kaiarasola

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

21

Kommenttia

1511

  1. Kyllä Alex on tässä oikeassa. Sinä haluaisit nähdä kaikki adventistit lyhyen maan kreationisteina ja taidat olla vähän huolissasi niistä, jotka eivät ole.

    Mainitsemasi lainaus on kyllä kirkon sivuilta. Se ei kuitenkaan edusta kirkon virallista opinkohtaa, jossa maan ikä on nimenomaan aivan tarkoituksella mainitsematta. (Viralliset opinkohdat ovat lihavoitu teksti kunkin kappaleen alussa, loppu on jonkun selitystä.)

    Kun tämä versio opinkohdista tuli, oliko se nyt vuonna 1980, muutamat kirkon konservatiivista opettajista halusivat "kovalla kiireellä" tehdä näiden opinkohtien selityksen. Jonkinlaisen systemaattisen teologian. Tämä teksti on siitä ja koska se on ainoa suomennettu opinkohtien selitys on myös päätynyt kirkon sivuille. Osa näistä selityksistä on ihan tervejärkistä teologiaa, osa mielestäni ei. Mainittu kappale kuuluu niihin, koska sitä ei pysty kunnolla Raamatulla perustelemaan.

    Myöhemmin on myös tehty selvästi parempia versioita opinkohtien selityksistä, esim SDA Bible Commentary osa 12.

    Eli suomeksi sanottuna: maailmasta löytyy suuri määrä adventisteja, joille 6000 vuotta ei ole tärkeä tai jotka opettavat, ettei tähän vuosimäärään tuijottaminen ole tervettä Raamatun tulkintaa (kuten allekirjoittanut) ja jotka ainakin toistaiseksi saavat olla adventisteja ihan hyvällä mielellä.

    Kyllähän veli Ted yrittää ympätä vuosimäärää myös opinkohtiin, mutta murehditaan sitä sitten, kun se asia tulee ajankohtaiseksi.

    Kai
  2. Ensinnäkin Barna instituutti edustaa fiksua tutkimusta... Lisätietoja osoitteesta www.barna.org . Tämä nyt mainittu tutkimus on heidän yleisvertailunsa jossa kai säännöllisesti haastatellaan tavallisia jenkkejä ja tulokset tilastoidaan ihan akateemisten periaatteiden mukaan.

    Heidän sivuiltaan löytyy vähän lehtiuutista parempi tiivistelmä mainitusta tutkimuksesta http://www.barna.org/faith-spirituality/508-20-years-of-surveys-show-key-differences-in-the-faith-of-americas-men-and-women?q=women

    Vaikka veli Bushman onkin sitä mieltä, että kaikki amerikkalaiset kirkot ovat lahkoja ja älyllisesti epärehellisiä, kannattaisi muistaa, että siellä on myös ihan tavallisia täysjärkisiä ihmisiä ja jopa laillasi mukavasti liberaaleja congregationalisteja, episkopaaleja tai vaikka evankeelisia luterilaisia.

    Barnan tutkimus osoitti, että naisten kirkossakäynti ja luottamus perinteisiin dogmeihin oli vähentynyt, mutta ei eritellyt, mutta ainakaan näissä versioissa, missä kirkoissa muutos oli tapahtunut. Tämän tiedon perusteella ei voi päätellä onko muutos tapahtunut erityisesti fundamentalistisissa "äly hattuhyllylle, kun tulet kirkkoon" kirkoissa vaiko niissä, joissa uskosta ajatellaan vielä liberaalimmin kuin sinä ajattelet. Vaiko jossakin muualla, vai onko se tapahtunut kaikissa kirkoissa tasapuolisesti.

    Yleensä tutkimusten koko version voi ostaa heidän nettimyymälästään ja sieltä voisi löytyä tähänkin vastaus. Taidan kuitenkin hillitä itseni... koska naisten miehiä nopeampi maallistuminen on ollut ihan odotettavissa oleva trendi.

    Nauttikaapa viimeisistä kesäpäivistä!! :)

    Kai
  3. Juu, kaikki uskonnolliset yhteisöt alkuseurakunnasta jäännösseurakuntaan :) kasvavat tai kuihtuvat suhdanteiden mukaan. Pyhä Henkikin toimii suhdanteiden mukaan. Herra haluaa aina tehdä jotakin uutta, mutta valitettavasti useimmat meistä ihmisisistä (niin jäännösseurakunnassa kuin muissakin :) ovat niin jääräpäisiä, että haluavat tehdä vain jotakin vanhaa.

    Kai
  4. Pitäisi varmaankin keksiä joku keino, saada näille sivuille pysyvä logo, jossa todetaan, ettei niin kutsuttu E.G. White säätiö ole säätiö. Samaten toistoaloitusten tekijöitä voisi muistuttaa siitä, ettei "totuuden valo" ole kuulu kirkon "virallisiin" EGW määritelmiin.

    Virallisessa määritelmässä on jotakin muuta, minkä saatte, jos kiinnostaa, ihan itse kaivaa esille. Mutta onneksi se "virallinen" EGW määritelmä päättyy täällä esitettyjä EGW käsityksiä järkevämpiin sanoihin: "Raamattu on se normi, jolla kaikki opetukset ja kokemukset on koeteltava."

    Iloa loppukesään!

    Kai
  5. Tieto Atlantic Union Collegen sulkemisesta on oikea, diagnoosi on vain väärä. Kyseessä ei ole tieteenvastaisuus sen enempää kuin Ted Wilsonkaan.

    Koulu on korkeakouluksi pieni (n. 450 oppilasta) ja on ollut taloudellisista syistä kiikun kaakun ainakin 80 -luvulta, todennäköisesti vielä paljon kauemmin. Muutama viime vuosi on itse asiassa mennyt vähän aiempaa paremmin ja koulu on voinut kirjata tappion sijaan pientä voittoa, mutta koillinen akreditointiorganisaatio katsoi vuosi sitten koulun talouden olevan liian heikon, koululla ei ole tarvittavia vararahastoja, eikä koulu ole pystynyt riittävän hyvin huoltamaan rakennuksiaan ja hankkimaan opetuksessa tarvittavaa rekvisiittaa.

    Kun uhka akreditoinnin purkamisesta tuli tietoon, AUC teki sopimuksen WAUn (Washington Adventist University) kanssa ja ajatuksena oli tehdä koulusta WAUn sivukampus ja jatkaa siellä tuottavimpia AUCn opetusohjelmista. Asian piti edetä niin, että sopimus olisi astunut voimaan nyt alkavasta lukukaudesta. Massachusetin opetusministeriö oli alustavissa neuvotteluissa näyttänyt hankkeelle vihreää valoa, mutta ilmoittivat vasta noin kuukausi sitten, että valitettavasti asian prosessointi heidän puoleltaan vaatiikin noin vuoden. Onneksi suurin piirtein kaikille opiskelijoille on ennätysvauhtia onnistuttu löytämään opiskelupaikka, jossa voivat jatkaa.

    Tieteenvastaisuutta olisi se, että koulu jatkaisi ilman akreditointia villinä kouluna (niinkuin aika monet uskonnolliset poppoot USAssa tekevät ja jotkut konservatiiviadventistitkin adventistitkin haluaisivat AUCn tekevän).

    Alunpitäen se, että kirkolla on Pohjois-Amerikassa 15 korkeakoulua (ja sen liepeillä niiden lisäksi vielä neljä (akreditoimatonta) yksityisten adventistien omistamaa collegea), on varmaankin hulluutta. Jo pari kolme vuosikymmentä on eletty aikaa, jolloin yksi tai muutama suurempi yksikkö olisi voinut hoitaa kirkon korkeakouluhommat paljon tyylikkäämmin kuin 15 pientä. Suhdanteet muuttuvat, korkeakouluopetus muuttuu, eikä siinä pitäisi olla suurta itkua, jos nyt vanhin niistä pätkäistään uuteen muottiin tai vaikka kokonaan formaliiniin - ja terve järki edellyttäisi sitäkin, että Suomessakin muotoiltaisiin kirkon koulutoimi tämän hetken realiteetteja vastaavaksi.

    Kai
  6. Hmmm... En ole, enkä tarkoittanut sanoa, ettei sillä ole mitään väliä mihin uskoo. Raamatun totuus on tärkeää. Se vahvistaa ihmistä uskon tiellä ja varjelee häntä Kristuksessa. Niin tämä nytkin pohdinnan alla oleva totuus.

    Ero välillämme on lähinnä siinä, että vaikka olisin omassa mielessäni kuinka varma jostakin Raamatun opista, katson vieläkin vain raapineeni siitä pintaa, näkeväni vähän äärten häämötystä, katsovani sitä kuin ryijyä väärältä puolelta, josta ei saa kokonaiskuvaa ryijyn kauneudesta. Ajattelen tämän merkitsevän kahta asiaa (joissa molemmissa kuitenkin usein lankean:( Sitä, etten haluaisi tuomita toisia, jotka eivät näe asiaa tavallani ja sitä, että haluan olla valmis oppimaan joka asiassa lisää, nähdäkseni kokonaiskuvan selvemmin. Raapiakseni pintaa vähän syvemmältä. Kun vajaa päättyy ja täydellisyys alkaa, arvelen itsekin joutuvani monessa asiassa myöntämään, että pahasti harhassa oltiin. Ehkä tässäkin :)

    Sinä, samoin kuin hyvin monet adventistit, pidät oppia kauniina valmiina pakettina, jota ilman evankeliumi jää vajaaksi varjoksi. Näin syntyy illuusio, "oppievankeliumi," jossa pään kääntyminen on tärkeämpää kuin sydämen kääntyminen. Toivottavasti olen ymmärtänyt tässä kantasi väärin.

    Lisäksi, tuollainen oppipaketti on myös helppo muotoilla nuijan muotoiseksi ja käyttää sitä lyömäasenaana niinkuin minäkin aina joskus teen... ja ehkä silloin tällöin joktkut muutkin adventistit... ja kenties sinä itsekin joskus harvoin...

    Valitan, joudun vieläkin katsomaan asiaa toisin päin. Evankeliumi sellaisenaan on riittävä, täydellinen ja kaunis ja syvemmälti katsottuna ainoa "totuus." Muut Raamatun opit vahvistavat, tukevat ja liittyvät evankeliumiin. Ne ovat siksi tärkeitä ja niitä tulee opettaa - mutta ne eivät eivät ole evankeliumi eivätkä ne siihen mitään lisää. Niiden puuttuminen ei myöskään ota mitään evankeliumista pois.

    Kai
  7. :) Kymmenysten maksulla tai maksamattomuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Teen sitä, mitä Herra tehtäväksi antaa... ja turhan usein sitäkin, mitä seurakunta määrää tai toivoo... ja ihan liian usein sitä, mitä itse haluan.

    Kukaan edelläluetelluista ei ole tätä palstaa reviirikseni antanut, ja kun joskus täällä käyn, Herra (niin kuvittelen) kuiskaa korvaani, että joko taas olet siellä aikaasi tuhlaamassa, kun voisit tehdä jotakin järkevääkin.

    Kai
  8. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että koko käsitys Jumalasta ja Raamatusta ja elämästä menee jotankin ylösalalisin, jos uskoo sielun luontaiseen kuolemattomuuteen. Esimerkiksi mitä järkeä on tuomiossa, joka Jeesuksenkin omien sanojen mukaan toteutuisi maailman lopussa, kun jotkut ovat jo kärventyneet helvetissä tai nauttineet taivaassa tuhansia vuosia.

    Kukaan ei kuitenkaan pelastu tai joudu kadotukseen siksi, että ymmärtää oikein tai ei ymmärrä oikein kuolemattomuutta, koska pelastussanoma, vaikka on sopusoinnussa sen opin kanssa, ettei ihmisllä ole kuolematonta sielua, ei ole tässä opissa.

    Pelastussanoman selitykseen täytyy riittää yksinkertainen oppetus siitä, että kaikki ovat syntiä tehneet ja saavat uskon kautta lahjaksi vanhurskauden. Piste. Ei siihen koko Raamatun kaikkia muita opetuksia tarvita.

    Sanotaan vielä kerran, että kyllä kaikki Raamatun oppi nousee tästä perusopista, tukee sitä tai ohjaa siihen, muodostaa yhdessä sen kanssa johdonmukaisen ja selvän kokonaisuuden. Mutta mikään osa tätä muuta opetusta, koskee se sitten kuolemattomuutta, ylösnousemusta, kastetta, ehtoollista, jumalanpalvelusta, lähimmäisenrakkautta, seurakuntaa, armolahjoja tai mitä muuta tahansa, ei voi ottaa sen paikkaa.

    Oppi Jeesuksesta pelastajana riittää yksin, ilman enempiä selityksiä eivätkä Raamatun kaikki muut opit yhteensä, täydellisestikään selitettynä, korvaisi sen paikkaa... Mitään Raamatun tekstiä 1.Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan ei ole ymmärretty oikein, ellei sitä lueta Jeesuksen ristiltä loistavassa valossa.

    Kai
  9. >Muuten, näetkö siinä mitään omituista, että kun minä esitän samoja väitteitä kuin Sinä a-kirkon oppien ja käytännön muutoksista, minut manataan tulijärven kuumimpaan kohtaan valehtelijana tai asioita täysin tuntemattomana?

    Palstalle on pesiytynyt iso joukko väkeä (kaikille puolille) joille ihmisestä keskustelu on hienompaa kuin asioista puhuminen. Yksi syy siihen, että niin harvoin nykyään täällä käyn.

    Ehkäpä suhtautuminen Kalevi Lehtiseen oli skitsoa vähän samantapaisesta syystä. Minäkin muistan jonkun moittineen miestä ja vähän myöhemmin kehuneen ajatusta (joka mielestäni haiskahti Kalevi Lehtisen kynästä lähteneeltä).

    Kai
  10. >>""Jeesukseen uskovat ovat veljiä""

    Ja kuinka pitkälle tämä veljesrakkaus oikein ylettää? Myös niihin, jotka uskovat Jeesuksen olevan Messias, mutta ei Jumala...

    Kolminaisuus tai Jeesuksen Jumaluus ovat oppeja - kaiken lisäksi sellaisia, missä se, mikä on syvimmiltään mysteeri ja menee yli selityskykymme on yritetty sanoa sanoina aivan turhan tarkasti. Oman määritelmäni mukaan rajapyykkinä on "evankeliumi" ei "oppi Kristuksesta" tai "jumaluudesta."

    Kai
  11. Sovittelu sinänsä on varmaankin vähän eri asia kuin kysymys siitä, minkälainen evankeliumi adventtikirkossa on. Onko se sama kuin evankeelisessa protestanttisuudessa, vai sama kuin roomalaiskatolisuudessa, vai sama kuin mormooneilla tai Jehovan todistajilla. Andreasen aikanaan ja vieläkin pieni mutta meluisa ryhmä adventisteja (jotkut harvat Suomessakin) ovat sitä mieltä, että meillä on ihan oma, aito muita parempi evankeliumimme. Mutta Andreasen on väärässä. EGWkin, johon Andreasen yritti vedota, totesi Lutherin opettaneen evankeliumia oikein.

    Mutta evankeliumin ylivertaisuus oppien yli merkitsee sitä, että vaikka emme missään antaisi periksi, meidän tarvitse tarvitse taistella kaikkea vastaan. Jeesusekin totesi (Markus 9:40) "Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme."

    Jos sen sijaan ei näe evankeliumin ylivertaisuutta, lukee mielellään toista tekstiä, joka ensilukemalta tuntuu olevan ristiriidassa edellämainitun kanssa. (Matt 12.30) "Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa." Tätä jälkimmäistä kannattavat adventistit mielellään vetävät tiukkoja rajoja joka suuntaan, mutta eivät huomaa sitä, että Jeesus sanoo tämän niille, jotka eivät Kristusta hyväksy eivätkä evankeliumia tahdo tuntea.

    Jeesukseen uskovat ovat veljiä. Tuon Markuksen tekstin kontekstissa hyväksyttiin opetuslapsiin kuulumaton(?) Jeesuksen nimeä korostava, koska häne ei ollut heitä vastaan.

    Mietittävää :)

    Kai
  12. Adventtikirkon opetus on muuttunut merkittävästi kirkon historian aikana. George Knight osoittaa tämän selvästi kirjassa Identiteettiä etsimässä. Muutos on niin suuri, että on mahdollista, ettei monia kirkon perustajajäsenistä välttämättä tänä päivänä hyväksyttäisi kirkon jäsenyyteen.

    Se, mikä tässä on oleellista, on katsoa mihin suuntaa kirkko on muuttunut. Vaikka adventtiherätyksen alkujoukosta suurin osa tuli perinteisistä protestanttisista kirkoista (baptisteista, metodisteista, presbyteerisestä kirkosta jne) jotka kyllä osasivat tarvittaessa viitata Jeesuksen ristiin pelastuksen ja armon lähteenä, heidän herätykseen liittyvät juttunsa olivat ajan tavan mukaan todisteita ja raamatunselityksiä Jeesuksen tulosta tai kaikista muista heille tärkeistä asioista ilman uskon vanhurskauden, syntien anteeksisaamisen, uudestisyntymisen tai yksinkertaisen Jumalan lapseuden keskeisyyden korostusta.

    Tein aikanaan tilaston muistaakseni 711 milleriläisestä lehtiartikkelista, johon joukkoon mahtui vain 6 hartauskirjoitusta ja niistäkin vain pari käsitteli jotenkin uskon peruskysymyksiä.

    Sama argumentti- ja oppikeskeinen linja jatkui varhaisessa seitsemännen päivän adventismissa. Kävin mikrofilmikokoelmasta läpi useita vuosikertoja varhaisen adventismin lehtiä, eikä niistä löytynyt yhtään pelastuksen perusteita koskevaa kirjoitusta.

    On tietenkin mahdollista väittää, että pelastukseen liittyviä uskonasioita pidettiin itsestäänselvyytenä ja että kaikki varhaiset adventistit kyllä pohjimmiltaa Kristukseen uskoivat. Ehkä. Ehkä ei. Joka tapauksessa ei tätä tule katsoa 2011 luvun suomalaisin silmin, vaan taustalla on laajempi uskonnolliseen kulttuuriin liittyvä asia. Aivan samaa kuivaa argumenttityyliä löytyy nimittäin paljon myös sellaisten kunnon protestanttien piiristä, jotka pitivät adventtiherätystä haihatteluna.

    Tärkein opillinen suunnanmuutos adventtikirkossa tapahtui vuonna 1888 ja sitä seuranneina vuosina. Kirkon johtajien vastustuksesta huolimatta kirkko asettui tukemaan perinteistä protestanttista pelastusoppia ja ihan perinteisten pietististen syntien anteeksisaamisherätysten aalto kulki läpi adventtiseurakuntien. Monet näkivät, että asioiden tärkeysjärjestys oli ollut kokonaan kateissa ja että Jeesus piti saada kaiken keskelle.

    Vastareaktio tuli 1900 -luvun alkupuolella, jolloin ML Andreasenista kehittyi kirkon tärkein teologian opettaja, vastuussa satojen pastoreiden koulutuksesta. Opetus oli perfektionistista ja fundamentalistista, kirkko- ja oppikeskeistä ja vaikka vastakkaisiakin kantoja löytyy, 1888 alkanut uskon vanhurskauden korostus jäi pyhitysopin varjoon.

    Vasta 1950-luvulla Froom ja Andersson, molemmat vastuullisilla paikoilla kirkon keskustoimistossa, ryhtyivät omaan taisteluunsa perfektionismia ja oppikeskeisyyttä vastaan ja perinteisen protestanttisen uskonkäsityksen puolesta.

    Questions on Doctrine on osa tätä kehitystä ja on pieneltä osaltaan vaikuttanut siihen, että adventtikirkko voi kirkkona väittää uskovansa perinteiseen protestanttiseen pelastusoppiin ja että valtaosa adventisteista hyväksyy uskonpuhdistuksen perusperiaatteet. Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristus, yksin Raamattu jne.

    Pieni vähemmistö haikailee perfektionistiselle 1900 -luvun alkupuoliskolle. Tämän vähemmistön oppeihin täällä usein viitataan adventismina, mitä se ei tietenkään ole. Tätä myös kritisoidaan ja usein hyvin perustein. Minäkin kuulun sen arvostelijoihin.

    Kai
  13. Attehan on ollut Pohjois-Suomen lähetyksen johtaja jo monta vuotta... ja jatkaa tehtävässä, kunnes uusi johtokunta valitsee uuden johtajan. Hänen uusi työnsä on jotakin muuta.

    Eikä täältä Pakistaniin ketään ole lähetetty eikä lähetetty. Kun joku pyrkii lähetystyöhön, on sieltä helppo saada pesti, koska se Lähi-Idän lisäksi on oman osastomme lähetyskenttiä.

    Kai A
  14. Tuohan on ihan arvokas linkki ja siellä tosiaan on materiaalia pilvin pimein.

    Eikö ole ihan mahdollista, että veli Tuomas ihan hyvää hyvyyttään laittoi sen tänne. Sanotaanhan täällä päivittäin adventistien opettavan sitä sun tätä - nyt, ainakin kielitaitoiset - voivat ihan itse katsoa aika laajasta tietokannasta, miten asia on.

    Nauttikaahan kesästä, kun tietokoneiltanne pääsette!

    Kai
  15. Mielestäni tällaisten päätösten pohjana on oltava suomalainen yhdyskuntajärjestys, ei se, millainen sen olisi ehkä pitänyt olla.

    Tässä vaiheessa kannatan tehtyyn päätökseen pitäytymistä ja sitä, että palataan muutokseen, jos se silloin vielä kiinnostaa, muutaman vuoden kuluttua joko normaalissa tai erikseen koolle kutsutussa kokouksessa.

    Mutta voin olla väärässäkin. :)

    Kai
  16. Eiköhän siinä tapahtunut ihan yksinkertainen prosessivirhe.

    Yhdyskuntajärjestyksen virheellinen (?) tulkinta johti virheelliseen äänestysmenettelyyn ja uudistuksen hylkäämiseen. Jos tämä uusi tulkinta on oikea, uudistuksella oli riittävä kannatus.

    Kuitenkin, jos juuri päätetystä asiasta ensi sunnuntain kokouksessa äänestetään uudelleen jotkut ovat jo kaivaneet poteronsa ja valmiita käymään barrikaadeille. Jos siitä ei äänestetä, niin ties mitä sitten tapahtuu.

    Odotan mielenkiinnolla :)

    Kai
  17. Juu, vaalit on. Kylläkin Tampereella.. Eikä niistä tiliä tule, ei ainakaan niin, että kannattaisia mainita. Pomot saavat kyllä suurimmat päänsäryt, mutta palkkaa irtoaa vain muutama kymppi enemmän kuin seuraavalla juoksupoikatasolla. Ennemmin käy sääliksi sitä raukkaa, joka joutuu ruorin ottamaan.

    Sitäpaitsi ei Tampereella ole, mitä veroparatiisiin viedä, eikä johtajalla taida edes olla tilinkäyttöoikeutta.

    Johtajavalinnat eivät juuri luopioita tuota. Ainakin tänä vuonna kaihertaa enemmän organisaatiomuutosprosessi. Siitä olen kuullut muutaman käyvän sen verran kuumana, että taitaa olla parasta panna koko prosessi jäähylle muutamaksi vuodeksi. Hullua sikäli, ettei ehdotettu muutos tai sen jättäminen väliin merkitse käytännössä juuri mitään.

    Kai
  18. Katohan, kun tulee höpistyä kaikenlaista, kun ei tule katsottua, mitä ihmiset näyttävät... uusi tilasto ilmestynee huomenna tai ehkä ylihuomenna?

    Kai :)
  19. EGWllä (ja monella muullakin liikkeessä mukana olleelle) meni pitkä aika ennenkuin 1843/4 alkoi selvitä. Suljettu ovi piti ensin saada auki ja tässä ollaan jo 50 -luvun vaihteessa tai alkupuoliskolla.

    Minulla voisi olla tämä jossakin tarkemminkin, mutta en nyt juuri löytänyt. Joka tapauksessa joko J.N. Andrews tai Uriah Smith kirjoitti ensimmäisenä selkeän jutun adventtia edeltävästä tuomiosta yhdistettynä vuoteen 1844 ja Danielin 8:14 pyhäkön "puhdistamiseen." Tämä oli joskus 1850 -luvun alkupuoliskolla tai puolivälissä. Aika pian aiheesta on uusi artikkeli (nämä kaikki Review -lehdessä) joka on James Whiten kynästä. Siinä mielestäni oli vähän uutta, pääosin Smithin tai Andrewsin toistoa. Vuonna EGWn 1858 julkaisema miniversio suuresta taistelusta (Spiritual Gifts I) ja 1864 julkaistuissa Spiritual Gifts osat III ja IV ei sanota aiheesta kovin paljon. Arthur Whiten EGW elämäkerran mukaan ajatus tuomiosta näkyy kuitenkin hänen kirjeissään jo 1857, eli jonkun aikaa sen jälkeen, kun Smith ja Andrews olivat kirjoituksensa julkaisseet.

    EGWn luomasta opista ei siis ole kysymys - ei alkuunkaan. EGW ei oikeastaan tuonut kirkoon mitään oppia... no ehkä vähän uskon vanhurskautta 1888 ja sen jälkeen.

    Kai
  20. No tästä vastauksesta ei paljon iloa ole. Kenellekään.

    En nimittäin tiedä tarpeeksi Hainesista ottaakseni kantaa. Tiedän että EGW (tai tarkemmin tässä vaiheessa EGH) vietiin rullatuolilla rva Elizabeth Hainesin kotiin pettymyksen jälkeen v. 1844. Paikalla oli pari muutakin neitosta vieraina. Visiitti kesti muutaman päivän ja siellä mainitaan pidetyn joku aamuhartaus ja rukous.

    Haines lienee myös ollut paikalla, kun EGH sai ensimmäisen näkynsä.

    Lisäksi hän myöhemmin allekirjoitti seitsemän muun kanssa jonkinlaisen lausunnon siitä, ettei EGW uskonut pahimpiin ajan fanaattisuuksiin kuten "hengelliseen avioliittoon" (taivasta varten suunniteltuun liittoon muun kuin oman puolison kanssa) tai "lopun ajan nöyryyteen" (lattialla ryömimiseen ja vauvan lailla jokelteluun).

    Se, mihin en ole mistään selvässä lähteestä törmännyt, olisi tieto siitä, että Elizabeth Haines olisi ollut jonkinlainen meedio. Se on mahdollista, mutta kun niitä legendoja niin paljon on, on kaiteti myös mahdollista ettei näin ollut.

    Ei ainakaan pikaisella nettivilkaisulla löytynyt mitään, mikä olisi asian selvittänyt... ja todennäköisesti asian kunnolliseen selvittämiseen netti ei edes riitä, vaan pitäisi päästä käsiksi alkuperäisempiin lähteisiin, joita Suomesta ei löydy.

    Mutta, vaikka olisin niiden lähteiden vieressä, epäilen, että viitsisin nähdä sitä vaivaa, että suuremmin kaivaisin esiin Hainesin taustoja. Mitä väliä sillä on, oliko Haines meedio vai ei? Minun mielestäni ei mitään. Riippumatta Hainesin taustasta EGW voisi olla oikea profeetta tai väärä. Paavali oli kasvokkain Barjeesus Elymaksen kanssa eikä hän siitä pahentunut... toisaalta Saul kävi En Doorin noidan luona ja pahentui. Kysymys on jostakin muusta kuin siitä, ketä tapaa. Demonit eivät ole kuin flunssavirus, joka tarttuu joka kättelyn kautta.

    Toisin sanoen riippumatta Hainesin hyvyydesta tai noituudesta EGWn työ täytyy ratkoa niillä ainoilla kriteereillä, jotka Raamattu profeettojen arviointiin antaa, ovatko työn hedelmät ja onko opetus Raamatun mukaista vai ei.

    Muuta kriteeriä ei ole - mutta tällä palstalla tämän puolen arviointi olkoon muiden heiniä. Ei kiinnosta eikä ole aikaa.

    Ja sen jälkeenkin, kun joku on antanut edelliseen vastauksen, myönteisen tai kielteisen, pätee Paavalin sana: Tutkikaa kaikki ja pitäkää se, mikä on hyvää.

    Kai
    21. 49 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt