mikkooskari

mikkooskari profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 25v sitten
14 aloitusta · 92 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Vaikka messut jäävätkin tapahtumana vähän torsoksi (so.olennainen osa kuorojen parhaimmistosta puuttuu), sietää ohjelma kuitenkin tulla julki:
http://www.sulasol.fi/tapahtumat/messut.htm
Kyllä ainakin minä hakeuduin laivastoon nimenomaan siksi, että pääsisin mahdollisimman vähällä metsässä ryynäämisellä. Ja se onnistuikin. Puolisotilaallinen pursiseura oli ainakin silloin tämän kyseenalaisen lempinimensä veroinen, tositilanteessa suurin osa suomalaisista merisotilaista pitäisikin varmaan jättää maihin, ettei syntyisi isompaa vahinkoa...

Ja kuten useimmille matruuseille, niin eipä minullekaan ole kutsua kertauksiin tullut, joten luultavasti merivoimat on kohdallani, monien muiden lailla, todennut tapauksen toivottomuuden ja lyönyt naulat hanskoihin.
Akateemisen Laulun kapakkaoktetti ALKO on ainakin mielenkiintoinen tuttavuus. Mutta siitä päätellen, että yksi AL-lainen vastikään katsoi asiakseen vaihtaa kuoroon, jota itse edustan, arvelisin sen olevan suurteosten esittäjänä varsin sitovan ja aikaavievän harrastusympäristön. Mikä tietysti samalla tekee siitä myös laadukkaan.
Osakuntakuoroissa on meininkiä ja ne ovat laatukuoroja. Lisäksi ne eivät ole turhan kovilla jäsenmaksuilla pilattuja.

Tärppeinä laadukkaista helsinkiläisistä (aikuis-)sekakuoroista heitettäköön ainakin:
http://www.kampinlaulu.fi
http://www.kilvenkuoro.com
http://www.koitonlaulu.fi
http://www.cantabile-kuoro.fi
http://www.grexmusicus.fi
http://www.helsinginlaulu.net

Ja jos mikään noista ei tärppää, niin älä ainakaan Sulasolin Helsingin piiri ry:tä syytä...
Merisotakoulu on yksi meripuolustuksen joukko-osastoista. Siinä on sekä reserviupseerien että kapiaisten koulutusta.
Ainakin jossain määrin se toimii yhä Viaporin historiallisella saarella. Puolisotilaallinen pursiseura pitää Pikku-Mustasaaren kasarmirakennuksistaan ja maailman suurimmasta saunasta kynsin hampain kiinni, vaikka modernimmat ja muiden firman toimintojen kanssa helpommin yhteensovitettavat tilat Sandiksen puolelta varmasti löytyisivätkin.

Merisotakoulun esikuntajoukoissa palvelee varusmiehinä ainakin jokunen lähetti ja veneenkuljettaja.
Ahdastahan siellä oli ja v**utusta ihan riittämiin, mutta jälkeenpäin muistan kolme pääasiaa:
-Ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon, lisääkin sai kun haki => lihoin palvelusaikana 11kg!
-Yöväijyt olivat joskus hajottavia, mutta kun mitään muuta ei juurikaan tarvinnut tehdä, ei se haitannut
-Merenkäynnissä Karjala oli melkoinen sika, mutta puhalluslampuilla ajettaessa sille ei moni muskelivenekään pärjännyt. Harmi, ettei alus saanut sisarensa tavoin kunniallista loppua naulatehtaalla, vaan joutuu mätänemään Aurajokeen maailman mitättömimpänä museolaivana...

Lisäbonus: Karjalan kapiaiset olivat tietysti sitä perusjuoppokamaa, mitä kaikki ko."ammatin" edustajat aina, mutta kipparina oli poikkeuksellinen tyyppi: komentajakapteeni Dan Wilén olisi ollut kelpo kippari kauppalaivaankin, eikä olisi ihme, vaikka hänestä tulisi Suomen ensimmäinen musta amiraali.
Kohta saamme varmaan oikein direktiivin saunomisesta. EU:n päämajan saunat on remontoitu ja niiden käytöstä laadittu tarkat ohjeet. Saunavuorot ovat maanantai ja keskiviikko naisille, tiistai ja torstai miehille. Perjantai on yhteissauna.
Lisäksi todetaan, että alastomuus on luonnollista ja vaatteet on riisuttava ennen saunaan menoa.

Hyvä EU!! Toivottavasti suomalaisetkin ymmärtävät, että tätä direktiiviä on syytä noudattaa, silloinkin kun saunassa on käytössä toisen direktiivin pannaan julistama terva..?
...vaikka joka toisessa vetovuorossa olinkin oman porukkani kanssa lavalla.
Lauluyhtye Ketsurat on mielettömän hyvä. Se ammentaa aineksia lähinnä kansanmusiikista ja on kävelevä todiste siitä, että moinen on kaikkea muuta, kuin tylsää. Laulajien tausta on Philomelassa, mikä myös selittää ainakin jotain...
Akateemisen Laulun kapakkaoktetti ALKOn bravureihin kuuluva kammoin tulkittu Händelin Messias-oratorion Halleluja kuului myös illan herkkupaloihin. Ja Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien viihdeohjelmisto on mietittyä ja se osataan.
Oli muitakin, mutta nämä nyt ensisijaisesti jäivät mieleen.
Nuorten aikuisten sekakuorojen tärkein funktiohan onkin juuri toimia parinmuodostusyksikköinä ja entisten suhteiden hajottajina. Heterogeenisemmällä ikäjakaumalla varustetussa kuorossa tämä riski on pienempi.
Tietysti pitää muistaa, että kaikki oman kuoron sopraanot ja altot ovat aivan ihania ja kaikkien kanssa pitää haluta tehdä juuri sitä, mitä varten kuoroon kuulutaan...eli sosiaalista hauskanpitoa ja yhteismusisointia. Omasta kuormasta ei pidä syödä, varsinkaan välipaloja, sitä varten on olemassa muitakin kuoroja...
http://www.sulasol.fi/kuorosuomi/kuorot.htm

Tämä on sikäli paras käytettävissä oleva lista (siitäkin huolimatta, että siellä on tarjolla muuallakin, kuin pk-seudulla kotiaan pitäviä köörejä), että tänne pääsevät kaikki, jotka ovat yhteystietonsa lähettäneet. Siis myös ei-sulasolilaiset.
Messut ovat tänä vuonna jäsenvärväyksen kannalta heikompaan aikaan, kuin ennen, mutta nyt siellä kuultavat kuorot lienevät kuitenkin vähemmän kesäterässä, kuin elokuussa.
1. Mikä sinut sai houkuteltua kuoroon?
Olin ollut pitkään sivussa ko.harrastustoiminnasta ja halusin tarkistaa, onko kuorossa laulaminen aikuisena vieläkin hauskempaa kuin nuorena (vastaus: ON!)
2. Mikä sinulle merkitsee kuorossa eniten?
Sosiaalinen tapahtuma ja musiikin aikaansaaminen
3. Millä tavalla koet vanhemmat ihmiset kuorossa?
Ikäeroa ei tule edes ajatelleeksi! Kuoromme nuorin on 21- ja vanhin 82-vuotias, mutta hekin suhtautuvat toisiinsa tasaveroisina tovereina. Kuten me muutkin.
4. Mitkä asiat kuorossa ovat negatiivisia?
Joskus tulee tietysti konflikteja, mutta sekin on tervettä ja täysin normaalia.
5. Jos olet lopettanut kuorolaulamisen, niin miksi?
Aikanaan vetäydyin koulukuorosta lähinnä johtajan kanssa syntyneen erimielisyyden takia. Nykyisestä kuorostani en ole harkinnut eroa.
6. Millaisena koet oman asemasi kuorossa?
Se on hyvä; omanlaisensa sosiaalinen tapahtuma...
Kannattaa olla, kuin raatia ei olisikaan. Laula jokin sellainen biisi, joka sopii sinulle (ja mieluiten sellainen, jonka osaat). Jos sävelkorkeus ei osu ensiyrittämällä kohdalleen, johtaja kyllä antaa sinulle paremman lähtökorkeuden. Hänellä on ammattitaitonsa puolesta sellainen ihmeellinen kyky, että hän pystyy määrittämään sinulle sopivimman äänenkorkeuden hyvinkin lyhyen tuttavuuden perusteella.
Sinut pannaan varmaan myös laulamaan sointuja ja tekemään jokin rytmiharjoitus. Ei niitäkään pidä pelätä. Ja mikäli et pääse siihen kuoroon, johon olit hakemassa, voit aina päästä johonkin muuhun. Nyt on paras aika vuodesta hakea.
Yleinen lehdistön menovinkkien julkaisuperiaate on, että tilaisuudet, joihin ei ole pääsymaksua, sijoitetaan julkaisuhierarkiassa maksullisten edelle. Useimmiten arvioidaan myös tapahtuman kiinnostavuus ja lehden menovinkkisivun lopullinen graafinen ulkonäkö, jonka tietysti on oltava mahdollisimman esteettinen. Eri alaotsikoiden alle sijoitettujen tapahtumien määrän on oltava suunnilleen sama tai ainakaan määrässä ei saa esiintyä hirvittävän suuria heittoja. Eli jos paikkakunnalla on samalle päivälle tarjolla vaikka viisi konserttia, kolme kesäteatteriesitystä, kuusi rock-tai jazz-tapahtumaa ja yhdeksän alaotsikon "muut" alle kuuluvaa juttua, on todennäköistä, että ainakin 1-2 viimemainittua jätetään julkaisematta. Päätomittajalla on oikeus valita julkaisemansa aineisto ja tilaamatta jätetyn materiaalin julkaisematta jättämisestä ei voi valittaa.
Sähköisellä puolella vallitsee samantyyppinen käytäntö sillä erotuksella, että suoraan toimitukseen lähetetyt menovinkkijutut voidaan lukea eetteriin sellaisenaan eikä niiden määrää välttämättä säätele muu, kuin käytettävissä oleva aika.

Aamulehden Moro-liitettä selailtuani en ole sieltä PKSN:n tapahtuman ilmoitusta löytänyt. Voi toki olla, että sellainen on ollut. Ripahan voisi skannata tuon ilmoituksen ja linkittää sitten tänne faktan kuvaan, joka todistaa, että sellainen on ollut. Toisaalta kun huomioidaan, että tapahtumaa ei ennakkoon puffattu tyyliin "silloin ja silloin siellä ja siellä" vaan tyyliin "soita, niin kerromme missä ja milloin" en ollenkaan ihmettele kollegoideni nuivaa suhtautumista aiheesta tiedottamiseen -en itsekään olisi pannut sitä lehteen.
Media suhtautuu kyllä Ripaan ja hänen rekisteröimättömään PKSN-toimintaansa juuri kuten edellä esiintynyt nimimerkki kuvaa. Itse en edusta Alma-mediaa, vaan erästä toista mediakonsernia sanoessani, ettemme ole reagoineet mitenkään aiheeseen liittyneisiin tiedotteisiin -jollaisia toimitukseemme ei muuten edes ole tullut.
Aurinkoista kesänjatkoa!
Parhaimmat onnentoivotukseni uudelle tangokuningattarelle. Kati...niin, mikäs se Katin sukunimi olikaan?
Tarkistin asian vanhoista tiedostoistani, ajalta jolloin olimme Katin kanssa samalla ilmaisutaidon kurssilla. Ja kyllä vain, Sorsahan se Katin sukunimi oli. Ja on kaiketi vieläkin, kun sinkkuuttaan julkisesti vakuuttelee.
Onko siis nimessä, jonka tunnetuin kantaja vaikutti mm.pääministerinämme, jotain hävettävää..?
...ja asia oli hirvittävä vaiettu tabu teatteripiireissä pitkään.
Näyttelijäliitto oli lahjoittanut kirveen Somersalmelle, joka tiedettiin mökki-ihmiseksi, tämän jäädessä eläkkeelle Kansallisesta. US.olisi halunnut jatkaa ja hän koki eläkkeellejoutumisen potkuina. Itsari oli siis ilmeisesti seurausta masennuksesta.
Somersalmi kummittelee Kansiksen ison näyttämön parvilla edelleen.
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin perustuu Rauni Mollbergin maine hyvänä elokuvantekijänä? Ainakaan minulle ei yksikään teos professorin tuotannosta ole kolissut mitenkään. Mukka-versioinnit ovat puuduttavan tylsiä ja Tuntematon ei tee oikeutta alkuperäisromaanin henkilögallerialle.
Mollbergin versio ei täytä minusta niitä vaatimuksia, joita Väinö Linnan elävä ja lennokas, henkilöille runsaasti inhimillisiä piirteitä antava teksti asettaa. Laineen leffakaan ei ehkä ole sotaelokuvana paras mahdollinen, mutta se tekee oikeutta Linnan tekstille.

Hyviä sotafilmejä on toki tehty. Esim.Pekka Parikan Talvisota tai Olli Saarelan Rukajärven tie ovat huomattavasti molempia Tuntemattomia ansiokkaampia leffoja juuri siksi, että niissä on keskitytty henkilöihin ja kuvattu silti myös ympäröivä todellisuus uskottavasti.

Ehkäpä paras Tuntematon tehdään sitten, kun sota on kaikille osapuolille korkeintaan vaarien puheista lapsena kuultua historiaa. Silloin tekstiin saadaan sen vaatima etäisyys, joka mahdollistaa yhtä ja toista.
Voi olla, että väitteeni on vailla totuuspohjaa, mutta siinä tapauksessa on tilanne perin murheellinen, koska oikeinkirjoituksessa olisi toivomisen varaa aika monella "Suomen vilkkaimman naturistikeskustelun" aktiivilla.
Jos väität minun häirinneen keskusteluanne useamman eri nicin suojista, on väite aiheeton. Ja täysin naurettava, sillä kuka nyt tuollaiseen huuhaahan viitsisi aikaansa uhrata, kuin korkeintaan muutaman minuutin viikossa -jos tarvitsee nauruherätystä...
Matkustaja-autolautta Viking Sally oli rakennettu Turun ja Tukholman väliselle linjalle, eli enimmäkseen saaristo-olosuhteissa operoitavaksi. Se oli varsin onnistunut aluskonsepti (tarkoitan puhtaasti merenkulullisessa mielessä, hyttien äänieristyksestä tai ruokalistan tasosta saa itse kukin olla mitä mieltä haluaa) tuohon liikenteeseen ja vältti vielä Vaasan ja Uumajankin välillä, jossa liikennöi 1990-92 Wasa King-nimisenä.
Virolais-ruotsalaisen N&T Estlinen liikenteeseen siirryttyään vuonna 1993 alus sai paitsi uuden nimen, myös perusteellisesti toisenlaisen toimenkuvan. Se alkoi ajaa toistakymmentä tuntia kestäviä avomeriosuuksia Tallinnan ja Tukholman välillä. Kun huomioidaan, ettei alus enää ollut uusi, visiiriä oli käytetty jatkuvasti ja sen takana ollut ramppi oli avomeriolosuhteisiin nähden sijoitettu liian eteen, oli jo tässä osatekijöitä, jotka mahdollistivat katastrofin. Kun visiirin metallinväsymistilaa ei jatkuvasti tarkastettu ja myräkässä ajettiin vasta-aallokkoon huomattavasti ohjeellisia nopeuksia lujempaa, oli kyseessä oikeastaan järjestelmä, joka haki onnettomuutta.

Rabe on vainoharhainen, mutta oikeus hänelläkin näkemykseensä on. Mutta jokainen laivoista jotain ymmärtävä tietää, että ainoa, mitä tutkintakomissio jätti sanomatta, oli virolaisen työmoraalin kyseenalaistaminen sekä laivatöiden tekemiseen että myrskyssä ajamiseen liittyen. Päällystö on kylläkin postuumisti saanut kuulla kunniansa...
Yllättävää kyllä, sävelkorvan tarkkuus paranee, kun kuuntelee riittävän monta kertaa jotain samaa teemaa. Sitten sen mahdollisen epätarkkuuden huomaa muissakin vastaavissa sointukuvioissa.
Harjooitusvaiheessa kannattaa pysähtyä soinnulle ja löytää sen jokainen sävel yksittäin. Tällä tekniikalla voi vähitellen hahmottaa kokonaisia biisejä tai olettettuja sointukuvioita.

Kuulin kerran väitteen, että absoluuttinen sävelkorva olisi kehitettävissä oleva ominaisuus. Sehän ei vielä sinällään kerro musikaalisuudesta mitään, ainoastaan tapa, millä ko.ominaisuutta hyödyntää...
Rekisteröin aikanaan nimimerkkini myös Ripan keskusteluun, koska ei voinut tietää, mihin suuntaan ko.foorumi lähtisi kehittymään. Onhan aina olemassa sekin mahdollisuus, että kokonaisuus ei pysykään perustajansa ohjaimissa, mikä tässä tapauksessa olisi tarkoittanut keskustelun monipuolistumista.
Varsin pian oli selvää, ettei ko.keskustelu kykenisi kehittymään kuin jankkaamiseksi, jota harrastaa muutama henkilö kymmenillä eri nimimerkeillä, mutta silloin tällöin olen siellä silti vieraillut heittämässä kommenttejani joihinkin aiheiksi nousseisiin teemoihin, joista itselläni on joko faktatietoa tai jokin käsitys. Jos en ole asioita ihan väärin ymmärtänyt, palstan "moderaattori" kokee minut häiriköksi, mikä tietysti sikäli olenkin, että saatan esittää näkemyksiä, jotka vesittävät jonkin hienon suunnitelman...
3 / 5
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt