qotd

Ohjelmoija ja kirjailijanalku. Blogaan kirjoittamisesta ja kustannusmaailmasta osoitteessa: https://www.kirjailija.blog/
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia13 aloitusta · 228 kommenttia
- Esilukijoille tai arvostelupalveluun. Tai jollei näitä resursseja ole, voi ainakin haudata käsikirjoituksen puoleksi vuodeksi ja palata tutkimaan sitä uusin silmin.
- Vastausajat ovat hirveästi kiinni siitä, mikä strategia kustantamolla on niiden lukemisessa. Osa lukee kerran viikossa, osa jättää kuukausia väliin ja lukee kaikki kerralla. Tosin "lukeminen" on siinä mielessä väärä sana, että todellisuudessa kustannustoimittajat enemmänkin tutustuvat tekstiin. Käsikirjoitusta saatetaan selailla yleiskuvan saamiseksi ja lukea sieltä täältä. Nyrkkisääntönä jolleivät käsikirjoituksen ensimmäiset 20-50 liuskaa vakuuta, kustannussopimusta ei synny.
Hylsyille löytyy myös muita syitä, jotka liittyvät suoraan tähän lauseeseen, ettei kirja sovi kustannusohjelmaan. Kannattaa olla tietoinen siitä, että jos kustantaja on jo julkaissut hyvin samanlaisen kirjan kuin omasi, heillä ei todennäköisesti ole halua julkaista toista. Myöskin kullakin kustantajalla on oma ns. profiilinsa, eli minkälaista kirjallisuutta he ylipäänsä julkaisevat. Esimerkiksi Gummerus ei enää kustanna lasten- ja nuortenkirjoja ollenkaan. - Jos sinulla on mahdollisuus näyttää käsikirjoitusta esilukijoille, se kannattaa ehdottomasti tehdä. Esilukijan ei tarvitse olla ammattilainen, mutta rehellisen palautteen saamiseksi käsikirjoitusta ei myöskään yleensä kannata näyttää omille perheenjäsenille. Pyydä ystäviäsi tai kanssakirjoittajiasi lukemaan käsikirjoituksen (suosittelen tulostamaan liuskat kommentoinnin helpottamiseksi) ja kirjaamaan reaktioitaan lukemisen aikana. Haluat tietää, mitkä kohdat jäävät lukijoille epäselviksi, mitkä pitkästyttäviksi, ja myös mistä kohdista he pitävät. Tähdennä ettet halua korjausehdotuksia, vaan ainoastaan ulkopuolisen näkökulman itse lukukokemukseen.
Pienissä ideoissa ei ole mitään vikaa, varsinkaan jos ne syventävät tarinan maailmaa. Kustantajat toivovat aina mahdollisimman valmista tekstiä, eli käsikirjoitukselle kannattaa ihan rauhassa antaa aikaa kypsyä jos tuntuu, että muutoksia tulee vielä paljon. Malttamattomuutta helpottaa näyttää tekstiä jollekulle, ja varsinkin esilukijoilta voi saada paljon arvokasta tietoa. Suosittelen myös tutkimaan tekstin rakennetta yleisemmällä tasolla. Kirjoita esimerkiksi jokaisesta luvusta synopsis saadaksesi yleiskuvan siitä, kuinka juoni kulkee tekstin läpi. Saatat löytää paljonkin kohtia, joita haluat vielä muuttaa. On myös sanottu, että käsikirjoituksesta voi helposti leikata kymmeneksen, kun sitä käy läpi riittävällä ajatuksella. Varmista, että jokainen luku, kohtaus ja lause tuovat jotakin tarinalle. Poista toistot ja ylimääräiset selitykset, korvaa ympäripyöreät verbit tarkemmilla ja pidä huoli, että dialogi on sujuvaa ja että jokaisella henkilöllä on yksilöllinen ääni. Usein tarinan kirjoittaminen alusta loppuun on vasta ensimmäinen vaihe kirjoittamisprosessissa. Hiominen vaatii kärsivällisyyttä, mutta se kannattaa. - En tiedä kuinka hyvin tämä vastaa kysymykseen, kun aikuisten fantasiaa ylipäänsä julkaistaan niin vähän, mutta tästä saattaa silti olla jollekulle apua: http://kirjailijana.varjohovi.net/2015/08/mita-mikakin-kustannusyhtio-julkaisee.html
- Onpa itse asiassa vaikeaa löytää lähteitä, jotka antavat hakea yksinomaan kotimaista kaunokirjallisuutta. Mitä nyt onnistuin löytämään, niin isot kustantamot ovat kyllä julkaisseet kirjan tai pari, mutta tarkkoja lukuja on mahdoton löytää.
- Jos haluat saada palautetta Internetin välityksellä, suosittelen luomaan käyttäjän DeviantART.com-verkkosivulle. DeviantART on ollut taiteilijoiden kohtaamispaikka jo yli vuosikymmenen ajan ja tekijänoikeuksia myös suojellaan niin hyvin kuin netissä nyt pystyy. Sivustolla voi myös liittyä erilaisiin ryhmiin, jolloin voit pyytää työtäsi lisättäväksi ryhmän julkiseen galleriaan. Ryhmien avulla saa helppoa mainosta omille töille suunnattuna juuri niille käyttäjille, joita ryhmän teema kiinnostaa. DeviantARTissa on parikin eri suomalaista ryhmää ja englanninkielisiä kirjallisuusryhmiä kymmeniä.
- En tiedä olenko blogissa asiasta jo avautunut, mutta se työmäärä mikä tekstin luomiseen tarvitaan on aivan valtava. Nimenomaan se, että uusia ideoita saa ulos itsestään päivä toisensa jälkeen, luovuus kun ei ole mikään ikiliikkuja. Itsestäni tuntuu, että minun pitää kaikin voimin työntää sitä eteenpäin, etten vain jää kuukausiksi tai jopa vuosiksi pysähdyksiin.
Itse asiassa mieleeni on alkanut muotoutua vakaamus, että kuka tahansa joka PYSTYY aloittamaan ja viimeistelemään kirjallisen tuotoksen toisensa perään on kirjailija. Se ei tarkoita sitä, että tällaisen henkilön työt menevät kertaheitolla kustantajalta läpi, mutta se tarkoittaa, että he ennen pitkään tulevat löytämään oman äänensä ja hiomaan kirjalliset taitonsa siihen pisteeseen, että he tulevat onnistumaan siinä. Tämä siis tietty sillä varauksella, että he tosiaan pyrkivät parantamaan kirjoittamistaan koko ajan. Tästä olen nyt jo aikani paasannut ja luultavasti paasaan vielä vastaisuudessakin. - Kirjailijaliiton vaatimus on kaksi kaunokirjallista teosta. Minusta tämä on ihan hyväksyttävä luku, koska toisen romaanin kohdalla voi yleensä jo luottaa siihen, että kirjoja tulee lisääkin. Yhden romaanin kirjoittaa vielä ellei nyt tuurilla, niin ainakin ajan kanssa.
- Jotenkin hassua ajatella, että meitä palstalaisia on istunut ihan samoilla luennoilla kuka ties kuinka monta, emmekä (yleensä) ole tunnistaneet toisiamme. Ehkä ensi vuonna pitäis keksiä jokin salainen merkki, jota kaikki kirjailijanalut kantavat. Ties minkälaisia kohtaamisia siitä syntyisi.
- Jälkipuintiahan on vielä luvassa, eli pysykää valppaina. En varmaankaan enää ilmoita uusista viesteistä täällä S24:n puolella, mutta tiedätte, mistä minut löytää. ;)
- Tämä on kyllä ollut tosi paljon henkilöstä kiinni. Ainakin itselläni oli hyvin selkeä kuva siitä, mitä halusin kustantajalta kuulla ja myös johdin sitä keskustelua niin, että sain sieltä ne vastaukset. Se on tietenkin sanottava, ettei kustannustoimittaja pysty minkään vartin keskustelun perusteella sanomaan, oletko seuraava Finlandia-voittaja vai et. Itselläni meni joidenkin kanssa paremmin, joidenkin huonommin, ihan sen mukaan, miten persoonallisuutemme ja kirjamakumme sattuivat käymään yhteen.
- Ohi on! Tässä vaiheessa on jo pakko sanoa, että olen iloinen etteivät kirjamessut enää jatku, koska minusta ei olisi enää yhteenkään jatkopäivään. Uupuneena mutta iloisena siis takaisin kirjoittamisen pariin ja blogini varmaan rauhoittuu viikon sisällä ja muuttuu omaksi hiljaiseksi itsekseen. Kiitos vielä kaikille, jotka olette olleet mukana joko lukemassa tai esittämässä kysymyksiä. Sydäntä lämmittää tietää, ettei ole haaveineen yksin.
Päivän kysymykset siis olivat:
1. Minkälainen on hyvä alku?
2. Onko prologi hyvä vai huono asia?
3. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota käsikirjoitustaan editoidessa?
4. Voiko huono saatekirje huonontaa käsikirjoituksen mahdollisuuksia?
5. Onko tavallisella pulliaisella mahdollisuuksia?
6. Mitä Tammi kustantaa? Mikä on Tammen kustannusfilosofia?
Minulla oli myös listalla kysymys siitä, kohdellaanko käsikirjoituksia eri tavalla riippuen kirjoittajan ammatista, mutta kysymys joko unohtui kustannustoimittajalta tai hän koki sen epämiellyttäväksi. Haluan kuitenkin luottaa siihen, mitä eräs toinen kustannustoimittaja sanoi, että kaikkiin käsikirjoituksiin aina tartutaan sillä asenteella, että tämä voi olla "vau!". Monestihan käsikirjoitukset sitten eivät ole tällaisia, mutta meille kirjoittajille tosiaan yritetään antaa kaikki mahdollisuudet, joita meille vain pystytään antamaan. Jollen ole muuta oppinut niin ainakin sen, että kustantajat välittävät kirjailijoistaan syvästi. Luottavaisin mielin siis eteenpäin! - ainut. Tässä alkaa selkeästi väsymys jo iskeä. Vertailun vuoksi: heräsin toissa-aamuna kello kuudelta oman viisitoistaminuuttiseni vuoksi.
- Sinulla ei taida olla aavistustakaan, montako ihmistä Messukeskuksessa käy pelkästään yhden päivän aikana. Jos olisit aivan tosissasi halunnut ajan, olisit ollut paikalla aamulla kuten kaikki muutkin. Ajanvaraus on ainoa keino varmistaa, että kaikki saavat oikeudenmukaisen kohtelun. Muista: ihmiset odottivat tuntikausia omaa vuoroaan. Sinä yksinkertaisesti kävelit paikalle ja luulit, että olit messuilla, jolla olisi ollut sanottavaa.
Itse olen menossa paikalle taas hyvissä ajoin ennen ovien avaamista. Eli jos sinulla on jokin kysymys, jätä se minulle, niin saatan kysyä sen puolestasi. - Joustaa miten? Luuletko todella, että sinulla on oikeus kiilata jonkun edelle, joka on odottanut viisi tuntia? Siis VIISI tuntia, kaikki viidentoista minuutin keskustelusta kustannustoimittajan kanssa. Järki käteen.
- Korjaan: aamukymmeneltä. Ajat tosiaan menevät ensimmäisen puolen tunnin aikana.
- Mitä olisit halunnut? Ison kyltin, jossa lukee "Vain paikan varanneille asiakkaille?" Toistan, kustantajat eivät tienneet järjestelystä itsekään muuta kuin ajan, jolloin heidän kuului olla paikalla. Tänään myös jostakin syystä aikataulut karkasivat täysin käsistä, eli jos olet täysin yllättäen pelmahtanut paikalle ja yrittänyt päästä sisään keskusteluun, olet voinut tyrkkäytyä juuri siihen viiden minuutin rakoon, jota joku toinen kirjailijaksi haluava oli odottanut aamukymmenestä alkaen. Osaston vieressä oli tiski, jossa aikojen perään saattoi kysellä. Voin tosin kertoa, että ne olivat kaikki menneet jo yhdentoista aikaan.
Jos olet messuilla huomenna, ole paikalla heti aamukahdeksalta. Muussa tapauksessa jos sinulla on esimerkiksi käsikirjoituksen lähettämiseen liittyviä kysymyksiä, voit etsiskellä niihin vastauksia tai esittää omasi tässä ketjussa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11806694 - Riippuu ihan siitä, minkälaisesta kirjoitusympäristöstä pidät. Jos olet minimalisti, ilmaisohjelma nimeltä Q10 voi olla sinun juttusi. Kirjoitin aikaisemmin Wordiin, mutta käsikirjoituksen paisuessa minun oli siirryttävä ohjelmaan, jossa voin hallita myös romaanin rakennetta parilla klikkauksella. Minusta Scrivener on tähän hyvä, mutta se on maksuullinen. Myös samantyyppisiä ilmaisohjelmia löytyy, mutta monet niistä kaatuivat omalla koneellani.
Muita hyviä vaihtoehtoja: Google Docs, Dropbox Word tai Open Office. Dropbox on mukana siksi, että Dropbox luo automaattisesti varmuuskopiot kaikesta, jota talletat kansioon. Samalla tiedostot myös tallentuvat nettiin niin, että jos koneesi kaatuu tai kovalevysi hajoaa, tiedostosi eivät katoa mihinkään. Google Docs toimii samalla tavalla, paitsi että kirjoittaminen onnistuu myös suoraan selaimeen. - No johan nyt on. Messujen verkkosivuilla on viikkokausien ajan hyvin yksiselitteisesti kerrottu, että ajat täytyy varata samana päivänä. Tänäänkin heti kymmeneltä aamulla paikalla oli pitkä jono niitä, jotka olivat viestin lukeneet. Myöskään tapahtuma ei ollut Kariston järjestämä, vaan kustantajat oli pyytänyt paikalle Suomen Kustannusyhdistys.
Lisätiedot ja jäljellä olevat kustantamot löytyvät täältä: http://www.messukeskus.com/Sites3/Kirjamessut/Kavijat/Ohjelma/Sivut/Haluatkokirjailijaksi.aspx - Liken kanssa puhuessa kustannustoimittaja sanoi ihan suoraan, että kannattaa lähettää usealle. Samaa kuulee epäsuorasti myös muilta kustantajilta, koska on myös niin, että kaikkia hyviäkään käsikirjoituksia ei voida ottaa kustannusohjelmaan sen vuoksi, että kustantamossa on jo olemassa samanlainen kirja tai kirjailija.
Jollei kustantajalta kuulu vastausta kuuden kuukauden sisällä, ei voi kuin odottaa. Kerron vähän myöhemmin lisää siitä, miten hektistä kustantajien elämä kulissien takana on. Lyhyt selitys on kuitenkin se, että koska jokaiseen kustantamoon tulee helposti yli tuhat käsikirjoitusta vuodessa, jokaiseen niistä ei yksinkertaisesti pystytä reagoimaan. Tämä ei ole millään lailla välinpitämättömyyttä kustantajan puolelta, vaan yksinkertainen tosiasia.