tublat
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia27 aloitusta · 5230 kommenttia
- No todella ikävä juttu. Oikeuteen ei kannata ihan suinpäin kuitenkaan mennä. Koska jos häviääkin, niin tulee vielä enemmän kuluja. Yleensäkin lääkärien tekemät virheet voi olla kinkkisiä korvausten suhteen, joten kannattaa ensin yrittää selvittää mahdollisuudet mahdollisemman hyvin.
Käytitkö saman lafkan toisella ortopedillä? Oisi kannattanut tehdä niin, että soittaa ja kysyy ihan kertomatta, että on jo leikattu , ekasta leikkauksesta. Eli millainen on, onko riskejä ym. Siksi olla kertomatta, että lääkärit on myös hyvin "solidaarisia" toisilleen, eikä helposti arvostele/ota kantaa kolleegoidensa tekemisiin. Eli kartoita ensin tuo puoli.
Kuluttajasuoja asiamieheen kannattaa myös olla yhteydessä. Jos selviää, että lääkäri on tehnyt virheen tai jättänyt kertomatta selkeästi olennaista leikkauksen kannalta, niin muistaakseni myös eläimillä on potilasvalituskunta (tai jotain sen niminen), samoin kuin ihmisillä, mihin valittaa.
Minkä ikäinen koira on? Kysyn siksi, että jos on ihan nuori koira, niin eläinlääkäri voi vedota siihen, että luksaatio ei vaan ole tullut vielä näkyviin. siis kliiniset oireet. Mutta jos ei ihan nuori, niin ainakin vaikeampi vedota edes tuohon.
Kalliita on todellakin nuo(kin) operaatiot. Siksi vakuutukset on hyvä olla olemassa. Tosin ei nekään halpoja ole :( - "Mitään perusteluja korkealle..." Joo, onhan aika korkea hinta sekarotuisesta :D Kyllä tuo hinta jo jotain intresseistä kertoo...Yhdellä kotisivulla oli alkaen 2600. No on todella rakkaudesta rotuun :D
Tuo allergiaystävällisyys on mielenkiintoinen. Kun loppupeleissä kuitenkin ei pelkkä turkki pelkästään vaikuta. Ja onhan nykyisin todettu, että allergiat on aika yksilöllisiä siinä mielessä, että eri ihmiset voi reagoida eri rotuihin. Mutta fiksua niiltä kasvattajilta, ketkä myös painottavat, että mikään ei ole allergia vapaa rotu tai "rotu", kuitenkaan viimekädessä, vaikka jotkut saattavat ollakkin vähemmän, kuin toiset.
Tuo, että on tutkittu ja joku kertoi sivuillaan, että on luonnetestattu, niin voisi olla asiallista mainita, että jotkut tutkimukset ovat epävirallisia. Viralliseen luonnetestiinhän pääsee vain rotukoirat
Missä muuten näkyy, missä määrin kukin on tehnyt/tekee pentuja? Kun ei mitään virallista rekisteriä ole nähtävillä, eikä ainakaan kaikilla näy edes kotisivuilla määrät, niin eipä kauhean luottamuksellista kuvaa anna ainakaan minulle... - Nimim.Mikätehtailijamukamas, koitappa nyt edes lukea ajatuksella sinulle vastanneen nimim.kirjoituksen. Suorasukaista tekstiä, mutta pointit tiivistetty tosi hyvin.
Itse maa ei merkitse yhtään mitään, sitä korttia on ihan turha vetää. Hyviä kasvattajia ja huonoja kasvattajia, on joka maassa. Mutta totuus on, että esim.virossa on pentutehtailua siinä määrin, että se on hyvin tunnettu asia.
Mutta siis siellä on myös hyviä ja vastuullisia kasvattajia. Mutta YKSIKÄÄN hyvä kasvattaja EI myy trokarien kautta pentujaan, EI myöskään virossa. Pelkästään tuo pitäisi olla hälyttävä merkki!
Meillä on mm.pari kasvattajaa, jotka on virolaisia. Eikä niistäkään yksikään pentu lähde trokarien kautta...
En todellakaan ymmärrä, miten joku voi vielä suositella jotain, josta ei yhtään mitään tiedä. Varsinkin kun näistä asioista, miten ostaa pentu ja miten tärkeää on tietää mistä ovat ja oloista, niin joku voi vielä suoraan sanottuna kannustaa tukemaan epämääräistä pennun ottoa (ja sitä kautta pentutehtailua).
Minkä ihmeen takia sitä pentua ei voi täältä ottaa? Siis voiko todella se raha mennä eläinsuojelun yli. Ei vaan ymmärrä... - No ensinnäkin, ei välttämättä ole paras ikä. Riippuu täysin rodusta. Karkeesti sanottuna pienemmillä vielä ok, mutta isot raskaat ja jätit vanhenee nopeammin, joten rasite on enemmän, kuin pienemmillä roduilla.
Kyllä täytyy olla myös tosi ihmeellistä jälkeä jättänyt, jos kaksi pentuetta ei riitä. Turhaa myöskin jättää geeniperimään suurempiamääriä samaa. Sen lisäksi, jos arvioidaan, että on poikkeuksellisen hyvää jälkeä jättänyt, niin sen arviointi ei sitten pitäisi olla pelkästään kasvattajan varassa, mitä useinmiten kyllä on näissä tapauksissa... Eli sitten pitäisi olla myös jälkeläisnäyttö kattavasti tutkittu.
Tuo mitä mainitsit perinnöllisistä sairauksista, niin ihan hyvä pointti, mutta voihan tehdä vaikka ne kaksi pentuetta ilman kolmatta. Toinen vaan sitten haluttaessa myöhemmin.
"mellew
3.7.2017 6:45
Haluan kasvattaa pienimuotoisesti , vastuullisesti terveitä,hyväluonteisia sekarotuisia pentuja. Jättäisin tulevasta pentueesta yhden nartun itselleni mikä sitten ehkä jatkais tulevaisuudessa mun kasvatustoimintaa. Vähän tälläistä suunnittelin."
Vastuulisessa kasvatustoiminnassa pitää tietää hyvin rodut mitä kasvattaa. Ei riitä se pelkkä oma koira... Myöskään ei riitä joku kirjasta luettu tieto, vaan pitää käytännössä tuntea kasvattamansa rotu/rodut. Ja aika vaikea on perehtyä, jos rotuja on monia ...
Kun vielä pannaan sikin sokin yhteen, niin ylipäätään oletusarvo on aika heikkoa.
Vastuullisessa kasvatuksessa myös pitää tietää taustat mahdollisemman hyvin. Noh, kuinka moni tietää näistä sekametelisopista.
Onko edelliset pentueet tutkittu virallisesti? Sekään ei ole pahitteeksi, jos edes ajattelee jotain "kasvatustoimintaa".
Tuossa aloittajan sekoituksessa on parikin rotua, millä pitäisi tutkia silmät. Aika oleellinen tieto puuttuu, jos vastuullisesti haluaa toimia...
Niin kauan en usko sekisten vastuullisen kasvatukseen, jos ei ole mitään virallista julkista tahoa, jonne ilmoitetaan tiedot, mistä voi nähdä edes onko oikeasti tutkittu ne koirat... - Riippuu mitä tarkoittaa ok...
Iän puolesta ihan käy vielä pikkukoiralle, mutta miksi täytyy kolmannet pennut vielä tehdä? - Miksi aloittaja ja muut siellä "terrorin kohteet" ei tee mitään asian hyväksi?
Onhan noita vaihtoehtoja. Porukalla meette juttelemaan, jos ei auta/ette uskalla, niin sitten ilmo eläinsuojeluvalvojalle tai poliisille.
Kyllä nyt on kyseessä melkoista saamattomuutta tai kuten jo mainittu, haiskahtaa... - Onneksi meidän koirat on nenäpunkeilta välttynyt tähän mennessä. Ikävä vaiva. Joten kokemusta ei ole suoranaisesti. Mutta homeopaattista sulfuria 6-12 käytetään noihin.
- Jos kasvattaja on kertonut selvästi rodun riskeistä luuston suhteen, ja mitä riskit tarkoittaa, niin korvauksen saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Varsinkin kun on vielä käytetty terveitä vanhempia. Ostaja ottaa tietoisen riskin saada luustosairas koira, jos on siis tietoinen rodun tilanteesta.
Eri asia on, jos on ostettu johonkin tiettyyn tarkoitukseen esim. jalostuskoiraksi, miksi siitä ei ole.
Eri juttu, jos mitään ei ole kerrottu ja painotettu. - Pikkukoirille tehdään paljonkin onnistuneita leikkauksia. Isoille tehdään melko vähän ja harkiten ja hyvin harvat eläinlääkärit lähtee siihen, erikoistuneetkaan. Jossain tapauksissa leikkaukset tehdään nimenomaan heti nuorempana, hankalampaa on, jos esim. pääsee vielä muodostumaan rikkoa ym.
Kuulostaa kyllä aika pahalta. Mutta toki voi kysyä leikkauksiin erikostuneen mielipidettä.
Kallista varmasti on ja kaikki vakuutusyhtiöt ei korvaa (toiset ehdoin). Kannattaa myös tarkoin harkita kuinka varma tulos, miten kauan kestää paraneminen ym. Eli mikä koiraa ajatellen ON paras ratkaisu.
Pystiffeillä on geneettisesti reippaasti lonkkavikaa. Joten en itse katso ihan yllätykseksi, että noinkin huonosti voi käydä. Pelkästään vanhemmat kun ei suinkaan aina ratkaise, kun on tyypillistä rodussa luustoviat. Taustojen merkitys on yhtä tärkeä, muut sukupolvet linjassa, vanhempien sisarusten tulokset , mahdollisten edellisten jälkeläisten tulokset ym.
Mitä enemmän luustovikaa on ylipäätään rodussa, sen suurempi riski on saada myös se sairas.
Tuontyypin roduissa olisikin tärkeä, että pyrittäisiin kaikki kuvaamaan, ei pelkästään jalostuskoirat. - Ekaan: Joo ja ei. Riippuu vähän rodusta. vipukat ei ole hormoonisemmasta päästä :D, joten se, että alkaa muuttua enemmän noiksi jutuiksi, pienentää mahdollisuutta.
Kun ei osaa kieltoa, niin menet ja lopetat touhun vaikka alkamalla leikkiä sen kanssa eli huomio pois. En itse lähtisi poistamaan leluja.
Pennuille tuo voi hyvinkin olla ja useimiten on ihan sijaistoimintaa.
Jotkut antaa vanhempanakin touhuilla lelujen kanssa toiset ei. Se sitten nylkyttääkö muita, niin riippuu ihan omistajasta. Eli heti lähdetään kieltämään, jos ei haluta moisia touhuja (tai muuta kuin jotain koiran "touhulelua").
Sisäsiisteyteen: Jos noin viitseliäs olet, niin toki voi ulos viedä. Aina nopeammin pentu oppii, mitä vähemmän pääsee sisälle tulemaan (pidätyskyvyn muodostuminen sitten oma juttunsa ). Kun huomaat, että pissihätä vähenee, niin lopetat yöllä viemisen.
Tai jos huomaat, että ei pennulla olekkaan hätä tai se vaan haahuilee ulkona/haluaa muuten ulos, niin lopetat ulos viemisen. Eli sen mukaan, onko hätä vai ei. - Ei. Ylhäältä päin kun tullaan, niin ensin on polvi ja siitä alaspäin säärtä tulee vastaan kinner. Joka siis on ennen välikämmentä.
- "rasituksessa se alkaa..." No jos noin on, niin todellakin veisin sen jo lääkäriin, jos ei viikonlopun jälkeen ole rauhoittunut. Myöskin siksi, että jos tulossa on pentu, niin hyvä olisi selvittää mitä on mahdollisemman pian, että saataisiin toinen varmasti kuntoon ennen.
Hyvä tuo muutenkin olisi selvittää. Jos on vaikka nenäpunkki (johon myös oireet sopii), niin voi oireet hävitä, mutta silti tartuttaa muita. - Tuskinpa mitään rotua on kielletty tuomasta. Joten täti oli väärässä, jos rodulla perusteli. Pentukoira vielä kyseessä. Paitsi jos pentu käyttäytyy niin, että voi olla ongelmia tiedossa... Joillakin piteillä kun on jo hyvin pienestä melko ronski leikkityyli, jota kaikki koirat ei ymmärrä.
"Pit Bull on koirarotu siinä..." Nyt menee vähän pieleen tässä kohtiin. On rotuja, joilla on erityispiirteensä. Pitit kuuluu niihin. Niille on tyypillistä, että muista koirista ei pidetä. Ja kun siihen vielä lisää, että kuinkahan hyvin moni tietää koiransa sukutaustat, että onko siellä viellä ns.ylläpidetty tätä ominaisuutta tai missä määrin "vähemmän järkevää ylipäätään"... Ja se taasen on erittäin huomioonotettava juttu, jos harkitsee pittiä. Koiran hyvä hallinnassa oleminen siis korostuu entisestään. Ei siis ole mikään "koirapuistokoira".
Jos niissä aikoo käydä, niin sitten pitää olla tajua mitä on käsissä ja tietää, että pentuiän jälkeen onkin melkoinen riski viedä mihinkään koirapuistoon. Toisin sanoen kannattaa jättää väliin... - En osaa tarkemmin hintaa sanoa, kun siitä on aikaa, kun otin. Silloin ei ollut kallista. Mutta muistaakseni jokunen vuosi jollain tutuilla maksoi jotain parikymppiä. Asemilla voi olla eri käytäntöjä, joten kannattaa kysellä suoraan.
Pennun/pentueitten yhteydessä tulee kuitenkin madotettua, joten en ole testejä pahemmin otellut. Mutta jos olisi vaan yksi koira/ eikä mitään erityisjuttuja, niin todennäköisesti ennen testaisin. - Mahdatko nyt tietää edes mitä sijoitus on... Siinä ollaan pikkasen enemmän tekemisissä keskenään (toki muutenkin voidaan olla), kuin myydyssä tapauksessa. Joten on aika tärkeää, että oltaisiin samoilla linjoilla asioissa ja tultaisiin toimeen. Ja millä lailla se tekee ihmisestä kusipäisen, jos ei anna koiraansa käyttää, jos ei halua ja sen omistaa pelkästään?
Ja ihan samalla lailla ne sijoitetut on perheenjäseniä (kenelle koirat nyt ylipäätään on), kuin myydyt. Ja parempi se on kasvattaa pienimuotoisesti ja sijoittaa koiria, kuin keräillä niitä kennelrakennuksiin. .. - Suullinen sopimus on pätevä, mutta aloittajan keississähän sellaista ei ole edes voimassa, kuten ei siis kirjallistakaan. Joten kasvattajalla ei siis tosiaan ole mitään oikeuksia vaatimuksiinsa.
- Ei ihme, että varsinkin aloittelevat koiraharrastajat menee sekaisin, kun joka asiasta koiriin liittyen on miljoonia käytäntöjä nykyään suosittelemassa :D
Itse olen madottanut pitkään ihan vanhan ajan neuvojen mukaan eli kahdesti vuodessa, mutta muutin senkin kertaan. Viimevuosina olen myös ottanut välillä testit, kun olen jättänyt madottamatta (ihan puhtaat).
Minusta tuo testien ottaminen ja sen perusteella madottaminen on oikein hyvä juttu. Turhia myrkynlykkäämisiä vältettäisiin. Jos ei ole mikään "riskitapaus", niin itse pysyttelisin tuossa kerran vuodessa (maksimi kaksi). Kovin tuhtia myrkkyä myös välttäisin, jos ei ole tarvettakaan. Ja voi sitten ottaa vaikka joskus näytteen ja jos jotain olisi, niin eri juttu.
Ja ihan lääkäriltä kuultua, että osa matokannoista on resistanteiksi tulleet matolääkkeille eli ihan asiaa puhui nimim. sielläja... ...
Matolääkkeistä myös on haittavaikutuksia ilmoitettu. Ja viimekädessä tuskin tietää, kuinka paljon voi olla sellaisia, jotka myöhemmin tulee, eikä osata yhdistää matolääkkeeeseen. .. Eihän nuot mitään "terveystuotteita" kumminkaan ole.
Itse en ylipäätään lykkäisi koiriini turhaan mitään mitään lääkeaineita, vielä vähemmän säännöllisesti. - Facefa, en lähde mistään mitään, mutta jos esim. mainituille on hyötyä, niin mitäs huonoa siinä on? En todellakaan ymmärrä. On ihan tutkimuksissa todettu ihan "pelkän" lemmikkikoirankin hyöty ihmisille. Kaikilla ei ole ystäviä syystä tai toisesta, joiden kanssa esim. lenkeillä, ja yksin liikkuminen ei innosta, niin koira on erinomainen motivoija myös tuohon.
Ja kyllä on tavallisen utopistista odottaa tai olettaa, että yhteiskunta hoitaisi yksinäisyyden pois... - "Mikset anna..." Ei kai kukaan nyt niin tyhmä ole, että kun on sukset ristissä kasvattajan kanssa, niin antaisi vielä toiselle koiraansa käyttää, kun ei pakko ole...
Aloittajalle, sinun ei tarvi millään lailla sopia mitään (ellet siis halua), koska teillä ei ole minkäänlaista sopimusta/velvoitetta enää olemassa. Ja kun sinulla on viellä sopimuksen purkautumisesta todiste, niin asia on entistä simppelimpi. - Et ole millään lailla velvollinen antaman koiraasi. Suullista sopimusta pidetään kyllä sitovana ja itsekkin pidän sitä myös moraalisestikkin (tosin tässä tullaan aina sana-sanaa vastaan...), mutta sehän on kasvattajan toimesta purettu. Eli kasvattajalla ei ole mitään oikeuksia koiraan.
Koiran sijoitussopimus on päättynyt, muuta sopimusta ei ole voimassa, joten ihan simppelisti koira on sinun ja määräysvalta.
Sillä, että kasvattaja on maksanut mainitsemiasi juttuja, ei ole mitään merkitystä, koska hän on sopimuksenne perunut/päättänyt. jos hän on ne maksanut sijoitussopparin aikana, niin ne kuuluu siihen sopimukseen, ellei muuta ole sovittu. Tosin silläkään ei ole merkitystä, jos sopimus on peruttu, eikä siis ole mitään voimassa.
Parasta olisi aina laittaa KAIKKI paperille, mitä sovitaan, ja jos tilanteet muuttuu, niin kirjata ne myös molemminpuolisesti.