o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Ääneni saanut henkilö ei mennyt läpi niin kuin olin arvellutkin.
    Nyt ei tarvitse kiroilla, kun "oma" ehdokkaani ei ole valtuustossa.
  2. Sonerahan osti muistaakseni siksi kesäksi oikein kauniit ilmat!
  3. Jos en nähnyt väärin, uhkaa meidän näkyilijämme ryhtyä näkymättömäksi. Ettei vain muori67 olisi pöllinyt Hintriikan näkymättömyyspulveria.
    Ei vain uskalla tunnustaa vaan väittää lähtevänsä jonnekin lämpimään. (Istuu sitten näkymättömänä saunan lauteilla tai takan edessä.)
    Jonkinlainen lahjontayritys taisi olla se, että nurkkakaappi sai sini-valko-punaista täydennystä.
    Kyllähän se tietysti ilahdutti, mutta muutakin iloa on tänään ollut:
    Saimme julkijumalattoman hauskaa sähköpostia. Vieläkin naurattaa, mutta pitää vain hymyillä sisäänpäin, etteivät napurit häiriinny.
    Tätä menoa saatte kutsun meidän 100-vuotispäivillemme.
    Muistakaa, ettette järjestä siksi päiväksi muuta menoa!
    Terveisin Mr Greengrass ja Venlastiina
  4. Entä sitten, jos Solidium Oy:stä jossakin vaiheessa muokataan pörssiyhtiö?!

    Entä tämä vaunutilaus?
    Siinähän on taas pokkuroitava EU:lle ja julistettava kansainvälinen tarjouskilpailu!
    Mikä takaa, ettei kilpailua voita jonkin eteläisemmän maan firma siitäkin huolimatta, että jo nyt pitäisi olla riittävästi esimerkkejä sekä junien että raitiovaunujen osalta siitä, miten eteläisemmissä maissa valmistetut vaunut sopivat pohjoisen maamme ilmastoon.

    Rupeaa tuntumaan, että Suomi ei ole edes ajopuu vaan perusteellisesti vettynyt uppotukki.
  5. Heti aluksi on pakko kysyä, syrjiikö ynnämuu* naisia? Mummeli-36:han pönkitti omalla puolellaan tuota nurkkakaappia. Ilman hänen ponnistelujaan olisi kaappi kaatunut, ja lasista patteristoa näkymättömänä sisällä suojellut rouvashenkilö olisi saattanut päästä hengestään.
    Silloin meillä olisi ollut uusi arvoitus: minne H* katosi!

    Ruuneperin kanssa kahviteltiin, ja kyllä siihen aikaan vuorokaudesta kahvi tosiaankin on hyvä unilääke. Kiitoksia vain neuvosta ja kiikkutuolin keinuttamisesta. Se ilmeisesti oli puolet reseptistä, koska nukahdin kuin entinen prinsessa.
    Lääkepulloissahan lukee että ravistetaan omskakas.
    Kun kahvia on turha vatkata etukäteen, istutetaan potilas keinutuoliin ja sitten ravistetaan.

    Näyttäisi olevan kaunis päivä tulossa. Se on hyvä, se. Vaikuttaa myönteisesti mielialaan.
    Irkkua mukaillen: Tehdään tästä päivästä hyvä päivä.
    Meillä sen tekeminen aloitetaan sillä, että saunotaan heti aamusta.
  6. Uni ei tule millään, vaikka toisaalta väsyttää ihan mahdottomasti. Urheilijat ovat joskus ylikunnossa, eikä silloin tule kunnon tuloksia.
    Minä olen kai yliväsynyt, koska en onnistu nukahtamaan.
    Olen lukenut, välillä sammuttanut valon ja taas sytyttänyt sen jatkaen lukemista.

    Nyt päätin tulla tänne keittämään kahvia siltä varalta, että Lokari innostuisi tulemaan iltakahville.
    Kannattaa laittaa kumisaappaat jalkaan ja sadetakki päälle, sillä täällä sataa reippaasti.

    Sellaisia terveisiä pirttiläisille, että jos täällä aamulla nukkuu tuossa keinutuolissa joku, se saatan olla minä.
    Yritän keinutella itseni uneen. Keinuttamallahan niitä lapsiakin ennen nukutettiin.
  7. Ensinnäkin näistä nykyajan peileistä:
    Etkö vielä tähän ikään ole huomannut, että ne ovat paljon huonompia kuin 1950-luvun kuvastimet?
    K2 on aivan oikeassa siinä, että peilissä vilahtaa äiti tai isä. Oma hahmoni muistuttaa selvästi äitiäni, vaikka en olekaan hänen näköisensä. Minulla on famulta perityt häijyt mulkosilmät ja mummon puolelta sukurasituksena heltat leuassa. Kasvonpiirteet ja olemus ilmeisesti tuovat äidin mieleen.

    Ja sitten vaaleihin:
    Kansalaisoikeus on käytetty, ja tällä kertaa se olikin kinkkisempi juttu. Tähän mennessä olen vaaleissa kuin vaaleissa tuntenut ehdokkaan, mutta nyt oli ihan outo sarja.
    Koska en valitse ulkonäön perusteella komeinta miestä, päädyin vihdoin henkilöön, jolla ei taida olla minkäänlaisia mahdollisuuksia mennä läpi.
    Siinä on se hyvä puoli, ettei tarvitse myöhemmin surra äänestäneensä valtuustoon lehmäkauppiasta.
  8. Herranen aika! Ei kai ole tarkoitus, että nuo kaksi pelottelevat kaikki asiakkaat.
    Reippailta nuo näyttävät, mutta vähän on sellainen kutina, että jossakin on pukki kaalimaan vahtina.
    Laskekaapas nyt ne aseenne ja kurkistakaa, ettei nurkkakaappia ole vallattu sisältäpäin.

    Puntarimies saisi ruveta keittelemään kahvia, ja samanikäinen voisi jumppauttaa kissoja, etteivät pyöri kohta tulevan muuttoporukan jaloissa.

    Minä menen kuistille huutelemaan hissikuljettajaa, kun olen porukan suuriäänisin.
  9. Oli syksy ja satoi kaatamalla.
    Pikkuveli seisoi rännin alla.
    Vesi hauskasti tukkaan lorisi,
    vaan äiti oli hurja ja porisi:
    - Tulepas joutuin tänne näin,
    ei rännin alla seistä paljain päin!
    Kului tuokio,kului toinenkin,
    poika huuteli äänin kirkkahin:
    - Äitiii! Tulepas katsomaan,
    kai nyt minä täällä olla saan?

    Pikkuveli seisoi sadesäässä
    rännin alla lakki päässä!
  10. Halloota!
    Tuli samanlainen väärinymmärrys kuin Hintriikalle.
    Luulin Muori67:n väittävän ynnämuun ja yllekirjoittaneen väittelevän kurkku suorana.
    Onneksi sitten tajusin, että tv:n sivistynyt vaalikeskustelu oli aiheena.

    Järkytyin lukiessani Laten ehdotusta,että kaulimemme sijaan valittaisiin koukkupäinen puntari. Ei tule mitään! Kaulin on hoitanut tehtävänsä erinomaisen hienotunteisesti ja uhrautuvaisesti osallistunut paatintappina ainon pelastamiseenkin.

    Kannatan lämpimästi Meri-kukan ehdotusta neiti Marplen pestaamisesta. Hankitaan hänelle puikot ja paljon vaaleanpunaista ja -sinistä villalankaa, jotta hän voi aikansa kuluksi kutoa vauvanuttuja.

    Olipa hyvä, että Paulamaria kävi selvittämässä, missä hänen ainonsa ovat. Urhean reinokkaan ei tarvitse poiketa teille sovittamaan ainoa rouvan jalkaan.
    Eikä muuten meillekään. Minulla on kummssakin jalassa yksi aino,ja sehän tekee yhteensä kaksi, joten minun ainoistani kumpikaan ei ole kateissa.

    Toivotan hyvää yötä ja kauniita unia sekä urhealle reinokkaalle menestyksellistä daamin etsintää.

    (Kuule PH: oli minunkin kummisetäni Reino ja mukava Reino olikin!)
  11. Tällaista todistajan lausuntoa ei missään tapauksessa laiteta ö-mappiin!
    Perustelen mielipiteeni heti kun lakkaan nikottelemasta ja tukehtumasta samanaikaisesti nauruun.
    Ei ole,kuulkaa, kivaa. Ei edes Meri-kukan kalakukkoa uskalla syödä,kun ruoka suussa ei saa nauraa.
  12. Vaikka olenkin sitä mieltä, että Sibeliuksen Finlandiasta pitäisi tehdä meidän kansallislaulumme, olen kaikkiruokainen musiikin kuuntelija.
    Vaikuttaa siltä, että raja ns. fiinimmän ja rahvaan musiikin kuuntelemisen välillä ei enää ole niin ehdoton kuin joskus viisikymmenluvulla.
    Nyt ovat Reino Helismaa ja Junnu Vainio nousseet arvoon arvaamattomaan, eivätkä suotta.

    Kiitos mielenkiintoisesta aloituksestasi.

    Mielestäni kaikki musiikki, joka liikuttaa ihmisen tunteita tai herättää muistoja, on kuuntelemisen arvoista.
  13. Aamua! 7,4 on asteita, ja näyttää siltä kuin päivästä sukeutuisi kaunis. Pilviä on jos jonkinlaisia, mutta vanhaa taivasta on valtavan paljon, ja aurinko rynnii vähän väliä pilvien takaa nauramaan täyttä kurkkua.
    Ettei vain naureskelisi meidän salapoliisihommillemme.
    Sitäköhän varten samanikäinen on loistanut poissaolollaan,kun aino on hukassa? Täytynee neuvoa urhealle reinokkaalle tie mummeli-36:n luo.
    Mummeli ei ainakaan hälyttäisi poliisia. Huhujen mukaan urhea reinokas on jo kahteen kertaan pidätetty, kun hän on kiertänyt sovittelemassa märkää ainoa naisten jalkoihin.
    Tasan ei käy onnen lahjat; ei sitä Tuhkimon prinssiä putkaan viety, vaikka hänkin etsi kenkään naista.

    Kannattaisi Lokarinkin pitää silmät avoimina, jos ainon omistaja on lähtenyt siirtolaiseksi sinne rapakon taakse ja matkalla hukannut tohvelinsa.

    Minä olen nyt matkalla kahvipannulle. Tänään oli niin varhainen herännäisyys,että päätin mennä uudelleen nukkumaan, ja nyt pitäisi saada silmät auki.
    Oikein aurinkoista päivää kaikille!
  14. Urhea reinokas mies alkaa urotyöhönsä tyytyväisenä soutaa takaisin Kahvipirtille. Soutumatkaa onkin melkoisesti, sillä voimakas etelätuuli on kuljettanut kylän yhteisen paatin keskelle järvenselkää. Kauhukseen soutaja huomaa reinojensa vettyneen pahasti, sillä hierarkia on napannut tapin pois yhteisestä veneestä.
    Onneksi pirtin järjestyshenkilö on havainnut tilanteen vakavuuden. Se nappaa rusetin kaulastaan ja lähtee kellumaan venettä kohti.

    Urhea reinokas mies auttaa sen veneeseen ja laittaa tapiksi tapin paikalle samalla kun äyskäröi ainolla vettä veneestä.
    Onnellisesti aino, kaulin ja urhea reinokas pääsevät takaisin Kahvipirtin rantaan, kaikki tosin likomärkinä, mutta pirtin takassa palavat tervakset, ja tulen ääressä on mukava lämmitellä kahvia juoden ja sillivoileipiä syöden.

    Urhea reinokas syökin vahvasti ja ottaa pari voileipää evääksikin, sillä hänellä on edessään kova urakka: on löydettävä nainen, jolle pariton aino kuuluu.

    (Tähän kohtaan ei tule mainosta. Silminnäkijä vain lähtee kahville.)
  15. Huumoriakos se työhulluuden estäminen olikin!
    Minä ainakin olin ihan vakavissani - kuten aina.
    Minä olen sellainen tosikko, että yhtenä iltana surffaillessani TV-kanavilla törmäsin kotimaiseen formaattiin "Hymy pyllyyn" enkä ymmärtänyt, mitä hauskaa siinä ohjelmassa oli.
    Siinä sai rahaa, kun pystyi olemaan määrätyn ajan nauramatta erilaisille esityksille. Ne kai olivat olevinaan hauskoja. Hyvä ettei minua itkettänyt.
    Tämän vuosituhannen huumori(?) on niin vierasta minulle, että takuulla olisi tullut rahaa.

    Mitäpä, jos ruvettaisiin rustaamaan tästä SkillaNin Kahvipirtti-formaatista aluksi vaikkapa viiden vuoden TV-sarjaa. Siinä saisi nauraa ja itkeä, eikä siinä olisi yhtään ilkeilyä.
    Kahvia juotaisiin, pullia, paakelsseja ja suolapalaa syötäisiin. Nurkkakaapillakin käytäisiin ja tansseja järjestettäisiin ja vaikka ohjelmallisia iltamiakin. Kälätettäisiin asioista ja asioitten vierestä, mutta ennen kaikkea laitettaisiin maailman asiat kuntoon.

    Miettikääpä tätä ensi yönä unissanne.
    Siispä hyvää yötä ja mukavia unia!

    (J.k. Sarjan nimi voisi olla vaikka Ainot ja Reinot!)
  16. Hintriikan ohjeet olivat kyllä seikkaperäiset, mutta olen ajatellut perustaa luonnomenetelmään perustuvan neuvontatoimiston, jonka automaattinen puhelinkyselijä (10 €/30 sek.) kyselee kaikkina arkipäivinä klo 13.19 - 15.14, että mistäs se johtuu, ettei soittaja pääse eroon taudistaan.
    Sitten annan tilini numeron, johon avun tarvitsija maksaa 50 € toimituskuluja ja saa paluupostissa ilmaisen monisteen, jossa neuvotaan, miten vaivasta paranee luonnonmenetelmällä.

    Menetelmää olen henk. koht. testannut riittävän kauan ja vakuutan, että se tehoaa.
  17. Ei liene salaisuus, että CIA koulutti ja aseisti Osama Ben Ladenin ja Al Q:n.
    CIA puolestaan on suurimman Nato-maan törkein työrukkanen.
  18. Aamupuolella oli aurinkoista, mutta ei sitä pitkään riittänyt. Yhtäkkiä maailma oli niin harmaa, että kävin pesemässä rillini. Vika ei kuitenkaan ollut niissä vaan säässä.

    Puut ja pusikot ovat niin lehdettömiä, että lähikauppa näkyy taas ja kaikki mahdolliset valot.

    Tämä taitaa olla sitä vuoden ankeinta aikaa. Lempiharakkanikin potenee masennusta, kun se ei ole koko päivänä käynyt ikkunan takana.
    Koska se tuskin osaa lukea, se ei ole voinut viettää päivää nenä kirjassaniin kuin minä. Tosin minulla lienee ADHD tai jokin muu kirjainyhdistelmä,koska keskittymisvaikeutta on, vaikka romaani on niin jännittävä ja romanttinen, ettei pysty sanoin kuvaamaan. Mutta enhän ole koskaan Victoria Holtiksi aikonutkaan!

    Eikä sitten muuta oikein reipasta mieltä ja värikästä touhua tämän harmauden keskelle!
  19. Heräsin juuri. Olen lahjakkaasti nukkunut muutaman tv-ohjelman. Pitäisiköhän se toosa siirtää makuuhuoneeseen, kun siitä tulee parasta unilääkettä?
    Silloin ei Mr Greengrassin tarvitsisi herättää minua nukkumaan.
    Katselen taivaan kirkasta kuunpuolikasta ja haukottelen niin että suu on repeämäisillään.
    Tänään oli päiväkin tosi hieno.

    Kai tästä on yritettävä könytä oman peiton alle,
    vaikka sillä tuppaa oleman samantyylistä vikaa kuin kukolla. Ei se unikaan käskien...

    Mutta vielä muutama sana mielikuvituksesta:
    Tulin kysyneeksi keskenkasvuisilta miltä tuntuisi, jos ei olisi mielikuvitusta. Tuli yksimielinen vastaus kahdesta suusta: - Tylsältä!!!
    Ainakaan tässä asiassa meillä ei ole sitä paljon mainostettua sukupolvien kuilua.
    Ajatelkaa nyt: ilman mielikuvitusta olisimme ilman pusuja ja tervaksiakin!
    Terveiset vain sekä Ylikypsälle että Paulamarialle! Ynnä tietysti kauniita unia koko poppoolle!
  20. Polvillaan se meidän lukaalissamme asuva muijakin on joutunut moneen otteeseen konttaamaan. Kun vasta reilut kymmenen (10) kuukautta on täällä asuttu, on yhtä ja toista teillä tietymättömillä.
    Kyllähän sitä vielä konttaisi,mutta ylös nouseminen on hankalaa.
    Pitäisi olla ohjeistettua aarteitten etsintää, ettei tarvitsisi konttailla väärissä paikoissa.
    Muutto tuli niin lyhyellä varoitusajalla, etten ennättänyt minkäänlaisia luetteloita laatia.

    Olisihan tässä ollut jo aikaa penkoa kaikki komerot ja kaapit, mutta kun on luonto vaatinut pitämään noita älä-tee-mitään -päiviä, eikä omatuntokaan ole välittänyt pahemmin kolkutella, niin inventaario on aina vain tekemättä.

    Onneksi tuli syksy. Voin lakata etsimästä sitä ainoaa käyttökelpoista kesäpuolihametta, jota keväästä lähtien olen yrittänyt penkoa esiin.
    Ensi kesäksi se ehkä jo löytyy, ellei historiallisia arvoja ymmärtämätön puolisoni ole köörönnyt sitä roskasäkissä kaatopaikalle.

    Taas tulee niin pitkä kirjoitus, että joku ehtii varastaa nikkini. Siitä huolimatta sanon sen, minkä tohkeissani unohdin aluksi sanoa: PÄIVÄÄ!
    21. 109 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt