Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. "Olikohan tuo..."Osaltaan,mutta myös yleisesti.Eli kerroin syitä,mitkä pääasiassa aiheuttaa tiettyä käyttäytymistä.
    Mitään tekemistä ei siis ainakaan omalla viestilläni ollut sinun kanssasi.
    Myöskään itse en kannata ylipäätääm hihnassa seurustelua,joten en ymmärrä viestiäsi,jos oli minulle osoitettu siis kokonaisuudessaan.

    "Enkä edelleen usko..."Jos luet viestit huolellisemmin,niin huomaat,että luettelin useampia pääasiallisia syitä.Mm.genotyyppiin liittyvän ;)Mutta,fenotyypin muokkaamiseen ihmisellä on kuitenkin se suurin panos...

    "Nimimerkistäsi päätellen..."On niitä pieniäkin molossikoiria ;)Ja yhä edelleen,kannattaa lukea viestit tarkemmin.Tuolla jo mainitsin omasta kokemuksesta...
    Mutta lisättäköön,että kokemusta kääpiöistä (eriroduistakin)useampi vuosikymmen.Niin henkilökohtaisesti,laajasta ystäväpiiristä,kuin harrastuspuolesta.Että uskaltaisin sanoa,että jotain kokemusta löytyy :D

    "Nimimerkistäsi päätellen..."Sekä että löytyy siis kokemusta.

    "Sitten isompi tekee loikan..." On kaksi eri asiaa terveet reaktiot,ja vaikka varovaisuus.Mutta ei sillä ole mitään tekemistä epävarmuuden kanssa,joka on luonteenpiirre tai voi olla myös opittua käyttäytymistä,osaltaan.Myöskään huono käytös on eri asia,kuin terveet reaktiot tai tarpeen vaativa jonkin sortin varovaisuus.
    Normipäinen isokin(aikuinen) on varovainen pienten kanssa.

    "koiraihmiset..." Kyllä.Ja tässähän on juuri keskusteltu syistä,miksi pienempi haukkuu.
    Ja yhä edelleen,oma pointtini on se,että koko ei ole se oleellisin,vaan muut tekijät.
    Koirat on koiria koosta riippumatta.Mutta rotupiirteet aiheuttaa genotyyppiin omat nyanssinsa.Ei siis koko.
  2. Samaa mieltä olen suunnilleen tuosta sosiaalisuudesta. Tai riippuu mitä nyt tarkoitetaan ystävällisyydellä.
    Minusta se on sama kuin avoimuus.
    Avoimuus on luonteen piirre,jota pohjimmillaan on tai ei.Toisille roduille se on tyypillistä toisille ei niinkään(yksilökysymyksiä myöskin).Avoimuutta voi myös haluttaessa osaltaan "opettaa".
    Rodut,mitkä ei ole niinkään avoimia,ei kuulu aggressiivisiakaan olla,puhuttaessa suhteessa ihmiseen(tilanteet oma juttunsa kuitenkin).Se on taas ihan eri.Lajitovereihin on hieman eri juttu.
    Itse lähden siitä kuitenkin,että ei tarvi rakastaa,mutta sietää täytyy,normielämän ja toiminnan puitteissa.Eli olla siis hallinnassa ja olla olematta haastaja.

    Kun taas turvasta puhutaan,niin kyllä "turvallinen koira" voi olla avoinkin.Avoimuus ei tyrmää puolustusviettiä tai vahtiviettiä.

    "Jos pystyt..." Pitkälti samaa mieltä.Toisaalta,jos puhutaan roduista,jotka ei ole helppo kouluttaa ja lajeista,jotka ei ole luonnollisia koiralle,kuten tottelevaisuus,niin pitemmälle vietynä toimiminen vaatii myös vahvasti kokonaisvaltaista käsittelytaitoa ja suhdetta.
    Tuon tyyppisten koirien kanssa "ns.kenttätottelevaisuus" pelkästään kun ei ole mahdollista,toisin kuin helpommin koulutettavilla.

    Minä myös eriydytän hieman kasvatuksen ja koulutuksen.Tosin koulutuksella puhun lajikoulutuksista,kuin myös pitemmälle viedystä tottelevaisuuden tavoitteista,aivan säntillisestä.Temppuiluja nuot ei siis ole.