Vapaa kuvaus

Lisää vapaa kuvaus.

Aloituksia

100

Kommenttia

8603

  1. tai yksi parhaista länkkäreistä on "Hyvät, pahat ja rumat".

    Eli se kattaa koko meidän miehisen elämänalueen.
  2. Näitä juttuja kiertelee netissä ja tässä eräs.

    En voinut olla lainaamatta, koska ennen oli Suomessa kylätappeluita ja nyt tilalla ovat kiekkoilut.

    "Näinkös se meni…?




    Koska olen perehtynyt Jääkiekkoon, haluan jakaa tietoni muiden
    naisten ja miesten kanssa. Voit luottaa asiantuntemukseeni, sillä olen
    perehtynyt aiheeseen varsin laajasti. Kävin 70-luvun lopussa yhdessä
    Jääkiekko-ottelussa Helsingissä ja heti perään toisessa Tampereella
    90-luvun alussa. Lisäksi olen nähnyt Jääkiekkoa useita kertoja
    Urheiluruudussa sulkiessani televisiota.

    Jääkiekko on kamppailu-urheilua. Lajissa kamppaillaan perimmiltään
    istumapaikoista. Pelissä on kaksi joukkuetta ja paljon numeroituja
    pelaajia. Heille ei kuitenkaan ole varattu numeroituja paikkoja.
    Paikkoja on vähemmän kuin pelaajia. Osa pelaajista joutuukin
    istuimen vapautumista odotellessaan säntäilemään aidatulla kentällä.
    Aitauksessa olo on tehty mahdollisimman
    vaikeaksi: kenttä on jäädytetty vaarallisen liukkaaksi ja pelaajien
    jalkoihin on sidottu metalliterillä varustetut kengät.

    Lisäksi toisen joukkueen pelaajat tönivät koko ajan.

    Istumapaikkoja vartioi kunkin joukkueen Capo di tutti capi.

    Hän on se huonosti istuvaan ja räikeään pikkutakkiin sonnustautunut

    yrmy mies, joka jauhaa koko ajan purukumia. Hän häätää muutaman

    pelaajan kerrallaan aitaukseen tuupittavaksi. Penkeille jääneet eivät
    haluaisi päästää ketään lähtijöiden tilalle, vaan he hakkaavat
    aitauksesta tulijoita isoilla hanskoillaan ja käyräpäisillä
    kepeillä, eli mailoilla.

    Pelaajan on mahdollista saada istumapaikka yksityisaitiostakin,
    mutta siitä joutuu tappelemaan. Yksityisen istumapaikan myöntää
    yleensä näkövammainen, mustavalko-paitaan sonnustautunut mies,
    kutsumanimeltään Mulkku. Jos Mulkku ei ole päässyt aitaukseen, häntä
    saattaa tuurata myös Dorka tai Pelle. Pelaaja saa istua
    privaattiaitiossa kuitenkin vain pari minuuttia kerrallaan.

    Sitten hänen on taas lähdettävä takaisin aitaukseen tönittäväksi ja
    kampitettavaksi.

    Pelissä on kaksi pelaajaa, joita ei päästetä ollenkaan istumaan.

    He seisoskelevat aitauksen eri päissä verkosta rakennettujen
    laatikoiden eli maalien edessä. Heitä kutsutaan maalivahdeiksi.
    Aitauksessa vuorollaan olevat pelaajat koettavat osua näihin
    raukkoihin mustalla kumikiekolla, jota lyödään em. mailoilla.


    Jäähallissa soitetaan usein kivaa jumppamusiikkia. Katsojilla on
    kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin katsojien on tarkasti seurattava
    em. mustaa kiekkoa. Jos aitauksessa oleva pelaaja ei osu kiekolla
    maalivahtiin, vaan kiekko livahtaa maaliin, on katsomon reagoitava
    salamannopeasti. Mikäli katsoja kannattaa sitä joukkuetta, jonka
    maaliin kiekko osuu, hänen on huudettava mahdollisimman kuuluvasti
    "paitsio".

    Mikäli katsoja kannattaa toista joukkuetta, hän voi huutaa mitä
    tahansa, kunhan huutaa kovalla äänellä. Esimerkiksi
    "Öööh-haa-möää-haa" on suositeltava huuto. Katsojien toinen tehtävä
    on tunnistaa pelissä mukana olevia vähemmistöjen edustajia.

    Lajin fanaattisimmat kannattajat ovat tosi päteviä tunnistamaan

    esimerkiksi joukkueisiin kuuluvia homoseksuaaleja.

    Pelin edetessä useaa pelaajaa tervehditäänkin
    katsomosta iloisilla ja reippailla "homoo-o-o" -huudoilla.

    Nyt vain seuraamaan Jääkiekkoa! Se on todella mielenkiintoista,

    kun ymmärtää pelin juonen."