ankdam
[email protected]
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia184 aloitusta · 18435 kommenttia
- Kappas! Nettifenno on ”sääntöjen vastaisena” poistattanut kommenttini jossa totean että netti fenno, omin sanoin tunnustaa ettei oikeasti halua opiskella mitään muuta englantia.
Puheet ruotsin vaihtamisesta ”hyödyllisempiin” maailmankieliin on siis pelkkää sananhelinää.
Tämä siis vastauksena kysymykseeni mitä hän ruotsin tilalla haluaisi opiskella. Siis, ei mitään! - Pakkoruotsin hinnalla!? Jos pakollisen ruotsin tilalle luodaan 4 opetusryhmää, vaikkapa saksa, ranska, espanja ja kiina niin se maksaa nelinkertaisesti sen minkä yksi ruotsin ryhmä maksaa! Jos siis oletamme että jokaiseen ryhmään saadaan riittävästi opiskelijoita, niin ja pitäisihän se ruotsinkin ryhmä järjestää, ruotsinkin lukijoita taatusti on.
- Tokkopa! Tämä halukkuus opiskella muuta kuin ruotsia tuli toissa keväänä varsin kattavasti testattua.
Tarjolla oli kielikokeilu johon lopulta kukaan ei tarttunut, yhtään muuta kieltä ruotsin tilalla lukevaa ryhmää ei saatu kasaan koko maassa. - ”Pakkoenglanti”, sitaateissa tarkoittaa sitä ettei monessakaan koulussa ole tarjolla muuta A-kieltä’ kuin englanti. Suurissa kouluissa on, pienissä ei ja lisäksi pitäisi saada kasaan riittävän suuri opetusryhmä.
Siksi ”pakkoenglanti” , koska englannille ei läheskään aina ole tarjolla vaihtoehtoa! - En ole missään vaiheessa vähätellyt tarvetta osata englantia! Tottakai englantia tulee osata mutta pelkkä englannin kielen taito ei ole mikään meriitti.
Usko huviksesi, erityisesti Euroopassa pelkällä englannilla pärjää huonosti. Eihän EU:ssakaan ole enää kuin yksi englanninkielinen maa, Malta!
Ne sinun harvinaiset kielesi ovat suomi ja ruotsi, niiden taito sinut työllistää kv matkkinoilla kunhan myös opettelet kunnolla saksaa ja ranskaa, mieluummin molempia. - Ei siinä mitään outoa ole, Ahvenanmaa sai yksikielisyyden ja itsehallinnon korvauksena ja kompensaationa siitä että Ahvenanmaa, vastoin asukkaiden tahtoa liitettiin Suomeen eikä Ruotsiin.
NÄIN ITSEHALLINTO SYNTYI
Miten Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue? Niin kauan kuin muistetaan, ahvenanmaalaiset ovat puhuneet ruotsia ja heillä on ollut samankaltainen kulttuuri kuin Ruotsissa. Ahvenanmaa myös kuului Ruotsille vuosien 1808–1809 sotaan asti, jolloin Ruotsin oli pakko luovuttaa sekä Suomi että Ahvenanmaa Venäjälle.
Kun Venäjän tsaarien imperiumi hajosi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, Suomi julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi joulukuussa 1917. Ahvenanmaalla syntyi ajatus yhdistymisestä Ruotsin kanssa, ja vuonna 1917 otettiin yhteyttä Ruotsin hallitukseen. Seuraavana vuonna otettiin yhteyttä myös Ruotsin kuninkaaseen, ja pyyntönä oli sama yhdistyminen Ruotsin kanssa. Suomi ei kuitenkaan halunnut luopua Ahvenanmaasta ja tarjosi ahvenanmaalaisille tietynlaista itsehallintoa.
KANSAINLIITTO RATKAISI ASIAN
Suomen eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallintolain 30.4.1920. Lain piti tulla voimaan 7. toukokuuta 1920, mutta ahvenanmaalaiset eivät hyväksyneet sitä eikä asiaa saatu päätökseen. Ratkaisun löytämiseksi asia annettiin edelleen vastikään perustetulle Kansainliitolle.
Kansainliiton neuvosto pääsi kompromissiratkaisuun 24. kesäkuuta 1921. Ahvenanmaa kuuluisi Suomeen, mutta Suomen oli taattava Ahvenanmaalle oikeus ruotsin kielen, kulttuurin ja paikallisten tapojen säilyttämiseen sekä itsehallintojärjestelmä, joka Ahvenanmaalle tarjottiin vuonna 1920.
Tämän jälkeen vuoden 1920 itsehallintolakia täydennettiin maan hankintaa ja äänioikeutta koskevilla säännöksillä, ja Ahvenanmaan maakuntapäivien ensimmäiset vaalit pidettiin 8. toukokuuta 1922.
Maakäräjät (nykyisin maakuntapäivät) kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Ahvenanmaan itsehallintopäivää juhlistetaan nykyisin aina kesäkuun 9. päivä.
https://www.visitaland.com/fi/hyva-tietaa/itsehallinto/ - He he, oletpa sinä vitsikäs!
Ei työnhaussa mitään kiintiöitä ole.
Meillä täällä Suomessa voi määrättyjä aineita opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kiintiöt koskevat eri kielillä tapahtuvaa opetusta, ei opiskelijoita. Kaikki koulutukset ovat avoimia kaikille äidinkielestä riippumatta, opiskelijan kyky opiskella opiskelukielellä ratkaisee. - Kielen opetuksen tuntihinta tuskin kovin paljon vaihtelee kielestä riippumatta. Sen sijaan opetuksen kustannus per oppilas vaihtelee suuresti ryhmäkoosta riippuen.
Kustannus syntyy opettajan palkasta, tilavuokrasta ja mahdollisesta oppimateriaalista. Mitä pienempi ryhmä sitä kalliimpaa opetusta. Yhden oppilaan opettaminen maksaa saman kuin 15 oppilaan opettaminen. Tästä syystä ryhmäkokovaatimus usein tyssää jonkun valinnaisen kielen opetuksen kouluissa. - Mitä kieltä itse ryhtyisit opiskelemaan ruotsin tilalla jos pääsisit pakkoruotsista eroon?
- Suomen virallisella kaksikielisyydellä ei ole mitään tekemistä säätiöiden kanssa.
Itsenäisen Suomen ensimmäisessä valtiosäännössä joka vahvistettiin vuonna 1919 sai suomen kieli ensimmäistä kertaa virallisen kielen aseman. Ruotsi on Suomessa ollut virallinen kieli käytännössä aina.
Säätiöt tukevat ruotsin kieltä ja ruotsin kielen säilymistä Suomessa, ei siihen mitään valhetta liity. - Nyt ei puhuta siitä ”todellisuudesta” mitä kieliä maassa puhutaan.
Jokainen maa on määritellyt viralliset kielensä, ja Suomessa niitä on kaksi. Kyse on kielistä joilla on virallinen asema maassa ja niiden kielten puhujien oikeuksista. - Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä mutta en usko että opetusviranomaiset ja maan eduskunta ensisijaisesti ajattelee kansainvälistä toimintaa ja ulkomaankauppaa päättäessään koulujen oppisuunnitelmasta.
Eiköhän ensisijainen tavoite ole ihan kotimaassa pärjääminen ja menestyminen ja sitten korkeammalle ja kauemmaksi tähtäävät suunnittelevat sitten opintonsa sen mukaan.
Ja mitä kansainvälisiin yrityksiin tulee niin ne yleensä aina niputtavat kaikki pohjoismaat yhteen ja niiden pohjoismainen myyntikonttori saattaa sijaita missä tahansa Pohjoismaassa. Tästä syystä meikäläiset menestyvät nimenomaan kansainvälisillä markkinoilla, koska me puhumme muun kielitaidon lisäksi aina myös sekä suomea että ruotsia. - Muut Pohjoismaat, Ahvenanmaa mukaan lukien ovat yksikielisiä, Suomi on kaksikielinen. Eivät siis ole täysin vertailukelpoisia.
Suomessa on kaksi virallista kieltä. josta syystä täällä on ihan laajaa kotimaista tarvetta molempien kotimaisten kielten osaamiselle. - Nykytilanteessa ruotsin kielen taito on varsin kova valtti rekrytointitilaneessa. Riippu toki siitä minkälaista työtä hakee. Ruotsi - englanti on jo ihan hyvä kombo.
Lähes kaikilla suurilla kansainvälisillä työnantajilla Pohjoismaat on yhteisyksikkö, myös Suomi ja Ruotsi on yhä enenevässä määrin yksi ainoa markkinaalue - Sinä kiukuttelet, en minä! Minä en täällä vaadi yhtään mitään!
Minun puolestani sinut voidaan vapauttaa vaikka koko oppivelvollisuudesta! - Minäkö täällä muka kiukuttelen? No en taatusti, siis ainakaan ruotsin opetuksesta!
RKPllä on 9 1 kansanedustajaa, ei sellaisella porukalla ylläpidetä yhtään mitään vastoin enemmistön tahtoa. Suuntaa kiukkusi omiisi, vain he pystyvät muuttamaan tilanteen.
Tilanteen muuttaminen todennäköisesti edellyttäisi perustuslain muutoksen mutta sopii yrittää.
RKP tulee luonnollisesti puolustamaan meidän surujen oikeuksia, ja vastustamaan muutoksia jotka heikentävät meidän nykyisiä perustuslaillisia oikeuksia, mutta RKP:llä on eduskunnassa vain 9 ääntä, yksin he eivät pysty jyräämään yhtään mitään. - Kommentoin pöljiä viestejänne, oion kirjoittamianne valheita ja annan oikeata tietoa.
Siinäpä se pähkinänkuoressa.
Teidän pakkoruotsinne ei minua kiinnosta, siitä päätätte te itse. - Kuka täällä palstalla on muka vaatinut pakkoruotsia? En minä ainakaan.
Pystyn toki luettelemaan monta hyvää syytä opiskella ruotsia mutta, minusta te suomenkieliset saatte päättää opinnoistanne ihan itse, kuten päätättekin. - Ei siksi, vaan koska englanti ei ole kummoinen taito, englantia osaavat kuta kuinkin kaikki. Eniten hyötyä on itselle sellaisesta kielitaidosta jota muilla ei ole.
- Haluat opiskella kansainvälisiä kieliä, mitä erityisesti? Suunnitteletko kansainvälistä uraa vai ihanko vain matkailutarpeisiin ajattelit?
Täällä palstalla vain huudetaan kuorossa että ”pakkoruotsi pois” mutta koskaan kukaan ei kerro mitä tilalle ja miksi. Minkälaista kielitaitoa suunnittelette?
Kovin kummoista kansainvälistä kielitaitoa ei täällä kotimaassa pysty rakentamaan, joten ulkomaille tarttis sit lähteä oppiakseen. Miten ajattelitte?
Itse olen nuorempana ollut kolmessa eri maassa palkkatöissä. Puhun kuutta kieltä.
Eniten olen elämäni aikana puhunut suomea, ruotsia ja englantia, kuudes puhumani kieli on pieni marginaalinen kieli joka harvinaisuutensa takia on ollut se rahallisesti kaikkein tuottavin. Ranskan kielen taitoni alkaa valitettavasti pikkuhiljaa taantua, sille kun täällä Suomessa on niin kovin vähän käyttöä. Pyrin pitämään yllä ranskan kielen taitoani lukemalla ranskalaisia lehtiä, joka valitettavasti ei ole yhtä tehokasta ylläpidon kannalta kuin olisi puhuminen.