tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. "Koirien ruokinta..."Kyllä.Ja osaltaan siinä on myös se evoluutio mukana.On sopeuduttu siihen,mitä tarjolla.
    Kuten arktiset,ja vastapainoksi esim.tiettyjen maitten laumanvartijat,joiden pääasiallinen ravinto on paikalliset viljat.

    "Ei tarvitse..."noh,kyllä sentäs jonkunverrankin...Ja se,mitä kiinni joskus saaneet,joku,niin tuskin on kovin olennaista määrältään ollut,kuitenkaan.Ja kuten jo kerroin,niin kaupungissa tilanne on ollut toinen.

    Ennenvanhaan ruokinnasta saa hyvää tietoa vanhoilta koira-ihmisiltä,siis niiltä,jotka eläneet aikaa enne teollistakin.Ja jos ikää,niin muistaa vähän itsekkin :D
    Tuossa vähän kirjoittelinkin,kun koko ikäni koiria tullut harrastaneeksi,niin jotain muistaa itsekkin ja paljon saanut tietoa,kun siitä on kiinnostunut aina ollut :),vielä pitemmän linjan ihmisiltä.

    "Jokatapauksessa ei..." Tuskin.En ole kuullut kenenkään noin puhuvankaan...
    Parasta mahdollinen,on kokonaisuus,ei osa.Eikä ne ennenvanhaankaan ihmiset ole puhuneet vaan jostain osasta.

    Hiilihydraatit ylipäätään aiheuttaa nykyään ongelmia,niille joille aiheuttaa.Ei suinkaan kaiklle.Mutta niin voi sanoa sitten myös monesta muusta.Erilaisille proteiinille löytyy jokusiakin yliherkkiä/allergisia.Samoin niissä,kuin viljoissa on myös enemmän oireita aiheuttavat.Jopa kasviksissa löytyy.Joten,se sitten,voipi sanoa,niin aiheuttaa monimuukin,jos aiheuttaa...Myös rodullisesti on eroja.Voipi osaltaan miettiä,kuinka suuri osuus on jalostuksella.Eli käytetty JO sairaita koiria,asian suhteen,josta päästäänkin perinnöllisyyteen.
    Myöskin kannattaa muistaa,että helposti,jos koira ei siedä esim,kuivamuonissa voljoja,niin se ei aina tarkoita,etteikö se sietäisi niitä tai edes jotain,muussa muodossa.
    Mutta usein on kyse yliherkkyydestä,ja nykypäivänä,aika paljon on niitä,joilla ei ole vaan yksi tai yhden ryhmän jotain oireiluita,vaan on monesta(eli hiilareista ja protskuista),valitettavasti.
  2. "Molossi ehkä..." Juuri niin.
    Se luovutus ei kaikille,varsinkaan minullekkaan,niin kovin helppo hetki ole yleensäkään.Kun on harvoin pentuja,niin ei tule edes rutiiniksi...
    Se sitten,kun on jo kyseessä sen ikäinen pentu,joka on jo lähtenyt leimautumaan minuun selvästi,ja pyörii jaloissa kuin yleensäkin omat koirat,on jo sitten jo vielä "kovempi"juttu heivata pois.On jo kuin antaisi jonkun omistaan pois...
    Se oli se pointti.
  3. Jokusenkin kun tunnen noita isojen koirien kasvattajia,niin käytäntö ja teoria(tai ideaali :D ),ei aina kohtaa.Jos otetaan vaikka 6 ison ja hyvinkin tomeran :D rodun pentua,esim.saksanpaimenen tai vaikka nykyisten omien(joita voi tulla reippaasti enemmänkin...) ja vertailukohteeksi jonkun tirrirodun,niin hiukan on eroa...

    Eikä välttämättä suinkaan ole kyse pelkästä ajanpuutteesta tai kiinnostuksen puutteesta...
    Jo 10 viikkoiset jättipennutkin painavat enemmän,kuin jokunen tirrurotu edes aikuisena.Siihen kun lisää,että about ja yli tuossa iässä,varsinkin täpäköitten rotujen pennut saattavat aika kovinkin ottaa jo yhteen,niin se,että luovutettaisiin vasta 12 viikkosena,asettaa kyllä jo melkoiset haasteet.
    Se taas voi osaltaan johtaa siihen,että ihan käytännön syistä,voi käydä niin,että pienkasvattajat(joiden koirat on kotikoiria,pennut jaloissa pyörivät),joutuu sellaiseen myllytykseen,että voi miettiä,rupeaako siihen...
    Se taas voi tehdä sen,että kasvatus siirtyy pääasiassa/lähinnä pelkästään,ns."kennelikasvatukseen".
    Noh,tuo sitten onkin omanlaisensa juttu,jossa tullaan siihen,mitä kukakin on mieltä asioista ja minkälaisista olosuhteista haluaa koiransa hankkia...

    Se sitten,että pystyttäisiin sosiaalistamaan ja nimenomaan sen,mitä kannattaa nimenomaan hyödyntää nopeanoppimisen kautena,onkin sitten oma juttunsa :D
    Ei muuta kuin kokeilemaan,miten onnistuu vaikka tuonkin määrän saati isomman näärän isojen/jätti rotujen pentujen,aktiivisten kanssa,toteuttamaan käytännössä,niin että voidaan puhua riittävästä ja monipuolisesta opettamisesta ym.

    ps.Itse puhun lähinnä nopean oppisen kaudesta.siihen sisältyy myös sosiaalistamiskausi.
  4. Se,että c-vitamiinia käytetään mm.isojen rotujen kasvussa,yksi pointti nimenomaan mahdollisesti ehkäistä luustovikoja(siis osaltaan),perustuu nimenomaan c-vitamiinin vaikutuksiin.Jos siis vaikutuksista lukee,niin sen vaikutus ulottuu myös kokonaispakettiin,luustosta puhuttaessa(esim.googlella saa c-vitamiinista tietoa).
    Se sitten onko siitä hyötyä vai ei,niin viimekädessä sitä satavarmaksi tuskin kukaan voi sanoa,koska selkeitä ja riittävän kattavia tutkimuksiakaan ei taida olla.Jos on,niin mielelläni sellaisen katsoisin...
    Mutta käytännössä sen hyödyllisyydestä on jokunenkin esim.isojen raskaitten koirien kasvattaja ainakin omasta mielestään vaikuttunut esim.kasvavien koirien kohdalla.

    Bullipoju jo kirjoittikin käytännönjuttua jotain hiilareista.
    Käytännöstä sen verran liittyen vielä tuohon sudesta-koiraan muotoutumiseen,että on ollut mm.aikaa ilman teollista muonaa suomessakin...
    Koirien ruuat koostui silloin pääasiassa hiilareista aika pitkälti.Ei siihen aikaan pahemmin ostettu kallista lihaa koiria varten,eikä ollut mitään Kennel-rehun autoja :D
    Koirat söi samaa kotiruokaa kuin ihmiset,isoille koirille lisäksi osaltaan keitettiin pottuloita ja puuroa.Maalla,omavaraisissa lihatalouksissa sentäs koirat saattoi saada vähän enemmän jotain teurasroippeita.
    Eli jos nyt ajatellaan,että kaikki muu on lähinnä täytettä,niin kyllä melkoisen pienellä liha/proteiinimäärällä on toimeen kyllä koirat tulleet...
    Sitä vasten peilaten,tuo,että koira ei pahemmin mitään irti hiilareista/kasviksista(lähinnä siis hiilareita paljonkin) saa,on kyllä hyvin mielenkiintoista...
    Myös,jos puhutaan ns.perinteisestä kotiruuasta,siis koirille tehdystä,kun sitä nimenomaan aloitettiin koirille antaa,ei pelkästään pääasialliset jätteet(lisät isoille),niin eipä siinäkään yleensä lihan/proteiininmäärä niin iso ole,että voisi oikein kuvitella,että pekästään sillä toimeentulee,jos jättäisi puuron ja kasvikset pois.


    "itse en näe puurojen..." juu,makuasioita...
    Mutta ruokavalio,jonka mainitsit,eli siis voi sanoa,että miltei täysin proteiinipitoisella ruokitaan(kuitu ei tuossa selvinnyt?),niin kiinnostaa,koska en tunne yhtään noin ruokittua koiraa.Lähinnähän minua kiinnostaa koirat/rodut,joissa ruokintavirheet nimenomaan näkyy eli luustollisesti erittäin vaikeat.Joten kiinnostaakin,oletko ruokkinut täysin noin tuon tyyppisiä koiria luovarista lähtien?Kiinnostaisi kuulla rotu(mutta jollet halua),niin vaikka rodun dysplasiaprosentti(noin ruokittujen koirien vanhempien statukset myös).Eli ruokkinut koko elinkaaren ja mitkä on ollut viralliset luustostatukset?
    Eli vaihdetaan "pelkällä lihalla",ettei tule väärinkäsitystä,tuohon miltei täysin proteiinipitoiseen ruokaan.
  5. Juu,onhan noita "perinteisiä" kenneleitä vielläkin.Monenmoisia.
    Itsellä on selkeät periaatteet,kun itsekkin olen tällainen "pienpipertäjä" ja pennut jaloissa pyörimässä :D,että ostopennyt tulevat vastaavan ajatusmallin kenneleistä.Ja itse en myy ainoatakaan koiraa mihinkään kennelrakennuksiin /tai tarhoihin.Ja kun oikein tiukkapipo olenn :D,niin ei myöskään irtoa uroksiani tukemaan toimintaa,mitä en itse kannata.
  6. "ja putkiaivot myös..." Kertoo kehityskelpoisuudesta... :D
  7. Tuossa on omasta mielestäni montaa puolta.Puolensa ja puolensa.
    Jos ajattelee hyödyntävänsä kunnolla nopean oppimisen kautta,niin minusta tuo nykyinen alaraja on ihan sopiva.Mikäänhän ei estä nytkään pitämästä kauemmin,jos katsoo sen olevan hyväksi,syystä tai toisesta.
    Tuon alle en lähtisi.

    Jos ja kun,on hyvä emo,niin ei se huonokaan ole kauemmin hoteissa olla.Hyvää oppia saa siltäkin,ja pentueesta.Toisaalta,jos ottaja pystyy tarjoamaan suurinpiirtein samaa,niin ei asia huonompi ole,kuitenkaan.Onhan niitäkin emoja,varsinkin kun ollaan roduissa,jossa suuret pentueet ja melkoisia terroristejä pennut,niin emojen kiinnostus saattaa niihin vähetä ihan eri lailla,kuin pienissä pentueissa,saati vähän rauhallisemmissa öttiäisissä.Eli monta puolta on tässäkin.
    Ei myöskään kaikki kasvattajat totuta pentuja pahemmin mihinkään.Onhan niitä pelkissä kennelrakennuksissakin...Ja taas uusissa kodissaan pääsisivät heti kiinni kaikkeen olennaiseen ja tarvitsevaan.Ja kyllähän se osansa tekee,mitkä on aloituskohdat...Mitä "amatöörimäisempään"kotiin menee,sen olennaisempi merkitys.

    Itse olen luovuttanut yhden 7 viikkosena(normisti 8 viikkoa).Alkoi juuri loma heillä,ja halusivat päästä hyödyntämään sen.Lähelle meni,ja täällä kävi sitten leikkimässä.
    Itse olen ottanut yhden pennun aikoinaan himpan alle 7 viikkoa.Poikkeuksellisesti kasvattaja sen antoi.Sillä oli täällä sitten "emon korvike",joka tosin hätää kärsimässä oli sen kanssa,kun ei meinannut saada kaitsettua :D
    Maailman paras koira,joka ei unohdu ikinä...

    Olen myös pitänyt muutaman pennun tarvittaessa yli tuon 8 viikkoa(eli luovutus omistajille sopivaan kohtaan).Jotain 10 viikkoa,ja yli.Vakaasti harkitsen,tuleeko toistumaan.Kummatkin tapaukset leimautui jo siinä ajassa niin vahvasti tänne ja minuun,että oli aika,suoraan sanottuna,sydäntäsärkevää,luovuttaa ne sitten pois.
    Toisessa tapauksessa isäntä oli jo valmis yrittämään ja tahtoi purkaa koko kaupan,kun ei halunnut öttiäisestä enää luopua.Että hilkulla oli sopimusrikko.
  8. Itse annan niille,kenelle olen pennun luvannut,jo ennen luovutusta n.100 sivuisen tekemäni opuksen...
    Idea on se,että perusasiat luetaan siitä jo valmiiksi,ennenkuin pentu tulee ja voidaan rauhassa asioita miettiä ja sisäistää.Sitten voi tarvittaessa soittaa ja kysellä jo kunnolla etukäteen :)
    Vaikka onkin jo meillä asioista paljon keskusteltu,niin moni on kokenut tuon oikein hyväksi,kun saa sitten ihan rauhassa vielä sisäistää asioita,ennen pennun tuloa.
  9. "Kasviksia tosiaan..."Eipä tuostakaan taida faktaa olla,etteikö imeytyisi.Se sitten missä määrin imeytyy per yksilö,on toinen juttu.Mutta hyödyttömäksi en niitä sanoisi.

    Se,valmistaako koira C-vitamiinia elimistössään on ollut pohtisenaihe,jo jonkin aikaakin.
    Ja jos valmistaa,niin onko se riittävä nimenomaan niihin kohtiin,joissa sitä eniten tarvitaan,kuten kasvu,stressitilanteet ym.onkin sitten jo olennainen kysymys.
    Itse katson C-vitamiinin lisänä olemisen hyvinkin olennaiseksi mainituissa tilanteissa.
  10. "Mihin koira tarvitsee..."Koira on kehityksen ja jalostuksen tuote.Ei siis sama,kuin alkuperäinen "painoksensa". Ns.evoluution ja säännönmukainen muokkaus on tehnyt sen,että on sopeutunut ja kehittynyt joltain osin,ja taas joltain osin tapahtunut väistyvää.Eli koira ei ole enää susi...

    Missä on tehty tutkimuksia,saati kunnon kattavat tutkimukset,ettei koira pysty hyödyntämään puuroja tai kasviksia?Mielelläni ottaisin linkkejä ;)
    Ne vitamiinit,mitä lihoista saa,voi katsoa mm.finelistä.Saako todellakin kaikki pelkästään lihasta,selviää kyllä melko hyvin sieltä,ellei ravinto-oppi ole hallussa...

    Teoriasta voikin siirtyä käytäntöön.Eli kuulisin mielelläni kokemuksia koirista,jotka on ruokittu vain lihalla?Koko elinkaaren.Ja mieluiten luustollisesti vaikeista roduista,joissa ensisijaisesti ja hyvinkin selvästi näkee ne tulokset...
  11. Charma,jatkan vielä ruokinnasta,kun se kovasti tietyistä syistä kiinnostaa?
    NEU on tuttua kylläkin,jonkun verran.Mutta oletko ruokkinut ihan pikkupennusta pelkällä NEU:lla?Jos olet,olet niin kiinnostaa rotu(pakko ei toki ole kertoa).Kiinnostaa myös tietää lonkka/kyynärstatukset.Ja vielä kun uteluun pääsin :D,niin myös koiran vanhempien.
  12. http://www.tunturisusi.com/saalistus.htm

    Tuossa nyt jotain ihan muuta lihansyöjän ruokatavoista...

    "Riisit ja puurot taas on vatsantäytettä" Tarkoittaako tuo,että se koskee ihan kaikkia?
    Ruokintapuoli on sen verran mielenkiintoista,että kiinnostaa tuo.
    Eli oletko sitä mieltä,että koira tulee toimeen proteiinillä(lihat ym.) ja vaikka pienellä määrällä kasviksia?Onko kenties kokemusta,ja lähinnä sellaisista roduista,joissa ruokintavirheet selkeästi lähinnä näkyy,eli luustollisesti erittäin vaativat?Luovutusiästä alkaen tai vielä aikaisemmin?
  13. En syötä mitään merkkiä.Koirat saaneet aina pennusta vaariin,pelkästään kotiruokaa.
    Ja kasvatit,jo kiinteästä asti.Ostopennut sitten siirretty suht pian omille pöperöille.
    Erityistilanteissa ja harrastuskoirat saavat ihan samaa safkaa,ainoastaan ruuan suhteita muutellaan(niissä jutuissa,kun tarvii).
    Teollisia on makupaloina korkeintaan saaneet,kun olen jotain pussukoita skaboista voittanut.Tosin isommat säkit olen lahjoittanut kavereille tai eläinhoitolaan.
  14. "Mulle muokkaantuu paljonkin..." Sama täällä.Joskus tutut naureskeleekin,kun koirat on vanhempia,että kohta noit osaa varmaan vastatakkin... :D
    Samoin minulla on aivan eri käskyt koulutus/koekäskyt.Tosin noita tulee joskus käytettyä,mutta silloin on tarvitseva tilanne eli vaaditaan nopeaa ja ehdotonta jotain.
    Ja paljon kun tulee puhuttua,niin koirat oppivat myös itsestään poimimaan jotain sanoja ja tulkitsemaan ne.

    Tuosta eri käskystä sen verran.Välillä kun on jotain vieraita,niin ne yrittää jotain komentaa koiria.Noh,eihän ne mitään tottele.Mutta hauska katsoa noitten ilmeitä,kun joku,lähinnä koiraihminen sattumalta käyttää jotain ehdotonta käskyä/käskyä,mikä on koirille opetettu.Tottelemaan ei niitä saa niilläkään ulkopuoliset,mutta ilme het oitis kysyvä minua kohtaan,"että mitä nyt,oletko SINÄ sitä mieltä,että pitäis jotain tehdä"-tyyliin :D Jos en ota asiaan kantaa,niin jatkavat vaan linjalla EVVK :D
  15. "Minusta on ilo nähdä..." Maailma muuttuu :D Muistaisin,että olisi ainakin yksi koira joka olisi suojelussakin tuloksiin koulutettu naksulla.Tarkemmin en tapausta muista.

    Ai siis tollerilla +2.Siis koska tuo on testattu?Siis kiinnostaa vaan siksi,kun tulospörssissä ei taida näkyä.Että miten tuo nyt menee?Tosin tietyn aikavälinnuot tulokset on.Noitten kanssa kun olen tietyistä syistä tekemisistä,niin kiinnostaa.

    "Koska se ettei koira..."Ei tuon tarvi olla kiinni pehmeydestä tai kovuudesta välttämättä.
    Usein tuossa on kyse ohjaajaherkkyydestä enemmänkin.Ja sitä voi olla niin pemeämmällä,kuin kovemmallakin koiralla.
    Itsellä on yksi koira ollut,joka oli pehmeäksi testattu.Tosin missään normielämässä se ei koskaan näkynyt,ja taisi testin tulkinnassakin löytyä siitä siellä alan ihmisiltä erilaisia mielipiteitä.Toisaalta oli aika hankala tapaus,osa-alueet kun meni aika persoonallisesti,jos nyt keskiarvoiltaan mietitään,mitkä yhteen yleensä sopii.
    Itse asiassa tuo on ollut paras harrastuskoirani,kun pohjaominaisuuksista puhutaan.
    Pehmeys,joka siis testin mukaan,ei kyllä ikinä näkynyt tai vaikuttanut harjoitteluun tai koetilanteessa.Omistaja kyllä välillä paineessa on ollut :D,koiraan se ei mitään vaikuttanut.
  16. Pistetääs vähän historiaa :D

    Aikoinaan ei tarvinnut mitään muuta kuin marssia johonkin vartiointilafkaan,ja ruveta vartijaksi,koiralla tai ei.Sitä nyt en ihan varmaksi muista,pitikö kuitenkin joku lupa hakea viranomaisilta(mitään koulutusta siis ei tarvinnut)vai tuliko sekin vähän myöhemmin.
    Koirilla sitten jos nyt halusi sille ns.kortin saada(viralliset ruokarahat :D )niin piti suorittaa jotain joko tokon alokasluokasta tai pk-tulos jotain.En muista tuota enää tarkemmin.
    Käytännössä ei vanhat parrat varsinkaan mitään koskaan tuloksia pahemmin suorittaneet.Riitti kun koira vaan hallinnassa oli,ja sitähän ne olikin.En kyllä itse muista,että mitään koskaan ongelmia olisi ollut noista koirista.Ylipäätään siihen aikaan oli kunnia-asia,että koirat oli hanskassa muutenkin.Kortilla ei siis mitään käytännössä tehnyt,eikä sitä monellakaan ollut.Pääasiassa koiratkin oli ihan ns.kotikoiria,ei niiden kanssa mitään edes harrastettu.
    Myöhemmin sitten tuli pakolliseksi vartijakoulutus ja myöskin taisi se,että firman omistajaltakin vaadittiin myös vartijakortti.

    Koirille tilanne on muuttunut melkoisesti,eli vaaditaan jo selkeästi tietyt kriteerit(koulutustaso),joita sitten viranomaistaho tsekkaa,pääsekö läpi vai ei.Niin ja erikseen(hieman eri vaatimukset)on vielä järjestyksenvalvontakoirilla.
    Eipä pahemmin taida olla nykyään virallisia ns.piirivartiointikoiria.Mutta eipä pahemmin ole vartiointiliikkeetkään ihan samaa,kuin aikoinaan.Toimeksikuvat ja tekniikkapuoli on paljon isompaa volyymia.

    Noit ns.aluevartiointikoirat nyt oli mitä lie koiria,mitkä sitten vaan jätettiin aluetta vahtimaan.Paljon niitä ihan yksi vaan oli.Jossain vaiheessa tuo kiellettiin,onneksi.Kaikilla noilla kun ei kovin mukavaa ollut,kun jotkut oli ns.eikenenkään koiria.
  17. En ole moista nähnyt,mutta todella pöyristyttävää,jos hoitolassa on jotain tapahtunut,eikä se kanna vastuutaan.Voiko noin olla,niin koiran omistajan kannattaisi jostain noihin asioihin perehtyneiltä tahoilta vielä varmistaa,onko tuollainen mahdollista.

    Kiinnostaisi minuakin,jos jollain olisi linkkiä laittaa,miten asia kaikenkaikkiaan on mennyt.
  18. Kirjo pk-lajien puolelta,ei pk-lajeihin.Ja vähän välimuotojakin :D
    Ja kait ne näytelmätkin pitää tähän kohtiin mainita,vaikka ei siinä harrastuksessa tarvikkaan olla kuin missityyppinen.Ainakin koiran :D
    Koiratanssi on vielä kokematta.Siinä vaiheessa,jos se laji alkaa menemään liian vakavaksi,niin lupaan mennä isojen kanssa näyttämään oikeaa esimerkkiä :=D

    Charma,mitä tarkoittaa harrastus puolen yhteydessä aluevartiointikoulutus?
  19. Noh,ehkä nyt kumminkin on vähän eri,ollaanko koiran kanssa ongelmissa vai ei...
    Kyllä itse lähden siitä,että voin mennä ja menenkin koiran luo,ihan koska tykkään.En suinkaan rapsuttele niitä vain silloin,kun pistän ne jotain tekemään,vaan useasti silloinkin,kun ne itsensä viereen tuo.Jos on muuta tekemistä,niin sitten ei,mutta jos ei,niin kyllä jokusen kertaa useinmiten niitä kyhäsen.Kun ne niin tykkää :)

    Silloin,kun koiran ja omistajan suhde on hyvä,niin koira tietää,että kaikki on normaalia,mitä omistaja tekee.Ei siitä mitään ihmejuttuja koiran tarvi "miettiä".Omistaja tekee ja koiralle se vaan on okei.

    Lähtökohta vaan pitäisi olla se,että ihminen määrittää,koira toimii niiden sisällä.
    Eri ihmisillä on eri tapoja toimia koiransa kanssa,mutta pointti on se,että ihminen siis määrittää,mitä sitten haluaakin koiralta vaatia.Ja siitä pidetään kiinni.

    Ja sehän nyt on selvää,että toimiessaan on ihmisen oltava looginen ja koiran luottamuksen arvoinen.Koskaan ei valtaansa saa käyttää väärin.
  20. Vaikka teoriassa voisi verrata tai käytännössäkin,ehkä,koiran suolistoa,johonkin muuhun lajiin,niin käytäntö on hieman eri asia.
    Koirahan on ihan jalostuksen tuote.Sen kertoo jo siitä,että kaikki ei pysty edes syömään,kuin ne saalistajat.Purentakalusto ei ole riittävä,mikä on jo tärkeä phuhuttaessa ruuan hyväksi käytöstä.On myös rotuja(yksilöitä),valitettavasti,joiden ruuansulatus/vatsan toiminta on sitä luokkaa aika usealla,ettei ne todella kykene samaan kuin saalistajat.

    On myös rotuja,joille oikeasti olisi vaarallista syöttää mitään joka toinen päivä systeemeitä,tai jotain muuta ihmejuttuja,harvoin syöttämistä,oli sitten totutettu tai ei.Jo pelkkä totutuskin voi olla vaarallista.Kun yleensä totutus on hyväksi aloittaa aikaisessa vaiheessa,elimistön tottumisen kannalta joissain tapauksissa.Noi siis syvärintaisten,suurten ja raskaitten koirien kanssa.Eli täällä jo mainittiin vatsalaukunkiertymästä.Jos siis koiralle annettaisiin se mälli,mitä se tarvitsee,yhdessä erässä,varsinkin harvemmin kuin kahdesti päivässä(joka jo lisää riskiä),niin vatsalaukun kiertymän vaara on aika iso...
    Eli totuttaminen ei ole avain aina.Kaikille vaan kun ei kaikki sovi,koska koira on ihan puhdas tekele nykypäivänä,joka on menettänyt jalostuksen kautta jokusiakin niitä ominaisuuksia,joita todennäköisesti voisi vieläkin olla,kun luonto tekisi vain valintaa ja karsintaa,ilman ihmisen puuttumista.

    Itse en näe mitään järkeä ruokkia koiraa miten sattuu,siis yleisesti ottaen terveysnäkökulmat huomioon.
    Se sitten ruokkiiko kerran päivässä tai kahdessa,on jo eri juttu.Toisille käy se kerrankin,toiset vaatii ja terveyssyistä on parempi ruokkia kahdesti.

    "Jos koiralle on kisat tulossa illasta..." Nojaa,hulluja sitten löytyy...Itsekkin olen syöttänyt.Riippuen koirasta eli yksilökysymys.Ruokaa ei silloin normisti annetakkaan täyttä mälliä,vaan osa...
    Riippuen mitä tarkoitetaan aktiivisesti kisakaudella,niin ihan samoin siinäkin on yksilöllistä ruuan anto viimekädessä.Mitään samaa kaavaa ei kaikille ole paras.

    Itse ruokin kaksi kertaa päivässä.Osa syy,että kyseessä nuot mainitsemani rakenteeltaan vaativat.Kaikki sitten samoin.Myös aktiiviset,harrastuskoirat.Tarvittaessa,riippuen yksilöstä,sitten hieman harvemmin,erityistilanteissa.
    21. 51 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt