anukatariina

anukatariina profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Nainen moneen lähtöön. Suvaitsematon suvaitsemattomuutta ja toisten Luojan luomien vahingoittamista kohtaan. Kotieläimet: Langaton kotihiiri En pidä: Tiukka pipo Ruoka & juoma: Parhaat palat omasta päästä Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi ja isovanhempi Muuta: En kaipaa herraseuran yksityisviestejä enkä muuta vonkausta

Liittynyt 19v sitten
4 aloitusta · 210 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
En nyt oikein tiedä, mitä tuolla helsinkiläisten suhtautumisella mahdat tarkoittaa. Itse liikun Helsingissä joka viikko säännöllisesti transvestiitin ilmiasussa eikä kukaan tunnu edes vilkaisevan. Vakioreittini kulkee lorvivien mamu- ja muunlaisten nuorisojoukkojen halki kauppakeskuksissa ja lähiöalueella. Tietenkään ei pidä minne ja miloin tahansa yksikseen mennä - niinkuin kaikkien naisten on syytä ottaa riskitilanteet huomioon.
Kosmetologeista valtaosa on transystävällisiä ja pitää tällaista työtehtävää pelkästään piristävänä haasteena. En uskoisi tämän kylpylän henkilökuntaa tästä poikkeaviksi. Rohkeasti siis kyselemään - tai jos ei rohkeus riitä, kyselemään alustavasti anonyymina :)

Voit sitten kertoa vaikkapa tässä ketjussa, miten meni.
Mulle tuon kysymyksen esitti juuri vastakkoin kahdeksanvuotias naapurin tyttö tilanteessa, jossa olin laittanut hieman väriä kulmiin ja ripsiin ja ylle varsin sukupuolineutraalit farkut ja talvitakin, mutta olin kuitenkin miehekkäästi kalju paljaana. Kun hänelle ensin (selvällä miehen äänellä) vastasin, että enpä taida tuota itsekään aina tietää, oli hänellä selkeä vastaus tuohon ongelmaan: "Selviäähän se sitten, kun otat ittes nakupelleksi!" Aikansa asiaa pohdittuaan päätyi hän kuitenkin siihen, että tyttö taidat olla.

En pitänyt tilannetta itseäni loukkaavana, tuon ikäiselle tytölle maailma on periaatteessa esitelty kovin kaksijakoisena. Toisaalta juuri siihen nähden oli yllättävää se, miten hänen oma määrittelynsä kuitenkin venyi "olosuhteiden pakosta" :)
Tuohon voisi lisätä, että lisäiloa tuottaa se, että kaikki, joille asia on ok, eivät edes ole niitä tosiystäviä, joille olisit ehkä erityistapaus sen tosiystävyyden takia.
Näin se joskus menee, osalle tällaiset asiat ovat sen verran ummehtuneen asennehomeen alla, että voi tapahtua tällaisia "säikähdyksiä".

Valtaosalle naisista ystävän transtausta ei liene minkäänlainen ongelma. Itse ainakin olen tavannut suuren määrän naisia, joiden kanssa yhteiset naiselliset harrastukset eivät ole olleet este, vaikka olen heidän keskuudessaan avoimesti trans.

Toivon, että tapauksessasi tuon säikähtäneen naisen säikähtämätön ystävä vaikuttaa häneen ja muokkaa hänen ajatuksiaan tolkullisemmiksi. Luulen, että pyörä pyörii tässä asiassa nykyään vain yhteen suuntaan - siis avoimempaan ja moninaisuutta kunnioittavampaan.
Jospa se kuitenkin oli juuri antenni herkkänä liikkuva diggari, jolle ladyboy ei olekaan haukkumasana vaan toteutumaton tai jopa kaukomailla toteutunut haave. Suomalaiselle transihmiselle sellanen tyyppi taas tuskin on unelmien täyttymys, kertoo melkoisen esineellistävästä asenteesta....
Stringien kanssa on vähän sama ongelma kuin entisellä tytöllä, joka yritti laittaa kiuluun piimää puolitoista kiulullista.

Stringejä vähän tuhdimpi ja tähän tarkoitukseen suunniteltu versio on gaff-housut, joissa sukukalleudet voi tunkea haarojen väliin ommeltuun pussiin. Lopputulos ei ole ihan yhtä näkymätön kuin kuvassa, jossa sitä mallataan naisella:

http://www.ebay.com/itm/Pink-Low-Contour-Satin-Gaff-For-Crossdressing-Men-Trans-Hiding-Tucking-Panty-/161193629825?var=460256284337&_trksid=p2054897.l5661
Kerran on puhallutettu ja naiskonstaapelin puolelta kohtelu oli asiallista ja luontevaa. Mahdollisia tunnistusongelmia varten olen hankkinut virallisen kuvallisen henkilökortin naismoodissa, jota tuolloin ei kuitenkaan tarvinnut vilauttaa. Kortista on hyötyä muutenkin, jos vaikkapa matkustelee Euroopassa naisena.

Kortin saaminenkin oli aika mutkatonta, kun naisena sitä kävin anomassa: Viisi minuuttia keskustelua virkailijan ja poliisiaseman kanslian päällikön välillä riitti.
He-sanan käyttö on likipitäen yhtä järkevää kuin käyttää vanhasta tuttavastaan neiti-etuliitettä senkin jälkeen, kun tietää hänen menneen naimisiin.
Katso tuolta kohta "perusvinkkejä":

http://dreamwearclub.net/
Periaatteessa voi. Jos hän on sattumalta ennen prosessiin menoaan naimisissa, on hänen sitä jatkaakseen erottava puolisostaan vaikka hänen kanssaan haluaisi jatkaa elämäänsä. Sehän on tietysti onnellinen ratkaisu, eiköstä....?
Hylkäysehdotuksen perusteet olivat pöyristyttäviä:

"Siitä puuttuu myös vaikuttavuusarviointeja, mutta on ymmärrettävää, ettei kansalaisaloitteessa voi olla sen tyyppisiä vaikuttavuusarviointeja kuin hallituksen esityksessä on."

Miksi tällainen sitten tuodaan esiin hylkäämisperusteeksi, sehän samalla lyttää koko kansalaisaloitten idean...?

"Holmlundin mukaan avioliittolaki vaikuttaisi myös muihin lakeihin. Jos tasa-arvoinen avioliittolaki säädettäisiin, silloin pitäisi avata useita muita lakeja."

Totta kai tällainen laki vaatii muiden lakien harmonisointia - niiin aina, kun laki avaa kokonaan uuden tavan ajatella asioita, esim, EU:n tuottama lakien harmonisaatio. Poliitikoille tuollainen peruste pitäisi olla lailla kielletty!
Lainsäädännön ja tasa-arvoviranomaisten yms. kanssa tehdään intensiivistä vaikutus- ja yhteistyötä. Muu yhteisövaikuttaminen on lähinnä kiinni siitä, missä kukin liikkuu.

Lähisuhteet ovat aina oma tarinansa. Joskus käy oikein hyvin ja joskus oikein huonosti. Erityisen hankala asia on puoliso, joka ei asiaa hyväksy. Ulkona olo on tähän kaikkeen nähden yleensä helpompi juttu.

Pääsääntö onkin, että ulostulo on paljon vähemmän kauhea asia kuin kaapissa ollessa on pelätty. Puolittaisen ulostulon puitteissa, siis siten, että kuljetaan ulkona vapaasti, mutta ei olla ehkä kaikille asiasta kerrottu, kokemus on pääsääntöisesti voimauttava, koska negatiivista palautetta tulee ällistyttävän vähän.

Työ- ja sukukuviot ovat sitten vähän kinkkisempiä, niissä voi käydä huonommin ja aika harvat tiitit ovat tällä alueella täysin avoimia. Toisaalta aika moni niistä harvoista, jotka ovat tuon kynnyksen ylittäneet, ovat saaneet tästä siirrosta huomattavan paljon voimavaroja omaan elämäänsä kauhean painostuksen sijasta. Jos niitä ongelmia tulee, koetamme vertaistukijoina heitä auttaa.
Konsepti toimii siten, että feminiini mies tunnutaan ottavan huomattavasti paremmin vastaan "normaalina ilmiönä" siellä, missä tällaista myyräntyötä on intensiivisemmin tehty. En ole tietenkään tehnyt gallupia siitä, miten feministiset asenteet kullakin rajapintaan osuneella naisella on, mutta joka tapauksessa on ollut havaittavissa lisääntyvää luontevaa suhtautumista, mikä on käsittääkseni merkki siitä, että tiukan dikotominen ajattelu ei ole enää kyseessä. Ajattelen näet, että patriarkaatin valtarakenteet ohjaavat myös monien naisten ajattelua ja että tällä tavoin voimme löysentää ainakin joitakin ruostuneita muttereita heidän päästään.

Ajatus feministijärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ei ole huono, sitä vain ei ole kukaan tainnut vielä hommakseen ottaa. Olisikin kiva nähdä, minkälaista asennemaailmaa esimerkiksi Unionin uusi polvi tässä asiassa edustaa. Vanhemman polven kanssahan on ollut tunnetusti vaikeuksia. Queer-feministit lienevät ainakin varsin hyvin kartalla.

"Toimiiko se naisten parissa, jotka haluavat irti n.s kaksi-sukupuolta -ajattelusta, vai yleisemmin - siis mitä halutaan kun ryhmittymiä on vähintään: nainen=nainen ja mies=mies vai kun nainen tai mies tai muu =määritelkööt ihmiset itse. "

Puhun tässä kohdejoukkona cis-ihmisistä. Muíden identiteettien toistensa ymmärtäminen ja ymmärtämättömyys on vähän toisenlainen asia ainakin työmaana. Tavoitteena tietysti on, että nämä cissitkään eivät liikaa pääkultaansa vaivaisi sillä, oliko tuo nyt ihan oikea mies vai nainen. Itse koen ainakin eräässä harrastuspiirissäni, että minut otetaan siellä naisena tai "jokumuuna" naisten joukossa.

"Entä miesrintaman jäyhyys, onko se kaiken läpäisevä haitta tai hankaluus, moodista (miesilmiasu/tiitti) riippumatta?"

Noo, jos luonnehtisi, että naiset ovat hyvin usein positiivisella tavalla kiinnostuneita ja monet valmiina myös meitä tukemaan, ja miehet pääsääntöisesti sietävät tai sanovat, että omapahan on juttusi. Rohkeimmat meistä liikkuvat kyllä ihan miehisissä piireissä "oudokkeina" ja ovat saaneet aikaan jossain määrin muutosta ilmapiirissä. Ongelmat ovat ajoittain samankaltaisia kuin transnaisillakin, mutta itse asiassa harvalla meistä, jotka olemme tuolle kartoitamattomalle alueelle uskaltautuneet, on mörkö tullut vastaan.
Kyllä se on tietyn ei-aina-niin-akateemisen tiittiryhmän tietoinen tavoite. En nyt toki osaa sen prosentuaalista osuutta sanoa, enhän varmaan edes tunne kaikkia ja edes kaikentyyppisiä tiittejä Suomessa. Painoarvoakin on vaikea arvioida, mutta olettaisin sen olevan kuitenkin kokonaismääräämme nähden ihan merkittävää.

Kaikki tiitit eivät välttämättä ajattele näin ja moni on tietämättömiä harrastetusta patriarkaatin kaatamiseksi tehdystä myyräntyöstä. Mitään yhteistoimintaa feministijärjestöjen kanssa ei olla harrastettu vaan se lohko on yksityisten suhteiden varassa. Järjestöjen kanssa pitää varmaan käydä tavoitteenasetanta selväksi, feministien ja transihmisten yhteistyöllähän on Suomessakin hieman takkuinen menneisyys,

Sen sijaan patriarkaatin säätelemän sukupuolidikotomian kimppuun olemme iskeneet monella muulla rintamalla, joskus suoraan ja joskus salakavalasti. Tässä salakavalassa etenemisessä naiset ovat ensisijainen kohde ja ajattelemme sen pehmentävän myös jäyhemmin asiaan suhtautuvaa miesrintamaa. Näppituntumamme on, että konsepti toimii.
Moderni fiksu feministi ymmärtää ohittaa miesviha-käsitteen ja keskittyy vastustamaan miesten luomaa hierarkista rakennetta, jota patriarkaatiksikin kutsutaan. Tässä taistelussa hän ja feminiinistä puoltaan hakeva tiitti voivat olla varsin hyvin samassa rintamassa. Samoin siinä voisi olla lukuisa määrä tavallisia miehiä, jotka ovat patriarkaatin vaatiman käyttäytymiskoodin vankeja ilman, että he siitä hyötyisivät tai hyödyistä nauttisivat. Tällöin kukaan ei ole myöskään dille maskotti kellekään, vaan valtarakenteiden murtaminen antaa enemmän liikkumatilaa kaikille nykytilasta kärsiville.

Itse koen miehenä ollessani kuuluvani tuohon joukkoon, jolle miehinen maailma valtapeleineen on luotaantyöntävä. Koen myös, että naisten valtapelit ovat monesti heijasteita tästä patriarkaatista ja osin siksi pysyn niistäkin kernaasti etäällä. Näin ollen näen fiksun feministin selkeästi kanssasisarena ajamassa samansuuntaisia asioita eteenpäin, ajattelenpa itseäni niin tiittinä kuin miehenäkin. Onneksi minulla on myös mahdollisuus olla tekemisissä ihanien fiksujen feministien kanssa jotka ovat myös edistämässä transihmistenkin asiaa.
Kirjoituksesi perusteella oletkin todellinen transvestismin ja feminismin asiantuntija!
Joskus tietysti ei-niin-fiksu avauskin voi provosoida esiin jotain järkevämpää.

Feministejä nyt vaan on niin moneen lähtöön, että joillekin on kauhistus sukupuolittunut ulkoasun ja käytöksen maailma ylipäätään, kun toisille taas on tärkeää, että heidän sukupulikokemuksensa on tasavertainen miesten kanssa, vaikka olisi kuinka naisellinen.

Transvestiitti taas voi olla sellainen täysin ilman fetistisiä taipumuksia. Mitä enemmän tiitti saa olla naismoodissa, sitä enemmän hän usein näkee itsensä naisena eikä miehen kuvajaisena naisesta. Yhteinen naisellisten asioidan parissa tapahtuva ilottelu naisen kanssa antaa tilaa molemmille. Voin tämän sanoa vuosien kokemuksella.

Totta kai telaketjufeministi ja stereotyyppinen barbie-tiitti sopivat kovin huonosti yhteen. Ja sitä patriarkaattia voidaan murtaa niin kovin eri kohdista...
Sama käytäntö myös Iranissa: Homous on ankara rikos, mutta siitä voi päästä "eroon" alistumalla sukupuolenkorjaukseen. Kiinni saaduille homoille painostus on kova.

Sama skitsofreenisuus ilmenee siinä, että monissa ääri-islamilaisissa maissa voi kyllä harrastaa miestenvälistä seksiä, kunhan toinen osapuoli on laittautunut naiseksi. Tästä ehkä järkyttävin esimerkki on Afganistanin tanssijapojat, jotka siis pakotetaan ensin naiseksi laitettuina (ei sentään leikattuina...) tanssimaan paikalllisille pomomiehille ja sen jälkeen alistumaan heidän kanssaan seksiin. Pojilla ei itsellään voi olla halua niin naisen rooliin kuin seksiin miesten kanssa. Itsemurha on heidän kohdallaan helvetiksi muodostuneen elämän mielekäs vaihtoehto eikä sitä ole jätetty käyttämättä.
Feminismiä on tosiaan moneksi. Yksi sellainen todella katsoo kategorisesti tiitit naiseuden väärinkäyttäjiksi. Militanteimmat tekevät sen jopa transnaisille, joita he pitävät eräänlaisena patriarkaatin viidentenä kolonnana. Tästähän esimerkiksi Julia Serano puhuu paljon ja amerikkalaisilla feministisivuilla teksti on usein aika kamalaa.

Sen sijaan edellämainittuja fiksummat feministit näkevät enemmän sävyjä mustan ja valkoisen välillä ja vaistoavat naiseuden ja rajojen murtumisen myös monissa tiittimiehissä ja erityisesti mainitsemissasi transgendereissä. Nykyään monet feministit myös sallivat itselleen naisellisuudesta nauttimisen, mikä osaltaan selittää sitä, että heistä osa on valmiina jakamaan tuon asian tiittiystäviensä kanssa. Yksi feminismin kaukaa viisas ja viekas ajatus on kannustaa miehiä löytämään naisellinen puolensa, jolloin murretaan sitä patriarkaatin muuten niin murskaavan vahvaa ylivaltaa yhteiskunnassa.

Tiitit harrastavat vaihtelevaa naishömppää paljon myös naisten kanssa, jotka eivät ole ollenkaan varsinaisia feministejä.

...ja niin: Olinko taas lukevinani tässä avauksessasi pientä ylikategorisointia ja lokerointia: Tiitithän ovat kaikki sovinistisikamiehiä, jotka pukeutuvat vain luodakseen itselleen oman miesmielikuvituksensa ihannenaisen.....?
Hmm, jollakin on ainakin kova ilmaisun tarve..... siis julistaa maailmalle omaa typeryyttään.
4 / 11
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt