Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Ei nyt ihan noin sentäs tarvi,kun muutenkin voi turvallisuudesta huolehtia,ihan jo pelkällä maalaisjärjelläkin ajatellen ;)

    Nyt on vaan kyse siitä,että toiset ovat sen verran kiinnostuneita koiriensa turvallisuudesta,että haluavat toimia mahdollisemman hyvin sen eteen.Se taas ei ole sama asia,kun asioitten liioittelu.
    Toiset taas taas haluavat toimia,syystä tai toisesta,"tuurilla ne laivatkin seilaa "tyylillä,ja ovat sitä mieltä,että koiran turvallisuudesta huolehtiminen on turhaa ja liioittelua.

    Sen saa sitten nähdä,tai ei,putoaako taivas joskus niskaan,ei moista ainakaan vielä ole tapahtunut.
    Mutta koiria on auton alle pihalta karatessaan päätynyt jokusiakin,hävinnyt ym.,ja lööpeissäkin ollut miten joku käynyt kiinni muihin pihalta karatessaan ym.
    Eli ovatko nuot nyt ihan verrannollisia sittenkään keskenään ja riskit samaa luokkaa... ;)

    Tietty se,jos ylipäätään ei riskiksi ota/tajua/ei välitä ,mitä lie, tekijöitä,jotka saattaa koiran turvallisuuden vaaraan,eikä niillä ole merkitystä,niin on sitten toinen juttu.
  2. No jos olet se sama pistepirkko,kun ennenkin on kirjoittanut ja ollaan asiasta keskusteltu,niin oma mielipiteeni todennäköisesti tuli silloin selväksi ;)

    Mutta jos et,niin otetaas kerran vielä lyhyesti.

    Edellisessä viestissäni vähän valotin,miksi sanon itseäni "johtajaksi".Sanon myös äipäksi,mamin pikkumussukoitten äiskäksi ym.ym.lällällällää.Käyttäydyn joidenkin teorioitten :D mukaan täysin epäkunnioitettavan johtajan :D tavoin,eli halaan,jopa pussaan niitä nokalle o_O,koska vain sellainen fiilis iskee.Pikkurodunkin hankin aikoinaan taas uudelleen,kun oli kiva saada oma pikku tissinvälimoppe.
    Koirat saa hyvää ja maittavaa kotiruokaa ( kauhea johtaja ruokkii vielä kaikkien hienojen ruokafirmojenTUTKIMUSTEN vastaisesti),ja niitä lellitään ihan kivasti.

    Mutta,kuten sanoin,minä päätän,missä mennään ja miten mennään.Ne opetetaan koirille kunnolla,positiiviseen vahvistamiseen nojautuen.Tarpeen tulleen vaaditaan.Mutta siitä lähdetään,että se tehdään,mitä minä vaadin.Noh,jos haluaa sanaa "kuri" käyttää,olkoon se kelle mitä on,niin koirat on kovassa "kurissa".Mutta,kun ne toimii kuten haluan,luotettavasti,varmasti ja vielä iloisestikkin (apuva,johtajan koirat siis o_O ),niin ne saa myös paljon vapautta.Pääsee joka paikkaan mukaan (on muuten ainoat suvun koirat,jotka anoppikin mielellään ottaa kylään :DDD ),on erittäin paljon lenkeillä auki ym.ym.

    Juu,en usko,tai pikemmin ,en ole ihmeemmin antanut minkään oppien vaikuttaa tekemisiini.Ihan sama koskee tieteitä,teorioita,kenenkään nykypäivän "gurun" (semmoisiakin nykypäivänä kuulemma on :D )sanomisia.

    En tiedä johtuuko tämä rotukohtaisista piirteistäni,geeneistä,opitusta vaan mistä,tai ehkä siitä,että kuulun (täytyy tunnustaa,apuva )siihen sukupolveen,joiden aloitettaessa ei näitä asioita mietitty,saati olleet tapetilla(ei vissiin kaikkea "hienouksia" tiedettykkään).Asiat vaan tehtiin,jotkut samoin kun muutkin,jotkut hyvinkin eri tavalla,eli (kaikella kunioituksella vanhoja taitajia kohtaan)kokeillen omapäisesti omaa tapaa toimia.Jostain mentiin allikkoon,jostain opittiin,ja jotain uuttakin tuli ihan itsekkin kehitettyä.Voipi sanoa,että on sitä pyörää ennenkin keksitty :D
    Yritysten,erehdysten ja onnistumisen kautta ollaan siinä,missä ollaan.

    Eli ei,ei houkuta mikään vaihtoehto.Oma tie on käyty,välillä päätäkin seinääään hakkaamalla,ja nyt voi sanoa,että sen verran tyytyväinen olen lopputulokseen,että ei tarvi miettiä yhtään mitään oppeja.
    Toki vielä on paljon opittavaa,mutta se jos/kun jotain löytyy,niin kovan suodattimen läpi menee.Ja jos jotain jäljelle jää :D,niin ei muuta kuin hieno juttu aina,kun uutta hyvää tulee eteen :).
    Ja ihan mielelläni ja sujuvasti kaikenlaista tietoa,teoriaa,ym.koiriin liittyvää lueskelen ja jotain kurssejakin jopa vielä välillä tulee käytyä,mutta pääsääntöisesti ihan mielenkiinnosta intohimoon,eli koiriin :)

    "Miksi ihmiset...." No töttöröö vaan,jos noita koissuja joku haluaa kutsua alaiseksi,niin siinäpä sitten ovat.Kun nuot sanat ei paljoa merkkaa...

    Ja eläinten toimimisista en kovin monesta lajista tiedä,muutamasta tosin jotain,koirista jonkun verrankin,valitettavasti vaan lähinnä kokemuksen johdosta...
    Mutta jos noit omat edesmennet ja nykyiset,lasketaan eläimiksi,niin kyllä ne on ihan kivasti toimineet.Se riittää minulle,ja luulisi,että ihan mopsukoillekkin.Ihan tekee mieli taas vähän mennä pusipusihalihali.

    Että silleen,tolla lailla ihmeessä... o=)
  3. Tämähän näissä asioissa monesti on,että määritellään vaan ne eri tavalla.Välillä tuntuu,että jopa puhutaan samoista asioista,mutta eri terneillä tai sanoilla.

    Minä määrittelisin lauman,jos sitä pitää nyt määritellä,niin suht samoin.Saman talouteen kuuluvat,oli mitä oli.
    Tosin noita ulkojäseniä en oikein siihen katso kuuluvaksi,pikemmin puhuisin,"muista,jotka hyväksytään" ja miksei voisi sanoa,"ei hyväksytä" ylipäätään.
    Tuohon vaikuttaa myös pitkälti rotuominaisuudetkin.
    Toisaalta vaikuttaa osaltaan omassa laumassakin,esim.miten kiinteä se on ja miten toimii yhdessä.Toki muutkin tekijät.Siinäkin nähdään taas eroa,esim.susilaumaan,jonka on ja joka pääasiassa on toimittava yhteen.

    Jos mennään koiran arvovaltaan,niin siinäkin on selkeesti nähtävillä eri variaatioita.On johtajia,jotka hallitsee pitkälti voimalla,dominoinnillakin.Ja sitten on niitä,joiden "johtamisessa" ei käytetä voimaa lainkaan,ei oikeastaan pahemmin lainkaan puututa asioihin voimakkaasti "määräävällä" tavalla.Kaikki perustuu provosoimattomuuteen ja vahvaan rauhoittavien eleiden käyttöön.Yleensä nuo koirat on niitä,jotka tulee kaikkien kanssa toimeen,jos sillä toisella edes jotain hajua on koiraa puhumisesta,eikä ihan ääripää aggressioita omaa.
    Nuot toimii niin pienillä eleillä,että esim.vieraiden on vaikea huomata,miten se pitää langat kasassa.
    Ja sitten on toki tuolta väliltäkin.

    Omassa porukassakin voi olla kiinteämpiä,ja vähemmän kiinteitä suhteita.Johtuen monestakin.Mutta joskus tulee sellainen olo,että jostain syystä vaan toisilla synkkaa paremmin,jopa voisi sanoa"kuin paita ja peppu" :D.
    Niitä pareja voi joskus löytyä vähemmän epäsuotuisistakin yhdistelmistä.

    Minäkin olen osaltaan samaa mieltä tieteestä.Niin hyvää ja tarpeellista onkin,niin aina välillä huomaa,että se menee ja tulee,ja riippuu paljon kunkin asian tekijästä ja määrittäjästä.Otetaan vaikka koiran kesyyntyminen,kesykoiran synty.Juuri äsken luin taas eräästä tutkijasta,jonka kanta oli taas muuta,kuin nyt paljon puhuttu koiran kesyyntyminen "itsestään" eli alkaminen hyötyä ihmisen läheisyydestä.

    Kyllä minä pidän itseäni ihan johtajana.Olen pitänyt aina,ihan ilman miettimättä mitään teoriaita,ja miten ne menee.Kun minä määritän kaikki,vastaan viimekädestä kaikesta ym.ihan simppelisti katson olevani johtaja.Viimekädessähän tuo on vaan sana,jossa taasen tullaan siihen,miten kukin sen määrittää.

    Ja niinhän se on,että niinkauan kun ei koirat puhu,mitään varmaa ei voi oikein sanoa,oli kyse mistä vaan koiraan liittyen,vaikka niistä yleisemmin kiistellyistä,kuin koiran kanssa toimiminen,ruokinnan oikeellisuus ym.
    Tutkia voi,hutkia voi ja olettaakin.Perustuu sitten mihin perustuukin.Niin ja sitten ihan tehdä.Onnisttu tai sitten ei.
  4. No tiedä miten tuon vertauksen ottaa,mutta hauska se ainakin on :D

    Mutta otetaas oikeesti pohdiskellen...

    Oletko sitä mieltä,että jos koira pihalta lähtee seikkailemaan,varsinkin siis ihmisten ilmoilla (tiet vieressä ym.),se ei ole oikeasti riskialtista?Että se ei voi jäädä auton alle,tule purtua jonkun koiran puolesta,jos menee "väärän " koiran luo,käy kiinni koskaan mihinkään ulkopuoliseen ym.Jokaista noista on ihan oikeasti tapahtunut.Aika pimennossa on ollut tai vähän tuntee ja tietää oikeasta elämästä,jos ei yhdestäkään tapauksesta ole kuullut...
    Jos vielä lähdetään siitä,että opetteluvaiheessa näemmä yhdellä sun toisella se koissu vipeltää miten sattuu ja muistijälkeen jää silloin myös vahvasti omille teille livahtaminen,niin eikö siinä tosiaan ole mitään vaaraa?

    Kannattaa myös muistaa se,että vaikka itse on riskin ottanut ja saanut koiransa pihalla pysymään,niin se ei suinkaan tarkoita,että se on niin piis of keikki,että sen jokainen oppii hokkus pokkus ,ja vielä nettineuvoista.
    Pihalla pysyminen,ja varsinkin jos ei ole tietyntyyppinen omaan "laumaansa" vahvasti sidonnainen rotu,niin tullaan jo melkoiseen hallinta-asiaan.Ja kuten on nähty,niin eipä kovin jääviä ole kaikilla edes yksinkertaisemmissa asioissa hallintapuoli nykypäivänä...
    Ja kuten olen korostanut,jos huono tuuri käy,niin se yksikin lähteminen voi koitua kohtaloksi.Jos ei siitä välitä,eli koiran turvallisuus ole mitenkään olennaista,niin minkäs sille voi...

    Netissä vielä vähemmän,kun ei tunne toista,niin ei todellakaan tiedä,onko taitoa tiettyyn "tasoon" saakka.Ja kun on jo pelkästään koiran turvallisuus kyseessä,niin kannattaa oikeasti neuvoja miettiä ja miten asiat ilmaisee.Ainakin korostaa niitä tärkeitä asioita,kuten turvallisuutta ja riskejä kaikkien kannalta ;)
    Se sitten,miten omansa kanssa,on oma juttunsa,ja itse riskinsä ottaa ja taitonsa tuntee,saako sen koissunsa kunnolla toimimaan ja niin,ettei mitään tapahdu.Tai noh,pitäisi ainakin tuntea.Valitettavasti tuo jää usein vaan luulemisen tasolle...

    Meillä on aidattu piha,vaikka koirat on opetettu siihen,ettei pihasta lähdetä,kuin luvan kanssa.Ei kotoa,eikä mökillä.Ja ylipäätään melkoisen hyvin olleet/on hanskassa.
    Mutta,minä en näe koiraani mitenkään vangiksi,kun niillä on iso aidattu piha,jolla voi huoletta olla,koska tahtoo ja turvallisesti.Enkä itseäni vanginvartijaksi :D,jos panostan koirieni turvallisuuteen mahdollisimman hyvin,luottamatta siihen,etteikö ne voisi joskus lähteä,että vaikkakin ne on/on olleet, voisi sanoa,kaikintavoin erinomaisesti hallinnassa kaikissa tilanteissa,niin jätän suuret riskit ottamatta ;)
    Olen ottanut seurakseni ja kaverikseni,joiden turvallisuudesta myös huolehdin ;).Kuin myös muiden turvallisuudesta,suhteessa koiriini ;)

    Juu,eikä taida koirani kovinkaan vangiksi itseään tuntea.Tuskin ne pahakseen panee,että saa olla ihan keskenäänkin ulkona :DDD
  5. Aika harvassa taitaa kuitenkin olla ne paikat,jossa minkäänlaista aitaa ei saa laittaa.Itseasiassa olisi mielenkiintoista kuulla vähän missä,ja millä perustein.
    Juoksunaru voi olla olla sitten vaihtoehto,tosin en tuosta pahemmin mitään tiedä,turvallisuudesta ym.Mutta jos se on ok,niin parempi vaihtoehto kuin auki,varsinkin riskialttiilla paikalla,tai ylipäätään yksinään.

    Karkaaminen on toiminta,joka saattaa palkata myös itse itseään.Jo pelkkä addrenaali,joka siinä saattaa erittyä,riittää myös palkaksi joillekkin.Saati sitten muut seikat,joita jo sivusit mm.Yksikin kerta voi olla riittävä.
    Mutta kuten sanoin,jo yksikin lähtö voi olla huono homma,jos niikseen tulee,varsinkin riskipaikoilla siis.
    Se sitten,jos ei ole väliä,niin minkäs sille voi.Surullista vaan sille koiralle,jos/kun huonosti käy.Ja niitä kun on ollut.Itse parhaillaan kauhulla katselen,kun vähänmatkaa täältä myös on "opetus" ollut liki vuoden käynnissä,ja koira aina silloin tällöin juoksee pitkin tietä ja välillä meidänkin perässä...


    Jossain korvessa mielestäni voi vielä asiassa joustaa,jos varsinkin koirat on hyvin hanskassa,hommat opetettu ja näyttää toimivan.
    Muualla on sitten riskit sitä luokkaa,että itse katson homman jo vastuuttomaksi,ellei sitten niin taitava ole,että laakista saa pennun oppimaan pysymään pihalla ja satavarmasti siihen voi luottaa...

    Juu,eikä tulisi itselleni mieleen tässä asiassa neuvoa jakaa,ei ole tullut edes tutuille,vaikka pyydetty on.Sen verran riskaabelia touhua,ja olisi aika ikävä jälkeenpäin kuulla,jos taitoa ei olisi ollutkaan saada homma kunnolla rulaamaan ja riittävän hyvää tuuria,ettei missään vaiheessa kojeistukset pahasti pieleen menneet...
  6. Meillä on tapana aina Jussina kerätä luonnonkukkia maljakkoon mökillä :)

    Yleensä kerran pari sitten tuolta lenkin varrelta myös poimin.Aika äkkiä tosiaan kupsahtaa,mutta tekee niin kesäistä fiilistä :).Ja tavan mukaan aina samaan maljakkoonkin täytyy pistää :D.Sinivalkoiseen vanhaan Arabian kannuun.
  7. Joka hommassa on monenlaisia.Välttämättä aina ei niihin kannata ihmeempää huomiota aina kiinnittää.Mutta riippuu mistä roikkuu,ja aina kannattaa miettiä omaa tekemistään myöskin.
    Monesti tosin sanomisissakyse on kokemuksiin perustuvasta,joskus ihan muustakin.Moni asia vaan ihan mielipidettä.

    Semmoinen sananlasku on myös,"metsä vastaa niin kun sinne huudetaan".Eli omilla toiminnoilla saa myös aikaan niin huonoa,kun hyvää sanomista.Ja niin on ollut aina,ja se kannattaa muistaa.Se miten meihin koiraihmisiin suhtaudutaan,tai joskus myös toinen toisiin,sopii usein tuon sananlaskun sisään.

    Vahinkoja tapahtuu aina,ja kun ne tapahtuu,ne pitää hoitaa fiksusti.Näin ei aina tehdä,josta sitten tulee sanomisia,huhuja ym.Mutta liian paljon on silkkaa välinpitämättömyyttä ja muitten huomioon jättämättömyyttä.
    Koiraihmiset on monia asioita itse pilanneet,kuten esim,koirien irrallaan olo taajamissa,jota kiristettiin.
    Eli tuo lyhyest sivuten vapaanapitoa.


    Se sitten miten toimii koiransa kanssa suhteessa toisiin,on jokaisen oma asia,eikä välttämättä voi sanoa,mikä on oikein mikä väärin,kunhan muut huomioidaan.Jokaisella voi olla oma mielipiteensä ja tapansa toimia.Ei siinä sen ihmeempää.

    En minäkään ole täydellinen koirankouluttaja,ja sitä ei ole kukaan.Aina on opittavaa,jos vain haluaa.
    Mutta ei meillä ole esim. mitään tarvetta leikkiä tai tutustua vieraisiin koiriin..
    Ei siinä tarvi olla muuta kuin periaatekysymys,tai tapa toimia.Tosin en huonona näe,jos joku ei halua turhaan koittaa,miten käy...
    Joku koirapuistotilanne pienen ja ison kanssa,vielä tuntemattoman,on sitä elementtiä,jotka jotkut katsoo melkoisen riskiksi,enkä ihmettele lainkaan.
    Noh,itse taas en ylipäätään harrasta mitään puistoilua.Se sitten jos niissä haluaa käydä,on jokaisen oma asia ja riskinsäkin.Tai miten sen haluaa hoitaa.

    Näitä pieni koira vs.iso,on pilvin pimein nykyään.Minusta ne on naurettavia jo.Jokainen ottaa ja toimii,niinkuin toimii,sen kanssa.Kunhan sille moppella on hyvä olla,ja taas kerran ,huomioisi muut.
    Minusta suurin ongelma on nykymaailmassa nimenomaan siinä,ja monessa näkyy,että on liian paljon "minäminä" mentaliteettiä,ja siitä usein tulee sanomisia ja "pahaa verta".
  8. On näin.Ja melkoista soppaa olisikin,jos ei olisi.Olisi pikkaisen hankala tietää,mitä merkkiä kukin käyttää ja tulisi taatusti sanomisia,annoinko merkin vai enkö antanut.Näytinkö pikkusormea vai enkö näyttänyt...
    Mikä menisi kaksoiskäskyksi,mikä ei,eli eleet pitäisi säännöttää ja vielä jokaisen eleet o_O
    Ja erityisluvan saa,kuten kuuroudesta.

    Muuten minusta on makuasia ja jokaisen oma asia,miten moppensa kanssa toimii.
    Minä kannatan ääntä,vaikka tuleehan sitä huijottua aina silloin tällöinkin :D

    Tehokkuudessa on kyse lähinnä siitä,miten hyvin asia on opetettu,ei niinkään mitä käyttää.

    "Koulutuksen tavoite...." Ja sillä tuskin on merkitystä,miten se hallinta tehdään.Joten kiinnostaa miten käsimerkit sitä enemmän tekisi ?

    No minulla ei ole vielä ollut yhtään ääneen turtunutta koiraa,enkä ole tavannutkaan.Toimii ne sitten tottumuksesta tai miksi vaan,niin en oikein nyt bonjaa,miten ääni saa tottelemaan tottumuksesta ja käsimerkit taa ei....

    Ja sitten siitä vapaana olevasta.Koiria on erilaisia,rotuja hyvinkin erilaisia.Joten niiden toimintatavat,johtuen jalostuksesta käyttöön liittyen alkuperästä,voi myös olla erilaisia hieman.Sen huomaa parhaiten,kun on hyvin erilaisien kanssa toiminut.
    Ihmisen kanssa toimimiseen kiinteästi pitää kiinteämmin myös kontaktia.Ja itsenäiseen työskentelyyn alunperin tehdyt yleensä taas vähemmän,siis itsestään.Tietyntyyppiset kiinnittää huomiota enemmän ympäristöönsä,ja toisinpäin.
    Jos koira on vaikka jokusia kymmeniä metrejä kauempana,niin itse katson tehokkaimmaksi nimenomaan kunnolla opetetut käskyt.Jos vaikka kuvittelen nuorta,koulutuksessa vielä vajaata koiraa,niin en ihan hevin ymmärrä,millä pysäyttää sen,jos se näkee vaikka pupun...Eipä hevin taida vilkaista siinä tilanteessa omistajaan käsimerkkiä saadakseen...

    Mutta kukin tavallaan.Vaikka silmiä pyörittämällä.Pääasia että toimii :)