o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Eilen olin niin pöhkö, että rupesi sovittelemaan äksää ja ällää Hintriikaan kunnes tajusin jipon!
    Rupesin ajattelemaan roomalaisin numeroin ja totesin olevani kokoa 40.
  2. Taivas on huikaisevan sininen. Pilvenhattaraakaan ei näy, ja aurinko paistaa niitten harmaitten päivienkin edestä.
    Nyt kun olisi se peltipaattini täällä, lähtisin soutelemaan ja upottaisin lopullisesti se A-paattisen mielentilan.

    Olen taas lueskellut sieltä ja täältä ynnä juonut neljä kupillista kahvia, joten jätän tällä kertaa väliin. Kävin kurkistamassa Irkkua chatin puolella, mutta hän taisi silloin olla täällä juomassa ani varhain keittämäänsä kahvia.
    Terveisiä taas vain!

    Oli minulla olevinaan jotakin asiaakin, mutta ei kai se tärkeää ollut, koska dynastia iski jälleen!
    Ettei vain muistikin olisi jo antiikkia...
  3. Ainahan kaikki oli ennen paremmin ja parempaa, mutta tosi on, mitä Hintriika kirjoitti lakanoista ja Alma nykyajan krääsästä.
    Näistä itse koottavista lastulevymööpeleistä ei koskaan tule antiikkia. Kyllähän usein on tullut kirotuksi vanhemmilta perityt täyspuiset kaapit ja kirjoituspöydät, jotka tunnesyistä siirrettiin meille, mutta nyt ei kotia enää voisi kuvitella ilman niitä. Isän avisuunista huutama ja kunnostama keinutuolikin on kunniapaikalla, vaikka äidin kanssa olimme aina kauhuissamme, kun isä lähti huutokauppaan.
    Nyt olisin itse menossa antiikkimarkkinoille, mutta on pakko heikon luonteeni vuoksi kiertää ne kaukaa. Perinnönjaossa on mukuloille roinaa ihan kiusaksi asti.
  4. Minun ei tarvinnut juosta, sillä meidän isän patenttilääke olivat rautalehdet, piharatamo.
    Tarpeen vaatiessa hoitoa tehostettiin ictyolilla, joka oli mustaa tököttiä. Kyllä tepsivät kaikkeen vesikelloista imusuonentulehdukseen, haavoihin ja kaikkiin mahdollisiin pintavikoihin.
    Tarpeen vaatiessa käytän niitä vieläkin, ja apu löytyy.
  5. Olen niin väsynyt, etten jaksanut kirjoittaa vanhan juttukaverin nimeenkään kuin yhden koon.
    Varmaan en kohta pysty sanomaan pirtiin kissojakaan muiksi kuin häntäelukoiksi.
    Ja kahvikin jäi juomatta, mutta nyt minä otankin oikein ison mukillisen!
    Kiitos!
  6. olen. Se toinen paattini, joka sain kerran äitienpäivälahjaksi, on 560 kilometrin päässä.
    Täälläkin olisi vaikka kuinka monta kirjoitusta, joihin voisi vastata, mutta minkäs tässä tekee kun inspiraatio on muuttunut aspiraatioksi!
    Hitriika on tainnut lähettää sen armeijan filtin täkäläiselle taivaalle likomärkänä! Parhaillaankin siitä tihkuu vettä. Ulkona tosin ei ole kylmä, mutta sisällä tuntui sen verran kolealta, että laitoimme lämpötuulettimen päälle.
    Nukuttaa niin turkasesti, että tekisi mieleni ryömiä peiton alle.
    Eilen löhösin sohvalla katsomassa murharouvaa ja heräsin siinä vaiheessa, kun murhaaja saatiin kiinni. Asiat eivät nyt ole kunnossa, sillä nyt jäi näkemättä, kuka murhattiin. Tavallisesti sentään näen sen ja nukahdan vasta ennen murhaajan pidättämistä!
  7. Mutta lisätään nyt kuitenkin Parikkalan Koitsanlahden patsaspuisto. Tämä Veijo Rönkkösen neljänkymmenen vuoden työn tulos on ehdottomasti näkemisen arvoinen ja todella kunnioitettava osoitus sisusta ja luovasta hulluudesta sen positiivisimmassa merkityksessä.

    Suomussalmella on vaikuttava "hiljainen kansa", ja matkan teko kannattaa hetkeksi keskeyttää ja itsekin hiljentyä ihmettelemään tuhatpäistä joukkoa.
  8. jättäkää Poti rauhaan. Hän joutuu kovan paikan eteen, "kun minä vien sen markkinoille", sillä silloin on hevosilla tuplasti lystiä.
    Milloinkas ne Hartolan markkinat taas ovatkaan?
    Täytynee etsiä goolesta.
  9. suomen kieli ja suomenkielinen.
  10. Antiikin ikärajanahan pidetään sataa vuotta.
    Kuulin tässä juuri, että viranomaiset ovat määrittäneet ikärajaksi viisikymmentä.
    Totesin, että vanhempi aikamiespoikamme muuttuu tänä vuonna virallisesti antiikiksi.
    Siihen tuleva antiikkikappaleemme: - Uusantiikiksi. Kun kerran on uusavuttomia, niin silloin on myös uusantiikkia.
  11. Hyvää jatkoa, SkillaN! Tule korit kukkuroillaan takaisin.
    Vaikuttaa siltä, että yksi ja toinen palailee lomiltaan. Ilmankos alkaa aurinkokin taas paistaa!
    On vähän sellainen oli kuin työhalutkin olisivat viriämässä. Jo olisi aikakin, kun monta päivää olen nuokkunut kirja nenän alla. Eihän se luoja laiskoja ruoki. Onneksi täältä sentään saa kahvia ja pullaa vetelämpikin.
    Minä leivoin eilen ja toin lämpimäisiksi pussillisen korvapuusteja, joten olkaapa hyvät ja käykää käsiksi...
  12. En tiedä, pitääkö stressi pitkäikäisenä, mutta olen nyt laakerailla levätessäni huomannut, että työ- ja muut paineet pitivät kyllä skarppina ja tuloksellisena. Nyt sen kuin olla möllötän, eikä aloitekyvyssänikään ole kehumista. Teen juuri ja juuri sen, mikä on välttämätöntä.
    Toisaalta olen jälkikäteen todennut, että ellei työntekoni olisi loppunut silloin, kun se loppui, olisi edessä ollut katastrofi. Sanonta "burn out" ei vielä silloin ollut muodissa, mutta loppuun palamassa olin. Niin rohkea en ollut, että olisin päättänyt päiväni, mutta aivan tosissani toivoin kuolevani. Luultavasti minut piti pinnalla se, että mieheni niitten vuosien aikana oli kahdesti kuolemankielissä.
    Onneksi minulla oli ystävä, jonka kanssa olimme kirjeenvaihdossa. Hänelläkin oli omat vaikeutensa, ja ilmeisesti kummankin inhorealistisesta optimismista oli sen verran jäljellä, että yritimme komiikan varjolla käsitellä asioita. Tuskin olisi ammattiauttaja osannut paremmin tukea ja tuupata eteenpäin!

    Taas tuli pitkä kirjoitus, mutta opetus oli se, etten osaa pelätä kuolemaa. Luulen, että kuolema on ystävä, joka pelastaa vanhan ihmisen liian pitkältä ja kivuliaalta elämältä.
    En halua, että elämääni tarpeettomasti pitkitetään, ja olen sitä mieltä, että armokuolema pitäisi laillistaa. Järjissään olevalla ihmisellä pitäisi olla viranomaisten todistamana mahdollisuus allekirjoittaa paperi, joka mahdollistaa lopullisen nukutuspiikin antamisen.
  13. Iltaa! Poikkesin katsomaan, onko kukaan jättänyt vahingossa vähän mustikkapiirakkaa. Kahviakin aion tiristää tipan.
    Oikeastaan tänään olisi pitänyt laittaa mansikkakakku, kun on isännän syntymäpäivä. Sitä nyt juhlistettiin vain syömällä remontin keskellä rasiallinen mansikoita. Vaikka tosi arvokas rasiallinen se oli. Kyllä olisi jäänyt ostamatta, jos eläisimme vielä markka-aikaa.
    Vaan onhan se mansikkakakku kerran kesässä laitettava. Jälkeläiset tulevat isää onnittelemaan sitten, kun meille taas mahtuu sisällekin, eikä niitä syntymäpäiviä ole vielä koskaan ilman mansikkakakkua juhlittu. Pakko on pitää perinteistä kiinni - maksoi mitä maksoi!
    Ja nyt kiitoksia ja hyvää yötä!
  14. Meidän kristilliselle pohjalle perustetussa koulussamme muutamat opettajat, pappi etunenässä,
    tuputtivat Grahamia mennen tullen silloin, kun hän ensi kertaa viisikymmentäluvulla kävi Suomessa.
    Melkein tunsi itsensä syntiseksi, kun ei mennyt tilaisuuksiin. Jostakin syystä herra rovastinkin into vähitellen laimeni tätä suurta Jumalan miestä kohtaan.
  15. Rakkaus-ajatelmasi joko lohduttaa tai masentaa.
    Mutta joka tapauksessa kauas on pitkä matka.
  16. Säästä romppeita kymmenen vuotta ja heitä ne tänään pois. Huomenna niitä tarvitsisit.
  17. Runoratsu kuopii ja pyrkii laukkaan.
    Minä vain kahvia juon ja pullaa haukkaan.
    Suvinen sääkin huopaa ja soutaa:
    tänään näyttää olevan pilvipoutaa.
    Lämmintä sentään tarpeeksi riittää.
    Pian saa taas ruohoja nurmelta niittää.
  18. Tangomarkkinoita en seurannut, joten laulamisista en uskalla sanoa mitään.
    Satuin näkemään heidät televisiossa tänään.
    Jonkinlaista lavakarismaa kai heissä pitäisi olla.
    Tyttö on kyllä kaunis, mutta vaikea on kuvitella, että siinä nuollun näköisessä pojannappulassa olisi säteilyvoimaa.
  19. Tallinnassa on Meripuistotiellä kahvibaari, josta saa miltei aidon makuisia sacherkakun palasia.
    On se kahvikin ihan juotavaa, muttei se kunnon kolmasti kiehautettua porokahvia voita.
  20. Ja hyvää lomaa vt. emännälle, joka täällä on pitänyt "jöötä" SkillaNin lomaillessa. Pistähän postikortteja tulemaan, kun kerran nettien ääreen menet!

    Muutoksia oli tapahtunut minun lomani aikana: etusivu oli uudistettu, ja Kahvipirttiin on ilmestynyt toinenkin kissa!
    Tuossa ne Miukumaukun kanssa nukkuvat vierekkäin kerällä ja kehräävät kilpaa!

    Meidän seilorimme on keittänyt aamukahvin niin ajoissa, että laitoin uutta tulemaan, kun termoskannun pohjalla oli enää tippa.
    Kaikenlaisia herkkujakin näkyy olevan, mutta jätän ne nyt väliin, kun sateeseen tuli sen verran rakoa, että taidan päästä kastumatta kotiin asti.
    Vaikka kyllähän kesä kuivaa minkä kasteleekin!
    21. 146 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt