ankdam

ankdam profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

[email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 18v sitten
184 aloitusta · 18435 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
... että enemmistön edustaja on paras edustaja valvomaan vähemmistön etuja.
Huom kyse on ko työryhmässä kunnista ja niiden palvelurakenteista. Eli nimenomaan niistä lakisääteisistä palveluista.

Ei suruja tietenkään tarvitse joka komiteassa ja työryhmässä, riippuu kuitenkin siitä mitä niissä käsitellään.
Nythän ei oikeastaan ollutkaan kyse varsinaisesta asiantuntijaryhmästä vaan nimenomaan pääosin maantieteellisin perustein eri intressipiirejä valvomaan perustettu elin. Kun kyse on kuntien palvelurakenteesta ja niitten kehittämisestä niin tuskin on kohtuutonta vaatia että siellä on edustettuna myös maamme ruotsinkieliset ja kaksikielisten kunnat.
RKP:n kiinnitti samalla huomiota siihen että mukaan ei ollut myöskään mahtunut yhtään maalaiskuntien edustajaa vaan että kaikki jäsenet edustivat kaupunkeja.
Ei sekään ollut ihan reilua, vai oliko?
"Manner-Suomeen sijoittuna suomenruotsalaiset vastustavat yksikielisyyttä, mutta Ahvenanmaalle sijoitettuna jyrkän suvaitsemattomat ajatukset saavat suomenruotsalaisilta täyden tuen ja ihailun."

Tässä asiassa olet kyllä väärässä. Ahvenanmaalaiset ovat täysin oma lajinsa niin hyvässä kuin pahassakin, myös meidän näkökulmastamme. Mitään ihailua en myöskään ole huomannut. He näkevät asian niin että me tarvitsemme heidän tukeaan, ei päinvastoin ;)
Btw, RKP:llä muuten ei ole toimintaa Ahvenanmaalla.

Luepa tämä Lina Antmanin pakina, hauska kirjoitus joka valaisee asiaa heidän ja meidän kannalta erittäin hyvin.

http://www.fsd.sdp.fi/easydata/customers/fsd/files/Abl_37_06/Abl-637-8.indd.pdf
Ahvenanmaa liitettiin aikoinaan Suomeen vastoin ahvenanmaalaisten omaa toivetta. Ahvenanmaalaiset olisivat itse halunneet tulla liitetyksi Ruotsiin. Ahvenanmaan asemasta ja autonomiasta päätettiin YK:n edeltäjässä, Kansainliitossa vuonna 1921. Ahvenanmaan strategisen sijainnin y.m. kansainvälisten poliittisten syiden takia Kansainliitto kuitenkin päätti liittää A-maan Suomeen ja kompensaationa tästä A-maa sai autonomisen asemansa muun muassa juuri kulttuurinsa ja kielensä varjelemiseen, eli nimenomaan suojaamaan heitä suomenkielistymiseltä ja muilta ulkoisilta uhilta jotka voisivat uhata heidän kieltään ja kulttuuriaan.

Ahvenanmaa on siis suojelukohde ja 'elävä museo' ja ahvenanmaalaiset pysyvät autonomiansa ansiosta 'kieli- ja kulttuurireservaattina' niin kauan kuin he itse sitä haluavat.
Ahvenanmaan kielilait ja kotipaikkaoikeuteen liittyvät säädökset ovat siis kiveen hakattu ja täysin heidän omassa vallassaan eikä niitä pysty mitkään ulkopuoliset tahot rauhanomaisesti muuttamaan ilman heidän omaa suostumustaan ja myötävaikutustaan, ei Suomi eikä kukaan muukaan.

Eli kuten Ida sanoi niin Ahvenanmaan asema perustuu nimenomaan vähemmistön suojeluun. Sikäläiselle vähemmistölle on itselleen annettu aseet suojella itse itseään joten tuskin he vapaaehtoisesti tulevat päästämään 'käärmeitä puutarhaansa'. Ahvenanmaalle muuttavat muunkieliset ja ulkopuoliset joutuvat siis ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja opettelemaan ruotsia ja asumaan siellä vähintään 5 vuotta jos sieltä kotipaikan ja sen myötä tulevat edut haluavat. "Cath 22"

http://www.aland.ax/alandfi/sjalvstyrelsens_tillkomst.htm
Tulkintasi siitä SE:n suomen puhumisesta on väärä! Ohjelmaahan mainostetaan kaksikielisenä ja tarkoitus lienee että suomenkielinen vieras puhuisi suomea ja ruotsinkielinen puhuisi ruotsia. SE sekoili kielten kanssa siitä yksinkertaisesta syystä että hän kuten suurin osa meistä ruotsinkielisistä olemme niin kaksikielisiä ja tottuneita vaihtamaan kieltä ja puhumaan sitä kieltä mitä milloinkin puhutaan. Joutuisin minäkin todella skarppaamaan jos joutuisin pakosta vastaamaan suomenkieliseen puhutteluun ruotsiksi tai päinvastoin ja sekoilisin pomminvarmasti. Liittynee siihen että sitä täysin kaksikielisenä myös ajattelee suomeksi puhuessaan ja kuunnellessaan suomea. 'Luonnossa' sellaista tilannetta ei synny.
Tilanne olikin " Hyvin outoa ja teennäistä käyttäytymistä. " - mutta eri syistä kuin väität. Tyypillistä käyttäytymistä ruotsinkieliselle on että puhumme sitä mitä milloinkin puhutaan ja nimenomaan sitä kieltä mitä ko henkilön kanssa on tottunut puhumaan. Myös kielen vaihtaminen jonkun tutun henkilön kanssa on hyvin vaikeata, kieli hyvin vahvasti leimautuu henkilöön.

"Tästä tuleekin mieleen, että jos suomenkieliset kehuisivat ruotsinkielisiä enemmän, niin kehtaisivatko he olla puhumatta suomea suomenkielisille? :) "

Milloin sinulle on viimeksi puhuttu ruotsia?
..myös suomenkielisten suomalaisten olisi jo aika päästä irti ennakkoluuloista ja asenteista suomenruotsalaisuutta kohtaan. Ennakkoluuloista, joissa on myös valitettavan vahva rasistinen maku.
.. siitähän se ohjelma syntyy. Mitä nyt paheksut?
Eikö suomenkielisiä kohtaan saa olla ennakkoluuloja. Eikö saa piirtää karrikatyyreja? Eikö karrikatyyreistä saisi keskustella?
Tuskin olisi kovin laajasta yleisöstä mielenkiintoista kuunnella Kaarina Suonperän ja Susanne Ehrnrothin jutustelua hyvistä tavoista. Sen sijaan kun asetetaan huonoista tavoistaan tavaramerkin itselleen tehnyt Vallu Valpio ja aatelisrouva Susanne Ehrnroth vastakkain niin saadaan vähän säpinää aikaan.
Eikö muka?
Kyllä tähän maailmaan pitää mahtua sekä Jareja että Patrickeja ja miksei heistä saisi kertoa ja jopa keskenään vertailla?

Tykkäätkö sinä hevistä ja lätkästä? Minulla on minkkiturkki. Entä sitten?
Vai kukahan se nyt esittelee ennakkoasenteitaan?

"Suomenruotsalaiset esitetään ratsastajina ja klassisen musiikin kuulijoina, kun taas suomenkieliset esitetään lätkäfaneina ja hevimusan diggareina.

Olenpa kutakuinkin varma, että kun ennakkoasenteet on ensin tuotu esiin, jossain sivulauseessa sanotaan tekopyhästi, että nehän eivät pidä paikkaansa. "

Mistä ihmeen tapakouluttajasta sinä puhut??

Ohjelman esittely FST:n ohjelmasivulta - på suomeksi.

Tuhat järveä ja ankkalampi on kaksikielinen keskusteluohjelma jossa suomenruotsalaiset ja suomenkieliset puhuvat avoimesti niistä ennakkoluuloista, eroista ja samankaltaisuuksista jotka erottavat väestön kuuden ja yhdeksänkymmenenneljän prosentin leireihin.
Monikulttuurisuus alkaa olla Suomessa arkipäivää eikä erilaisuus ole enää kaikkialla rikos, kokonaiset sukupolvet ovat kuin varkain ehtineet kasvaa siihen, että kieli, kulttuuri tai maailmankatsomus ei määrittele kokonaan ihmistä.
Siksi on aika kielivähemmistön ja valtaväen suhdetta käsittelevälle keskustelulle jota käyvät omasta näkökulmastaan kiinni pitävät älykkäät suomalaiset - puhuvat he sitten ruotsia tai suomea.

Parempi väki vastaan juntit.
Pitävätkö suomenruotsalaiset todella itseään muita - siis suomenkielisiä - parempana väkenä? Ja onko se lähelläkään sitä, kuinka paljon suomenkieliset uskovat suomenruotsalaisten niin tekevän? Suomalaisia pidetään yhtenä maailman heikoimman itsetunnon omaavana kansana - jos mukaan ei lasketa itsevarmaa ja hyvin voivaa viiden prosentin vähemmistöä. Miten paremmuutta mitataan ja miten siitä kilvoitellaan kaksikielisen maan arjessa?

Juontajana Annika Sucksdorff
"Meidän kaikkien etu on, että suomenruotsalaiset pesevät pyykkinsä ja tuulettavat Svenskfinlandia kunnolla. Vastakohdat julkiskuvan ja todellisuuden välillä on sielläkin saatava selvitetyiksi"

Miten luulet surujen liikapyykin pesun vaikuttavan teihin suomenkielisiin? Mitä odotat sieltä löytyvän? Mitä tarkoitat julkiskuvalla ja todellisuudella, mitä pitää selvittää?

Mitä valtaa tarkoitat?

Rahan valtaa? Valtakunnallista / suomenruotsalaisten keskinäistä vallankäyttöä ( apurahat, stipendit, avustuskohteet, tuet j.n.e)
Poliittista valtaa? Valtakunnallista / paikallista / alueellista / nurkkakuntaista ... mitä valtaa tarkoitat?
Kulttuurista valtaa?
Yksittäisten henkilöiden harjoittamaa valtaa?

Onhan RKP:ssä toki vastavoimiakin, puoluesihteerinä nykyään Nils Thorvalds.
"Ruotsinkielisiksi rekisteröityneenä on varmasti paljon ns. ruotsinkielisiä, jotka todellisuudessa elävät lähes pelkästään suomea puhuen. "

Muuttuisitko sinä englanninkieliseksi ja lakkaisit olemasta suomenkielinen jos muuttaisit johonkin englanninkieliseen maahan?

Sinusta siis äidinkielen määrittelee ympäristö ja se kuinka paljon mitäkin kieltä puhut? Niinkö?

Pitäisikö kaikkien hyvin ruotsia oppineiden, ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten äidinkieleksi muuttaa ruotsi?

http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/aidinkieli.htm

P.S.
Kun sinä olet Ruotsissa tai Espanjassa niin olet ulkomailla ja maassa ollaan tietysti maan tavalla.
Me ruotsinkieliset olemme täällä Suomessa kotona ja aivan yhtä aitoja ja alkuperäisiä suomalaisia kuin sinäkin, siksi meille kuuluu saamat oikeudet kuin sinullekin.
.. ja näkymät tänne pks:n suomenruotsalaisen raha- ja kulttuurivallan päämajoihin tietysti hyvinkin erilaisia riippuen mistä tänne tiirailee ja minkälaisista lähtökohdista asiaa katsoo.
Me surut emme suinkaan ole mikään homogeeninen ryhmä, kaikkea muuta.

Vasabladet edustaa Pohjanmaalaista suomenruotsalaisuutta joka on hyvin hyvin erilaista kuin esimerkiksi tämä pääkaupungin ruotsinkielisyys.
Söderling on kirjoitellut m.m. lehteen Ny Tid joka on selkeästi vasemmistolainen kulttuurilehti ja oletan hänen, kulttuurikriitikkona ja myös tämän päivän kirjoituksen perusteella, edustavan lähinnä suomenruotsalaista kulttuurivasemmistoa (tämä on siis oletus).

Noh, kohta saamme lukea sitä 'yleistä mielipidettä' kunhan kirjoitukseen ehditään reagoida.
"En tiedä kuka kirjoittaja on, rohkea ihminen, mutta tärkeintä tässä on itse asia, ei se, kuka sen sanoo."

Ei se nyt ihan niinkään ole etteikö näkökulmalla olisi merkitystä ja kuka sen sanoo. Siihen viittasin kun sanoin että kaikki inside nyanssit tuskin aukeaa ulkopuoliselle.

Tässä loppukevennys ja täsmennys sille mitä tarkoitan:

ECONOMIC MODELS EXPLAINED (WITH COWS)

SOCIALISM

You have 2 cows.
You give one to your neighbour.

COMMUNISM

You have 2 cows.
The State takes both and gives you some milk.

FASCISM

You have 2 cows.
The State takes both and sells you some milk.

NAZISM

You have 2 cows.
The State takes both and shoots you.

BUREAUCRATISM

You have 2 cows.
The State takes both, shoots one, milks the other, and then throws the
milk away.

TRADITIONAL CAPITALISM

You have two cows.
You sell one and buy a bull.
Your herd multiplies, and the economy grows.
You sell them and retire on the income.

SURREALISM

You have two giraffes.
The government requires you to take harmonica lessons

AN AMERICAN CORPORATION

You have two cows.
You sell one, and force the other to produce the milk of four cows.
Later, you hire a consultant to analyse why the cow has dropped dead.

ENRON VENTURE CAPITALISM

You have two cows.
You sell three of them to your publicly listed company, using letters
of credit opened by your brother-in-law at the bank, then execute a
debt/equity swap with an associated general offer so that you get all
four cows back, with a tax exemption for five cows.
The milk rights of the six cows are transferred via an intermediary to a
Cayman Island Company secretly owned by the majority shareholder who
sells the rights to all seven cows back to your listed company.
The annual report says the company owns eight cows, with an option on
one more. You sell one cow to buy a new president of the United
States, leaving you with nine cows. No balance sheet provided with the release.
The public then buys your bull.

THE ANDERSEN MODEL

You have two cows.
You shred them.

A FRENCH CORPORATION

You have two cows.
You go on strike, organise a riot, and block the roads, because you
want three cows.

A JAPANESE CORPORATION

You have two cows.
You redesign them so they are one-tenth the size of an ordinary cow
and produce twenty times the milk.
You then create a clever cow cartoon image called 'Cowkimon' and
market it worldwide.

A GERMAN CORPORATION

You have two cows.
You re-engineer them so they live for 100 years, eat once a month, and
milk themselves.

AN ITALIAN CORPORATION

You have two cows, but you don't know where they are.
You decide to have lunch.

A RUSSIAN CORPORATION

You have two cows.
You count them and learn you have five cows.
You count them again and learn you have 42 cows.
You count them again and learn you have 2 cows.
You stop counting cows and open another bottle of vodka.

A SWISS CORPORATION

You have 5000 cows. None of them belong to you.
You charge the owners for storing them.

A CHINESE CORPORATION

You have two cows.
You have 300 people milking them.
You claim that you have full employment, and high bovine productivity.
You arrest the newsman who reported the real situation.

AN INDIAN CORPORATION

Y ou have two cows.
You worship them.

A BRITISH CORPORATION

You have two cows.
Both are mad.

AN IRAQI CORPORATION

Everyone thinks you have lots of cows.
You tell them that you have none.
No-one believes you, so they bomb the **** out of you and invade your
country. You still have no cows, but at least now you are part of a
democracy.

A NEW ZEALAND CORPORATION

You have two cows.
The one on the left looks very attractive.

AN AUSTRALIAN CORPORATION

You have two cows.
Business seems pretty good.
You close the office and go for a few beers to celebrate.
.. asia ei minulle kuuluu. Miksi ottaisin kantaa suomenkielisten lasten kielten opiskeluun ja sekaantuisin asiaan joka ei minulle kuuluu?
Sitä vastoin olen vahvasti sitä mieltä että pakollinen suomen kielen opiskelu on ruotsinkielisille lapsille hyvä asia.

Mielipiteenäni voin toki sanoa että ruotsin kielen taidosta on paljon hyötyä ainakin täällä svenskfinlandissa.
Ei se mikään yleisönosastojuttu ollut. Kyllä se oli ihan lähes aukeaman kokoinen juttu Husiksen kulttuurisuvulla otsikolla: Essä

Esseen kirjoittaja Trygve Söderling on suomenruotsalainen kirjallisuudentuntija ja kulttuurikriitikko (litteraturvetare och kulturdebattör)

Selvennys:
Essee on tekstilaji, joka kuuluu asiatekstien luokkaan. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyehkö teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä rooli. Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänä kaunokirjallisuutta. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi.

Esseetekstin aihepiiriä ei ole rajoitettu, vaan se voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Usein pohdinnan kohteena ovat kuitenkin filosofiset tai yhteiskunnalliset kysymykset sekä taide ja kirjallisuus.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Essee
.. ja se siitä että muka Hufvudstadsbladet kulkisi suu supussa, kritiikittömästi omistajansa ja rahoittajansa talutusnuorassa.
Juttuhan tosin ei ollut Husiksen oman toimittajan tekemä juttu vaan ulkopuolisen kirjoittajan mutta silti.
Ihan virkistävää luettavaa ja kuvastaa ankkalammikon monimuotoisuutta vaikkei se ehkä ulkopuoliselle siinä mielessä aukenekaan.
Mielenkiintoista luettavaa kuitenkin tiedossa kun jutusta aletaan yleisönosastolla keskustella.

Itse en ihan kaikkea allekirjoita mitä Söderling kirjoitti mutta olihan siinä paljon tuttuakin ja toki käsitellyssä aiheessa myös aiheellista arvosteltavaa.
Pitänee lukea vielä uudelleen oikein ajatuksen kanssa.

En tosin huomannut jutussa käsitellyn mitään yleistä kielipolitiikkaa, inside juttuhan se oli. Voihan jutusta toki vetää sen johtopäätöksen että ruotsin kieltä puhutaan ja tullaan vastedeskin puhumaan vallan käytävillä, säätiöiden rikastuessa ja 'suomenruotsalaisen pääoman' kasvaessa. Tästä voi kukin omalta osaltaan uraansa suunnitellessaan miettiä tulisiko ruotsin kielen taidosta mahdollisesti olemaan hyötyä vai ei.

Siihen pakkoon en ota edelleenkään kantaa.
922 / 922
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt