buddy-love
Kaipaan Liskoa sekä isääni joka päivä.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia1479 aloitusta · 24263 kommenttia
- Tässä vempeleessä on polttoaineen esilämmitys ja paineistettu polttoainetankki. Tankilta menee peukalonpaksuinen putki sinne läämitetylle suodattimelle.
Väittävät, että suostuu käymään lähes millä tahansa. - Raakaöljyä on montaa tyyppiä ja ominaisuudet riippuvat geologisesta alueesta.
Osa on hyvinkin kevyttä. - Hoh, sensurointitilastoni kohentui jälleen, sillä tuosta välittömästi poistui kirjoitukseni, jossa kerroin, että täällä on yksi laite, joka toimisi kevyellä raakaöljylläkin.
Ilmeisesti ajatuskin on sensuuritaholle liian karmiva. - Puuttuu asutustaajamien aikoinaan vesistöihin puhdistamattomina laskemat jätevedet ja nykyisin ohijuoksutusten puhdistamattomat vastaavat, sekä puhdistuksesta huolimatta vesistöihin joutuvat aineet.
Ongelma säilyy ties kuinka kauan, sillä kaikki tuo siirtyy hitaasti vesistöjen pohjalietteessä lymyillen kohti merta.
Ja Helsingin jätevesien kuormitus merelle on puhdistettuinakin suurta, eikä niistä edes yritetä poistaa sekalaisia lääkeaineita ja muuta haitallista. - Lasnamäen asukkaat ovat hieman epätavallisia ulkomaalaisiksi, sillä ovat venäläistaustaisia, joilla ei kuitenkaan ole Eestin kansalaisuutta.
- Varmaan aivan tavattoman mukava ja varsinkin istuessa.
- Parisuhdesoppa, jossa on karmeita paljastuksia molemmista osapuolista.
Tai jotain muuta vastaavaa. - Ehkäpä jokin yllättävä parisuhdesoppa.
- (ilmeisesti minun)
- Halvinta on kun ottaa mukaan muovisangon ja odottaa, että joku oksentaa.
(koiratkin käyttävät löytämänsä oksennukset hyväksi)
;) - (täällä on pakko miettiä jatkuvasti sekalaisia selvitymiskeinoja, sillä aina on pulaa tarvikkeista ym. ja ongelmien ratkaisuihin joutuu käyttämään epästandardeja keinoja)
- Harmillinen tilanne.
Järjestetään jokin skandaali, niin kaikki palaavat ihmettelmään sitä. - Ei ollut mitään hajua (ihan kuivana sorvasin).
Sorvissa jos olisi ollut magneettipakka, niin olisin hyvin voinut siistiä tasopinnat sillä, mutta täällä ei ole sellaista (ja tavallisten kanssa siinä olisi mennyt liikaa aikaa).
Siis kulmavaihteessa on hiukan tuota laippaa pienempi laippa päädyssä ja sen akseli kulkee keskireiästä läpi koneen toiselle puolelle. Kuormitus on vaihtelevaa ja siinä on äkillisiä nykäyksiä ja värähtelyä, eli laipan pitää olla riittävän kestävästi kiinnitetty. - Litium-akuissa on itse kootessa se ongelma, että kontaktiliuskoja on hankala saada kiinni vahingoittamatta akkua. Siis pitäisi olla asiaan soveltuva minipistehitsauslaite, tai muutoin akku saattaa myöhemmin hermostua ja tuhoutua runsaasti kuumentuen.
Niitä pistehitsauslaitteita on kyllä tehty itsekin.
(eikä se ole vanha kone, sillä on vasta 4 vuotta sitten hankittu, mutta vaikka tehdas on yrittänyt tehdä parhaansa, niin silti eräitä kohtia olisi pitänyt tehdä vahvemmiksi)
((olen jo antanut pari vuotta sitten vinkkejä tehtaan edustajalla ja ilmeisesti osa parannuksista on jo tuotannossa)) - Ei tarvinnut olla niin tarkka ja paikalle hitsattuna se joka tapauksessa on hiukan vinossa johonkin suuntaan, eli ihan vain maalausta varten hioin sen kulmahiomakoneen lappulaikalla.
- Alkuperäinen on ihan tavallista rautaa ja sen rikkoontuminen johtui siitä, että se oli hitsattu vain yhdeltä puolelta ja kun kulmavaihteen kiinnityspultit olivat päässet värähtelyn takia löystymään, niin laippaan kohdistui monen suuntaista vääntöä, joka vähitellen väsytti sekä laipan että sen hitsauksen irtonaiseksi. Molemminpuolisella hitsauksella ongelma olisi todennäköisesti vältetty ainakin toistaiseksi (mutta olisi se särkynyt silti myöhemmin, sillä 8mm paksuutta on tuohon liian vähän).
Osasyynä pulttien löystymiseen oli se, että niiden kiristäminen oli hyvin hankalaa, sillä laipan toinen puoli on vaikeasti saavutettavissa (mutta nyt ongelma on poissa, sillä hitsasin pulttien kantoihin ulokkeet, joten ne eivät mahdu pyörimään vapaasti, eikä toiselle puolelle siten kaivata ketään pulttiavaimen kanssa).
Uuden laipan materiaali on tuntematonta, sillä veljeni haki eteensä sattuneen 10mm palan romukaupasta ja se paljastui erittäin hyvin työstettäväksi, sillä sorvissa jälki oli heti priimaa ilman säätämistä.
(ehkä pitäisi hakea se loppukin mitä sinne jäi) - Tarkistin:
"AI-yhteenveto
Antiikin Roomassa ei käytetty teitittelyä siinä muodossa kuin me sen nykyään tunnemme. Klassisessa latinassa kaikkia henkilöitä – niin orjia, ystäviä, sotapäälliköitä kuin keisareitakin – puhuteltiin yksikön toisessa persoonassa eli sinuttelemalla (tu).Kunnioituksen ja sosiaalisen etäisyyden osoittamiseen käytettiin monikon toisen persoonan (vos) sijasta muita kielellisiä ja kulttuurisia keinoja.Miten kunnioitusta osoitettiin?Arvonimet ja lisänimet: Henkilöä puhuteltiin hänen virka-asemansa tai ansioidensa mukaan (esim. Imperator keisarille tai Consul konsulille).Kohteliaisuussanat: Puheeseen lisättiin sanoja kuten dominus (herra/isäntä) tai patronus (suojelija).Riippuvuussuhteet: Rooman klienttijärjestelmässä alempiarvoinen osoitti kunnioitustaan ylemmälleen nöyrällä käytöksellä ja kielellä, mutta silloinkin puhuttelumuotona pysyi yksikkö ("sinä").
Milloin teitittely alkoi?Monikon käyttäminen yhdelle henkilölle puhuttaessa (eli varsinainen teitittely) syntyi myöhäisantiikissa ja varhaisella keskiajalla.Tämä johtui siitä, että Rooman valtakunta jaettiin itäiseen ja läntiseen osaan, ja valtakunnalla saattoi olla kaksi (tai useampia) hallitsijaa samanaikaisesti. Kun keisaria puhuteltiin monikossa (vos), viitattiin symbolisesti koko hallitsijakollektivioon ja valtion kokonaisvaltaiseen valtaan. Tästä tapa laajeni myöhemmin koskemaan kaikkia korkea-arvoisia henkilöitä ja siirtyi latinan kielestä muihin eurooppalaisiin kieliin." - Tarkennus:
Silloin aikoinaan Rooman jakautumisen aikaan oli siis kaksi keisaria, mutta he kuitenkin tavallaan hallitsivat yhdessä, vaikkakin kumpikin omalla alueellaan, joten keisarien lausumana: "Me käskemme teitä..." johtivat siihen, että kansa vastasi sanalla te. - Itsekritiikin voi ohittaa julkaisemalla salanimellä.
- Kone tuli päivällä kuntoon ja oli töissä iltaan asti.
Hyvin näytti toimivan ja varsinkin kestävän.