Vapaa kuvaus

kuulun tähän suureen, kovaa vauhtia ikääntyvään ryhmään. Olen sentään jo isomummo. Hiipuu päivänvalo, yli harjanteen. Sammuu taivaan palo veteen siniseen. Valo tarttuu käteen, puutkin purppuroi. Päivän viime säteen kuka saada voi ?? Maa,taivas vaikka järkkyisi, ei järky ystävyys. Se kestää, kun on hellesää, tai kun on synkkä syys. Mahtuu hetkeen tähän, aika ,ikuisuus. Sanoja on vähän, kutsuu salaisuus. Päättyy pääskyn retki, lepää lämmin maa. Nyt on vielä hetki, aikaa rakastaa. Maailman kaikkiin kyliin, joku jää asumaan. Jossakin otetaan syliin, jossakin odotetaan. Yksi vain kylistä muista,kodiksi avautuu. Maailman kaikista puista, yksi on pihapuu. Samat on taivaalla tähdet, sama on allamme maa. Täältä jos kauaksi lähdet, veljesi voit tavoittaa. Kotimme on siellä missä, ovi on raollaan. Saapua saat väsyksissä, sisälle kutsutaan A-M Kaskinen v. 2000 Suosikkibändit/artistit: Jari Sillanpää, Katri Helena, sekä yleensä vanha tanssimusiikki Suosikkileffat: Monia. Yksi mieleen jäänyt: Käsi joka kehtoa heiluttaa, satuttaa aina naisihmistä. Lempikirjat: Kaikki vanhat historialliset 1500- 1800 luvun rakkaus ja sukuromaanit. Vapaa-aikanani: Veneilen, mökillä kasvattelen kukkia ja puutarhakasveja, salaatteja ja perunaa tietenkin. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kahvipirttiä suosin- saahan siellä sentään pullakahvit.......... Katson tv:stä mieluiten: hyviä sarjoja, kaikki ajankohtaiset asiaohjelmat Kotieläimet: Mökillä jokakesäiset siiliperhe ja oravaperhe. Ruokin niitä vuodesta toiseen. Ja ne pupuperheet. En pidä: On monia asioita mm. epärehellisyys, kierous, toisen aliarvioiminen. Parhaat matkakohteet: kesällä kotimaa ja Saimaa. talvella Kanarian saaret- - Ruoka & juoma: kalaruuat, ja tavallinen arkiruoka. Vesi, maito, joskus viini. Koulutus: --- Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi Messenger: [email protected]

Aloituksia

9

Kommenttia

2691

  1. Vielä vihreistä ajatuksista. Ei käynyt ilmi miten iäkäs vanha ruova oli: mutta eihän ennenvanhaan ollut pistorasioita kun ei ollut edes sähköjäkään. Minunkin lapsuuskodissa, jotain kaasuvaloja, se oli jo hyvin. Ei ihan päreen valossa sentään..enää..
    Toinen. Eihän sitä köyhissä perheissä ollut polkupyöriä. Jalan taaperrettiin, meilläkin 3 km. koulumatka.
    Yksi pyörä oli perheessä, sekin isän työmatkoja varten

    Kivaa luettavaa palstalla, ei ole soveliasta puhua itsestään, tekemisistään, toisista, kodistaan, matkoistaan,, harrastuksetkin on pahasta. Saattaa viitata kehumiseen, ei teatterista, googlettamisesta..
    Juu, ja pirtistä puhuminenkin on kyseen alaista.
    Huh Heijaa........toivottavasti kuitenkin puhumme juuri näistä.
    No, säännöthän on tehty rikottaviksi.

    Kehun heti alkuun kuinka mukava ja sydäntä lämmittävä oli tuo lauantai-illan musikaali .
    Rabbin laulava perhe, jossa nunna meni kotiopettajaksi 7:lle lapselle ja avioitui lopuksi lasten isän kanssa.
    Lapset ovat aitoja hyviä esiintyjiä. Välillä ihan omat silmät kostuivat.
    Tosin ollut tv:ssä useita kertoja mutta aina sen mielellään katsoo, varsinkin teatterissa.
    Suksetkin on nyt testattu. liukas keli, ei oikein selvinnyt meneekö eteen vai taaksepäin. Joten hyyyviiin hauskan näköistä hiihtämistä vai mitähän lie ollut.
    Sieltä pirtin seinustalta ne otin, nyt palautan ne sinne.
    Saa lainata ! Ihan ilmaiseksi.
    Tällä tekosyyllä sain kahvit ja paakkelsit pirtissä poskeen.
    Kiitos ja hei !
  2. Teatteri liput odottaa käyttöä täälläkin. Iltanäytökseen, esitys on:
    The Sound of music.
    Aihe on vamaan monille tuttu TV:stä. Ainakin elokuvana hyvä. Enemmän tiedän näytöksen jälkeen.
    Korkkarit ne on vaan jalkaan sovitettava. Nostaahan se taluttaja pystyyn jos lentää rähmälleen jäätikölle tai kolttu repeää siinä rytäkässä. No, toisaalta joskus korkkareita pidän että jospa se nytkin onnistuisi. Pitäähän teatteriin laittaa muuta kuin "siivous tai lihapullanteko" vaatteet, ilmanmuuta. Ainahan teatterireissut ovat kohokohtia arkeen verrattuna.

    Muu päivän "menu": tavallisia naisille tuttuja juttuja:siivousta, pyykkiä, Kaupassa käyntiä. Jopa koneella tuunasin yhden hameen. Että kaiken tämän sain aikaiseksi kävin ottamassa vauhtia kuntosalilta aamulla. Kävelin n. 3 km sinne, siinäpä tuli alkulämmittelyt. Sai ryhtyä suoraan asiaan.

    Sen jälkeen on kuin uudesti syntynyt. Mutta ei kannata hermostua. Yleensä kun käyn siellä, sen jälkeen olen iki onnellinen, ettei tarvitse "tehdä mitään".
    Kai tuo häikäisevä auringon paiste sai pään niin sekaisin.
    Hyvä kuitenkin kun joskus saa tuommoisia mielenhäiriöitä, tulee jotain tehdyksi, rästejäkin.
    En olisi kertonut, mutta kun pirtin emäntä halusi tietää mitä me itsekukin teemme.
    Se on ainakin varmaa että tekemällä ei työt lopu.
    Kyllä minunkin piti jo 12 vuotiaana opetella tuo sukan kantapää.
    Vielä sellainen ns. kaksinkertainen. jos meikäläisen laiselta tötteröltä se onnistuu. Osaa sen vaikka kuka, kun vaan opettelee. Eikä vaikeakaan ole.
    Nykyisin on kyllä tarjolla sukkaa sun muuta liki lankojen hinnalla.
    ettei kaikkea tarvikkaan tehdä tai osata.
    Sodan jälkeen oli vähän eri juttu. 5 mieseläjää odotti sukkia jalkaansa........

    Jatkukoon auringon paiste- Pitää mennä kahville lasiparvekkeelle, siellä on ihmeen lämmintä. Moi.
  3. No on taas pirtissä kaunista ja viehättävää. Herkkuja pöydät pullollaan, loput herkut pakasteessa.
    Karkauspäivän ehtoopuolta ellellään. Ulkona ei tiedä sataisko vai paistaisko.
    Kivaa kun hääpareja on lyötynyt tällekin karkauspäivälle. useita vihkimisiä. Eipähän tarvitse alvariinsa miesten muistaa hääpäivää, vasta joka neljäs vuosi.Voi vedota siihen jos sattuu unohtumaan kukkien osto.

    Niin, kai sitä olevinaan puhuu turvallisesta alueesta, kun itsestään kertoo. Ei ainakaan toisia loukkaa. Mutta tietenkin jokin raja siinäkin on. Toisia ihmisiä kiinnostaa enemmän ja toisia vähemmän ne toisten jutut.
    Mutta ne yhteiset puheen aiheet ,joihin jokaisella olisi mahdollisuus ottaa kantaa omalla mielipiteellä, sehän olisi hyvä.
    Pirtissä tietenkin höystetään monia juttuja, niinkuin pitääkin.

    Tuosta markasta. Olen aito suomalainen ja vastaan vaikkei kysytäkään.
    Lisäksi niin tyhmä -näkee jo peiliin katsomattakin--etten ymmärrä miten taloudellinen tilanne voisi olla toisin jos olisi markka. Tämä lama ja alamäki; eikös se ole maailman laajuinen. Kaikilla mailla amerikat, kiinat koko eurooppa,kaikilla menee huonosti. Tuskin siihen vaikuttaa onko euro vai markka.
    Vaikka markka, olisi kaikki nousseet samassa suhteessa 10 vuoden aikana kuitenkin.
    Tosin silloin euron tullessa- kuten kaikki muistaa- moni pieni hinta moninkertaistui. Kahvila maksuista alkaen.
    Saa nähdä nyt jatkossa säästötalkoita, eiköhän se meihin köyhimpiin kolahda kovimmin.

    Nyt herkuttelupuolelle. On vaikka mitä, mansikka ja appelsiinisilmää räpyttelemässä silmiään, kaulin katsoo rusetti kaulassaan . Jäätelöä jälkkäriksi kahville. Kyllä meidän kelpaa
    Heippa.
  4. Sellaista aamua että valkoinen hiutale silloin tällöin, sinne tänne putoaa. Kuin miettiäkseen. mihin kohtaan asettuisi. Kaikki lumihiutaleen ovat löytäneet oman paikkansa ihan sujuvasti, yhteishengessä !
    Juu kyllä Ville H. kaikki ohjelmat pitää katsoa ilman muuta. Silkkitiet ja aikaisemminkin tulleet.
    Niin mukavaa ja leppoisaa kerrontaa. Vaikka hyvin tunnettu ja Venäjällä suosittu, tunnettu ja arvostettu onkin "suomen poika".
    Ainut laatuisia on maisemat keskieuroopan maissa ja hienoja kaupunkeja, joita ei pahemmin mainosteta.
    Yksi yhteinen piirre meillä, minäkin pelkään korkeita paikkoja.
    Nuorena olin pyörtyä sellaiseen avonaiseen näkötorniin, niinkuin niitä aikoinaan oli. Ulkotikkaita vaan kiipeiltiin ylös,,,,
    Joukolla minua sieltä röijäsivät alas,, minkäs teet jos vaan silmissä sumenee, ja naama kalpenee. Yks silmä katsoo itään toinen länteen..
    Suotta Skillan huhuilee 30 kilon taakse. Ei hätää....Noin pieni ihminen, ettei pirtissä kävijät huomaa,.....mutta nyt huomaan että täällähän tuoksuu mustikkapiirakka. Nam, nam. nyt kahvikupit esiin ja kahville. Parasta näin pullataikinaan tehtynä.
    (ensin tuli pulataikana), kas kun huomasin..
    kiitos leipojalle. samoin terveisistä, perille menivät.

    Ei tiedä pieni ruotsin Estella, millaista sirkusta hänen ympärillään pyöritellään. Vaikka vauvan tiedettiin olevan tulossa
    silti koko ruotsin maa on sekaisin, näin kertoo tiedoitus välineet
    että sekaisin on.
    Onnenhetkiä vanhemmille ja isovanhemmille ja suomessakin hekumoidaan pikku prinsessan piikkiin.

    Poistun pirtistä mustikkapiirakkaa poskessa eväänä, kukaan ei huomaa sitä, eihän.
    Lutuisaa lauantaita .
  5. lääkäriliitossa ollaan kahta mieltä. Toiset jyrkästi vastaan, toiset kannattavat kokeilemista.
    Hollannissa taitaa olla laki voimassa.
    Siten että vaikeasti ja parantumattomasti sairas ihminen voi toivoa eutanasiaa. Vain itse sairas voi päättää sen -ei omaiset eikä lääkärit. Ja täytyy täysin itse ymmärtää mitä on haluamassa.
    Ja pystyä itse ottamaan uneen vaivuttava lääkejuoma.
    Omaiset ja ketä potilas haluaa ovat paikalla. Lisäksi lääkäri joka antaa lääkkeen. Ihan viimeiseen saakka voi vielä muuttaa mieltään. Sitä kysytään viimehetkelläkin.
    Kuvattu tilaisuus oli hyvin kaunis, harras ja liikuttava.
    Kynttilät paloivat, oli kukkia, omaiset itkivat. parantumattomasti ja toivottomasti sairas rouva vaipui ikiuneen.

    Noin sen näki kauniina ja helpottavana hänen kohdallaan.
    Vaara on kuitenkin että sitä käytetään väärin . Ettei se olisi tarkoitettu vanhojen eikä kenenkään päivien päättämistä varten . Vaan asianomainen voisi itse päättää. Jos sairauden tuska on sietämätöntä ja loputonta.
    Vaikea päätös mikä on oikein ?
  6. Piiitkiä pellavia ! melkein pimeässä, mutta parempi myöhään kuin....Aikaisemmin ei ehtinyt.
    Miehet vaan siipirattaita, pahvisia, muistelee. Minä taas muistan kun lapsena laskettiin mäkeä pahvilaatikoilla. Että oli hauskaa.
    On pirtin väkikin laatikoilla ja pahvinpaloilla laskiasmäkeä laskenut eräänä laskiaisena. Taisipa olla vesikelkkakin mukana....
    Hauskaa oli.
    Mutta maailman kulku tosiaan muuttuu ja kovaa vauhtia.
    Muutenkin kuin lunta työntämällä taivaan täydeltä. Eilen kävellessä tuuli työnsi niin kovaa että hapuilin jo jotain mistä kiinni pitää ettei puuska vie ihan mennessään.

    Kiiltokuva vihko oli. En liioin muista (kun siitä on pikkasen aikaa))
    Että miksi sitä sanottiin. Niitä kuvia/muistoja kyllä vaihdeltiin. Varsinkin jos sattui jotenkin saamaan saman, kuin ennestään jo oli, joutihan se vaihtoon.
    Meillä päin ei ihan sokkona vaihdettu, olihan se tosi tärkeä toimitus. Saattoi olla että ns. sydänystävät sai ne omasta mielestä suosituimmat kiiltokuvat. Ja toimi toisinpäinkin.

    Hymyilyttää nuo ajat, olihan se tosi tärkeetä pikkulikoilla. Riitti vertailemista ja ihastelemista.
    Mutta mikähän sen vihkon nimi oli ? Onkohan Dementtia ?

    Laskiaspullia on syöty. Mansikka täytteellä ja toinen oli mantelikermatäyte. Makuasia kummasta pitää. Molempi parem
    pi.
    Ensiviikolla on sitten se naisten kosiopäivä. Tai hamekangasta havittelemaan. 29/2 Kaikki pirtin poikamiehet riviin näytille
    ensiviikon keskiviikkona. On jännää.........
    Nyt vielä laskiais pulla suuhun ja menoksi.