hexi

hexi profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 20v sitten
14 aloitusta · 599 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Ei käy . omistan ammattilais laitteita, jotka toimivat vain UNIX pohjaisissa käyttiksissä. Siis niitä ei saa mitenkään toimimaan windowsissa.

Aikoinaan sain valmistajalta ohjeen: siirry Linuxeihin tai Mac osx käyttiksiin, mikäli et halua käyttä enää unixeja. Luulen että valmistaja tiesi mistä puhui.

saan kyllä nuo muutettua niillä studiolaitteilla vav tiedostoiksi, mutta ohjelmalla se olisi huomattavasti helpompaa. ne studiokamat eivät ole ensinkään tarkoitettu tuohon, mutta kikkailemalla sen saa onnistumaan. Siis kepulinkonteilla.

Toiseksi töissä saan tapella ihan tarpeeksi Windiwsin kanssa. Vähintään kaksi kertaa se winkkura hukkaa verkon päivässä ja lisäksi kaikkea muuta hauskaa lisäksi.
Kyllä sitä on kokeiltu. se antaa ilmoituksen: ongelmia lisättäessä tiedostoja projektiin.

Lisä tietojen mukaan ne pitäisi olla VAV muodossa.
Nimimerkille näin todellisuudessa

Kirjoituksistasi käy selvästi ilmi, että et osaa todellisuudessa valokuvata juuri lainkaan. Sinulle on tärkeetä se kuvien blurraaminen ei mikään muu. senkin olet lukenut vikipediasta ja toimit sen mukaan. Oikeassa valokuvaamisessa tärkeintä on sommittelu. Sommittelulla tehdään hyvä kuva tai pilataan se. Blurraamalla voi muoto ja potrettikuvankin vain roiskaista, niin että siitä saa kohteen selville. Kuvaus kokonaisuudessa tälläi voi kestää jopa alle 2sekuntiä.

Mitä tulee harrastukseni alkuaikoihin silloin suurin osa kehitti itse filminsä ja valmisti niistä kuvatkin. vielä 60-luvulla ammattilaisetkin teki samoin. Heillä oli tosin suurennuskone, mutta harrastelijat rakensivat sen suurennuslasista. siksi silloin käytettiin isompia nega kokoja. Vasta 70-luvun alussa tuli varsinaisia kuvan valmistamoita, joista yksi merkittevimmistä oli Eiri. Monet filmit kehitettiin tuolloin Ruotsissa jotkut kävi jopa Saksassa kehitettävänä.

Olen harrastanut tähtikuvauksesta mikroskooppi kuvaukseen kaikkea siltä väliltä. tosi monen laisia välineitä tullut kokeiltua, mutta harvoja omistettua. Arkkitehtuuri kuvaus on tietysti yksi jota harrastan. Sitä tosin vain nykyään lähinnä digikameralla. Siihen on mulla erityiseti sitä tarkoitusta varten tehty opiska. Palkkikamerakin vielä on, mutta siihen on mykyään melko hankala hankkia filmiä.
Käytännössä 70-luvun alussa valokuvausliikkeissä ei ollut järjestelmä kameroita esitteillä. Ainoastaan Helsingissä saattoi olla suositumpia malleja. Laatikkokamerat olivat silloin suosittuja. Järkkäri oli aina tilaustavaraa mikäli halusi hankkia 50mm lasin lisäksi muitakin silloin meni hankalaksi. Toimitus aika oli yleensä yli puoli vuotta joskus vuodenkin. Niinsanotun perus setin saattoi saada jo kolmessa kuukaudessa. Toisin ei pikku paikkakunnilta. Järkevintä oli käydä Tukholmassa. Siellä oli valokuvaus tarvikkeita huomattavasti paremmin.
Tiedätkö kuinka paljon ne valokuvaus välineet 60-luvun alussa maksoi. Saksassa sai tuolloin hyvän kinofilmi kameran n.3kk bruttopalkalla. Halvoista joutui pulittamaan vain kuukauden palkan verran.

Suomessa kamerat eivät tietenkään olleet palkkoihin verrattuna aivan noin halpoja. Hasselin rungon insinööri sai puolen vuoden bruttopalkalla. Opjektiivin kera vain vuoden palkalla.

Harrastelijalla ei yksinkertaisesti ollut mahdollista ostaa huippulaitteita. Ei tosin ole vieläkään.

Photakina messuilla oli esitteillä miljoonan euron hintainen järjestelmä, joka oli varmasti tän päivän huippua. Lienee harvalla varaa pistää harrastukseensa noin paljon kiinni.
" Ensimmäinen ja viimeinen sääntö valokuvauksessa on: luo oma tyylisi. Silloin sinut erottaa massasta käsialanäytteesi perusteella.Ihan niin kuin tässä ketjussa sama virhe kirjoitustyylissä kertoo meille, että nimimerkit vanhaparta ja hexi ovat tosiasiassa yksi ja sama henkilö "

Niinkö luulet? Kuvaustyyli vaihtelee melko paljon samalla henkilöllä vuosien saatossa. Mestarienkaan ensimmäiset otokset useimmiten ole kovin kummoisia. Pelkästään kaluston vaihtuminen saattaa vaikuttaa tyyliin . En pysty kuvaustyylin mukaan sanomaan kenen ottama mikin kuva on, vaikka kilpailuissa on usein samoja henkilötä mukana.

Ilmeisesti olet sitten huippu lahjakas, vaan et erehtymätön. sen kirjoitukseni minulle vääjäämättä kertoo.

Kun minä reilu 40v sitten aloittelin kuvausta ei syväterävyyden hallinta ollut edes oikein mahdollista. Opjektiivien valovoimat olivat nyky mittapuun mukaan varsin kehnoja. toki parempiakin sai , mutta vain rikkailla niihin oli varaa. 50mm lasissa valovoima oli yleensä 2,8 ja 135:lla 4 tai 4,5 pidempiä ja lyhyempiä ei saanut kuin tilaamalla. Vasta 70-luvun lopulla rupes tuleen kohtuu hitaisia suht valovoimaisia laseja.

Valokuvauksessa ei tietenkään ole olemassa yhtä oikeaa tyyliä, mutta harva on syntyissään mestari. Harjoittelemalla monestakin voi sellainen tulla, mutta täydellistä ei koskaan. Ennen kuin lähtee julkaisemaan kuviaan kannatta kysyä muiden mielipidettä. Virheistä oppimalla voi kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.
Nuo halpis Nikonit eivät osaa mitata valotusta manuaali opiskoille, mutta kalliit mallit hallitsee senkin. En muista millä malleilla manuaaliputket toimii oikein.
Ei muuten ollut katunut ainakaan tänään, mutta soneran kylläkin taisi olla ajoittain kaatunut. Vai oliko jotain muuta häikkää siellä. Ubuntu foorumi toimi koko ajan muilla paitsi soneran netti yhteyksillä.
nimimerkille riittääkö linssit.

Kyllä tuolla Nikon1:llä voi ottaa muotokuvia. Opiskan valovoima ei siihen vaikuta mitenkään. Polttovälin suhde kennon kokoon kylläkin. Periaatteessa pokkarillakin voi muotokuvata, mutta on varsin haasteellista.

Mikäli blurri on ainut kriteeri voi olla, että tuohon ei saa tarpeeksi valovoimaista optiikka. Tuossa kamerassa sopiva polttoväli muotokuvaukseen on 30mm hujakoilla. Sellaisessa opiskassa on luonnostaan suurehko syväterävyys.

Eräässä arvostetussa kilpailussa, jonka esikarsinta raatiin kuulun. Hylkäsin ison liudan kuvia Tuon liiallisen blurrin takia.

Kansainvälisesti arvostetuista muotokuvaajista BORIS DAVIDOV käytti erittäin suurta terävyys aluetta töissään. Valitettavasti en tekijänoikeus syistä voi laitta tänne hänen töitään.
Kaikissa näissä kuvissa on liian paljon taustaa. Toisin sanoen pitäisi olla tiukempi rajaus.

Eka on sellainen , jossa on kuva osittain puhki ja lyhyellä terävyysalueella pilattu.

Keskimmäisessä on myös valotus pielässä. Tausta osin puhki palanut terävyyttä turhan paljon, mutta siitä ei oikein saa selkoa tuon puhki palamisen vuoksi. siis täysi fiasko.

Alimmassa valotus on kohdillaan ja terävyys suht sopiva, mutta se on pilattu liiallisella taustan määrällä. Paras näistä kuitenkin.

Kuvaajalla paljon harjoteltavaa etenkin sommittelun suhteen, joka on kuvauksessa kaikkein tärkein. Siitä erottaa mestarin ja näppäilijän.
Tuo Nikonin minijärkkäri ei ole mikään huono, mutta optiikka valikoima on sangen rajoittunut. Suosittelen tutustumaan myös olyn ja panan mikrojärkkäreihin. Nämä molemmat käyttävät MICRO FOUR THIRD opjektiivejä. Niitä on varsin laaja valikoima alkaen fisusta päätyen lintukuvaus opiskaan.
Ei tuo Canocalin tavoite ole mahdoton. Pitää muistaa, että mailman väestöstä liki puolet asuu Kiinassa ja Intiassa. Niissä kummassakin linuxit on nousussa.

Microsoftin tavoite sen sijaan on suorastaan utopistinen.
Kannattaa harkita joitain muita malleja. Panan GF2:ssa ei ole etsintä. sen siihen saa toki lisävarusteena. Suositeltavampia malleja ovat esim. GH2, G2 ja G3. Noissa kaikissa on videoetsin sillä kyllä pärjää varsin hyvin.

Etsimellisellä versiolla voi kuvata kuten järkkäreillä on tapana eli kamera otsaan tuettuna. Ilman etsintä olevalla joutuu kuvaamaan kädet ojossa, jolloin kuvista tulee paljon herkemmin tärähtäneitä.

Laadussa jää ehkä hieman pienemmän kennon johdosta ns. perinteisille kameroille, mutta kuitenkin paljon edellä parhaiden pokkareiden kuvan laatua.

Keveys on noiden ehdoton valtti. Siksi minulla on tuo G2 reissu kamerana. Ykkös kamerani on ns. kallis ammattilais kamera. sen kuvan laatu on tietysti huomattavasti panaa parempi, mutta tosi painavana sitä ei viitsi kuljettaa reissuilla mukana.
Tyskin sentään 2 tapahtumaa yhdellä reissulla. eiköhän ne ole jonkin verran eri aikaan. ei niitä viisuja päivässä tai kahdessa rakenneta.
Paras voitti mitäpä muuta tuohon voi sanoa. Aika näyttää pystyykö Loreen hyödyntäåmään viisu voittonsa. Ainakin mahdollisuuden sai siksi hyvä yuo biisi on.
Tässä mainio lööppi nii suomelle kuin ruotsille:

http://www.iltalehti.fi/mmjaakiekko2012/2012051615583808_j0.shtml
Taitaa Kummolalla ja kumppaneilla mennä kohta lujaa.Tuo kanuskin arvostelu on kuin piste i:n päälle. Tuolla Suomi taisi pilata lopunkin maineensa. Täällä siis tarvitaan apua kisojen järjestämiseen, kun itse ei osata.

Tässä laina Iltalehdestä

"Jonesin mukaan apu on suomalais- ja ruotsalaisjärjestäjille tarpeen. Hän kertookin, että Hockey Canadan johtaja Bob Nicholson opettaa heitä vuoden 2013 varalle. Silloin Tukholma isännöi MM-turnauksen Helsinki tukenaan. "

Eiköhän tuo kerro kaiken näiden kisojen onnistumisesta.
Linhoff 13 x18
Nikon F3
Nikon d700
Panasonic G2

Tässä varsinainen kuvaus kalustoni. Lisäksi joitain museo kameroita, joilla en kuvaa enää.
Aika näyttää mikä lopulta on, mutta Rajalan hinta n.1100€ ei paha. Ehkä hyvä retki kamera. Kevyt ja varsin pieni kokoinen. Tuohonha käy Leican panasonicille valmistamat opiskat, joten laatulasiakin on saatavilla.
Tuo Olympus PEN E-PL3 on minijärjestelmä. Se on pokkarin kokoinen, mutta ssitä huolimatta järkkäri. Kennon koko on paljon suurempi kuin perinteisissä pokkareissa ja siksi kuvan laatukin paljon parempi.

Lisäksi saatavissa paljon lisävarusteita, kuten opiskoita.
6 / 30
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt