Baltic Storm , juonien pohjanoteeraus

Ovat tutkineet läpikotaisin koko jutun uppoamisen syistä ja tapahtumista-myös paljon riippumattomia tahoja (mm. laboratorioita Saksassa jne.). Se mitä alus on kuljettanut (mahdolliset uudet tiedot) ei ole vaikuttanut uppoamiseen, koska räjähdyksiä ei tapahtunut.

Olet näköjään Raben propagandan uhri. Niitä onnettomia, joille voi syöttää mitä vain. Ja kaikkihan on totta mitä netissä kerrotaan, koska oikein linkit :)

Matkustaja-autolautta Viking Sally oli rakennettu Turun ja Tukholman väliselle linjalle, eli enimmäkseen saaristo-olosuhteissa operoitavaksi. Se oli varsin onnistunut aluskonsepti (tarkoitan puhtaasti merenkulullisessa mielessä, hyttien äänieristyksestä tai ruokalistan tasosta saa itse kukin olla mitä mieltä haluaa) tuohon liikenteeseen ja vältti vielä Vaasan ja Uumajankin välillä, jossa liikennöi 1990-92 Wasa King-nimisenä.
Virolais-ruotsalaisen N&T Estlinen liikenteeseen siirryttyään vuonna 1993 alus sai paitsi uuden nimen, myös perusteellisesti toisenlaisen toimenkuvan. Se alkoi ajaa toistakymmentä tuntia kestäviä avomeriosuuksia Tallinnan ja Tukholman välillä. Kun huomioidaan, ettei alus enää ollut uusi, visiiriä oli käytetty jatkuvasti ja sen takana ollut ramppi oli avomeriolosuhteisiin nähden sijoitettu liian eteen, oli jo tässä osatekijöitä, jotka mahdollistivat katastrofin. Kun visiirin metallinväsymistilaa ei jatkuvasti tarkastettu ja myräkässä ajettiin vasta-aallokkoon huomattavasti ohjeellisia nopeuksia lujempaa, oli kyseessä oikeastaan järjestelmä, joka haki onnettomuutta.

Rabe on vainoharhainen, mutta oikeus hänelläkin näkemykseensä on. Mutta jokainen laivoista jotain ymmärtävä tietää, että ainoa, mitä tutkintakomissio jätti sanomatta, oli virolaisen työmoraalin kyseenalaistaminen sekä laivatöiden tekemiseen että myrskyssä ajamiseen liittyen. Päällystö on kylläkin postuumisti saanut kuulla kunniansa...

mikkooskari kirjoitti:

Matkustaja-autolautta Viking Sally oli rakennettu Turun ja Tukholman väliselle linjalle, eli enimmäkseen saaristo-olosuhteissa operoitavaksi. Se oli varsin onnistunut aluskonsepti (tarkoitan puhtaasti merenkulullisessa mielessä, hyttien äänieristyksestä tai ruokalistan tasosta saa itse kukin olla mitä mieltä haluaa) tuohon liikenteeseen ja vältti vielä Vaasan ja Uumajankin välillä, jossa liikennöi 1990-92 Wasa King-nimisenä.
Virolais-ruotsalaisen N&T Estlinen liikenteeseen siirryttyään vuonna 1993 alus sai paitsi uuden nimen, myös perusteellisesti toisenlaisen toimenkuvan. Se alkoi ajaa toistakymmentä tuntia kestäviä avomeriosuuksia Tallinnan ja Tukholman välillä. Kun huomioidaan, ettei alus enää ollut uusi, visiiriä oli käytetty jatkuvasti ja sen takana ollut ramppi oli avomeriolosuhteisiin nähden sijoitettu liian eteen, oli jo tässä osatekijöitä, jotka mahdollistivat katastrofin. Kun visiirin metallinväsymistilaa ei jatkuvasti tarkastettu ja myräkässä ajettiin vasta-aallokkoon huomattavasti ohjeellisia nopeuksia lujempaa, oli kyseessä oikeastaan järjestelmä, joka haki onnettomuutta.

Rabe on vainoharhainen, mutta oikeus hänelläkin näkemykseensä on. Mutta jokainen laivoista jotain ymmärtävä tietää, että ainoa, mitä tutkintakomissio jätti sanomatta, oli virolaisen työmoraalin kyseenalaistaminen sekä laivatöiden tekemiseen että myrskyssä ajamiseen liittyen. Päällystö on kylläkin postuumisti saanut kuulla kunniansa...

Hei,

Olen myös tutustunut Estonian onnettomuuteen molemmista näkökulmista. Olen trakasti tutkinut niin komission, kuin Heiwa Co:n tutkintasivut. Uskon Heiwa Co:n teoriaan sisäisestä vuodosta vesirajan alapuolella ennen onnettomuutta. Fyysiset tekijät osoittavat epätodeksi sen, että vettä olisi päässyt vain autokannelle. Jos näin olisi ollut, niin suhteellisen pienikin määrä vettä olisi kääntänyt paatin heti ylösalaisin, mutta se olisi autokannen alla olevien vesitiiviiden osastojensa ansiosta pysynyt pinnalla vielä tuntikausia.

Mitä taas en usko on se, että keulaportti olisi räjäytetty irti veden alla sukeltajien toimesta, vaan varmasti myös visiirin irtoaminen vaikutti Estonian uppoamiseen. Pointtini on se, että jos pelkkä visiiri olisi irronnut ja vain keularampista olisi päässyt vettä sisään, olisi uppoamisen kulku ollut toisenlainen.

Onkos kellään ajatuksia siitä, mikä aiheutti paatin äkillisen yli 40 asteen kallistumisen noin kello 1.02 onnettomuusyönä? Sen jälkeenhän paatti nousi vielä lähes vaakasuoraan, mutta kallistui sitten 10 astetta ja se jälkeen hitaasti lopulliset yli 90 astetta?

Jukio kirjoitti:

Hei,

Olen myös tutustunut Estonian onnettomuuteen molemmista näkökulmista. Olen trakasti tutkinut niin komission, kuin Heiwa Co:n tutkintasivut. Uskon Heiwa Co:n teoriaan sisäisestä vuodosta vesirajan alapuolella ennen onnettomuutta. Fyysiset tekijät osoittavat epätodeksi sen, että vettä olisi päässyt vain autokannelle. Jos näin olisi ollut, niin suhteellisen pienikin määrä vettä olisi kääntänyt paatin heti ylösalaisin, mutta se olisi autokannen alla olevien vesitiiviiden osastojensa ansiosta pysynyt pinnalla vielä tuntikausia.

Mitä taas en usko on se, että keulaportti olisi räjäytetty irti veden alla sukeltajien toimesta, vaan varmasti myös visiirin irtoaminen vaikutti Estonian uppoamiseen. Pointtini on se, että jos pelkkä visiiri olisi irronnut ja vain keularampista olisi päässyt vettä sisään, olisi uppoamisen kulku ollut toisenlainen.

Onkos kellään ajatuksia siitä, mikä aiheutti paatin äkillisen yli 40 asteen kallistumisen noin kello 1.02 onnettomuusyönä? Sen jälkeenhän paatti nousi vielä lähes vaakasuoraan, mutta kallistui sitten 10 astetta ja se jälkeen hitaasti lopulliset yli 90 astetta?

Se nyt vain todellakin on fakta että MV Estonian uppoaminen tavalla jolla virallinen komissio on sen esittänyt on mahdotonta.
Jokaikinen roro-lautta tahi norm. lautta onnettumuus on tapahtunut aluksen kääntymisellä ylösalaisin, koska autokannen alapuoliset kannet sisältävat runsaasti ilmaa.

Pitkässä loppuraportissa on omistettu pienehkö kohta uppoamisen sille vaiheelle kun alus kääntyy ylösalaisin ja annetaan ymmärtää syy miksei alus jäänyt kellumaan ylösalaisin, tämä johtui siitä että aluksen kallistuessa 4 kannen ikkunat ja takana olevan ulkoilualueen kaikki ikkunat hajoavat yhtäaikaisesti ja niistä virrannut (myös autokannen) vesi olisi täyttänyt kannet 1 ja 0 hetkessä.

Tämä väite on mahdoton ottaen huomioon uppoamis vauhdin.
Ja miksi se ei sitten jäänyt kellumaan?

Siksi että kansi 0 oli jo hyvässä vaudissa täyttymässä vedestä, ennen kuin visiiri oli edes irronnut. Perusteena tälle esitän veden esiitymisen kannella 1, ennen ensinmäistä kallistumaa, sekä havainnot tuuletuskanavista paineella suihkunneesta vedestä. Muuan Carl Övberg mainitsee että paetessaan (n. klo 01.00) kannelta 1 hyttikäytävän lattia tasossa olleista tuuletuskanavista suihkusi vettä ylöspäin! Nämä tuuletuskanavat tulivat kannelta 0.

Lyhyesti sanoen siis, Estonian uppoaminen tulisi tutkia uudelleen, ja jonkun muun tutkimana kuin ruotsalaisten tai suomalaisten.