Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

101

Kommenttia

419

  1. Bushmanni totesi:
    "Muistutuksena Wittgensteinin kuuluisa lause taas kehiin: Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen."

    Tuomas-kuoma:
    Siltä varalta suomennos, jos joltakin on päässyt saksan taidot kesannolle:
    "Mistä ei voi puhua, siitä pitää vaieta".


    Juolahti mieleeni, että siinä olisi yksi pykälä niihin perustavanlaatuisiin opinkohtiin (Fundamental Beliefs), josta termistä englanninkielisillä keskustelupalstoilla käytetään akronyymiä FB, joku teistä lienee siihen törmännytkin.

    Itse asiassa tuo Wittgenstainin toteamus on ollut totisinta totta sinä aikana, kun olin jäsenenä a-kirkossa.

    Vielä tänäkin vuonna olen "sisäpiirin tietona" kuullut asioita, joita salattiin niinäkin vuosikymmeninä, jolloin olin "member in good standing".
  2. Näin Spectrum aloitti uransa:

    Baker: Should Adventists Take Federal Aid For Their Schools?
    Amerikkalaiset, eivätkä pelkästään adventistit, ovat kokeneet liittovaltion raha-avustukset oppilaitoksilleen yllättävän ongelmallisina. Bakerin artikkeli valaisee taustoja.


    Tämän Spectrumin ensimmäisen numeron tärkein anti lienee aseistakieltäytymiseen/aseisiin tarttumiseen liittyvät kolme kirjoitusta:

    Fenz: Kristitty ja sota, aseistakieltäytyjän näkökulma


    McAdams: Kristitty ja sota. Adventisen näkökannan puolustus. McA myöntää, että tuolloinen SPA kanta armeijaan olisi mahdoton maassa, jossa kaikki olisivat adventisteja. Kirjoituksesta saa sen käsityksen, että USA:ssa 1969 on ollut mahdollista valita aseellinen palvelus ja silti olla kunnon adventisti.

    Scriven: The Case for Delective Nonpacifism. ”Epäoikeutetuissa sodissa pitää kieltäytyä aseista ja oikeutetuissa sodissa pitää tarttua aseisiin”. USA:ssa laki suhtautui artikkelin kirjoittamisen aikaan nuivasti siihen, että asevelvollinen itse päättäisi, millaiseen sotaan hän voi osallistua. Scrivenin mielestä lakia pitää muuttaa. ”Sotaa pitää käydä kristillisen rakkauden hengessä”. Ja oikeudenmukaisessa sodassa pitää pyrkiä sodan nopeaan voittamiseen, mikä ei käytännössä ole mahdollista ilman vihollisen tappamista.

    Jos ketä sotaan liittyvät eettiset, juridiset ja uskonnolliset ongelmat kiinnostavat, tutustunee noihin kolmeen kirjoitukseen.


    Toki lehdessä oli muutakin, mutta yllä olen viitannut niihin puheenvuoroihin, joilla mielestäni oli eniten yleistä kiinnostavuutta.
  3. ... ja itkun aika varmaan,
    kun käsiss' Robert Piersonin, ol' ohjat kirkon armaan.


    Kun Spectrumin julkaiseminen aloitettiin 1969, A-kirkon pääjohdon puheenkohtajana oli ollut Robert H. Pierson jo kolmisen vuotta (eli vuodesta 1969).

    ”He served as president of the British West Indies Union (1944–1947), president of the Southern Asia Division (1950–1954), president of the Kentucky-Tennessee Conference (1954–1957), president of the Texas Conference (1957–1958), president of the Southern Africa Division (1958–1962), president of the Trans-African Division (1962–1966), and ultimately, president of the General Conference (1966–1979).
    As of 2007, Pierson is the second-longest serving church president after A. G. Daniells.
    Raymond Cottrell wrote, "Robert H. Pierson was a gracious person, a dedicated Adventist, a gentleman in every way, but also a person with clear objectives and resolute determination to achieve them."[1]

    He describes Pierson, Gordon M. Hyde and Gerhard Hasel as the "three architects" behind "the decade of obscurantism (1969-1979)".[1] According to Cottrell this "triumvirate" attempted to gain control of Adventist biblical studies in this decade”

    Yllä näkyvän katkelman ja paljon muutakin löydätte linkistä

    http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Pierson

    Sana obscurantism tulee kantasanasta obscure, joka on käännetty
    obscure
    I aº
    1 hämärä, epämääräinen, epäselvä;
    vaikeatajuinen
    2 tuntematon (poet);
    syrjäinen (village)
    3 hämärä, hämyinen
    II tr
    1 sumentaa, hämärtää;
    saattaa varjoon
    2 (konkr) pimentää, peittää näkyvistä
  4. CONTENTS
    4 ALVIN L. KWIRAM Introduction
    6 BEN JACQUES Into the Stone Mountain
    7 GODFREY T. ANDERSON The Christian Scholar and the Church
    15 DAVID POST Forms in Nature, 1, 2
    16 DUANE T. GISH Has Mao Created Life?
    24 DAVID POST Forms in Nature, 3
    25 CHARLES B. HIRSCH Whither Adventist Higher Education?
    32 HERSCHEL HUGHES Snow Mountain
    33 ALONZO L. BAKER Should Adventists Take Federal Aid for Their Schools?

    THE CHRISTIAN AND WAR:
    41 CHUCK SCRIVEN The Case for Selective Nonpacifism
    44 DONALD R. MCADAMS A Defense of the Adventist Position
    50 EMANUEL G. FENZ The Case for Conscientious Objection
    56 PETER ERHARD Novum

    REVIEWS:
    58 ERNEST J. PLATH Morality From Science?
    59 BRUCE E. TRUMBO A Matter of Fertility
    63 ARIEL A. ROTH Problems in Darwinism
    67 HEROLD WEISS A New Role for Eschatology
    72 KENNETH D. WALTERS Wall of Separation
    75 DONALD E. HALL The Earth As It Is
    77 MOLLEURUS COUPERUS Challenge
    79 Notes on Contributors
  5. Spectrum-lehti synnytettiin tyydyttämään tiedonhaluisten ja tietoa omaksumaan kykenevien adventistien tarvetta saada omasta kirkkokunnastaan sellaista (tausta)tietoa, jota virallisten kanavien kautta ei ollut saatavissa.

    Kun minä 1950-luvulla lueskelin adventistista kirjallisuutta, en aavistanutkaan, että adventismin piirissä oli tabuja, joista keskusteltiin korkeintaan suljettujen ovien takana, jos sielläkään.

    Eikä mieleeni juolahtanutkaan, että ihan perimmäisten ja pelastukseen liittyvien kysymysten suhteen kirkon työntekijöiden keskuudessa mielipiteiden kirjo oli yllättävän, etten sanoisi tyrmistyttävän laaja.

    Tosin olin osunut 1940-luvulla kuulemaan, kuinka Toivo Seljavaara ja Arvo Arasola ”keskustelivat” ääntään korottaneina ja – sikäli kuin oikein muistan – kasvot punoittaen, mutta mikä oli keskustelun aihe, sitä en alakouluikäisenä tietenkään tajunnut, etenkään jos kiistely liittyi teologisiin hienouksiin.

    Niille, jotka lukevat englantilaistakin tekstiä, alla on Spectrumin julkaisjoiden ohjelmanjulistus, ihan eka numerosta poimittuna:

    ”SPECTRUM is, a journal established to encourage Seventh-day Adventist participation in the discussion of contemporary issues from a Christian viewpoint, to look without prejudice at all sides of a subject, to evaluate the merits of diverse views, and to foster Christian intellectual and cultural growth. Although effort is, made to ensure accurate scholarship and discriminating judgment, the statements of fact are the responsibility of contributors, and the views that the individual authors express are not necessarily those of the editorial staff as a whole or as individuals.”
  6. paljon riippuu Ted Wilsonista.

    Bushmanni kirjoitti mm.
    >>>Adventtikirkko on hirttäytynyt USA:n pahimpaan hömpötykseen, eli nuoren maan kreationismiin ja siihen hirttoköyteen se jää killumaan eikä kukaan sitä muistele enää 50-vuoden päästä. Se kuihtuu ja kuolee pois, kuten niin monet lahkot ennen adventtikirkkoa>>>

    Jos Ted W saa mielihalunsa toteutetuksi ja hallitsee kaksi virkakautta, voipi tosiaan käydä niin, että EU:n vanhoissa jäsenmaissa a-kirkko kuihtuu kaikkia yllättävällä vauhdilla.

    Mutta muistetaan nyt kuitenkin tuo raamatullinen jäännösteoria. Aina jää jäljelle jääräpäitä, joiden mielipide on kuin betoniin valettu. Heitä eivät mitkään todisteet vakuuta.

    Viittaan tässä yhteydessä Flat Earth Societyyn. Vielä niitä löytyy ihmisiä, jotka uskovat, että maa on nelikulmainen levy. He pitävät seuraa toisilleen, eivät juurikaan saa käännynnäisiä (ja tuohon uskoon käännyttämisen vaikeudet on itse kunkin helppo uskoa) ja muistelevat vanhoja hyviä, vuosisatojen takaisia aikoja, jolloin heidän maailmanselityksensä oli yleisesti hyväksytty.

    Luulen, että usea nyt nelikymppinen adventisti on vielä 50 vuoden kuluttuakin adventisti (jos niin vanhaksi elää), olisi adventisti siinäkin tapauksessa että Suomen adventtikirkkoa ei virallisesti olisikaan. Ja varsinkin, jos sellainen vielä olisi, vaikka siihen kuuluisikin vain muutama sata jäsentä.

    Ja kuka tietää, saattaahan noilla "jäännösseurakunnan" jäsenillä olla ihan hauskaakin keskenään.
    Tulessa kulta puhdistuu, kuten tiedämme.

    Onhan Suomessa tietääkseni olemassa muutama kommunistinen puoluekin (eikä mielessäni nyt ole Vasemmistoliitto).

    Ja näyttäähän Kuubassakin kommunismi kukoistavan, vaikkakaan ei taloudellisesti.

    Jos ihmiseen on juurrutettu aate, joka näyttää selittävän kaiken, sellaisesta aatteesta on yllättävän vaikea luopua, vaikka aistit kuinka todistaisivat, etteivät asiat taida olla ihan niin, kuin saarnatuolista julistetaan ja Nykyajassa kirjoitetaan
  7. Kiintolevylläni, jolle nuo Spectrumin arkistotiedostot olen tallentanut, asianomaisessa kansiossa tietsikan mukaan olisi 154 alikansiota.

    Varsinaisia lehtiä näyttäisi tarkistamattoman laskelmani mukaan olevan 121. Varmaan joku teistä tarkistaa ja ilmoittaa korjatun luvun. Se ei hetkauta mielenrauhaani.

    Pyöristetään luku 120:een.

    Jos joku adventismista kiinnostunut lukisi vaikka joka kymmenennen numeron, se tekisi 12 lehteä.

    Jos yhden lehden lukemiseen käyttäisi koko lauantaipäivän (joka saattaa olla realistinen arvio niille, joiden englanninkielen taito rajoittuu peruskoulun oppimäärään), nuo 12 lehteä tulisi luetuksi kolmessa kuukaudessa. Alkuun sanakirjaan voi joutua turvautumaan tuon tuostakin, mutta vähitellen nuo sanat takertuvat muistiin ja adventismiin liittyvä sanavarasto kasvaa nopeasti.

    Väitän ja vakaasti uskon, että nuo 12 lehteä lukemalla ihminen saa enemmän käsitystä adventismin hengestä ja ongelmista ja noiden ongelmien ratkaisuyrityksistä, kun olemalla seurakunnan jäsen kolme vuotta ja käymällä joka sapatti opetusta kuulemassa.

    Nuo 12 Spectrumin numeroa lukemalla adventismista kiinnostunut – olipa hän sitten adventisti tai ei – säästää paljon aikaa ja rahaa. Olen tämän väitteeni paikkansapitävyydestä syvästi vakuuttunut.

    Jos Luoja suo, tulen lähivuosien aikana käymään yhdessä teidän kanssanne läpi nuo 120 numeroa ja kertomaan, mitä kunkin numeron sisällöstä pidän merkittävänä ja mihin tilanteeseen nuo kirjoitukset liittyvät.

    Aion myös selostaa, miten kirjoittajan asema a-kirkon palveluksessa heijastuu hänen kirjoittamiseensa ja miten jonkun toisen kirjoittajan kirjoitus heijastuu hänen työsuhteeseensa (joko uralla ylenemisenä tai työsuhteen päättymisenä).