hexi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia14 aloitusta · 599 kommenttia
- Tuossa merkkiuskollisuudessa ei ole mitään järkeä ellei omista monia tietyn merkin opiskoja. Useimmilla ei ole kuin se yksi opiska, joka tuli kameran mukana. Tällöin pitäisi olla helppo vaihtaa merkkiä. Itse päädyin peilittömään (pana) lähinnä se takia, koska siihen sai sovitteen niihin harvinaisiin Exakta kameran optiikoihin. Viimeisin filmikamerani oli Contax, joka on edelleen minulla. Siihen sai sovitteen Exaktan opiskoille, mutta muun merkkiseen kameraan nuo eivät olisi käyneet. Nuo pitkät telet ovat tänä päivänä turkasen kalliita. Huusin ne huutokaupasta pilkkahintaan silloin kun vielä se Exakta toimi kunnolla.Nikoniin ja Cannoniin niiden hinta otetaan tarvittaessa selville. Näin sanottiin Rajalassa. Valintani siis sanoi lompakko.
- Kameroissa ei ole millimetri kierteitä nykyisin. Satavuotta sitten saattoi olla joissakin saksalaisissa palkkikareroissa, mutta nissäkään ei enää pitkiin aikoihin. Kamerakierteet vakioitiin joskus 1920 - 30 luvulla. Nykyisin on raskaissa tuo 3/8 UNC kameroissa ja jalustoissa. Muissa on 1/4 UNC. Se että ruuvin päälihalkaisija on alle 6mm tarkoittaa, että siinä on ulkohalkaisijan kierteenharjassa iso taso. Siis hieman virheelinen ruuvi.
- Kaikilla järkkäreillä saa hyviä kuvia. Kuvan laatu on paljon enemmän kuvaajasta kiinni kuin kamerasta. En omista nyt kumpaakaan merkkiä, mutta kokemusta on molemmista. Kummallakin saa hyviä kuvia jos osaa hyödyntää niiden ominaisuudet, mutta saa möys surkeita kuvia mikäli on taitamaton.
- Järkkäri tarvii aina opiskoja. Ne ovat niissä peilikameroissa huomattavasti paivavanpia kuin peilittömissä. Peilillisen opiska voi painaa tuplaten tai jopa enemmän verrattuna saman valovoimaiseen peilittömän opiskaan. Tämä on paljon merkittävämpi asia kuin kameran paino. Useimmiten peilillisen opiska painaa enemmän kuin kamera. Näin ainakin ns. kroppikennoisissa.
- Mihin on unohtunut sommittelun merkitys kuvauksessa. Potretti kuvan voi myös otta niin, että siinä on laajahko syväterävyys alue. Siihen tarvitaan sommittelua. Pitää valita tausta niin, että siihen ei tule lähialueelle runsaasti yksityikohtia sisältävää maisemaa. Aloittaessani kuvaamisen yleisin potrettilasi oli 85mm f4,0. Silläkin saatiin onnistuneita potretteja. Valovoimaisempia ei juurikaan ollut saatavilla ja ne maksoi tolkuttomasti. Esimerkiksi 85mm F2,0 maksoi kirvesmiehen puolenvuoden palkan verran. Hyvä sommittelu auttaa paljon kaikessa kuvauksessa.
- Vai on kuvaaja_tku:n mielestä peilitön vain harrastelija kamera. Ainakin minun mielestä keskikoon kennolla varustetut ovat ammattilaisia varten. En usko, että kukaan harrastelija ostaa noin kymppitonnin HASSELBLADia. Taitaa olla vähän niitä ammattilaisia, jotka tarvii noin suurella kennolla olevaa kameraa.
Nikonilta ja Canonilta on tulossa kinokoon peilitön. Kummassakin on varsin suurikokoinen bajonetti. Olisiko tulossa vielä suurempi kennoinen runko peilittömänä. En usko, että kumpikaan tekisi noita harrastelijoita varten. - Nikonilta on tulossa lähiaikoina peilitön kinokoon runko. Tämä on nimen omaan juuri ammattilaisille tarkoitettu, koska heilläkin on tilaisuuksia joissa hiljainen ääni olisi suotavaa. Esim. hautajaiset ja häät.
Varmaan peilillisiä tehdään vielä pitkään, mutta peilittömät tekevät tuloaan. - Noissa on erilainen bajonetti ja lisäksi etäisyys lyhempi kennosta opjektiivin kiinnityspistaan. Huhujen mukaan pitäisi tulla sovitin, jolla pystyy käyttämään nykyisiä opiskoja. Lisäksi mahdollisesti nykyisiä laajakulmaisempi opiska. Näistä on kuulunut vielä hyvin vähän.
- Sonyn ongelma on suppes opjektiivi valikoima. Muuten kamerana kohtalainen. Pana ja Oly käyttävät MFT bajonettia ja niiden opiskat ovat keskenään vaihtokelpoisia. Valikoima on laajin peilittömiin. Laatua löytyy laidasta laitaan.
- Unohda sen kameran korjaus. Tulee maksamaan helposti enemmän kuin uusi. Vain kalliita kameroita kannattaa korjata. Niiden korjaajien tuntitaksa on melko suolainen.
- Kannattaa huomioida se, että noihin MFT kameroihin on varsin laaja optiikka valikoima. Laatua on laidasta laitaan. Muihin minijärkkäreihin ei tahdo löytyä optiikkaa. Sonyyn, Canoniin, fujin ja nikonin peilittömiin on vain muutama opiska.
- Pitkällä telellä on useimmiten pakko kuvata siltä takanäytöltä. Raskas jalustakaan ei riitä ( manfrotto 028 ), vaan tarvitaan möys kaukolaukaisin. Tällä estetään laukaisu tärähdys. Se tulee ongelmaksi yli 800mm teleillä. Kameran laukaisun aikana ei siis saa koskea itse kameraaneikä jalustaankaan. peilikamerassa pitää olla peili ylös nostettuna, jolloin etsimestä ei näe mitään.
- käytetyin koko 1960-luvulla oli kinokoon filmi, mutta alkupuolella paljolti 120 koon filmi. Tämä johtui siitä kun 60-luvun puolivälissä alkoi yleistyä värikuvat. Niitä kehitti monet liikkeet. Tunnetuimpia lienee EIRI. Muistelen , että aluksi ei saanut värifilmiä kehitettyä Suomessa kuin kinokoossa. Myöhemmin kyllä muissakin koissa. Ensimmäiset luokkakuvani kuvaaja otti Leicalla, vähän myöhemmin Contarexillä. Ne olivat kinokoon kameroita.
- Tuo on manuaalitarkenteinen opiska. Ne eivät ole lähellekään saman painoisia kuin automaattitarkenteiset. Muistaani Leican Ja Carl Zeissin vastaavat eivät painaneet tuon enempää. Ne ovat olleet mekaanisesti vankkoja.
- Mikäli suorituskyky hämärässä on tärkeä paras kamera on silloin Pentax 645Z. Siinä on kookas kenno ja sen herkkyyden voi nostaa niin suureksi, että salamalle ei juuri koskaan ole tarvetta. Isoluvun voi nostaa 25600 herkkyyteen niin, että kohina ei näy vielä A2 koon kuvassa.
MFT kameroiden etu on se, että niihin on huomattavasti helpompi tehdä laadukas objektiivi. Kennon pinnasta bajonetin pintaan on huomattavasti lyhyempi matka kuin kinokennoisissa peilikameroissa. Tästä seuraa fysiikanlakien johdosta yksinkertaisempi rakenne. Tämä puolestaan tarkoittaa halvempia opiskoja. - Tuohon Sonyyn ei löydy juurikaan muita kuin Sonyn ja Tamronin opiskoja. Kummastakaan minulla ei ole kokemusta. Tuo 70-200mm lienee sopivs polttoväli
- Halvinkin setti menee väkisin yli tonnin hintaluokkaan. Kelporunko olisi Olympus OM-D E-M5 mark 2. Kyseinen malli on ns. semipro. Hinta on noin tonnin luokkaa. Mukaan tulee pikku salama. Hyvä opiska olisi olyn 12-40 F2,8 pro. hintaa tuolla on niin ikään tonni. Välttävä 14-42 EZ, joka on hinnaltaan vähän yli kolme sataa. Tuossa on telepäässä vain välttävä (5,6) valovoima, mutta tuossa 12-40 F2,8 pro:ssa se on 2.8 koko alueella.
- Minä suosittelen Olynpusta. Siihen on paljon parempi valikoima opiskoja, kuin Fujissa. Laatua ja valovoimaa löytyy laidasta laitaan. Parhaat ovat Leican panasonicille tekemät. Niistä laatu ei paljon parane.
- teille+mietippäsitä+ja+servattu_mölykommari:+Ei+ne+katsastajat+mitään+erehtymättömiä+ole!+olen+kerran+omin+silmin+nähnyt+kuinka+katsastaja+varmasti+ei+mitannut+oikein+päästöjä.+
- Sinäpä aika sälli olet! Syytät korjaamoita päästötodistusten väärennöksistä. Onko sulla todisteita niistä huijauksista? Päästötodistus on asiakirja. Asiakirjan väärennös on aina rikos, joka käsitellään oikeudessa. Tässä "Möly_Kommari" tapauksessa se on ollut Veljekset Laakkosen korjaamo. Se on kuitenkin maineikas korjaamo. Uskon heidän sanaansa enemmän kuin kyseenalaisen maineen omaavaan katsastusasemaan.
Tuosta K1 Laune katsastusasemasta olen kuullut yhtä sun toista, mutta en tiedä pitääkö ne paikkansa.
Tuossa Corollassa katsastuksen mukaan ei ollut ainuttakaan korjauskehotukseen johtavaa vikaa. Kerrotun mukaan kuitenkin oli. Miten se sitten oli oikea päätös?
Minusta pikemminkin huolimaton katsastus, koska vikoja ei huomattu.