä, mutta ei ole kysymys säännöistä vaan Jumalan lapsi ei halua elää niin että tunto turmeltuu ja sydän mieltyy siihen "mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta. "

    Kuitenkin on niin että mikä lihasta syntynyt on, on vain liha joka ei koskaan uudestisynny ja siksi se koko ajan on vetämässä maailmaan ja syntiin. Tarvitaan jokapäiväistä evankeliumin uskomista ja syntein pois panemista ettei sydän saastuis ja Pyhä Henki pakenis.
  5. Raamatussa on vain yksi oikea usko ja oppi. Kaikki muut ovat vääriä.

    Asetetaaan sanat heidän suuhunsa.
    Miksi nämä hengelliset huorat tunnustavat näin toisiansa taivaaseen mutta opettavat erissä paikassa ja tuomitsevat toistensa oppia esim kasteesta. Jumala ei ole sekaseuraisuuden Jumala.
    Toisen oppi tuomitsee toisen kuten luterilainen tunnustuskirjat uudestikastajan. Kuitenkin he yhtyvät toisiinsa hempeillen "kaikki kristinuskoiset". Eikö he ole nyt hengelliset huorat.

    Niin sekaoppisuutta ei voi olla koska raamatussa uskovien joukko on yhtä sielua ja he ovat yhtä kuin Isä ja Poika.

    Raamatussahan sanotaan, että seurakunnassa meidän tulee vaeltaa ja joka on totuuden patsas ja perustus (1.Tim.3:15): "Jolla on korvat se kuulee, mitä Henki seurakunnille sanoo".

    Ei olla puhuttu yksin VL:stä, vaan missä ikinä on samaa uskoa, niin se on pelastavaa uskoa. Kaikki muu usko on väärää uskoa.

    Mitäs se Raamattu sanookaan samasta käsityksestä?

    1.kor.1:10. Mutta minä neuvon teitä, rakkaat veljet, meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimen kautta, että te kaikki yhdenkaltaisen puheen pitäisitte, ja ettei teidän seassanne eriseuroja olisi, vaan olkaat sovitetut yhdessä mielessä ja yhdessä neuvossa.

    apt.2:42. Ja he pysyivät alati apostolien opissa ja osallisuudessa, ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

    Room.16:17. Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa.
    18. Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet.