o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Missähän mallissa lukutaitoni on, kun eilen luin SkillaNin keskisuomalaisen keskisormeksi! Piti ihan uudellen lukea, kun en oikein ymmärtänyt lukemaani. No, selvisihän se, ei SkillaNin keskisormella ollut mitään hätää.

    Vähän myöhemmin mieheni poikkesi Kahvipirttiin ja huuteli, että ymmärsinkö minä, miksi SkillaN näyttää keskisormea. Minä osasin jo lonkalta naurahtaa, että saman lukuvirheen tein minäkin.

    Kyllä oikeassa oli se lapsi, joka oli valistanut sisartaan, että avioliitto on sellainen, että ihmisillä on yhteiset aivot!

    ***
    Onhan se hauskaa, että voi yhdessä nauraa omille mokilleen. Katkennut hampaani on myös riemastuttanut lähiympäristöä. Minulle on kerrottu, että kukko munii kahden euron kolikon, jos laittaa hampaan tyynyn alle.
    Tein työtä käskettyä, mutta ei ollut aamulla tyynyn alla edes sitä katkennutta hammasta. Mokoma kukko!
    Olisi se nyt voinut edes euron munia!

    ***
    Mutta nyt ei munista sen enempää. Vain yhden laitan taikinaan, jota lähden kohta alustamaan.Tarkoitus on leipoa laskiaispullia Pirtin laskiaisriehaan.
    Koska kaikki eivät pidän marsipaanista, laitan osaan vadelmahilloa. Kerman vatkaan vasta sunnuntaiaamuna.

    Kiitos kahvista. Tavataan viimeistään pulkkamäessä!
  2. Kiitos mielenkiintoisesta matkakuvauksesta.
    Kuuban-matka oli eräs niistä matkoista, jotka kuuluivat sarjaamme "sitten kun olemme eläkkeellä".
    Eipä nuorempana ymmärtänyt, että joskus voi esteenä olla muukin kuin ajan puute.
    Onneksi lukutaito on tallella ja on, mitä lukea.
  3. SkillaN on keittänyt kahvit ja lähti leipomaan.
    Hissuttelen hiljaa pannulle, etteivät kisulit herää.

    Säästä ei vielä näe millainen se on, mutta pakkasta on lähes 15 astetta. Talvi siis jatkuu.
    Hyvä niin.

    Ja oikein hyvää päivää toivottelen kaikille pirtissä poikkeaville
  4. Kirjoitin päivällä kohtalaisen pitkän litanian. Olen ilmeisesti bittitaivaan suosikkikirjoittaja, koska sinne taaskin päätyi aikaansaannokseni.
    Huomaatteko, miten positiivisesti ajattelen! Totta puhuen kyllä päästelin pitkän rimpsun kotimaisia sivistyssanoja tyyliin "saatavana junalautoja Perkjärveltä"!
    Nyt lähden selailemaan kotimaista dekkaria. Se vaikuttaa aika mielenkiintoiselta. Itse asiassa olen viime aikoina pystynyt taas keskittymään lukemiseenkin, vaikkei täällä muutamaan päivään olekaan ollut saatavilla energiaa auringosta.

    Tärkeinhän tulikin jo otsikossa, joten nyt sitten vain kauniita unia.
  5. Pilvistä päivää!
    Pistänpä minäkin alpakkalusikkani tähän soppaan. Meillä on mieheni urheiluajoilta sekalainen kokoelma tee- ja muitakin lusikoita, ja ruokasoodalla hinkkaamalla olen niitä puhdistellut. Tuo PH:n resepti on hopean puhdistuksessa kokeiltu ja hyväksi havaittu. Kannattaa sitä alpakkaankin kokeilla.

    Kuinkas ison palan tuota broileripiirakkaa uskaltaa ottaa, jos tykkää sekä broilerista että sipulista?
    Älkää pelästykö! En minä tosissani kaikkea syö, vaikka nyt onkin jo lounasaika.

    Täällä on miinuksia vain 2 ja risat. On täysin tyyntä, ja taas ovat maa ja taivas samanväriset.
    Harakoitani olen jo pitkään kaipaillut, eikä pikkulinnun pikkulintuakaan ole aikoihin näkynyt. Jopa naapurin kissa on tainnut viettää pakkaspäiviä sisällä, kun se ei ole ollut ulko-ovella sisään tai ulos pyrkimässä.
    Niin ja oravat! Missähän nekin majailevat? Ja fasaanit ja rusakko! Herranjestas! Koko ympäristössä majaillut elänkunta on kadonnut!
    Täytyy varmaan lainata Kahvipirtin seinustalta sukset ja hiihtää metsään katsomaan, jos lemmikkini olisivat siellä.
    Kiitos kahvista ja piiraanpalasta!

    Ai niin: kiitos myös Hintriikalle asiantuntijalausunnosta. Meillä on nykyisin Vista, ja lohdutti hiukan, kun ymmärsimme, ettei vika ihan kokonaan ole meissä.
  6. Herranen aika! Tottakai te riemastutte ja suorastaan kiljahdatte, että terrrrvetuloa! Talkoolaisia tässä onkin kaipailtu siivoushommiin. Mutta ettei kai te noissa vaatteissa? Tuolla on parit ylimääräiset haalarit.
    Ja kahvia olen jo itsekin kaipaillut. Pistäkää pannu päälle, tykötarpeita on tuolla nurkassa.
  7. S24:n portsari ei taaskaan meinannut huolia minua. Sen verran vilukin tuli oven takana kolkutellessani, että olin jo pyytää lumiakan takkia lainaksi. Kolmas kerta toden sanoi, ja täällä vihdoinkin olen, siispä päivää vaan!

    Aamupäivä on meillä kulunut ohjelmallisen matinean merkeissä.
    Ensin itkin yksinäni Jussi Hakulisen sanoittaman Joutsenlaulun, minkä jälkeen rakas puolisoni ilmaantui paikalle ja totesi miehen logiikalla, ettei kai sun elämäs sentään noin kurjaa ole.
    Laskin kolmeenkymmeneenkuuteen ja hyvin sävyisästi neuvoin häntä istumaan alas ynnä soitin uudelleen Joutsenlaulun.
    Sen jälkeen oli ohjelmassa syventyminen erään pohjoisen kirjailijan aforismi- ja runotuotantoon.
    Lausuntataiteilijan ääni taisi värähdellä vuoroin itkusta ja vuoroin naurusta, ja yleisökin osallistui hartaana kuulemaan. Hän jopa uhkasi sopivassa tilaisuudessa siteerata muuatta aforismia ja kehotti lausujatarta takomaan päähänsä, että elämän suurien totuuksien julkituomisessa ei naureta, koska sellaista kuulemma elämä on.
    Koska minulla ei ollut mitään syytä kinata, päättyi tilaisuus suuren yksimielisyyden vallitessa, ja puoliso
    pisti saunan lämpiämään. Kohta tässä päästään lempeisiin löylyihin ja ollaan kumpikin niin löylynlyömiä.

    Toivottelen rauhaisaa lauantaiehtoota ja saunojille makoisia löylyjä.
  8. Ja onhan varmasti ollutkin, kun kerran puoli vuosisataa olette yhteistä leipää purreet.
    Onnea myös eteenpäin.

    Me olemme myös olleet onnekkaita: viisikymmentäkolme vetää kiinni ensi kuussa.
  9. Kun tulin ulos Pirtistä, niin eikös vaan pihalla seistä jököttänyt sekä lumiukko että -akka!
    Kiitos, Ville. Jo olit nopea! Olisit nyt kahville poikennut, kun täällä on lisukkeina vaikka mitä hyvää.
    Hyvä on tuo tekemäsi lumipariskuntakin. Akalle kyllä varmasti huiveja löytyy.
    Pitäisiköhän ihan soittaa paikallislehteen, että tulisivat päivemmällä kuvaamaan?
  10. Ilmapuntari näyttää vaihtelevaa. Kun aamulla heräsin, oli mittarissa miinuksia 5,4.
    Laitoin kahvin tippumaan ja lähdin pienelle lenkille. Sillä välin olivat miinuksetkin tippuneet viiteen, ja nyt niitä on enää 4,2.
    Oli mukava tallustella, kun molemmat sauvat olivat sekä lähtiessä että palatessa yhtä pitkät. Lumiaurat kasailivat lunta sinne, mihin kuljettajat olettivat vielä mahtuvan lisää. Hankalalta näytti, ja vähän hankalaa oli kävelläkin, kun koko ajan piti vaihtaa puolta ettei jää auran alle.
    Hyvää se kävely kuitenkin teki, ja kyllä kahvi maistui!
    Pullaa meillä ei ollut, joten tulin tänne maistelemaan aamun tarjoomuksia. Kiitosta vaan!

    Kyllä nyt ymmärrän, miksi Ville Vallaton käy harvakseltaan Pirtissä. Kun hän tarjoutuu taiteilemaan lumiukon, annetaan heti lisätöitä. Tasa-arvoon vedoten ehdotetaan, että hän tekisi myös lumiakan. Ettei vain joku vielä keksisi, että lumilinnakin tarvitaan!

    Ajatukset ovat taas ihan klimpissä, joten pääsette helpolla.
    Tämä tarina päättyy tähän: Oikein hyvää ja leutoa talvipäivää !
  11. Arvoisaan tiedusteluusi vastaan, että totta ihmeessä teet sen lumiveistoksen ja tietysti vanhan kaavan mukaan! Me muut voimme talkoilla määrättömästi lumilyhtyjä, ja saadaan laskiaiseksi oikea talvinen juhlavalaistus.

    Ynnämuulle lämmin kiitos suksista. Päästään kunnolla laskettelemaan laskiaista, kun on aidot sukset.
    Pakkasen varalta on vain hyvä, että monot ovat kokoa 45. Eipähän varpaat palele, kun on kolmet paksut villasukat jalassa.

    Oli se hyvä, että SkillaNilta vietiin vain tukka eikä koko likkaa! Ei kai sinua ihan millin koneella kaljuksi vedetty? Ei muuten, mutta näin talvella paljas pää on vähän holotna.

    Toinen hyvä asia on se, että Kuunkuiskaajat voitti euroviisuedustuksen. En mitenkään halua leuhkia enkä härnätä muita, mutta ihmettelen vain, onko mistään muusta palstasta tehty euroviisua...
    Hyvä Satu! Olit tarkkana kuin porkkana! (Oliko se sinulla omasta takaa vai Villen ostama porkkana?)

    Ja lopuksi avoin kysymys täysin epäidenttiselle: kuka se täällä venkuroi ja vikuroi?
    Kysy vaikka mieheltäni, niin hänellä on erittäin tasainen ja yksioikoinen vaimo.
    (Ja jos ei ole, niin ukkorukka saattaa joutua ulkoruokintaan.)

    Terveisin: Venlastiina
  12. Vai koukkuun tässä on jäätykin! Minä olen kuvitellut tulevani ohjesäännön mukaiseen 70-vuotiaitten leppoisaan kahvipöytään. Täällähän ovat nuo kisulitkin, ja meillä on maailman paras järjestyshenkilö.
    Tällä en tarkoita SkillaNia vaan tuota ovensuussa nököttävää rusettikaulaista puuolentoa, jonka lempinimi on kaulin. SkillaNhan on Pirttimme emäntä, joka sisustuksesta huolehtiessaan valitsee sopivan rusetin järjestyshenkilölle.

    Täällä on kovasti talviurheilullista porukkaa: yhdellä on pulkka ja toisella maailman parhaimmat sukset.
    Olisi suotavaa, että ym jättäisi ne suksensa Pirtin seinustalle ja monot myös, että nimeltä mainitsematon kaikista välineistä osatonkin pääsisi edes kerran hiihtämään.
    Tosin mieheni korjasi eilen kävelysauvat samanpituisiksi. Toivottavasti nyt kestävät. Mittarin mukaan näyttäisi suojakeli olevan tulossa, ja silloinhan sauvat ovat tosi tarpeeseen.

    Tarpeellinen olisi kampaajalla käyntikin. Tosin kuontaloni on kasvanut siveydensipuliasteeseen, ja harkitsen vakavasti nutturaan siirtymistä.
    Toisaalta taidan olla tasan yhtä nätti nutturan kera tai sänkipäänä. Joka tapauksessa mielentilan vuoksi on pakko juosta liinavaatekaapin peilin ohi silmät kiinni, kun en ole vielä latvastani riittävän laho.

    Mummoni oli joskus viiskytluvulla meillä pari viikkoa kyläilemässä. Hän oli jo niin
    dementoitunut että kuvitteli olevansa Lautsian kartanon pikkupiika.
    Isääni hän piti kartanon isäntänä ja niiasi tälle. Liinavaatekaapin ohi kulkiessaan hän vilkaisi pelokkaasti kuvaansa. Eräänä päivänä hän rohkaisi mielensä ja kysyi isältäni, että kuulkaas, isäntä, kukas on se vanha nainen, joka seisoo kammarin nurkassa eikä koskaan puhu mitään, mulkoilee vain vihaisesti.
    Isä-parka ei oikein tiennyt, mitä olisi anopinhöppänälle sanonut, ja sanoi sitten, että kyllä se on teidän pelikuvanne. Mummo purskahti nauruun ja totesi: - On tämä isäntä kyllä humoorimies!

    Nyt on vitsit vähissä ja kello vaikka kuinka paljon!
    Kiitos kahvista. Tämä muija lähtee nyt asioille. Terve!
  13. Tervetuloa meidän urheiluseuraan! Ei täällä niin pilkun päälle syynätä virkatodistuksesta, milloin kukakin on syntynyt. Sitä paitsi "alaikäisyyshän" on vika, joka korjaantuu ajan myötä.
    Toivottavasti viihdyt!
  14. Pari viikkoa sitten ostin tuokkosen ja ihan sumeilematta söin sen yksin kahdessa päivässä ja vielä kerman kera. Makeutusainetta en ole tarvinnut.

    Ja hyvää yötä minunkin puolestani.
  15. Ensiksikin myötätuntoiset terveiset Maalaismiehelle: kontattu on ääresti monta kertaa samoissa luomishommissa, että illan tullessa sitä on ollut taiteellisesti poikki. Viimeksi pestasin pojantyttären polvistumaan kirjallisuuden alttarille. Toista päivää hänelläkin siihen meni, vaikkei hän olekaan tullut mummoonsa. Hän nimittäin ei innostunut lukemaan työmaallaan.

    Taidenäyttelyissä olemme hänen kanssaan silloin tällöin käyneet, ja parivuotiaana hän jo osoitti suurta taiteentuntemusta. Olimme kirjastossa katsomassa päiväkotilasten luomuksia. Ihmettelimme vaarin kanssa, mitä mahtoi esittää teos, jossa suuren arkin keskellä oli epämääräinen sotku. - Möökö, sanoi tyttö, ja toden totta! Työn alalaidassa luki: mörkö.
    Eräällä Lapin-matkallamme tyttö tutustui ja ihastui Merja Aletta Ranttilan töihin. Kun sitten samana vuonna Helsinkiin tuli Ranttilan näyttely, veimme tytön sinne. Äänekkäästi hän kommentoi jo heti ovelta: - Ei toi oikea prinsessa ole. Se on kufitar!
    Hän kiersi näyttelyä ja kysyi: - Missäs auringon lapset ovat?
    Siinä vaiheessa galleristi tuli keskustelemaan tytön kanssa, selitti hänelle töitä ja osittain Ranttilan elämäkertaakin. Tyttö teki kysymyksiä ja esitti kommenttejaan kuin taiteen harrastaja ainakin. Siinä siivellä mekin vaarin kanssa saimme privaattiesittelyn. Pois lähtiessämme galleristi sanoi, ettei hänen kohdalleen ole koskaan ennen osunut noin nuorta asiantuntijaa.
    Ei oikeastaan tarvisisi kehaista, että olimme vähän ylpeitä lapsenlapsestamme...

    Jos vanhemmat uskaltaisivat päästää tytön meidän kanssamme Venäjälle, veisimme hänet Pietariin Eremitaasiin ja Venäläisen Taiteen museoon sekä Moskovaan Tretjakovin galleriaan.
    Niin ja tietysti balettiin ja sirkukseen!
    Siihen asti, kun se ihme tapahtuu, on vain tyydyttävä kiertelemään pääkirjastomme kuukausittain vaihtuvissa näyttelyissä. Picassokin jäi katsomatta...

    Musiikki jäi käsittelemättä, kun tästä jo muutenkin taisi sukeutua niin poikkitaiteellinen jutustelma, ettei tarvitse otsikkoakaan miettiä.
    Sen sijaan mietin, olisiko syytä muuttaa nimimerkki, kun olen näin monipuolisesti taiteenharrastaja.
    Olisikohan inteletkuelli mitään?
  16. Kun haluaa paljon kommentteja, kannattaa aina sohaista muurahaispesää.
    Eipä sillä, kyllähän Sus ja moni muukin ihan asiaa kirjoittelee, mutta takuuvarmaa on, että kaiku kiekuu puskasta.
    Saattaisihan olla niin, että pakkorekisteröinti siivoaisi palstaa, jos puskiksista tulisi virtuaalituttuja.
    En kuitenkaan kannata pakollista rekisteröintiä, sillä täällä on todella hyviä, jotkut suorastaan parhaita kirjoittajia, jotka eivät halua rekisteröityä vaikka kirjoittavatkin aina samalla nimimerkillä. Mielestäni vakinikkejä ovat kaikki, jotka jotka jatkuvasti kirjoittavat samalla nikillä, ovat he sitten rekisteröimättömiä tai rekisteröityjä.
  17. Pitäisikö aina olla hyötyä? Kyllä varmaan jokainen on tähän mennessä ollut sen verran hyödyllinen, että nyt voi joskus ottaa huvinkin kannalta.
    Ja sitä huviahan täältä näyttää tänään löytyvän kasapäin. Yksi harrastaa herrastusta, toinen kolausta ja kolmas siirtää vastuun lukijalle.
    Niin että jos ketju tuntuu vaikealta ja liian pitkältä, sitä kannattaa lukea päivittäin eikä koko rimpsua yhdellä kertaa.
    Kyllä tuo meidän emäntämme ilmoittaa, kun on tupa täynnä ja aika siirtyä väljempiin maisemiin.

    Minä tästä siirryn hetimiten telkkarin ääreen. Sieltä tulee jotakin, jota nyt en muista, mutta kellonaika on jäänyt mieleen.

    Mukavaa illanjatkoa!
  18. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee.
    Sitähän se on tänne kirjoittelu ja varsinkin lukeminen.
    Tuon lauseenhan voi tulkita kahdella tapaa:
    Negatiivisesti että koirat räksyttävät, mutta karavaani sen kuin vain kulkee eteenpäin.
    Positiivisesti että ahaa, koirat haukkuvat, siis jossakin kulkee karavaani.

    Elämänkokemuksista ja huumorintajusta riippuen jokainen kirjoittaa ja tulkitsee tekstit omalla tavallaan, oikein tai väärin.
    Sen tähden olisi hyvä, jos täällä olisi mahdollisuus lihavoida sellaiset sanat, jotka tekstin kannalta ovat tärkeitä ja joita kirjoittaja haluaa korostaa.
    Myöskään hymiöt eivät olisi pahitteeksi. Jäisi monta asiaa tulkitsematta ilkeydeksi, kun naurava naama kertoisi, että kirjoittaja laskee leikkiä.

    Kirjoittelemisiin!
  19. Kun päivä valkeni, huomasin, että yöllä oli tullut ainakin kymmenen senttiä lunta. Kaiken aikaa sitä tulee lisää, joten eivät kai suvi ja juhannus ihan tähän hätään olekaan tulossa.

    Lähden tästä katsomaan, joko lumilinna on peittynyt nietoksiin.
    Olen koko aamun laulattanut Dmitri Hvorostovkia, ja nyt on raitisilmamyrkytyksen vuoro.
    * * *
    Ai niin! Unohdin mainita, etten minäkään sitä poliisiautolla avaimen metsästystä osannut arvostaa.
    Olenkohan tulossa vanhaksi, kun nauran vanhoille vitseillekin?
  20. Olisinpa tullut aikaisemmin niin olisin tavannut uzman! Punavalkoinen petunia vain kukoistaa pöydällä todisteena siitä, että uzma on käynyt Kahvipirtissä.
    Täällä eivät kuki edes ikkunoitten jääkukat. Pakkasta on vain 3,8 astetta.
    Ei kai se ala tehdä kesää talven keskelle?!

    Äkkiä tämä aika kuluu; tammikuu vetää viimeisiään. Kohta on juhannus.
    Pitääköhän tässä kohtapuolin ruveta kaivelemaan kesävetimiä esiin?
    Ehkä kuitenkin kahvit ehtii hörpätä ennen sitä-
    Tulkaapa toisetkin aamukahville.
    21. 78 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt