arja_nummi
Suosikkibändit/artistit: Kirka, KARI-TAPIO, Jari Sillanpää, wiskari, Jukka-poika, Yölintu, Suvi T. jne
Suosikkileffat: Ghost, Tuulen viemää, Juuret, Twilight-saga
Lempikirjat: Laila Hirvisaari, Tess Gerritsen
Vapaa-aikanani: puutarhanhoito, sukututkimus, lukeminen, leffat
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: aloittelen vasta täällä - olen kuulolla
Katson tv:stä mieluiten: sairaala- ja poliisisarjat
Kotieläimet: akvaario, pihapiirin eläimet
En pidä: Hyttyset, räntäsade, kiireestä
Parhaat matkakohteet: Suomi
Ruoka & juoma: lihapullat, muussi, Kahvi, paljon salaattia
Koulutus: Ammattikoulu
Ammatti: Muu
Työskentelen: -
Ase tai siviilipalvelus: -
Yhdistykset/kerhot: -
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 2 kommenttia
- Juuri näin ja tuota ihmisruumistahan voi vieläpä jossain tapauksissa kuljettaa esim. kodistaan tervariin, tervarista oikkariin avaukseen ja takaisin terkkariin josta se noudetaan hautauskappeliin ja sieltä vielä tuhkaukseen. Näin kävi läheiseni ystävän kuolleelle omaiselle.
- Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Itse olen joutunut eläinrakkaana luopumaan monesta ystävästä. Mieheni saattoi 12 vuotta vanhan ja sairaan skotti neidin viimeiselle matkalle. Eläinlääkäri ja mieheni istuivat hetken kahdestaan kahvikupposen äärellä ja ystävämme pakattiin siihen säkkiin odottamaan tuhkaukseen lähtöä. Itse olen ollut saattamassa kahta muuta vanhaa neitiä ja samoin ne tuhkattiin. Näiden kolmentuhkat on vielä meillä ja vitsillä / ½tosissaan ollaan puhuttu, että se joka meistä ensin lähtee saa tuhkat mukaansa.
Muut pieneläimet olemme saaneet kotikuusen alle.