weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. Luther nimenomaan opetti, että pienet lapset uskovat ja heidät voidaan myös kastaa.

    "Joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun. (Matt.18:5). Se joka ottaa tykönsä siis lapsen Kristuksen nimeen, saa uskon kautta luokseen itse taivaan Herran.

    Jeesus jatkaa tästä: "Joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hän upotettaisiin meren syvyyteen" (Matt.18:6.)
  2. jälleen "tärkeätä" postia. Huomasitko?
  3. Laestadiuskin saarnasi: oikea ympäri leikkaus on sydämmen ympärileikkaus ei lihan ympärileikkaus.
    Siis sydämmen ympärileikkaus eli usko ja sen merkiksi otetaan tietysti kaste.
    Ihan niinkuin vanhassa testamentissä liiton merkiksi
    otetiin ympärileikkaus.
    Lapset ovat suurimpia Jumalan valtakunnassa ja kuuluu heidät ottaa kasteessa Jumalan nimelle.
    Hihhuli/uudestikastajat puhuvat armosta, mutta tarkoittavat tekoja. Tätä on synergismi (Lutheria lainatakseni, vapaasti)
  4. Tervehdys!

    saisiko sähköpostisi, mailaisin vähän, kun olisi pieni asia?. En löydä sitä.

    Hannu Wegelius
  5. Kun siis jokainen asia on todistettava kahden tai kolmen sanalla, eikö pienten lasten kaste kuulukkaan jokaiseen? Tämä on aivan varmasti totta mitä kirjoitan Raamatusta. Kuinka voitkaan väittää muuta?

    Kun kastetaan kokonainen perhekunta, en voi sulkea siitä pois, etenkään pieniä lapsia.

    Aivan totta, Pietari sanoi, tehkää parannus, mutta ei siitä ansiota oteta, vaan mielenmuutos ja usko on alusta loppuun Pyhän Hengen teko. Muistat varmaan Raamatusta kohdan, ettei luonnollinen/hengellisesti kuollut ihminen ota vastaan sitä mikä Jumalan Hengen on, vaan se on hänelle hullutusta, koska hän ei voi sitä ymmärtää, kun ei hengellisiä ymmärrä (1.kor.2:14). Vaikuttaa sille, niinkuin ymmärrän, meillä on ero jo vanhurskauttamisopissa. Jos tässä on ero, olet aivan eri hengessä.
    Sensijaan lapset ovat otollisia Jumalan lapsen nimelle. Lapsiahan sanotaan suurimmaksi Jumalan valtakunnassa.

    Raamatussa ei siis ole mitään säädöstä kasteen muodosta, emme hyväksy sitä, että Jumalan nimissä vaaditaan mukautumaan yhteen kastetapaan ja hylkäämään valeleminen ja vihmominen, joihin niihinkin sisältyy kaunis vertauskuva. Valeleminen sopi hyvin kuvaamaan puhdistusta synneistä ja elävän veden virtoja. Käytettiin mitä kastemuotoa tahansa, kastettava sai aina saman armon. Tuomitustapaan liittyvä kuva on vain erilainen.

    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19). Kasteveden tuli olla myös puhdasta (Hebr.10.22; Hes.36:25). (Apt.9:38-39): kastaja ja kastettava menivät veteen, kuitenkaan upottamisesta ei puhuta eikä mainita mitään. Valelu kaste oli tässäkin tapauksessa mahdollinen. Miksi Johannes kastoi Jordanissa missä oli paljon vettä? Paljon on suhteellinen käsite. Meidän on kysyttävä mihin verrattuna on jotakin paljon. Kasteveden tuli olla puhdasta. Ihmisten jaloista seonnut vesi ei voinut kuvata kasteen puhdistavaa vaikutusta, vaan se olisi häväissyt kasteen pyhyyttä ja arvokkuutta. Ei voida näyttää toteen, että Johannes olisi tarvinnut paljon vettä upottamista varten, sillä sellaista Raamattu ei kerro.

    Raamattu käyttää kastamisesta kreikan kielistä sanaa Babtidzein. Sana Babtidzein merkitsee kaikenlaista vedellä koskettamista Raamatussa.(Mark.7:4; Joh.13:10; Luuk.11:38; Hebr.9:10; Luuk.11:39; 1.Kor.10:1,2; 2.Moos.30:17-21 jne.). ”Meren syvyyteen upottamisesta” (Matt.18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt.14:30) Raamattu ei käytä baptidzein sanaa, vaan aivan toista kantamuodossaan olevaa verbiä ”Katapontidzein”. Upotuskasteen kannattajat ovat suurissa vaikeuksissa ja mahdottomuuden edessä yrittäessään osoittaa upotuskastetta ainoaksi oikeaksi kastetavaksi. Mainittakoon ettei Luterilainen kirkko ole tehnyt kasteen muodosta lakia, vaan pitää sitä ehdonvallan asiana.


    Usein ns. vapaat suunnat vetoavat Lutheriin, vaikka hän myöskin säilytti tässä kysymyksessä kristillisen vapauden. Vaikka Luther katsoi upotuskasteen parhaiten symbolisoivan kasteen merkitystä. Luther mm. itse suoritti valelukasteita. Kirjassaan Kirkon Baabelin vankeudessa, hän iloitsi siitä, ettei kiusaaja ollut voinut hävittää lapsilta kasteen merkitystä, ja kasteen muodosta hän kirjoitti: ”Kastaja valelee kastettavan…” . Lutherin sanonta edellyttää valelukasteen olevan yleisen. Myöskin vastoin kasteen muodon kiihkoilijoitten oppia, kasteen merkitys oli Lutherille hallitseva pääasia. Lähteenä käytetty : (Markku Särelä, ”Lapsikaste on Raamatullinen”).
  6. en ole löytänyt ainoatakaan kohtaa, jossa ihminen olisi upotettu varmuudella veteen.

    haluan mainita, ettei Raamatussa (uudessaliitossa) missään lue, että olisi ketään upottamalla kastettu. Ainoatakaan paikkaa siis ei Raamatusta löydy, että koko torso olisi upotettu: tämä on merkittävä ja ratkaiseva näkökohta noin laki henkisille vaatimuksille. Uudelleen kastajat ovat tehneet upotuskasteesta opin, vaikka pyhä Raamattu ei sitä kerro, eikä ole siitä oppia tehnyt. Kun vaatiditaan yksinomaan upotuskastetta, oikeana kasteena silloin ei saisi kastaa ketään, sillä näin merkillistä väitettä ei Raamatusta löydy. Olettaa tietysti voidaan, kun on ennalta päähänpinttymät ja kuvitelmat. Ei esim. ehtoollisellakaan ole merkitystä sillä, oli viiniä vähän tai enemmän. Nimittäin ”missä on Herran Henki, siellä on vapaus” (2.Kor.3:17). Kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen asetti kristillisen kasteen, hän ei puhunut veden määrästä mitään. Hän yksinkertaisesti vain sanoi, että pelastukseen kuuluu usko ja kaste.

    Voisi ensiksi ottaa esimerkiksi apostoli Paavalin kasteen. Paavali (Saul) oli huoneessa, hän nousi ylös ja hänet kastettiin(Apt.9:17-18). Huomionarvoista on, että ennen ateriaa kastettiin, vaikka oli ollut syömättä ja juomatta kolme päivää (jae.9). Asianyhteyden mukaan Paavalia ei siis upotettu veteen, vaan pikemminkin valettiin vedellä. (Tarkista Raamatusta: tämä on Jumalan sanaa).

    Kun Jerusalemissa kastettiin ensimmäisenä helluntaina 3000 ihmistä, upottaminen olisi vaatinut suuria järjestelyjä. Seutu ja vuodenaika oli varsin kuiva. Pienissä altaissa ei olisi voitu kastaa kovin monta, koska veden tuli olla puhdasta (Hebr.10:22; Hes.36:25). Samoin olisi ollut suuri operaatio 3000 ihmisen upottaminen Betesdan lammikolla. On siis vankemmat perusteet 3000 hengen vihmomiskasteelle, kuten Aatolainen Immo kirjassaan ”ovatko uudelleenkastajat oikeassa”s.59. Kun Filipin vanginvartijan oloissa, keskellä yönhetkeä kastettiin hänet ja kaikki omaiset kohta. Jos upottaminen olisi ainoa oikea kastetapa, tottahan Pyhä Henki olisi ilmoittanut, miten niin vaikeissa oloissa saatiin riittävästä vettä. Mahdollista on, että vanginvarttia ja kaikki omaiset kastettiin samalla kaivosta nostetulla vedellä, millä pestiin Paavalin ja Silaan haavat. Kuitenkin Raamattu sivuuttaa kastetavan kuvaamisen vaieten.

    Raamatussa ei siis ole mitään säädöstä kasteen muodosta, emme hyväksy sitä, että Jumalan nimissä vaaditaan mukautumaan yhteen kastetapaan ja hylkäämään valeleminen ja vihmominen, joihin niihinkin sisältyy kaunis vertauskuva. Valeleminen sopi hyvin kuvaamaan puhdistusta synneistä ja elävän veden virtoja. Käytettiin mitä kastemuotoa tahansa, kastettava sai aina saman armon. Tuomitustapaan liittyvä kuva on vain erilainen.

    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19). Kasteveden tuli olla myös puhdasta (Hebr.10.22; Hes.36:25). (Apt.9:38-39): kastaja ja kastettava menivät veteen, kuitenkaan upottamisesta ei puhuta eikä mainita mitään. Valelu kaste oli tässäkin tapauksessa mahdollinen. Miksi Johannes kastoi Jordanissa missä oli paljon vettä? Paljon on suhteellinen käsite. Meidän on kysyttävä mihin verrattuna on jotakin paljon. Kasteveden tuli olla puhdasta. Ihmisten jaloista seonnut vesi ei voinut kuvata kasteen puhdistavaa vaikutusta, vaan se olisi häväissyt kasteen pyhyyttä ja arvokkuutta. Ei voida näyttää toteen, että Johannes olisi tarvinnut paljon vettä upottamista varten, sillä sellaista Raamattu ei kerro.

    Raamattu käyttää kastamisesta kreikan kielistä sanaa Babtidzein. Sana Babtidzein merkitsee kaikenlaista vedellä koskettamista Raamatussa.(Mark.7:4; Joh.13:10; Luuk.11:38; Hebr.9:10; Luuk.11:39; 1.Kor.10:1,2; 2.Moos.30:17-21 jne.). ”Meren syvyyteen upottamisesta” (Matt.18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt.14:30) Raamattu ei käytä baptidzein sanaa, vaan aivan toista kantamuodossaan olevaa verbiä ”Katapontidzein”. Upotuskasteen kannattajat ovat suurissa vaikeuksissa ja mahdottomuuden edessä yrittäessään osoittaa upotuskastetta ainoaksi oikeaksi kastetavaksi. Mainittakoon ettei Luterilainen kirkko ole tehnyt kasteen muodosta lakia, vaan pitää sitä ehdonvallan asiana.


    Usein ns. vapaat suunnat vetoavat Lutheriin, vaikka hän myöskin säilytti tässä kysymyksessä kristillisen vapauden. Vaikka Luther katsoi upotuskasteen parhaiten symbolisoivan kasteen merkitystä. Luther mm. itse suoritti valelukasteita. Kirjassaan Kirkon Baabelin vankeudessa, hän iloitsi siitä, ettei kiusaaja ollut voinut hävittää lapsilta kasteen merkitystä, ja kasteen muodosta hän kirjoitti: ”Kastaja valelee kastettavan…” . Lutherin sanonta edellyttää valelukasteen olevan yleisen. Myöskin vastoin kasteen muodon kiihkoilijoitten oppia, kasteen merkitys oli Lutherille hallitseva pääasia. Lähteenä käytetty : (Markku Särelä, ”Lapsikaste on Raamatullinen”).
  7. "...sillä "jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla" (2.kor.13:1).

    Kaste on eittämättä tälläinen asia. Siis todistaja= kummi.

    apt.16:33. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja KAIKKI hänen omaisensa kastettiin kohta.

    apt.2:38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
    39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu.

    Matt.28:19... ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
    20. Ja opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti. Amen!
    P. Matteuksen Evankeliumin loppu.
  8. paikkakunnallani kyse on Ruotsinkielisestä helluntaiseurakunnasta, jossa tosin tulkataan suomeksikkin. Kuten sanoin vapaaseurakunnan puhuja ja hänen vaimonsa ynnä muitakin jäseniä meni uudelleenkasteelle. Tämän siis kaverini kertoi.

    Mutta ei, kuten oon sanonut kasteessa pieni lapsi siunataan kulmiyhteisen Jumalan nimeen:

    "Mihin minä säädän nimeni muiston, siinä minä olen ja siunaan sinua". Eikös kasteessa ole Jeesuksen nimen muisto jos missä?
  9. "Tämä on varmasti totta". Jopa heidän kastekirjoistaan löytyy mainintoja tästä.
  10. teki tuo "krokotiilin" siunaus perässäsi.

    Raamatun mukaan, lapset uskovat ja heille kuuluu kastekkin.

    Ei ole muuta pelastutietä kuin uskon kautta.

    Mainitsempas simullekkin erään asian. Paikkakunallani on helluntaiseurakunta, joka on kastanut uudestaan helluntailaisiakin. Siellä oli opetusta, että kun on nyt kunnolla antautunut Jumalalle, täytyy ottaa kaste. Niinpä esim vapaaseurakunnan puhuja ja hänen vaimonsa menivät kasteelle. Tämä on varmasti totta, kun helluntailainen kaverini kertoi.
  11. siitä, ettei uudestikastetut esim juuri helluntailaiset hyväksy edes "luterilaista" aikuisena toimitettua kastettu, vaan kastavat uudelleen nekin.

    Mutta..mutta tiedämpä eräitä perinteisiä pabtisteja maassamme, jotka kastavat helluntailaisetkin uudestaan. Syyksi he sanovat, että kun on tullut kunnolla uskoon, niin pitää kastaa uudestaan. Eli silloin voi olla kolmekkin kastetta.
  12. yksityistapaus. Voin todistaa samanlaisia tapauksia useitakin, mitä Alpo kertoi...mutta mutta, "luterilainen" kansankirkko taitaa pitää sisällään monenlaista.

    Helluntaioppikin on hyvinkin kirjavaa, monein opettajienkin taholta. Kiitos ei!
  13. Mutta toisaalta Raamtussa mainitaan kokonaisten perhekuntien kastaminen. En jättäisi sylilapsiakaan kasteelta pois. Näin on seurakunnassani opetettu...Oon Vanhoillislestadiolainen. Uudestikastetta Raamattu ei muutenkaan tunne.
  14. näin on on vl-seuroissa opetettu.

    Kyllähän se on niin Raamatun mukaan, että lapset uskoo. Siksi heille kuuluu pelastuksen sinettinä kaste.

    Toista on aikuisen - nähtävästi epäuskoon joutuneen ja sitten parannuksen tehneen - sydämen tila, kyllä siihen mahtuu enemmän vilppiä ja vääryyttä, kuin vastasyntyneen lapsen, joka ei epäile vaan uskoo lapsenuskolla. Jeesus siunasi lapsia koska he ovat autuaita lapsenuskossa. Ei kasteen puute, vaan sen halvekseminen kadottaa

    Mietikääpä mitä tarkoittaa kun puhutaan, että lapsi on otollinen Jumalalle. Mitä se pitää sisällään ja milloin tällainen otollisuus sitten loppuu?
  15. Kastamattomana kuolleet

    ”Mitä meidän on sanottava kastamattomana kuolleista lapsistamme, jotka jo äidin kohdussa tai synnyttyään, eivät ehdi saamaan kastetta?”

    Tähän on helppo antaa vastaus sekä ennen kahdeksan päivän ikää kuolleista juutalaisten lapsista, että meidän ennen kastetta kuolleista lapsistamme. He eivät näet tee syntiä ympärileikkauksen tai kasteen liittoa vastaan. Sillä lain mukaan heidät tuli ympärileikata vasta kahdeksantena päivänä, kuinka Jumala voisi silloin tuomita ne, jotka kuolivat ennen sitä. Sen tähden meidän tulee uskoa heidän pikku sielunsa heidän taivaallisen Isänsä käteen ja tahtoon, joka on armollinen, kuten tiedämme. Tähän kuuluu myös se mitä Paavali sanoo hienolla, lempeällä tavalla niistä, ”jotka eivät ole tehneet syntiä samalla tavalla kuin Aadam” (Room.5:14), ja Jaakobista ja Eesausta hän sanoo: ”ennen kuin he olivat tehneet hyvää tai pahaa” (Room.9:11).

    Tosin pikkulapset tuovat mukanaan maailman synnynnäistä perua olevan synnin, jota me sanomme perisynniksi. Mutta on kuitenkin suuri asia, etteivät he vielä ole tehneet syntiä (ympärileikkausta tai kastetta koskevaa) lakia vastaan. Sillä koska Jumala luonnoltaan on laupias ja armollinen, hän ei tuomitse heitä kadotukseen sen vuoksi, että he ovat jääneet joko vanhassaliitossa vaille ympärileikkausta tai Uudessa liitossa vaille kastetta.

    Lähde: Luther St. Luisin laitos I, 1040 – Kun Lutherilta kysyttiin, pitäisikö lapsi kastaa, ennen kuin se on ehtinyt kokonaan syntyä, hän vastasi kieltävästi.
  16. Eihän tämä vaikuta sitten siihen, ettei pikareista saatu olisikaan Kristuksen veri. TÄMÄ ON, se sana sana on konsekraatiossa lausuttu ja se pätee.

    Aivan näin.

    ... mihinkä paikkaan ikänänsä minä säädän minun nimeni muiston, sinne minä tulen sinun tykös, ja siunaan sinua(2.Moos.20:24).

    Jeesus sanoi aikanaan: Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.
    Maanpäällä on yksi ainoa teko, joka oikeasti vaikuttaa pelastukseen: Jeesuksen Kristuksen teko!

    Siitä teosta me saamme vakuuttaa toisiamme sanalla, kiitosvirsillä ja sakramenteilla ja kaikin tavoin mitä ikinä me osaamme. On se teko niin kallis, että kannattaa siitä todistaa sekä sanoin, että teoin.
  17. käännös ei varmuudella sano mitään tollaista. Onkohan se joku lisäsys?
  18. oli asian laita:)
    Kun kaataa maljasta pikareihin, niin eikö se ole varmuudella alkuperäistä;)
  19. On hyvä kuulua kirkkoon. Olin mm.viimmesunnuntaina ehtoollisella, vaikka olikin pikarit;)
  20. ole sitä varten, että täällä saa käsityksensä sanoa. Minä maksan veroa luterilaiselle.kirkolle ja kuulun siihen. VL-pappejakin siellä taitaa olla aika monta, maallikoista puhumattakaan.
    21. 580 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt